"Maamme versoo uutta"

Keskiviikko 27.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kansallista Veteraanipäivää ja tämän veteraanipäivän tunnus on ”Maamme versoo uutta”.

 

Veteraanipäivää vietetään Suomen sotaveteraanien kunniaksi ja muistoksi rauhan alkamisesta. Lapin sota – johon isänikin osallistui Talvisodan ja Jatkosodan jälkeen – päättyi huhtikuun 27. päivänä 1945.

 

******************

 

Muistan lapsuudestani, kun isä ja meille kerääntyneet hänen sotakaverinsa kävivät sahtikannun äärellä 1950-luvulla Munakukkulan tai Taipaleenjoen taisteluja yhä uudestaan ja uudestaan – lapsena ajattelin, että sota on jokaisen kohtalo ja funtsin, että kuinkahan minä pärjään sodassa.

 

Onneksi minä ja sukupolveni ovat säästyneet sodankäynniltä, mutta poikieni osalta mikään ei ole varmaa, sillä sellainen mielipuoli on nyt vallassa Venäjällä.

 

***************

 

Arvostan Veteraanipäivää korkealle ja vedin tänään aamusella siniristilipun lipputankoomme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen tuli kuluneeksi 82-vuotta Talvisodan päättymisestä

Maanantai 14.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Talvisota päättyi 13.3.1940, joten eilen siitä tuli kuluneeksi 82-vuotta.

 

Olemme saaneet viettää Talvisodan päättymispäivää jo kymmeniä vuosia rauhan merkeissä, mutta Venäjän aloittama rikollinen sota merkitsee, että jouduimme viettämään eilistä muistopäivää sodan varjossa.

 

Talvisodan päättymispäivää vietettiin kirkoissa ja sankarihautausmailla pelkoa ja vihaa tuntien Venäjää kohtaan.

 

Osallistuin eilen Talvisodan päättymishartauteen synnyinpitäjäni…

 

 

…Viljakkalan kirkossa ja hartaushetken jälkeen…

 

 

…seppeleenlaskutilaisuudessa Viljakkalan sankarihautausmaalla.

 

 

 

Talvisodan päättymisen muistopäivän messun liturgina toimi Juha-Pekka Haavisto.

 

************

 

 

 

Seppeleenlaskun sankariristille suorittivat Ilkka Nurmi (vasemmalla) ja Juhani Saarela.

 

 

 

Sankarihaudalla veisattiin virsi kanttori Heidi Olkinuoran ja Juha-Pekka Haaviston johdolla.

 

 

Koen Viljakkalan sankarihautausmaan koskettavaksi paikaksi, sillä lepäähän siellä 10.3.1940 kaatunut setäni Reino Erkkilä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Stalin, Mainilan laukaukset ja Terijoen hallitus tulivat ensimmäisenä mieleen!

Keskiviikko 23.2.2022

Otsikossa mainitut eli Josif Stalinin, Mainilan laukausten ja Terijoen hallituksen olisi suonut jo jäämään historian roskatynnyreihin, mutta nyt ne ovat palanneet jokapäiväiseen elämäämme, kun seuraamme Vladimir Putinin yrityksiä Venäjän imperiumin palauttamisessa.

 

 

On toki myönnettävä, että eräs saksalainen korpraali oli yhdessä Stalinin kanssa vaikuttamassa toisen maailmansodan syttymiseen.

 

 

***************

 

 

Marraskuun 26. päivänä 1939 Leningradin vakoiluosaston päällikön eversti P. G. Tihomirov´n yksikkö toteutti Valkeasaaren Mainilassa tykistökeskityksen neuvostojoukkojen keskelle siten, että laukaukset näyttivät ammutun Suomen puolelta.

 

 

Venäläiset ovat myöhemmin myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itsensä lavastama tykistöisku, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.

 

 

On ilmeistä, että nyt Venäjä käyttää Ukrainassa sitä samaa taktiikkaa, jota Neuvostoliitto käytti Mainilassa yli 80 vuotta sitten!

 

 

******************

 

 

Terijoen hallitus jota johti Laukaassa syntynyt Otto Ville Kuusinen, oli Neuvostoliiton Talvisodan aikana perustama ”hallitus”, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.12.1939 solmineensa avunantosopimuksen.

 

Voidaan todeta, että Venäjä soveltaa nyt Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa samoja oppeja, kuin Neuvostoliitto aikoinaan yritti Terijoen hallituksen avulla Suomea kohtaan Talvisodassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrjö Jylhä sai ylennyksen kapteeniksi vasta Talvisodan Taipaleenjoen taistelujen jälkeen

Maanantai 27.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti päässyt käymään Taipaleenjoen taistelupaikoilla ja sen vuoksi olikin itsestäänselvyys, että halusin katsojaksi Taipaleenjoki-oopperaan, joka esitettiin…

 

 

…Tampere-talossa 28.11.2021.

 

 

 

Oopperan sävellys on Ilkka Kuusiston ja tekstit Panu Rajalan.

 

 

 

 

Oopperan ilmoituksissa ja käsiohjelmissa esiintyvät Yrjö Jylhänä oopperalaulaja Jaakko Kortekangas ja Jevgeni Dolmatovskya esittävä Jyrki Anttila.

 

 

Panu Rajalan laatimissa teksteissä tuodaan useastikin esille, että Yrjö Jylhä oli oopperassa kuvattujen Taipaleenjoen taistelujen aikana sotilasarvoltaan luutnantti, mutta ilmoituksissa ja käsiohjelmassa Jylhää esittävällä oopperalaulajalla on kapteenin arvomerkit!

 

*******************

 

Todellisuudessa Yrjö Jylhä ylennettiin luutnantiksi 14.5.1937 ja kapteeniksi hänet ylennettiin vasta 30.12.1941!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oopperalaulaja Martti Talvela hankki Inkilän kartanon omistukseensa vuonna 1980

Torstai 5.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme kulttuuri- ja sotahistoriasisältöä sisältyi Juvalla tutustuminen kahteenkin kohteeseen eli oopperalaulaja Martti Talvelan hautaan sekä Inkilän kartanoon.

 

 

 

Oopperalaulaja Martti Talvela syntyi Hiitolassa vuonna 1935 ja hän siirtyi perheensä kanssa Talvisodan evakkoon Kerimäelle.

 

Hyökkäysvaiheen aikana perhe palasi Hiitolaan, mutta joutui Jatkosodan aikana uudestaan evakkoon ja nyt Vähäkyrön kautta Orimattilaan.

 

Oopperalaulaja kuoli vuonna 1989 ja on haudattuna Juvan vanhalla hautausmaalla – poikkesimme Kyröläismatkallamme Talvelan haudalla.

 

*************************

 

Talvela hankki Juvalla sijaitsevan Inkilän kartanon vuonna 1980 ja muutti sinne asumaan seuraavana vuonna.

 

Inkilän kartano oli Talvisodan lopulla Päämajan käytössä ja marsalkka Mannerheim asui siellä kahden viikon ajan.

 

****************

 

 

 

Pistäydyimme Kyröläismatkallamme Inkilän kartanon talouspihalla…

 

 

 

…ja totesimme, että kartano elää voimallisen maatalouden harjoittamisen aikaa!

 

 

Emme halunneet häiritä kartanon elämää vaan palasimme takaisin tulojälkiämme myöten!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin Oinassalmella sijaitseva muistomerkki kertoo suomalaisten tärkeästä torjuntavoitosta

Torstai 29.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Talvisodassa vihollinen pyrki useilla hyökkäyksillään Ilomantsissa saamaan suomalaiset jättimäiseen mottiin eteläisimmillä rintamalohkoilla.

 

Merkittävä vihollisen hyökkäys pystyttiin torjumaan vuoden 1939 joulukuussa Ilomantsin Oinaansalmella.

 

Suomalaiset joukot pitivät pintansa Talvisodan loppuun saakka ja vihollisen hyökkäysyritykset torjuttiin.

 

 ****************

 

 

 

 

Oinaansalmen taisteluiden muistomerkki on massiivinen ja siinä on kuvanveistäjä Veikko Jalavan veistämä reliefi.

 

Muistomerkki paljastettiin 30.8.1959 ja on nimeltään ”Parivartio”.

 

Reliefissä on teksti:

 

"Tolvajärvi - Oinassalmi - Kallioniemi vesistölinjalla puolustivat Suomen miehet isänmaan vapautta talvisodassa 1939-40."

 

 

Aloitimme taannoisella Kyröläismatkallamme Ilomantsin taisteluihin tutustumisen Oinaansalmen muistomerkillä!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tappajan katse"

Sunnuntai 18.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvi- sekä Jatkosodassa ja osallistui vielä saksalaisia vastaan käytyihin sotatoimiin Lapinsodassa.

 

Jatkosodassa hänen aseenaan oli Degtarjev-pikakivääri eli ”Emma”.

 

Isäni oli siis pikakivääriampuja ja hänen apulaisenaan oli saman kylän mies Simo Niittunen – monet olivat ne ”taistelut”, joita sotakaverukset kävivät kahvikupin ääressä meidän pirtissä 1950-luvulla!  Väkeviä muistelusten yhteydessä ei nautittu, sillä Simo oli kuorma-autoilija ja siinä hommassa väkevillä ei ollut edes tuolloin tilaa!

 

 

 

 

Näin Gertarjev-pikakiväärin viimeksi taannoisella Kyröläismatkallemme, kun tutustuimme Simo Häyhä-museoon Rautjärvellä.

 

 

Olen toki minäkin saanut ampua Emmalla, mutta oikeastaan vain näytösluontoisesti eräiden kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Degtarjev-pikakivääri on neuvostoliittolaisvalmisteinen, mutta saimme niitä sotasaaliiksi runsaasti Talvi- sekä Jatkosotien aikana – kerrotaan, että saimme sotasaaliiksi 9.000 Degtarjev-pikakivääriä.

 

 

*******************

 

 

Viljakkalan sotaveteraanit tekivät joskus 1960- tai 1970-luvuilla tutustumisretken Säkylässä toimivaan Porin Prikaatiin ja siellä veteraanimme olivat päässeet tutustumaan mm. erilaisiin aseisiin.

 

 

Kerrotaan, että isäni silmiin oli syttynyt ”tappajan katse”, kun hän oli nähnyt sota-aikaisen työkalunsa eli Degtarjev-pikakiväärin!

 

-Esko Erkkilä-

Eilen tuli kuluneeksi 76 vuotta, kun viimeinen saksalainen sotilas poistui Suomesta

Keskiviikko 28.4.2021 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen eli huhtikuun 27. päivänä Kansallista veteraanipäivää.

 

Kansallinen veteraanipäivä on virallinen liputuspäivä ja sitä on vietetty vuodesta 1987 alkaen ja kuten otsikostakin ilmenee, niin päivä ajoittuu siihen, että milloin viimeinen saksalainen sotilas poistui Suomesta.

 

Oli luonnollista, että eilen Suomen lippu…

 

 

 

…liehui lipputangossamme!

 

**************************

 

Kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo lähetti Mannerheimille 28.4.1945 sähkeen: ”Ilmoitan täyttäneeni Ylipäälliköltä syyskuussa 1944 saamani tehtävän. 27.4. kello 13.30 mennessä saksalaiset sotavoimat on karkotettu Pohjois-Suomesta.”

**************************

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni osallistui alusta alkaen Talvisotaan sekä myös Jatkosotaan ja olipa hän vielä Lapinsodassa ajamassa saksalaisia pois Suomesta.

 

Kunnia sotaveteraaneillemme, jotka toiminnallaan takasivat Itsenäisen Isänmaamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurissa sijaitsevasta Mikael Agricola-patsaasta on tehty kaikkiaan viisi valosta!

Lauantai 10.4.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Eilen vietimme Mikael Agricolan ja samalla suomen kielen muistopäivää.

 

Liputussää olikin eilen erinomainen, sillä tuulta oli riittävästi.

 

*****************

 

Kuvanveistäjä Emil Wikström veistämä Mikael Agricolaa…

 

 

 

 

…esittävä muistomerkki paljastettiin Viipurissa kesäkuussa 1908, mutta se tuhoutui ja hävisi Talvisodan aikana.

 

 

 

27.6.2009 Viipurissa paljastettiin Mikael Agricolan patsaan uusvalos ja tässä tuo patsas valokuvaamani vuonna 2014.

 

 

Emil Wikströmin veistämistä Mikael Agricolan patsaista on tehty kaikkiaan viisi valosta, joista siis alkuperäinen tuo Viipurissa sijainnut, mutta Talvisodassa hävinnyt ja kolme muuta nykyisen Viipurissa sijaitsevan lisäksi ovat Pernajassa, Turussa sekä Lahdessa.

 

 

Omassa arvoasteikossani jäljellä olevista patsaista arvokkain on ehdottomasti tuo Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla seisova patsas!

 

Milloinkahan pääsemme seuraavan kerran ihailemaa Pietari-Paavalin kirkon edessä olevaa Mikael Agricolan patsasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

105-vuotias kuusi on kokenut kapinan, Talvisodan ja Jatkosodan!

Keskiviikko 24.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Takka- sekä saunapuiden pilkkominen ovat juuri nyt ajankohtaisia ja sitä hommaa minäkin olen kuluneen parin viikon aikana tehnyt.

 

Noudan kuivuneet tukkipuun kokoiset polttopuurangat pätkittyinä peräkärryllä maalta ja pilkon pätkityt pöllit klapeiksi lopullisella käyttöpaikalla eli omakotitaloni tontilla Tampereella.

 

Tukkipuun kokoiset polttopuut ovat pystyynkuivaneita kuusia, joilla ei enää ole käyttöä sahatavaraksi.

 

 

 

Yksi peräkärrykuormallinen oli suuria kuusipöllejä ja niiden halkominen polttopuukokoon oli hyvinkin haasteellista.

 

 

 

 

Tutkailin tarkemmin yhtä pölliä ja totesin, että sen ikä oli 105-vuotta, halkaisija 45 senttiä eli 17 tuumaa.

 

 

Meneehän se metsäomistaja hiljaiseksi, kun toteaa, että omasta metsästä löytyy kuusi, joka on elänyt taimivaiheensa jo kapinan aikana eli Vapaussodan aikana vuonna 1918!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viralliset, vakiintuneet ja suositellut liputuspäivät

Lauantai 13.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Siniristiliput liehuvat tänään Talvisodan päättymisen johdosta!

 

Meillä on Tampereen omakotitalomme tontilla sekä myös mökillämme lipputangot ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan liputtamaan ainakin siellä, jossa vietämme liputuspäivää.

 

Viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät ovat tuttuja, mutta vähemmän tunnettuja lienevät suositellut liputuspäivät.

 

Toki Suomen lipun saa halutessaan nostaa minä tahansa vuoden päivänä itselleen tärkeän asian, arvon tai ilonaiheen puolesta.

 

Suositelluista liputuspäivistä arvostan eniten tätä päivää eli maaliskuun 13. päivää; tänään tulee kuluneeksi 81 vuotta Talvisodan päättymisestä.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Talvisota päättyi Suomen ja Neuvostoliiton väliseen rauhansopimukseen 13.3.1940 klo 11.00.

 

 

Toivon, että mahdollisimman monet siniristiliput liehuvat tänään itsenäisen ja vapaan Suomen lukemattomissa lipputangoissa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Haverin kalliolouhinnat kuulostivat tykistön lähtölaukauksilta

Sunnuntai 28.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa sijainneen Haverin kultakaivoksen toiminta loppui vuonna 1960.

 

Synnyinkodistani on maanteitse matkaa Haveriin viitisen kilometriä ja linnuntietä luonnollisesti vähemmän.

 

Muistan, kun Haverissa räjäytettiin kalliota joka päivä puolenpäivän tienoilla, sillä ammunta kuului meille saakka hyvin.

 

****************

 

Isäni oli ”sotahommissa” Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapinsodassa ja päästyään siviiliin hän tuli kotivävyksi äitini synnyintilalle Viljakkalan Välimäkeen.

 

Muistan, kun isäni kertoi ensimmäisistä ajoistaan Välimäessä, että Haverissa suoritetut louhinnat muistuttivat tykistön lähtölaukauksia ja ne saivat hänen katselemaan pellolla ojanpohjia, että minne nyt pitäisi maastoutua.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan muistomitalin alkuperäinen nimi oli vuosien 1939 - 1940 sodan muistomitali

Tiistai 5.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Meneillään oleva korona-aika luo hyvät mahdollisuudet penkoa ja tutkailla piironginlaatikoiden sisältöä ja niin olen myös tehnyt.

 

Aloitin tutkailemalla Rouvan vanhempien aikoinaan saamia muisto- ja ansiomitaleja:

 

*************

 
Tässä…
 
 

 
 

 
…vaimoni isän aikoinaan saama Talvisodan muistomitali eli Tsmm, kuten sitä ”kunniamerkkipiireissä” nykyisin kutsutaan.

 

*****************

 

Talvisotahan alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan 13.3.1940.

 

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti 2. päivänä elokuuta 1940 asetuksen, jonka asetusteksti kuului näin:

 

A s e t u s

vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista.

 

Annettu Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.

____________

 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, …

 

 

 

***********************

 

 

On nykypäivänä huomattava, että tuolloin puhuttiin vuosien 1939 – 1940 sodasta ja termi Talvisota tuli käyttöön vasta myöhemmin.

 

Talvisodan muistomitalia sen saanut kantoi 32 mm leveässä mustassa nauhassa, jonka keskellä on kaksi 3 mm:n levyistä punaista juovaa ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kiinnitettiin rinnan vasemmalle puolelle. 

 

Muistomitaleita myönnettiin ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle, joista yli 10 000 oli ulkomaalaisia. Mitalien jakelu aloitettiin vuoden 1940 syksyllä ja niitä jaettiin vuoden 1992 loppuun saakka.

 

Muistomitalin suunnitteli majuri Aarno Karimo.

*******************

 

Isäni jäämistössä on sama mitali ja pyrin nyt talvikauden aikana tutkailemaan myös sitä tarkemmin.

 

Mainittakoon, että mitalin saaneiden omaiset eivät voi kantaa tuota mitalia rinnassaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ummehtunut tuulahdus Neuvostoliiton ajalta!

Keskiviikko 2.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Yli 200 entistä ja osin myös nykyistä kommunistia sekä tunkkaisen neuvostoajan kärkiairuetta julkaisivat eilen vetoomuksen, jossa he vaativat hävittäjähankkeellemme eli HX-hankkeelle aikalisää, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

 

Joukkiossa ei ole mukana ainuttakaan maanpuolustuksen asiantuntijaa ja onneksi ei myöskään politiikkoja.

 

Toisaalta joudun surukseni toteamaan, että samansuuntaisia ummehtuneita tuulahduksia on kuultu myös tavallisesti vastuuntuntoisten poliittisten päättäjienkin tahoilta.

 

Kertaan, että HX-hankkeessa ovat ehdolla seuraavat hävittäjätyypit:

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab JAS Gripen NG (Ruotsi)

 

 

Puolustusvoimissa työskentelee HX-hankkeen parissa noin 70 ihmistä. Hankkeen ohjelmajohtajana toimii Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen.

 

Luotan, että hallitus päättää hävittäjähankinnasta ensi vuoden aikana.

 

******************

 

Sen vielä totean tuosta eilen julkisuuteen saatetusta ummehtuneesta hankkeesta, että eipä sitä uskallettu julkistaa edellispäivänä eli 30.11.2020, sillä silloin tuli kuluneeksi tasavuosia, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihauta on Impilahdella

Torstai 5.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin vanhoihin valokuvakansioihini ja löysin sieltä mm. kuvan…

 

 

 

…maailman ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereskovan isän hautamuistokivestä.

 

Neuvostoliittolaisesta lentokapteeni Valentina Tereskovasta tuli maailman ensimmäinen naiskosmonautti, kun hän kesäkuun 16. päivänä 1963 laskeutui Vostok-6 -aluksen kapteenina maahan kaksi vuorokautta, 22 tuntia ja 50 minuuttia kestäneeltä avaruuslennolta.

 

Valentina Tereskova on syntynyt maaliskuun 6. päivänä 1937. Hänen isänsä toimi traktorinkuljettajana eräässä maalaiskylässä Jaroslavlin alueella.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Valentinan isä joutui sotaan hyökkäysvaunun kuljettajaksi. Hän kuului ilmeisesti legendaariseen 168 divisioonaan, jonka suomalaiset motittivat Lemetin maastoon Impilahdella.

 

Valentinan isä ei milloinkaan palannut kotiinsa, sillä hän kohtasi määränpäänsä Koirinojan maastossa Suomessa Talvisodan neuvostouhrina.

 

Koirinojan seudun mottitaisteluissa 1939-1940 on arvioitu menehtyneen 35.000 puna-armeijalaista ja 5.000 suomalaista. Valentina Tereskovan isä oli eräs kaatuneista neuvostosotilaista.

 

Uomaalle johtavan tien varressa on kymmenkunta neuvostoajan sotamuistomerkkiä ja yksi niistä on Valentina Tereskovan isälle omistettu muistokivi. Muistokivessä on neuvostotapaan kuva hyökkäysvaununkuljettaja Treskovista sekä hänen henkilötietonsa.

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Tereskovalla oli puna-armeijassa korkea asema. Sen turvin hän pystyi jäljittämään isänsä kohtalon Talvisodassa.

 

Tehtävä oli arvostetulle upseerillekin vaikea, sillä neuvostoaikainen historiankirjoitus ei tuntenut Talvisotaa. Kosmonautti Tereskova kuitenkin onnistui ja hän hankki Koirinojan kankaalle isälleen muistokiven.

 

Kerrotaan, että monena Voiton päivänä eli toukokuun 9. päivänä Valentina Tereskova laskeutui helikopterilla lähelle nykyistä Murheen Ristiä ja käveli siitä isänsä hautakivelle ja laski sille seppeleen.

 

Kunnioitettava ele maailmankuululta sotilaalta!

 

Olen muutaman kerran vieraillut hyökkäysvaununkuljettaja Tereskovin muistokivellä. Se sijaitsee Murheen Ristiltä jonkin matkaa pohjoisen suuntaan. Uusien tiejärjestelyiden vuoksi muistokivelle osaaminen on nykyisin vaikeaa ja viime vuosien Venäjän matkoillani muistokivellä en ole käynyt.

 

 

-Esko Erkkilä-

Siniristilippu liehuu tänään sotaveteraanien kunniaksi!

Maanantai 27.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään kansallista veteraanipäivää ja sen kunniaksi siniristiliput liehuvat saloissaan.

 

 

 

 

Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1987 ja siihen liittyvä juhlatilaisuus järjestettiin Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.

 

Valtioneuvostossa kansallisen veteraanipäivän viettäminen vahvistettiin puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä vuonna 1986.

 

Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 75-vuotta sitten, kun loputkin Saksan 20. vuoristoarmaijan sotilaista vetäytyivät klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle.

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvisodassa sekä Jatkosodassa ja oli sen lisäksi ajamassa saksalaisia pois maasta myös Lapinsodassa, joten sotaveteraanin poikana olen suurta kunnioitusta osoittaen tänään heti aamulla vetämässä siniristilippua lipputankoomme.

 

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Samovaarin, kastrullin ja kuparipannun värikäs matka Mantsinsaarelta Tampereelle!

Tiistai 7.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Edesmenneen anoppini kotitalo sijaitsi Salmin kuntaan kuuluneen Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja heille eli Ahvenen perheelle tuli niin kiire Talvisotaa pakoon, että perheen tärkeät tarvekalut eli…

 

…samovaari,...

 

…kastrulli ja...

 

…kuparipannu piti kätkeä maakuoppaan.

 

Hyökkäysvaiheen aikana perhe palasi kotiinsa, kaivoi kätketyt astiat esiin ja nyt ne ovat perintökaluina meillä keittiökaapin päällä!

 

 

Kastrulli eli kasari sekä kahvipannu ovat maasepän tekemiä ja ne ovat olleet anopillani jo 1940-luvulta alkaen – kahvipannua on useasti tinattu ja se on ollut jokapäiväisessä käytössä.

 

Samovaarin Rouva sai perintökaluna sen jälkeen, kun tätinsä, jonka hallussa se oli, siirtyi tuonilmaisiin.

 

Olen saanut muutaman kerran käydä anoppini kotitalon raunioilla Mantsinsaarella ja osaan arvostaa noita perinnekaluja, joilla on ainutlaatuinen historia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karjalassa Pitkärannan sairaalassa on karut olosuhteet

Lauantai 4.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Pitkäranta sijaitsee Laatokan pohjoispuolella noin sadan kilometrin etäisyydellä Suomen rajasta. Pitkäranta on niiden alueiden joukossa, jotka jouduttiin Talvi- ja Jatkosodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle.

 

Ilta-Sanomat kertoi eilen, että Pitkärannan sairaalasta on irtisanoutunut lääkäreitä sen vuoksi, että sairaalaan ei ole saatu kunnollisia suojavälineitä lääkäreille ja hoitajille.

 

Lääkäreille oli Ilta-Sanomien mukaan toimitettu suoja-asuiksi maalaus- ja rakennustöissä käytettäviä suojia. Hengityssuojaimet ovat likaisia ja ”miten-kuten" ommeltuja.

 

******************

 

Minulla on henkilökohtainen kokemus Pitkärannan sairaalasta vuodelta 1995, sillä silloin olin mukana sukumatkalla anoppini synnyin paikan raunioille Mantsinsaarella - onneksi kokemukseni ei ole potilaana!

 

Yövyimme muistaakseni kolmekin yötä Pitkärannassa ”hotellissa”, joka todellisuudessa oli ränsistynyt kerrostalo.

 

Joissakin ”hotellihuoneissa” oli sähköhelloja, mutta ei niillä voinut vettä keittää tai ruokaa laittaa, sillä helloja oli kylmänä vuodenaikana käytetty huoneiden lämmittämiseen ja sen vuoksi hellojen levyt olivat käpristyneet melkein puolipallon muotoisiksi!

 

*****************

 

Mutta siihen tutustumiseeni Pitkärannan sairaalaan!

 

Kävin jonain iltana kävelylenkillä Pitkärannan sairaalan portilla - sairaala-alueelle en mennyt.

 

Portilla oli muovirakenteinen roska-astia ja kannen nostettuani näin kuution kokoisen roska-astian olevan puolillaan verisiä riepuja ja siteitä sekä lukemattoman määrän verisiä ruiskuja, joita oli ilmeisesti käytetty hoitotoimenpiteissä!

 

Paiskasin kannen kiinni ja olin tyytyväinen, että ei tarvinnut tuonne mennä potilaana!

 

*************

 

Omasta kokemuksestani on aikaa kulunut 25 –vuotta, mutta sen perusteella uskon, että eilinen Ilta-Sanomien juttu on täyttä totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Häpeäpaaluun ne jotka nimittelevät Lapin sotaa "lasten sodaksi"!

Maanantai 16.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Talvisota sekä Jatkosota ja sitä seurannut Lapinsota varmistivat Suomen itsenäisyyden.

 

Isäni osallistui kaikkiin noihin sotiin ja lapsena sain lukemattomat kerrat kuunnella, kun sotajermut muistelivat kaikkia noita sotia pirtissämme Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla.

 

Harmittelen, että en silloin merkinnyt muistiin taistelukuvauksia Summassa, Kiviniemessä ja sitten aikoinaan Lapinsodan aikana laivamatkalla Tornion Röytään ja maihinnousua sinne.

 

 

Isäni oli syntynyt vuonna 1915 ja minua surettaa, että jotkut lapselliset, muka sotahistoriaan perehtyneet, nimittelevät Lapin sotaa ”lasten sodaksi”!

 

Kohdistan moitteeni ja raukkamaisen sisällön omaavan katseeni tässä asiassa erääseen nimimerkkiin, joka internetissä ”Sotahistoriallinen keskusteluryhmä” halveksii Lapinsodan veteraaneja nimitellen heitä lapsisotilaiksi ja Lapin sotaa lasten sodaksi!

 

 
-Esko Erkkilä-

Tänään siniristiliput liehuvat Talvisodan päättymisen johdosta!

Perjantai 13.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen aikoinaan pystyttänyt lipputangot Tampereen omakotitalomme takapihan nurmikolle sekä Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevan mökkitonttini pihalle.

 

Lapsuuskodissani ei aikoinaan ollut lipputankoa ja ”kahden lipputangon” toimintani on tietynlaista kunniavelan palautusta Suomen lipulle ja sen viestimälle sanomalle.

 

Joulukuun 6. päivä eli Suomen Itsenäisyyspäivä on mielestäni juhlavin liputuspäivä ja silloin lipputangossamme varmasti liehuu Suomen siniristilippu.

 

Tänään on merkittävä liputuspäivä, sillä tänään on kulunut 80 –vuotta Talvisodan päättymisestä.

 

*****************

 

Talvisodassa Suomen tappiot olivat n. 26.000 kaatunutta, mutta Neuvostoliiton tappiot olivat kaatuneiden määrässä lähes viisinkertaiset, sillä Puna-armeija menetti Talvisodassa kaatuneina lähes 127.000 sotilasta.

 

Suomen selviämiselle massiivista vihollista vastaan on monia syitä ja yritän tässä nostaa syistä esille muutamia:

 

 1.      Ratkaisevin syy oli Suomen kansan yhtenäisyys. Vaikka maata repineestä kansalaissodasta oli kulunut vasta parisenkymmentä vuotta, niin kansallinen yhtenäisyys oli saumatonta. On todettu, että Sosiaalidemokraattisen puolueen rooli oli yhtenäisyyden rakentamisessa keskeinen.

 

 2.      Vuosille 1937 -1938 Neuvostoliitossa ajoittuneet Stalinin vainot heikensivät muutenkin heikkoa Puna-armeijaa. Stalin tapatutti 400 kenraalia ja neuvostoyhteiskunnassa kukaan ei voinut mainittuina vuosina olla varma hengestään.

 

 3.      Suomen poliittisen ja sotilasjohdon määräämät ”Ylimääräiset harjoitukset” eli YH lokakuussa 1939 oli tärkeä toimenpide Suomen valmistautumisessa sotaan. YH oli ”miedompi” tapa valmistaa joukkoja sotaan kuin olisi ollut ”Liikekannallepano” eli LKP.

 

 4.      Suomalaiset upseerit suorittivat karttaharjoituksia ennen Talvisotaa Karjalan Kannaksella sekä tutustuivat alueen maastoon. Tällä toiminnalla oli suuri merkitys sille, että tuleva taistelumaasto oli tuttua upseeristolle.

 

 5.      Sauna on aina ollut tärkeä suomalaisille ja se muodostui erääksi seikaksi myös sille, että pärjäsimme Talvisodassa. Rintamaolosuhteiden kovat olot merkitsivät heikkoa hygieniatasoa ja sitä kautta mm. punatautia sotilaissa. Suomalaisten tapa rakentaa heti sauna ja hoitaa saunassa mm. täitorjuntaa piti joukkomme taistelukuntoisina niin, että sitkeät puolustustaistelut olivat mahdollisia.

 

6.      Suomalaisjoukkojen hyvä hiihtotaito, teltat ja ahkiot olivat monissa taisteluissa se tekijä, joka käänsi taistelutilanteen suomalaisten voitoksi. Suomalaiset osasivat sopeutua kovaan pakkaseen paremmin kuin vihollisemme.

 

 

********************

 

 

Tänään lipputangossamme liehuu ylpeänä siniristilippu!

 

 

-Esko Erkkilä-