Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Talvisodan muistomitalin alkuperäinen nimi oli vuosien 1939 - 1940 sodan muistomitali

Tiistai 5.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Meneillään oleva korona-aika luo hyvät mahdollisuudet penkoa ja tutkailla piironginlaatikoiden sisältöä ja niin olen myös tehnyt.

 

Aloitin tutkailemalla Rouvan vanhempien aikoinaan saamia muisto- ja ansiomitaleja:

 

*************


 
Tässä…
 
 
IMG_1273.JPG
 
 
IMG_1274.JPG
 
…vaimoni isän aikoinaan saama Talvisodan muistomitali eli Tsmm, kuten sitä ”kunniamerkkipiireissä” nykyisin kutsutaan.


 

*****************

 

Talvisotahan alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan 13.3.1940.

 

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti 2. päivänä elokuuta 1940 asetuksen, jonka asetusteksti kuului näin:

 

A s e t u s

vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista.

 

Annettu Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.

____________


 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, …

 

 

 

***********************

 

 

On nykypäivänä huomattava, että tuolloin puhuttiin vuosien 1939 – 1940 sodasta ja termi Talvisota tuli käyttöön vasta myöhemmin.

 

Talvisodan muistomitalia sen saanut kantoi 32 mm leveässä mustassa nauhassa, jonka keskellä on kaksi 3 mm:n levyistä punaista juovaa ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kiinnitettiin rinnan vasemmalle puolelle. 

 

Muistomitaleita myönnettiin ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle, joista yli 10 000 oli ulkomaalaisia. Mitalien jakelu aloitettiin vuoden 1940 syksyllä ja niitä jaettiin vuoden 1992 loppuun saakka.

 

Muistomitalin suunnitteli majuri Aarno Karimo.

*******************

 

Isäni jäämistössä on sama mitali ja pyrin nyt talvikauden aikana tutkailemaan myös sitä tarkemmin.

 

Mainittakoon, että mitalin saaneiden omaiset eivät voi kantaa tuota mitalia rinnassaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Tsmm, Talvisodan muistomitali, Talvisota 30.11.1939 - 13.3.1940, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Moskovan rauha, C.G. E. Mannerheim, Kyösti Kallio, asetus vuosien 1939 - 1940 sotien muistomitalista,

Ummehtunut tuulahdus Neuvostoliiton ajalta!

Keskiviikko 2.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Yli 200 entistä ja osin myös nykyistä kommunistia sekä tunkkaisen neuvostoajan kärkiairuetta julkaisivat eilen vetoomuksen, jossa he vaativat hävittäjähankkeellemme eli HX-hankkeelle aikalisää, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

 

Joukkiossa ei ole mukana ainuttakaan maanpuolustuksen asiantuntijaa ja onneksi ei myöskään politiikkoja.

 

Toisaalta joudun surukseni toteamaan, että samansuuntaisia ummehtuneita tuulahduksia on kuultu myös tavallisesti vastuuntuntoisten poliittisten päättäjienkin tahoilta.

 

Kertaan, että HX-hankkeessa ovat ehdolla seuraavat hävittäjätyypit:

 

 

Puolustusvoimissa työskentelee HX-hankkeen parissa noin 70 ihmistä. Hankkeen ohjelmajohtajana toimii Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen.

 

Luotan, että hallitus päättää hävittäjähankinnasta ensi vuoden aikana.

 

******************

 

Sen vielä totean tuosta eilen julkisuuteen saatetusta ummehtuneesta hankkeesta, että eipä sitä uskallettu julkistaa edellispäivänä eli 30.11.2020, sillä silloin tuli kuluneeksi tasavuosia, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HX-hanke, Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat), Saab JAS Gripen NG (Ruotsi), Talvisota,

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihauta on Impilahdella

Torstai 5.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin vanhoihin valokuvakansioihini ja löysin sieltä mm. kuvan…

 

 

IMG_0863.JPG

 

…maailman ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereskovan isän hautamuistokivestä.

 

Neuvostoliittolaisesta lentokapteeni Valentina Tereskovasta tuli maailman ensimmäinen naiskosmonautti, kun hän kesäkuun 16. päivänä 1963 laskeutui Vostok-6 -aluksen kapteenina maahan kaksi vuorokautta, 22 tuntia ja 50 minuuttia kestäneeltä avaruuslennolta.

 

Valentina Tereskova on syntynyt maaliskuun 6. päivänä 1937. Hänen isänsä toimi traktorinkuljettajana eräässä maalaiskylässä Jaroslavlin alueella.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Valentinan isä joutui sotaan hyökkäysvaunun kuljettajaksi. Hän kuului ilmeisesti legendaariseen 168 divisioonaan, jonka suomalaiset motittivat Lemetin maastoon Impilahdella.

 

Valentinan isä ei milloinkaan palannut kotiinsa, sillä hän kohtasi määränpäänsä Koirinojan maastossa Suomessa Talvisodan neuvostouhrina.

 

Koirinojan seudun mottitaisteluissa 1939-1940 on arvioitu menehtyneen 35.000 puna-armeijalaista ja 5.000 suomalaista. Valentina Tereskovan isä oli eräs kaatuneista neuvostosotilaista.

 

Uomaalle johtavan tien varressa on kymmenkunta neuvostoajan sotamuistomerkkiä ja yksi niistä on Valentina Tereskovan isälle omistettu muistokivi. Muistokivessä on neuvostotapaan kuva hyökkäysvaununkuljettaja Treskovista sekä hänen henkilötietonsa.

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Tereskovalla oli puna-armeijassa korkea asema. Sen turvin hän pystyi jäljittämään isänsä kohtalon Talvisodassa.

 

Tehtävä oli arvostetulle upseerillekin vaikea, sillä neuvostoaikainen historiankirjoitus ei tuntenut Talvisotaa. Kosmonautti Tereskova kuitenkin onnistui ja hän hankki Koirinojan kankaalle isälleen muistokiven.

 

Kerrotaan, että monena Voiton päivänä eli toukokuun 9. päivänä Valentina Tereskova laskeutui helikopterilla lähelle nykyistä Murheen Ristiä ja käveli siitä isänsä hautakivelle ja laski sille seppeleen.

 

Kunnioitettava ele maailmankuululta sotilaalta!

 

Olen muutaman kerran vieraillut hyökkäysvaununkuljettaja Tereskovin muistokivellä. Se sijaitsee Murheen Ristiltä jonkin matkaa pohjoisen suuntaan. Uusien tiejärjestelyiden vuoksi muistokivelle osaaminen on nykyisin vaikeaa ja viime vuosien Venäjän matkoillani muistokivellä en ole käynyt.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valentina Tereskova, maailman ensimmäinen naiskosmonautti, maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereskova, Impilahti, Koirinoja, Murheen Risti, Talvisota, Talvisodan neuvostoliittolaiset sankarivainajat,

Siniristilippu liehuu tänään sotaveteraanien kunniaksi!

Maanantai 27.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään kansallista veteraanipäivää ja sen kunniaksi siniristiliput liehuvat saloissaan.

 

 

Blogi | Esko Erkkilä

 

 

Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1987 ja siihen liittyvä juhlatilaisuus järjestettiin Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.

 

Valtioneuvostossa kansallisen veteraanipäivän viettäminen vahvistettiin puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä vuonna 1986.

 

Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 75-vuotta sitten, kun loputkin Saksan 20. vuoristoarmaijan sotilaista vetäytyivät klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle.

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvisodassa sekä Jatkosodassa ja oli sen lisäksi ajamassa saksalaisia pois maasta myös Lapinsodassa, joten sotaveteraanin poikana olen suurta kunnioitusta osoittaen tänään heti aamulla vetämässä siniristilippua lipputankoomme.

 

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siniristilippu liehuu tänään sotaveteraanien kunniaksi!, veteraanipäivä, kansalline<n veteraanipäivä, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, saksalaiset pois Suomesta 27.4.1945,

Samovaarin, kastrullin ja kuparipannun värikäs matka Mantsinsaarelta Tampereelle!

Tiistai 7.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Edesmenneen anoppini kotitalo sijaitsi Salmin kuntaan kuuluneen Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja heille eli Ahvenen perheelle tuli niin kiire Talvisotaa pakoon, että perheen tärkeät tarvekalut eli…

 

IMG_7548.JPG

…samovaari,...

 

IMG_7547.JPG

…kastrulli ja...

 

IMG_7546.JPG

…kuparipannu piti kätkeä maakuoppaan.

 

Hyökkäysvaiheen aikana perhe palasi kotiinsa, kaivoi kätketyt astiat esiin ja nyt ne ovat perintökaluina meillä keittiökaapin päällä!

 

 

Kastrulli eli kasari sekä kahvipannu ovat maasepän tekemiä ja ne ovat olleet anopillani jo 1940-luvulta alkaen – kahvipannua on useasti tinattu ja se on ollut jokapäiväisessä käytössä.

 

Samovaarin Rouva sai perintökaluna sen jälkeen, kun tätinsä, jonka hallussa se oli, siirtyi tuonilmaisiin.

 

Olen saanut muutaman kerran käydä anoppini kotitalon raunioilla Mantsinsaarella ja osaan arvostaa noita perinnekaluja, joilla on ainutlaatuinen historia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, Salmin kunnan Mantsinsaari, Työmpäinen, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Lunkulansaaresta Mantsinsaareen, kuparinen kahvipannut, kastrulli, kasari, samovaari, Talvisota,

Karjalassa Pitkärannan sairaalassa on karut olosuhteet

Lauantai 4.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Pitkäranta sijaitsee Laatokan pohjoispuolella noin sadan kilometrin etäisyydellä Suomen rajasta. Pitkäranta on niiden alueiden joukossa, jotka jouduttiin Talvi- ja Jatkosodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle.

 

Ilta-Sanomat kertoi eilen, että Pitkärannan sairaalasta on irtisanoutunut lääkäreitä sen vuoksi, että sairaalaan ei ole saatu kunnollisia suojavälineitä lääkäreille ja hoitajille.

 

Lääkäreille oli Ilta-Sanomien mukaan toimitettu suoja-asuiksi maalaus- ja rakennustöissä käytettäviä suojia. Hengityssuojaimet ovat likaisia ja ”miten-kuten" ommeltuja.

 

******************

 

Minulla on henkilökohtainen kokemus Pitkärannan sairaalasta vuodelta 1995, sillä silloin olin mukana sukumatkalla anoppini synnyin paikan raunioille Mantsinsaarella - onneksi kokemukseni ei ole potilaana!

 

Yövyimme muistaakseni kolmekin yötä Pitkärannassa ”hotellissa”, joka todellisuudessa oli ränsistynyt kerrostalo.

 

Joissakin ”hotellihuoneissa” oli sähköhelloja, mutta ei niillä voinut vettä keittää tai ruokaa laittaa, sillä helloja oli kylmänä vuodenaikana käytetty huoneiden lämmittämiseen ja sen vuoksi hellojen levyt olivat käpristyneet melkein puolipallon muotoisiksi!

 

*****************

 

Mutta siihen tutustumiseeni Pitkärannan sairaalaan!

 

Kävin jonain iltana kävelylenkillä Pitkärannan sairaalan portilla - sairaala-alueelle en mennyt.

 

Portilla oli muovirakenteinen roska-astia ja kannen nostettuani näin kuution kokoisen roska-astian olevan puolillaan verisiä riepuja ja siteitä sekä lukemattoman määrän verisiä ruiskuja, joita oli ilmeisesti käytetty hoitotoimenpiteissä!

 

Paiskasin kannen kiinni ja olin tyytyväinen, että ei tarvinnut tuonne mennä potilaana!

 

*************

 

Omasta kokemuksestani on aikaa kulunut 25 –vuotta, mutta sen perusteella uskon, että eilinen Ilta-Sanomien juttu on täyttä totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pitkäranta, Talvisota, Jatkosota, Mantsinsaari, Pitkärannan sairaala, Neuvostoliitto,

Häpeäpaaluun ne jotka nimittelevät Lapin sotaa "lasten sodaksi"!

Maanantai 16.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Talvisota sekä Jatkosota ja sitä seurannut Lapinsota varmistivat Suomen itsenäisyyden.

 

Isäni osallistui kaikkiin noihin sotiin ja lapsena sain lukemattomat kerrat kuunnella, kun sotajermut muistelivat kaikkia noita sotia pirtissämme Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla.

 

Harmittelen, että en silloin merkinnyt muistiin taistelukuvauksia Summassa, Kiviniemessä ja sitten aikoinaan Lapinsodan aikana laivamatkalla Tornion Röytään ja maihinnousua sinne.

 

 

Isäni oli syntynyt vuonna 1915 ja minua surettaa, että jotkut lapselliset, muka sotahistoriaan perehtyneet, nimittelevät Lapin sotaa ”lasten sodaksi”!

 

Kohdistan moitteeni ja raukkamaisen sisällön omaavan katseeni tässä asiassa erääseen nimimerkkiin, joka internetissä ”Sotahistoriallinen keskusteluryhmä” halveksii Lapinsodan veteraaneja nimitellen heitä lapsisotilaiksi ja Lapin sotaa lasten sodaksi!

 

 
-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, Sotahistoriallinen keskusteluryhmä, Sami Ilmanen, Jouko Heyno, Lapinsodan veteraanit,

Tänään siniristiliput liehuvat Talvisodan päättymisen johdosta!

Perjantai 13.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen aikoinaan pystyttänyt lipputangot Tampereen omakotitalomme takapihan nurmikolle sekä Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevan mökkitonttini pihalle.

 

Lapsuuskodissani ei aikoinaan ollut lipputankoa ja ”kahden lipputangon” toimintani on tietynlaista kunniavelan palautusta Suomen lipulle ja sen viestimälle sanomalle.

 

Joulukuun 6. päivä eli Suomen Itsenäisyyspäivä on mielestäni juhlavin liputuspäivä ja silloin lipputangossamme varmasti liehuu Suomen siniristilippu.

 

Tänään on merkittävä liputuspäivä, sillä tänään on kulunut 80 –vuotta Talvisodan päättymisestä.

 

*****************

 

Talvisodassa Suomen tappiot olivat n. 26.000 kaatunutta, mutta Neuvostoliiton tappiot olivat kaatuneiden määrässä lähes viisinkertaiset, sillä Puna-armeija menetti Talvisodassa kaatuneina lähes 127.000 sotilasta.

 

Suomen selviämiselle massiivista vihollista vastaan on monia syitä ja yritän tässä nostaa syistä esille muutamia:

 

 1.      Ratkaisevin syy oli Suomen kansan yhtenäisyys. Vaikka maata repineestä kansalaissodasta oli kulunut vasta parisenkymmentä vuotta, niin kansallinen yhtenäisyys oli saumatonta. On todettu, että Sosiaalidemokraattisen puolueen rooli oli yhtenäisyyden rakentamisessa keskeinen.

 

 2.      Vuosille 1937 -1938 Neuvostoliitossa ajoittuneet Stalinin vainot heikensivät muutenkin heikkoa Puna-armeijaa. Stalin tapatutti 400 kenraalia ja neuvostoyhteiskunnassa kukaan ei voinut mainittuina vuosina olla varma hengestään.

 

 3.      Suomen poliittisen ja sotilasjohdon määräämät ”Ylimääräiset harjoitukset” eli YH lokakuussa 1939 oli tärkeä toimenpide Suomen valmistautumisessa sotaan. YH oli ”miedompi” tapa valmistaa joukkoja sotaan kuin olisi ollut ”Liikekannallepano” eli LKP.

 

 4.      Suomalaiset upseerit suorittivat karttaharjoituksia ennen Talvisotaa Karjalan Kannaksella sekä tutustuivat alueen maastoon. Tällä toiminnalla oli suuri merkitys sille, että tuleva taistelumaasto oli tuttua upseeristolle.

 

 5.      Sauna on aina ollut tärkeä suomalaisille ja se muodostui erääksi seikaksi myös sille, että pärjäsimme Talvisodassa. Rintamaolosuhteiden kovat olot merkitsivät heikkoa hygieniatasoa ja sitä kautta mm. punatautia sotilaissa. Suomalaisten tapa rakentaa heti sauna ja hoitaa saunassa mm. täitorjuntaa piti joukkomme taistelukuntoisina niin, että sitkeät puolustustaistelut olivat mahdollisia.

 

6.      Suomalaisjoukkojen hyvä hiihtotaito, teltat ja ahkiot olivat monissa taisteluissa se tekijä, joka käänsi taistelutilanteen suomalaisten voitoksi. Suomalaiset osasivat sopeutua kovaan pakkaseen paremmin kuin vihollisemme.

 

 

********************

 

 

Tänään lipputangossamme liehuu ylpeänä siniristilippu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan päättyminen, Talvisodan päättyminen 13.3.1940, Talvisodan päättymisestä 80 -vuotta, Suomen Itsenäisyyspäivä, Siniristilippu,

Tampereen pommitukset Talvisodan aikana olivat Stalinin terroripommituksia ja ne on hyvin pystytty dokumentoimaan jälkipolville

Lauantai 7.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Puna-armeijan pommikoneet hyökkäsivät Talvisodan aikana Tampereelle yhdeksänä päivänä siten, että ensimmäinen pommitus tapahtui 21.12.1939 ja viimeinen 2.3.1940.

 

Kaikki hyökkäykset on pystytty dokumentoimaan kellonaikoineen ja operaatioihin osallistuneiden pommikoneiden tarkkuudella täsmällisesti – myös jokaisen pommihyökkäyksen vahingot ovat tarkalleen tiedossa.

 

Seuraavassa kertomus jokaisesta ”pommituspäivästä”!

Saimme nämä tiedot Talvisodan muistojuhlassa Tampereen yliopistolla 2.3.2020!

 

 

IMG_7127.JPG

 

Hyökkäys 21.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7128.JPG

 

Hyökkäys 25.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7129.JPG

 

Hyökkäys 27.12.1939 ja hyökkäyssuunta kaakko.

 

 

IMG_7130.JPG

 

Hyökkäys Uudenvuoden aattona eli 31.12.1939 ja hyökkäyssuunta luode.

 

 

IMG_7131.JPG

 

Hyökkäys 13.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7132.JPG

 

Hyökkäys 15.1.1940 ja hyökkäyssuunta itä.

 

 

IMG_7134.JPG

 

Hyökkäys 20.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7135.JPG

 

Hyökkäys 17.2.1940 ja hyökkäyssuunta länsi.

 

 

IMG_7137.JPG

 

Varsinainen suurhyökkäys 2.3.1940 ja ensimmäisen aallon hyökkäys tapahtui klo 12.00 kaakosta.

 

Toisen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.00 Pirkkalan suunnasta eli lounaasta.

 

Kolmannen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.35 ja sen hyökkäyssuunta oli etelä.

 

********************

 

IMG_7172.JPG

 

Tässä kuvassa yhteenvedontapaisesti eräiden hyökkäysten pommikonevahvuudet – kuvassa nähdään 2.3.1940 tapahtuneen hyökkäyksen ensimmäisessä aallossa olleiden pommikoneiden suuri lukumäärä.

 

 

Kuka vielä tohtii puolustella Josef Stalinin menettelyä ja hänen terroristitoimintaansa suomalaista sisämaankaupunkia kohtaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalin, Josef Stalin, Josef Stalinin terroristipommitukset, Stalinin terroristipommitukset Tampereelle 1939 - 1940, Tampereen pommitukset, Tampereen pommitukset 1939 - 1940, Talvisota,

Josef Stalinin Tampereelle kohdistamat terroripommitukset Talvisodan aikana, mutta erityisesti 2.3.1940

Tiistai 3.3.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_7115.JPG

 

Aamulehti järjesti eilen Tampereen Yliopiston juhlasalissa Talvisodan muistojuhlan, jossa käsiteltiin Neuvostoliiton Talvisodan aikana Tampereelle kohdistamia pommituksia, mutta erityisesti niitä suurpommituksia, joista eilen tuli kuluneeksi tasan 80 –vuotta.

 

Olin paikalla yhtenä 650:stä paikalla olleesta juhlavieraasta.

 

Juhla lähetettiin suorana myös Aamulehden nettisivujen kautta ja sen lyhennetty taltiointi on yhä edelleen katseltavissa Aamulehden nettisivuilla.

 

 

IMG_7138.JPG

 

 

Neuvostoliitto pommitti Talvisodan aikana Tamperetta yhdeksänä päivänä ja hyökkäyksiä näinä päivinä oli kaikkiaan 11.

 

Neuvostoliittolaisia pommikoneita Tampereen yllä oli kaikkiaan 242 ja ne pudottivat Tampereelle 1.927 pommia.

 

Kuolonuhreja pommituksissa tuli 17 ja haavoittuneita 46 henkilöä.

 
******************

 

IMG_7121.JPG

 

 

Muistotilaisuuden ensimmäinen alustaja, filosofian lisensiaatti, majuri evp Jari Lehtoväre uskalsi selkeästi todeta, että…

 

 

IMG_7141.JPG

 

…Stalinin tarkoituksena oli siviilikohteiden ja siviilien tuhoaminen eli terroripommitukset!

 

Tästä totuudesta saamme paljon pohjaa niille pommituksille, joiden kohteeksi Tampere joutui Talvisodan aikana.

 

Stalinin tavoitteena oli suomalaisten taistelutahdon murtaminen ja sekasorron aiheuttaminen siviiliväestön keskuudessa!

 

 

Uskon, että palaan tällä saitilla tähän aiheeseen vielä jatkossakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Tampereen pommitukset Talvisodan aikana, Josef Stalin, Stalinin terroripommitukset, Aamulehti, Tampereen Yliopisto, Talvisodan muistojuhla, Talvisota, Jari Lehtoväre,

"Äänisen aallot" ja "Vanhat toverit"...

Torstai 20.2.2020 - -Esko Erkkilä-

…olivat vuonna 1915 syntyneen Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapin sodan kokeneelle isälleni huippuhetkiä, joka 1950-luvulla korva tarkkana halusi radiosta kuunnella Lauantain toivotut levyt.

 

”Vanhat toverit” on Kipparikvartetin vuonna 1956 levyttämä kappale, mutta savikiekkoversio siitä taitaa olla jo vuodelta 1928 ja uskonkin, että siihen perustui isäni ihailu kyseistä levytystä kohtaan!

 

”Äänisen aallot” –kappaleeseen minulla liittyy oikein mukava muisto ja siitä jokunen muistelus.

 
***************

 

Oli joskus 2000-luvun alussa, kun osallistuin Lomalinjat Oy;n matkalle mm. Petroskoihin ja erään yön yövyimme Hotelli Kareliassa melko lähellä Äänisen rantaa.

 

Jossain vaiheessa iltahämärän jo koittaessa melkoinen osa matkaporukastamme kokoontui hotellihuoneeseemme, sillä huonekaverinani oli vilkas kaveri, joka matkan aikana oli hankkinut seurueemme luottamuksen.

 

Huone oli illalla yhdentoista maisemissa täpötäynnä alkusyksyisenä yönä ja Ääninen loiskehti melkein parvekkeemme alapuolella ja silloin seurueemme laulutaitoiset virittivät ”Äänisen aallot”!

 

Sen hetken muistan aina ja olipa se hetki hienoin kokemani ”Äänisen aallot”!

 

Taisimme ottaa juhlahetken kunniaksi muutamat vodkapaukutkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Äänislinna, Äänisen aallot, Vanhat Toverit, Kipparikvartetti, Hotelli Karelia, Ääninen, Lomalinjat Oy, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota,

"Älkää minusta sellaista herraa tehkö"

Tiistai 17.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin sotajuttujen kertomista isästäni ja nyt lähteenäni on…

 

 

 

IMG_6235.JPG

 

 

…vuonna 2006 ilmestynyt Viljakkalan Sotaveteraanit ry:n julkaisema ”Viljakkalan sotaveteraanien KERTOMUKSIA SODASTA”.

 

 

Kirjassa 27.5.1923 syntynyt Paavo Mäntyniemi muistelee isääni näin:

 

 

 

IMG_6236.JPG

 

 

”Monta hyvää kertojaa oli jo ehtinyt kuolla, mutta tulkoon tässä yhteydessä mainituksi Oiva Erkkilä.

 

Hän kertoi, että hän oli molemmat sodat pikakivääriampujana. Hän sanoi, että on ampunut niin paljon vihollisia, ettei sitä määrää pysty kukaan lukemaan.

 

Hän haavoittui vuonna 1941 elokuussa ja Aamulehdessä oli etusivulla kuva ja haastattelu hänestä. Harmi, etten löytänyt sitä lehteä myöhemmin.

 

Joku korkea-arvoinen upseeri toi Erkkilälle kunniamerkin sairaalaan.  Hän kertoi minulle ajasta, jolloin oltiin Talvisodassa ja linja meni Viipurin kaupungissa.

 

Erkkilä määrättiin työntämään pikakivääri erään talon puuluukusta ulos.  Hän laittoi pikakiväärin vinoon luukusta ulos ja ampui koko päivän vihollisia.

 

Venäläiset tulivat manttelin napit auki ja lakki poikittain päässä. He hurrasivat ja hän ampui taas sarjan ja pienen päästä tuli uusi porukka. Kun iltahämärä saapui, oli talon rästäisiin asti ruumiita.

 

Todennäköisesti tämä oli sitä porukkaa, jonka vihollinen tahtoi saada muonavahvuuksista pois, muttei itse tahtonut tuhlata luoteja. Venäläiset olivat vahvassa humalassa.

 

Joukkueenjohtaja sanoi ehdottavansa Oivalle korpaalin sotilasarvoa. Oiva kertoi vastanneensa,…

 

…älkää minusta sellaista herraa tehkö, vaan antakaa korpraalin arvo apumiehelleni Simo Niittuselle. Niittunen kantoi minulle ruokaa, korviketta ja tupakkaa ja ehti vielä täyttämään pikakiväärin lippaat.

 

Joka tapauksessa molemmat ylennettiin korpraaleiksi. Oiva sanoi, että hänellä oli hyvä työkalu, venäläinen sotasaalispikakivääri. Tämä ase oli hänellä molemmat sodat ja hän tuhosi sen avulla hirvittävän paljon vihollisia.”

 

 

 

 

Mainittakoon, että isäni sai vielä vanhoilla päivilläänkin alikersantin jämät!

 

 

 

Aikamoisia velikultia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Jatkosota, Viljakkala, Viljakkalan Sotaveteraanit ry, Viljakkalan sotaveteraanien kertomuksia sodasta, Viipuri, Viipurin taistelut Talvisodassa,

Jussi Jalosen ansiokas "Summan tarina" kertoo Talvisodan ratkaisutaistelusta

Torstai 14.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli keskiviikkona 13.11.2019 olla läsnä Tampereen Kirjastotalo Metsossa, kun…

 

 

IMG_5556.JPG

 

 

…MSL-Tampere järjesti siellä ansiokkaan tilaisuuden Summan taisteluista Talvisodassa 1940.

 

 

 

IMG_5537.JPG

 

 

FT Jussi Jalonen on hyvin perehtynyt Summan taisteluihin ja hänen esityksensä olikin tietoa täynnä.

 

 

 

IMG_5527.JPG

 

 

Summan taisteluihin osallistuneen poikana ostin Jussi Jaloselta hänen kirjoittamansa kirjan ”Summan tarina” ja…

 

 

 

IMG_5528.JPG

 

 

…sain kirjailijalta myös signeerauksen ostamaani kirjaan.

 

 

 

IMG_5532.JPG

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi HM Jouni Koskela – Summan taistelijan poika myös hän.

 

 

 

IMG_5535.JPG

 

 

Jouni Koskela toi näytille isänsä aikoinaan saaman Summan ristin – samanlainen on minullakin isäni jälkeen piironginlaatikossa.

 

 

 

IMG_5539.JPG

 

 

Jussi Jalonen käsitteli Summan taistelua mielenkiintoisesti ja kytki Summan tapahtumiin myös 23.12.1939 tapahtuneen ”Hölmön tölväyksen”, joka oli tyhmin suomalaisten toteuttama sotatoimi Talvisodassa – liian monilla sankarihautausmaillamme lepää liian paljon Hölmön tölväyksessä kaatuneita!

 

 ***********************

 

Jussi Jalonen on ansioitunut sotahistorioitsija, mutta hän ei ole käynyt Summan taistelupaikoilla.

 

Korjaamme tämän puutteen 11.12.2019 Kirjastotalo Metson Tammi-neuvotteluhuoneessa, kun yhdessä Jouni Koskelan kanssa kerromme kokemuksistamme ja näkemisistämme Summan taistelupaikoilla – tervetuloa silloin paikalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Summa, Summan taistelut, Hölmön tölväys, Jussi Salonen, Jussi Jalonen: Summan tarina, Talvisota,

Tänään on oikea päivä muistella myös sankarivainajiamme!

Lauantai 2.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Pyhäinpäivää, jota aiemmin kutsuttiin Pyhäinmiestenpäiväksi.
 
Kävin jo eilen illalla sytyttämässä kynttilät sukulaisteni, naapureiden sekä ”kylänmiesten” haudoille Viljakkalan hautausmaalla.
 
Lähdin matkaan jo varhain iltapäivällä ja etenin hautausmaalla hitaasti kynttilöitä sytytellen ja poisnukkuneita muistellen – olin muistojeni kanssa rauhassa yksin!
 
 

IMG_5282.JPG
 

Tärkeä osa minulle Viljakkalan hautausmaalla on sankarihautausmaa, sillä lepäähän siellä…


 
 
 
IMG_5290.JPG
 
 

…yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.


 
 
Setäni kuoli 8.3.1940 eli vain muutama päivä ennen Talvisodan päättymistä.
 
 
Käytin termiä ”kuoli” ja en käyttänyt termiä ”kaatui”, vaikka setäni lepääkin kotiseurakuntansa sankarihaudassa.
 
 
Talvisodassa Viipurinlahden taistelut käytiin 2.3.1940 alkaen ja ne kestivät Talvisodan päättymiseen eli 13.3.1940 saakka.
 
 
Viipurinlahden taisteluiden aikana setäni kuului joukko-osastoon, joka löysi Viipurista spriiksi luulemaansa nestettä ja eräs joukko-osaston porukka otti tästä nesteestä kunnon huikat.
 
Neste olikin jäähdytysnestettä ja lähes kaikki sitä nauttineet kuolivat – setäni oli yksi näistä kuolleísta!
 
Tilasin aikoinaan kopiot monien sukulaisteni kantakorteista ja siinä aineistossa on tarkat tiedot mm. setäni Reino Erkkilän kuolemasta. Valitettavasti tuo aineistonippu on nyt niin ”hyvässä tallessa”, että en edes muista missä se on!
 
 

Arvostan, että setäni on kuolinsyystään huolimatta haudattu Viljakkalan sankarihautausmaalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhäinpäivä, Pyhäinmiestenpäivä, Pyhäinpäivä 2.11.2019, Viljakkalan sankarihautausmaa, Viipurinlahden taistelut 1940, Viipuri, Talvisota,

Kirjojen paikka ei ole roskalavalla!

Tiistai 18.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Maksan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle jätemaksua kolmen kiinteistön osalta eli Tampereella omakotitalosta, Viljakkalan vapaa-ajanasunnosta ja vielä maatalousyhtymämme osalta.

 

 

Omakotitalon jätteet noudetaan tontilla oleva jätesäiliö parin viikon välein tyhjentäen, mutta ”mökkiroskat” vien matkani varrella sijaitsevien jätepisteiden säiliöihin.

 

 

Vein muutama päivä sitten mökkiroskia erään jätepisteen jätesäiliöön ja huomasin säiliössä paljon kirjoja.

 

 

Mielestäni kirjojen laittaminen jätesäiliöön on verrattavissa kirjojen polttamiseen kirjarovioilla ja kirjarovioiden roihuamisesta ei maailmanhistoriassa ole seurannut mitään hyvää.

 

 

Pelastin muutaman kirjan ja mukana oli kolme todellista helmeä.

 

 

 

IMG_1994.JPG

 

 

 

Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä…

 

 

…on Talvisodassa Lapin ryhmän komentajana toimineen kenraali K. M. Walleniuksen kirja, joka kuvaa Walleniuksen omakohtaisia kokemuksia 1920-luvulta. K. M. Wallenius oli sotilasurallaan kiisteltykin persoona, mutta hänen kirjoittamiensa kirjojen luulisi kiinnostavan kaikkia.

 

 

Hämeenmaa 7 ja sen alaotsikkona Längelmäen elämää ja oloja…

 

 

…kertoo niistä tutkimuksista ja sisältää aikalaishaastatteluja Hämäläis-Osakunnan Kotiseutukerhon vuonna 1935 Längelmäellä tekemästä työstä.

 

Kerrassaan mielenkiintoisia juttuja minullekin, jolla ei ole sen kummempia siteitä Längelmäelle.

 

 

Kalevalan laulumailta…

 

 

…on I. K. Inhan paksu teos, jonka sisältö perustuu kirjailijan vuonna 1911 tekemään matkaan Karjalan laulumaille.

 

Olen monesti ajatellut, että tuo teos pitäisi saada ja nyt se on minulla!

 

 

Nykyään nettiaikana tulee aivan liian vähän luettua kirjoja, mutta noihin kolmeen tulen perehtymään.

 

 

 

Onkohan niin, että tuo kirjojen jättäminen jätesäiliöön perustuu siihen, että perikunnan jäsenet ovat siivonneet jonkun kulttuuria arvostaneen henkilön jäämistöä ja sen vuoksi kirjat olivat päätyneet roskikseen – harmillista sinänsä, mutta onni minulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, K. M. Wallenius, I. K. Inha, Lägelmäen elämää ja oloja, Längelmäki, Talvisota, Talvisota Lapin ryhmä,

Setäni Reino Erkkilä oli kuorma-automies jo 1930-luvulla

Perjantai 1.2.2019 - -Esko Erkkilä-

On luonnollista, että Viljakkalassa syntyneenä olen Facebookissa jäsenenä ”Viljakkala vanhoissa kuvissa” –ryhmässä.

 

Liitin eilen ryhmän kuviin kuvan, jonka sain nyt jo edesmenneeltä sedältäni Leo Erkkilältä joskus 2000-luvun alussa.

 

 

IMG_7162.JPG

 

 

Kuvassa on toisen setäni eli Reino Erkkilän omistama kuorma-auto ja siihen liittyvä tarina kuuluu ”lyhyen kaavan mukaan” näin:

 

 

Kuva on otettu 1.8.1939 Loimaalla, mutta se liittyy hyvinkin läheisesti Viljakkalaan ja Karhen kouluun.

 

Kuvan on ottanut laatikkokamerallaan Karhen koulussa aikoinaan opettajana toiminut Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi).

 

Kerttu Tuomi siirtyi elokuun alussa vuonna 1939 Loimaalle Torkkalan koulun opettajaksi ja hänen muuttokuormansa Karhelta Loimaalle kuljetti setäni Reino Erkkilä (oikealla) omistamallaan Ford –kuorma-autolla. Apukuskin puolella kuvassa on Aaro Kauppi.

 

Mukana muuttomatkalla oli myös Karhen koulun johtajaopettaja Verneri Vuorelaisen 20-vuotias tytär Elvi Vuorelainen, joka jäi Loimaalle joksikin aikaa Kerttu Tuomen avuksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

 

***************

 

 

Ehdin joulukuussa 2001 haastattelemaan henkilökohtaisesti setääni Leo Erkkilää ja puhelimitse myös Kerttu Ala-Jaskaraa kuvan taustoista.

 

 

 

Asiaan liittyy useita mielenkiintoisia seikkoja, mutta niistä ehkä joskus toisessa yhteydessä tarkemmin.

 

 

Sen verran kuitenkin jo nyt, että setäni Reino Erkkilä joutui konekiväärimiehenä Talvisotaan ja kuoli Viipurin menetyksen yhteydessä 8.2.1940, joten kuvan ottamisen jälkeen hän eli vain 6 kuukautta ja 7 päivää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Viljakkala vanhoissa kuvissa, Ford -kuorma-auto, Torkkalan koulu, Torkkalan koulu Loimaalla, Viljakkala, Karhen koulu Viljakkalassa, Verneri Vuorelainen,

Talvisodan ja Jatkosodan taistelujen ansiosta Suomessa ei ole miehitysmuseota!

Perjantai 24.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun 30. päivänä 1939 ja alkoi 105 päivää kestänyt Talvisota.

 

 

Suomi menetti sodan lopputuloksena merkittävästi pinta-alastaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jatkosota alkoi Neuvostoliiton toimenpiteiden seurauksena kesäkuun 25. päivänä 1941 ja se päättyi rauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944.

 

 

Myös Jatkosodan lopputuloksena Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Baltianmaille eli Virolle, Latvialle sekä Liettualle kävi huonommin ja ne joutuivat Neuvostoliiton miehittämiksi aina vuoteen 1991 saakka.

 

 

*******************

 

 

Kaikissa Baltian maissa on miehitysmuseot, joissa kerrotaan Neuvostoliiton, mutta myöskin natsi-Saksan miehitysvuosista.

 

 

***

 

Tallinnassa sijaitseva miehitysmuseo on kooltaan pieni, mutta siihen kannattaa tutustua.

 

 

Viron miehityksestä kerrotaan myös Saarenmaan Kuressaaren museossa, jossa on hyvä ja informatiivinen kertomus Viron miehitysvuosista.

 

 

Saarenmaan kärjessä Sörvanniemessä sijaitsee yksityinen sotamuseo ja siihen kannattaa tutustua – googlaa ”Esko Erkkilä Saarenmaan Sotilasmuseo”.

 

 

Viron Sotamuseo Viimsissä kertoo myös omalla tavallaan Viron miehitysvuosista.

Googlaa: ”Esko Erkkilä Viron Sotamuseo”.

 

Myös Sinimäkien äärellä pohjois-Virossa sijaitseva yksityinen museo kertoo Viron neuvostomiehityksestä. Googlaa ”Esko Erkkilä Sinimäen sotamuseo”.

 

 

***

 

Liettuan pääkaupungissa sijaitseva Kansanmurhan uhrien museo on järkyttävä kokemus ja käynnistäni siellä olen kertonut jokin aika sitten tällä saitilla.

 

 

Googlaa ”Esko Erkkilä Kansanmurhien uhrien museo”.

 

***

 

IMG_2460.JPG

Latvian pääkaupungissa Riikassa sijaitseva Miehitysmuseo on kuvassa näkyvä ”musta laatikko", joka sijaitsee Mustapäidentalon vierellä.

 

Nyt emme käyneet museossa, mutta siellä kannattaa käydä, jos Riikassa on hiemankaan enemmän aikaa.

 

 

Museokävijää tervehtivät maailman suurimmat surmaajat eli Adolf Hitler ja Josef Stalin – kummankaan surmasaldosta ei ole varmuutta, mutta Hitlerin sanotaan surmanneen 4 miljoonaa ihmistä ja Stalinin 10 miljoonaa!

 

 

 

IMG_2461.JPG

 

 

Riikan miehitysmuseon äärellä on patsas, jossa kaksi puna-armeijan sotilasta valvoo ympäristöä. 

On annettava tunnustus latvialaisille, jotka ovat antaneet olla paikoillaan tämän tuskia mieleen palauttavan veistoksen!

 

 

Googlaa ”Esko Erkkilä Latvian miehitysmuseo”.

 

 

 

Kiitos Talvisodan ja Jatkosodan suomalaistaistelijoiden, että Suomessa ei ole miehitysmuseota!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Jatkosota, Baltian maiden miehitysmuseot, Kyröläismatka2018, Baltia2018,

Haverin räjäytykset laittoivat sodankäyneen miehen maastoutumaan!

Sunnuntai 10.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Pieni perhekuntakohtainen muistelus Haverin kultakaivoksen toiminnasta:

Vuonna 1915 syntynyt isäni palveli etulinjassa Talvisodan ja Jatkosodan sekä oli sen lisäksi vielä mukana Hersalon joukoissa Lapinsodassa.

Isäni toimi pikakivääriampujana ja hän haavoittui kahdesti siten, että taisi olla 20 %:n sotainvalidi.

Vanhempani avioituivat sodan jälkeen ja alkoivat voimallisesti paneutua kehittämään äitini kotitaloa Välimäkeä.

Sotien jälkeen Haverin kultakaivos Viljakkalassa oli voimissaan ja kaivoksen toiminta vilkasta.

Haverissa suoritettiin joka päivä kallioräjäytyksiä klo 12.00 ja muistan , kun ne kuuluivat hyvin meille saakka. Meiltä on linnuntietä matkaa Haveriin ehkä vajaa 5 kilometriä, mutta kun matkalla on järvenselkää, niin räjäytysäänet kuuluivat meille.

Isäni kertoi miten sodassa vihollisen tykistön ammuntaan suhtauduttiin siten, että vaistomaisesti katsottiin mihin pystyy heittäytymään kranaateilta suojaan.

Saman reaktion Haverin räjäytykset kuulemma aiheuttivat hieman yli 30-vuotiaalla sotajermulla, sillä alussa Haverista kuuluneet räjäytykset merkitsivät, että piti katsoa sopivaa pellonojaa johon heittäytyä kranaateilta suojaan!

Tässäpä tämä muistelus!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin kaivos, Haverin räjäytystyöt, kalliräjäytykset Haverissa, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, Hersalon joukot Lapinsodassa, pikakivääriampuja, sotainvalidi,

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

IMG_8666.JPG

 

 
Lehdet ovat yksittäiskappaleita vuosilta 1984, 1985 ja 1986.

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansa taisteli - miehet kertovat, Kansa taisteli, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, Sotamuistoyhdistys ry., Suomen Sotahistoriallinen Seura, Karl Lennart Oesch, A. F. Airo, Aarne Blick, Kirjastotalo Metso,

Aseet vaikenivat 78 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään klo 11.00 – 12.00 tulee tarkalleen 78 vuotta kuluneeksi siitä, kun Talvisodan päätteeksi aseet vaikenivat Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta marraskuun 30. päivänä 1939 ja 105 päivää kestänyt Talvisota päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

 

Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa maaliskuun 12. päivänä 1940 sen jälkeen, kun Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta olivat edellispäivänä eli maaliskuun 11. päivänä hyväksyneet Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen.

 

 

Rauhansopimus oli Suomelle raskas, sillä menetimme 11 % maa-alueestamme Neuvostoliitolle ja sen mukana maamme toiseksi suurimman kaupungin Viipurin.

 

 

Neuvostoliiton valtaamilta alueilta lähti 430.000 evakkoa, jotka Suomi joutui asuttamaan muualle Suomeen.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli pikakivääriampujana koko Talvisodan ajan – Talvisodan jälkeen isäni oli eturintamalla myös koko Jatkosodan ajan ja ehtipä hän vielä Lapinsotaankin ajamaan saksalaisia pois maastamme.

 

 

On eräänlaista kunniavelan maksamista se, että olen tutustunut Neuvostoliiton miehittämiin alueisiin ja taistelupaikkoihin monilla sotahistoriaan liittyneillä matkoillani Karjalan Kannaksella ja myös muilla Suomen ja Neuvostoliiton välisillä sotatantereilla.

 

 

Mielelläni soisin, että maaliskuun 13. päivä olisi maassamme liputuspäivä sen kunniaksi, että pystyimme 78 vuotta sitten säilyttämään Suomen itsenäisyyden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan syttyminen 30.11.1939, Talvisodan päättyminen, Talvisodan päättyminen 13.3.1940, aseet vaikenivat 13.3.1940,

Vanhemmat kirjoitukset »