Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Pientä pohdintaa syistä, että miksi Suomi säilytti Talvisodassa itsenäisyytensä

Maanantai 25.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30. päivä marraskuuta 1939 ja päättyi 105 päivää myöhemmin maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

Neuvostoliiton tarkoituksena oli vallata koko Suomi, mutta se epäonnistui aikeissaan.

 

Menetimme toki Moskovan rauhansopimuksessa 11 % maapinta-alastaan sekä maamme toiseksi suurimman kaupungin eli Viipurin.

 

Suomen tappiot olivat n. 26.000 kaatunutta, mutta Neuvostoliiton tappiot olivat kaatuneiden määrässä lähes viisinkertaiset, sillä Puna-armeija menetti Talvisodassa kaatuneina lähes 127.000 sotilasta.

 

Suomen selviämiselle massiivista vihollista vastaan on monia syitä ja yritän tässä nostaa syistä esille muutamia:

 

 1.      Ratkaisevin syy oli Suomen kansan yhtenäisyys. Vaikka maata repineestä kansalaissodasta oli kulunut vasta parisenkymmentä vuotta, niin kansallinen yhtenäisyys oli saumatonta. On todettu, että Sosiaalidemokraattisen puolueen rooli oli yhtenäisyyden rakentamisessa keskeinen.

 

 2.      Vuosille 1937 -1938 Neuvostoliitossa ajoittuneet Stalinin vainot heikensivät muutenkin heikkoa Puna-armeijaa. Stalin tapatutti 400 kenraalia ja neuvostoyhteiskunnassa kukaan ei voinut mainittuina vuosina olla varma hengestään.

 

 3.      Suomen poliittisen ja sotilasjohdon määräämät ”Ylimääräiset harjoitukset” eli YH lokakuussa 1939 oli tärkeä toimenpide Suomen valmistautumisessa sotaan. YH oli ”miedompi” tapa valmistaa joukkoja sotaan kuin olisi ollut ”Liikekannallepano” eli LKP.

 

 4.      Suomalaiset upseerit suorittivat karttaharjoituksia ennen Talvisotaa Karjalan Kannaksella sekä tutustuivat alueen maastoon. Tällä toiminnalla oli suuri merkitys sille, että tuleva taistelumaasto oli tuttua upseeristolle.

 

 5.      Sauna on aina ollut tärkeä suomalaisille ja se muodostui erääksi seikaksi myös sille, että pärjäsimme Talvisodassa. Rintamaolosuhteiden kovat olot merkitsivät heikkoa hygieniatasoa ja sitä kautta mm. punatautia sotilaissa. Suomalaisten tapa rakentaa heti sauna ja hoitaa saunassa mm. täitorjuntaa piti joukkomme taistelukuntoisina niin, että sitkeät puolustustaistelut olivat mahdollisia.

6.      Suomalaisjoukkojen hyvä hiihtotaito, teltat ja ahkiot olivat monissa taisteluissa se tekijä, joka käänsi taistelutilanteen suomalaisten voitoksi. Suomalaiset osasivat sopeutua kovaan pakkaseen paremmin kuin vihollisemme.

 

 

**********

 

 

Suomi säilytti Talvisodan jälkeen itsenäisyytensä vaikkakin runneltuna.

 

Talvisodan vaikutuksesta Neuvostoliitto menetti sotilaspoliittista painoarvoaan, mutta siitä viisastuneena se alkoikin kehittää sotavoimaansa nopeasti.

 

Talvisota merkitsi myös sitä, että Saksa aliarvioi Neuvostoliiton sotilasvoiman ja tämä aliarviointi kostautui Saksalle myöhemmin raskaasti.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Kuusisen hallitus, Moskovan rauhansopimus 1940, YH, Ylimääräiset harjoitukset, Ylimäääräiset kertausharjoitukset, LKP, Liikekannallepano,

Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen hallituspalatsi pitäisi pelastaa

Sunnuntai 3.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi Talvisota.

 

Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940.

 

Sodan vaiheisiin kuului, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin nimitti Otto Wille Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka piti edustaman Suomea Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa.

 

Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939 ja sen jäseniä olivat ”pääministeri” Otto Wille Kuusisen lisäksi seuraavat henkilöt:

 

  • varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg

  • puolustusministeri Akseli Anttila

  • sisäasiainministeri Tuure Lehen

  • maanviljelysministeri Armas Äikiä

  • valistusministeri Inkeri Lehtinen

  • Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen

 

Kuusinen hoiti "pääministeriytensä" lisäksi myös ulkoasiainministerin tehtäviä.

 

******************

 

Mainitsen, että olen joskus takavuosina ostanut joltain kirpputorilta Armas Äikiän kirjoittaman pienen kirjasen, jossa on myös Äikiän signeeraus.

 

En nyt muista, että missä tämä kirjanen on, mutta kyllä se arkistoissani jossain on – pitäisiköhän etsiä?

 

******************

 

 

Suomen vastarinta oli suurta vihollista vastaan Talvisodassa niin tehokasta, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus kuopattiin Neuvostoliitossa vähin äänin ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

***************

 

Sain heinäkuun 6. päivänä tutustua siihen rakennukseen Terijoella, jota voidaan kutsua Kuusisen hallituspalatsiksi.

 

 

owk1

 

Rakennus on päässyt heikkoon kuntoon, mutta ehkä joitain suunnitelmia sen kunnostamiseksi on, sillä rakennusraunio on saanut pressuja katolleen.

 

 

 

 

owk2

 

 

On selvää, että Otto Wille Kuusisen hallituksen muisteleminen ei ole keskeisimpiä asioita nyky-Venäjän toimenpidelistoilla, mutta toivon, että tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyvä tärkeä rakennus voitaisiin suojella ja saattaa vaikkapa turistikohteeksi.

 

Selvennyksenä toiveestani se, että ei kuitenkaan Suomen kustannuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terijoki, Terijoen hallitus, Josef Stalin, Talvisota, Moskovan rauha 1940, Mauritz Rosenberg, Armas Äikiä, Paavo Prokkonen, Tuure Lehen, Akseli Anttila, Inkeri Lehtinen, Kuusisen hallituspalatsi Terijoella, Otto Wille Kuusinen, suomenlahti2014,