Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Stalin, Mainilan laukaukset ja Terijoen hallitus tulivat ensimmäisenä mieleen!

Keskiviikko 23.2.2022

Otsikossa mainitut eli Josif Stalinin, Mainilan laukausten ja Terijoen hallituksen olisi suonut jo jäämään historian roskatynnyreihin, mutta nyt ne ovat palanneet jokapäiväiseen elämäämme, kun seuraamme Vladimir Putinin yrityksiä Venäjän imperiumin palauttamisessa.

 

 

On toki myönnettävä, että eräs saksalainen korpraali oli yhdessä Stalinin kanssa vaikuttamassa toisen maailmansodan syttymiseen.

 

 

***************

 

 

Marraskuun 26. päivänä 1939 Leningradin vakoiluosaston päällikön eversti P. G. Tihomirov´n yksikkö toteutti Valkeasaaren Mainilassa tykistökeskityksen neuvostojoukkojen keskelle siten, että laukaukset näyttivät ammutun Suomen puolelta.

 

 

Venäläiset ovat myöhemmin myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itsensä lavastama tykistöisku, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.

 

 

On ilmeistä, että nyt Venäjä käyttää Ukrainassa sitä samaa taktiikkaa, jota Neuvostoliitto käytti Mainilassa yli 80 vuotta sitten!

 

 

******************

 

 

Terijoen hallitus jota johti Laukaassa syntynyt Otto Ville Kuusinen, oli Neuvostoliiton Talvisodan aikana perustama ”hallitus”, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.12.1939 solmineensa avunantosopimuksen.

 

Voidaan todeta, että Venäjä soveltaa nyt Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa samoja oppeja, kuin Neuvostoliitto aikoinaan yritti Terijoen hallituksen avulla Suomea kohtaan Talvisodassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Josif Stalin, Vladimir Putin, Ukraina, Mainila, Mainilan laukaukset, Terijoen hallitus, Otto Ville Kuusinen, Luhansk, Donetsk, Neuvostoliitto, Talvisota, Leningradin vakoiluosaston päällikkö eversti P. G. Tihomirov, Terijoki, Leningrad, Adolf Hitler,

Jokohan aika ja Suomenlahden aallot ovat ennallistaneet Terijoen hiekkarannat?

Maanantai 4.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Terijoen tunnusmerkki ovat kautta aikain olleet Terijoen hiekkarannat.

 

Terijoen huvila-asutukset ja 24 kilometriä pitkät hiekkarannat olivat Suomen aikana tyyssija tavalliselle kansalle, mutta erityisesti Terijoki ja sen hiekkarantojen tienoot olivat monikulttuurellisten taiteilijoiden suosima kesänviettopaikka.

 

Terijokea kutsuttiin Suomen Rivieraksi.

 

 

************

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran matkailemaan Terijoella – viimeksi heinäkuun alussa 2014.

 

Viitisentoista vuotta sitten sain erään pienretkueen mukana yöpyä Terijoella Suomenlahden rannalla sijaitsevassa hotellissa ja käydä huonekumppanini – naapurini sukulaismies - kanssa uimassa Suomenlahdessa Terijoen hiekkarannalla.

 

 

Kokemus ei ollut nautinto, sillä neuvostoliittolais/venäläinen –komento oli imenyt kaiken hiekan rantavedestä Kronstadt´n pengertien rakennustarpeiksi.

 

Vain vedessä olevat suuret kivet olivat jääneet paikoilleen ja kaikki hiekka kivien välistä oli imetty pois.

 

Terijoen hiekkarannoilla Suomenlahti on niin matalaa, että viidenkymmenen metrin päässä rannasta vesi yltää vasta reisiin saakka eli sinne asti pitäisi kävellä, jos uimaan haluaa.

 

Kävely vedessä, jossa on vain suuria kiviä, on koettelemus ja vaarallistakin, sillä kivien väliin jäänyt jalka saattaa vaurioitua. Uiminen matalassa vedessä on liki mahdotonta – myös käsipohjalla eteneminen ei ollut mahdollista, sillä vettä oli aivan liian vähän.

 

 

*************

 

 

 

Tämän juttuni otsikko viittaa siihen, että joko Suomenlahden aallot ovat tuoneet Kronstadt´n pengertien rakennustarpeiksi imetyn hiekan tilalle uutta hiekkaa, jotta Terijoen rannoilla nyt taas pystyisi turvallisesti uimaan?

 

 

Tämän jutun lopuksi muutama bussin ikkunasta otettu valokuva nykyisistä Terijoen hiekkarannoista:

 

 

 

 

ui1

 

 

 

 

ui2

 

 

 

 

ui3

 

 

 

 

ui4

 

 

 

 

ui5

 

 

 

 

ui6

 

 

 

 

ui7

 

 

 

 

**************

 

 

Millaisethan nuo näkymät olisivat, jos Terijoki olisi edelleen Suomea?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terijoki, Terijoen hiekkarannat, Kronstadt, Kronstadt´n pengertie, Kronstadin pengertie, suomenlahti2014,

Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen hallituspalatsi pitäisi pelastaa

Sunnuntai 3.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi Talvisota.

 

Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940.

 

Sodan vaiheisiin kuului, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin nimitti Otto Wille Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka piti edustaman Suomea Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa.

 

Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939 ja sen jäseniä olivat ”pääministeri” Otto Wille Kuusisen lisäksi seuraavat henkilöt:

 

  • varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg

  • puolustusministeri Akseli Anttila

  • sisäasiainministeri Tuure Lehen

  • maanviljelysministeri Armas Äikiä

  • valistusministeri Inkeri Lehtinen

  • Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen

 

Kuusinen hoiti "pääministeriytensä" lisäksi myös ulkoasiainministerin tehtäviä.

 

******************

 

Mainitsen, että olen joskus takavuosina ostanut joltain kirpputorilta Armas Äikiän kirjoittaman pienen kirjasen, jossa on myös Äikiän signeeraus.

 

En nyt muista, että missä tämä kirjanen on, mutta kyllä se arkistoissani jossain on – pitäisiköhän etsiä?

 

******************

 

 

Suomen vastarinta oli suurta vihollista vastaan Talvisodassa niin tehokasta, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus kuopattiin Neuvostoliitossa vähin äänin ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

***************

 

Sain heinäkuun 6. päivänä tutustua siihen rakennukseen Terijoella, jota voidaan kutsua Kuusisen hallituspalatsiksi.

 

 

owk1

 

Rakennus on päässyt heikkoon kuntoon, mutta ehkä joitain suunnitelmia sen kunnostamiseksi on, sillä rakennusraunio on saanut pressuja katolleen.

 

 

 

 

owk2

 

 

On selvää, että Otto Wille Kuusisen hallituksen muisteleminen ei ole keskeisimpiä asioita nyky-Venäjän toimenpidelistoilla, mutta toivon, että tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyvä tärkeä rakennus voitaisiin suojella ja saattaa vaikkapa turistikohteeksi.

 

Selvennyksenä toiveestani se, että ei kuitenkaan Suomen kustannuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terijoki, Terijoen hallitus, Josef Stalin, Talvisota, Moskovan rauha 1940, Mauritz Rosenberg, Armas Äikiä, Paavo Prokkonen, Tuure Lehen, Akseli Anttila, Inkeri Lehtinen, Kuusisen hallituspalatsi Terijoella, Otto Wille Kuusinen, suomenlahti2014,

"Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa"

Perjantai 1.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Terijoen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopuistossa Terijoella.

 

Yleensä suomalaisretkikunnat pysähtyvät Terijoella ihailemaan Terijoen ortodoksikirkkoa ja komeahan se onkin.

 

 

 

 

teri1

 

 

Tässä bussin ikkunasta kuvattu huono ja vajavainen kuva Terijoen ortodoksikirkosta 6.7.2014, jolloin sain olla mukana Karjalan kannakselle ja Pietariin suuntautuneella matkalla.

 

Olen useasti käynyt Terijoella, mutta milloinkaan en ole päässyt vierailemaan Terijoen ortodoksikirkossa – tavoitteita pitää olla ja vierailu siellä on yksi tavoitteeni tulevina vuosina!

 

 

 

 

teri2

 

 

Terijoen ortodoksikirkossa oli meneillään jumalanpalvelus ja emme halunneet mennä sitä häiritsemään, joten ajoimme ylämäkeen Terijoen keskustaan.

 

Terijoen evankelisluterilainen kirkko kirkkopuistoineen oli tutustumiskohteemme ja hyvä niin, sillä kohde oli minulle ja monelle muullekin seurueemme jäsenelle ennenkäymätön.

 

 

***********

 

 

Terijoen kirkko on Josef Stenbäck`n suunnittelema.

 

Stenbäck (1854 – 1929) oli aikakautensa tuotteliain kirkkoarkkitehti. Hänen kynänsä on tuottanut Suomeen kaikkiaan 35 kirkkoa.

 

Pääsin viime kesä tutustumaan pakkoluovutetulla alueella sijaitsevaan Räisälän kirkkoon ja on helppo uskoa, että Räisälän ja Terijoen kirkot ovat saman arkkitehdin luomuksia.

 

Stenbäck suunnitteli Suomeen puukirkkoja, tiilikirkkoja, kivikirkkoja sekä rapattuja fasadipintakirkkoja – Terijoen kirkko on rapattu fasadipintakirkko.

 

 

***********

 

 

 

 

teri3

 

 

Terijoen kirkon vierellä sijaitsee sankarihautausmaa, jonne haudattujen sankarivainajien hautoja ei enää ole yksilöitävissä, mutta…

 

 

 

 

teri4

 

 

…paikalla on kuitenkin Terijoki-Seura ry:n ja Terijoki Säätiön pystyttämä muistomerkki.

 

Muistomerkissä todetaan, että tälle paikalle on haudattu ja siunattu 75 sodissa 1939 – 1944 kaatunutta suomalaista, terijokelaista sotilasta.

 

 

 

 

************

 

 

Muistomerkin sivuilla on mainittu nimin, syntymävuosin ja kaatumisvuosin ne terijokelaiset sotilaat, jotka antoivat henkensä Suomea puolustaessaan:

 

 

 

teri5

 

 

 

 

teri6

 

 

 

 

teri7

 

 

 

***********

 

 

Meillä oli tavanmukainen kiire, mutta onneksi poikkesin kirkkoon sisälle.

 

 

 

Terijoen ev. luterilainen kirkko on poikkeuksellinen kohde, sillä kirkossa on satunnaiskävijänkin aistittavissa herkkä, kirkollinen tunnelma.

 

 

 

 

teri8

 

 

Kirkon alkuperäinen, Ilmari Launiksen maalaama alttaritaulu ”Jeesus asettaa myrskyn” on sodan melskeissä kadonnut ja nyt alttaritaulun paikalla on paikallisen seurakunnan asettamana krusifiksi – venäläiset kutsuvat Terijokea Zelenogorskiksi.

 

 

 

 

teri9

 

 

Terijoen kirkon saarnastuoli…

 

 

 

 

teri10

 

 

…ja urkuparvi korostavat kirkon levollista ilmettä.

 

 

*************

 

 

 

 

teri11

 

 

Terijoen kirkon kirkkopuistossa on taideteos, jossa kaksi kivääriä muuntuu piippujensa kohdalla monimuotoisiksi rauhan elementeiksi eli puiksi.

 

 

 

 

teri12

 

 

Toisen kiväärin piipun ”oksalla” istuu rauhaa kuvaten rauhankyyhkynen ja muistomerkkiin on kaiverrettu

 

 

”NEUVOSTOLIITTOLAIS – SUOMALAINEN SOTA 1939 – 1940”

 

sekä tämän jutun otsikossa esiintyvät Markuksen evankeliumin sanat

 

”Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa”.

 

Erityisen ajankohtainen viesti nykypäivänä!

 

 

Terijoella käydessä kannattaa pyytää opasta ohjaamaan matkaseurue tutustumaan Terijoen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen kirkkopuistoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa, Terijoen kirkko, Josef Stenbäck, Terijoki-Seura ry, Terijoki Säätiö, Ilmari Launis, Jeesus asettaa myrskyn, Terijoen kirkon alttaritaulu, Neuvostoliittolais - suomalainen sota 1939 - 1940, suomenlahti2014,