Tampereen pommitukset Talvisodan aikana olivat Stalinin terroripommituksia ja ne on hyvin pystytty dokumentoimaan jälkipolville

Lauantai 7.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Puna-armeijan pommikoneet hyökkäsivät Talvisodan aikana Tampereelle yhdeksänä päivänä siten, että ensimmäinen pommitus tapahtui 21.12.1939 ja viimeinen 2.3.1940.

 

Kaikki hyökkäykset on pystytty dokumentoimaan kellonaikoineen ja operaatioihin osallistuneiden pommikoneiden tarkkuudella täsmällisesti – myös jokaisen pommihyökkäyksen vahingot ovat tarkalleen tiedossa.

 

Seuraavassa kertomus jokaisesta ”pommituspäivästä”!

Saimme nämä tiedot Talvisodan muistojuhlassa Tampereen yliopistolla 2.3.2020!

 

 

 

Hyökkäys 21.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

 

Hyökkäys 25.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

 

Hyökkäys 27.12.1939 ja hyökkäyssuunta kaakko.

 

 

 

Hyökkäys Uudenvuoden aattona eli 31.12.1939 ja hyökkäyssuunta luode.

 

 

 

Hyökkäys 13.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

 

Hyökkäys 15.1.1940 ja hyökkäyssuunta itä.

 

 

 

Hyökkäys 20.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

 

Hyökkäys 17.2.1940 ja hyökkäyssuunta länsi.

 

 

 

Varsinainen suurhyökkäys 2.3.1940 ja ensimmäisen aallon hyökkäys tapahtui klo 12.00 kaakosta.

 

Toisen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.00 Pirkkalan suunnasta eli lounaasta.

 

Kolmannen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.35 ja sen hyökkäyssuunta oli etelä.

 

********************

 

 

Tässä kuvassa yhteenvedontapaisesti eräiden hyökkäysten pommikonevahvuudet – kuvassa nähdään 2.3.1940 tapahtuneen hyökkäyksen ensimmäisessä aallossa olleiden pommikoneiden suuri lukumäärä.

 

 

Kuka vielä tohtii puolustella Josef Stalinin menettelyä ja hänen terroristitoimintaansa suomalaista sisämaankaupunkia kohtaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Josef Stalinin Tampereelle kohdistamat terroripommitukset Talvisodan aikana, mutta erityisesti 2.3.1940

Tiistai 3.3.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Aamulehti järjesti eilen Tampereen Yliopiston juhlasalissa Talvisodan muistojuhlan, jossa käsiteltiin Neuvostoliiton Talvisodan aikana Tampereelle kohdistamia pommituksia, mutta erityisesti niitä suurpommituksia, joista eilen tuli kuluneeksi tasan 80 –vuotta.

 

Olin paikalla yhtenä 650:stä paikalla olleesta juhlavieraasta.

 

Juhla lähetettiin suorana myös Aamulehden nettisivujen kautta ja sen lyhennetty taltiointi on yhä edelleen katseltavissa Aamulehden nettisivuilla.

 

 

 

 

Neuvostoliitto pommitti Talvisodan aikana Tamperetta yhdeksänä päivänä ja hyökkäyksiä näinä päivinä oli kaikkiaan 11.

 

Neuvostoliittolaisia pommikoneita Tampereen yllä oli kaikkiaan 242 ja ne pudottivat Tampereelle 1.927 pommia.

 

Kuolonuhreja pommituksissa tuli 17 ja haavoittuneita 46 henkilöä.

 

 

 

Muistotilaisuuden ensimmäinen alustaja, filosofian lisensiaatti, majuri evp Jari Lehtoväre uskalsi selkeästi todeta, että…

 

 

 

…Stalinin tarkoituksena oli siviilikohteiden ja siviilien tuhoaminen eli terroripommitukset!

 

Tästä totuudesta saamme paljon pohjaa niille pommituksille, joiden kohteeksi Tampere joutui Talvisodan aikana.

 

Stalinin tavoitteena oli suomalaisten taistelutahdon murtaminen ja sekasorron aiheuttaminen siviiliväestön keskuudessa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

• 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

• saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirov oli liian suosittu neuvostojohtaja

Sunnuntai 16.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitossa ja Venäjällä matkanneet tietävät, että siellä on lukuisia aukioita, puistoja ja muita paikkoja, jotka on nimetty Sergei Kirovin muistoa kunnioittaen. Kirovin patsaita lienee ympäri Venäjänmaan.

 

 

 

 

 

 

Eräs Kirovin patsaista sijaitsee Syvärillä, aivan siinä paikassa, jonne Syvärillä käyvät turistit poikkeavat.

 

 

Näimme taannoisella kyröläismatkallamme Kirovin patsaan Syvärillä.

 

 

 

 

 

 

Sergei Kirov syntyi vuonna 1886 ja hänet murhattiin Leningradissa vuonna 1934.

 

 

Sergei Kirov oli suosittu neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja hänen suosionsa koitui hänelle turmioksi, sillä diktaattori Josef Stalin ei katsellut hyvällä Kirovin kansansuosiota.

 

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai 292.

 

 

Joulukuun 1. päivänä 1934 Leonid Nikolajev ampui Kirovin ja monet epäilevät, että näin tapahtui suoraan Stalinin käskystä. Kirovin ampuminen käynnisti Stalinin puhdistukset ja johti monien johtavien bolševikkien pidätyksiin ja teloituksiin.

 

 

Stalinin puhdistukset saavuttivat huippunsa 1937 – 1938 ja ne merkitsivät mm. sitä, että Neuvostoliiton Suomea vastaan aloittama Talvisota ainakin osittain epäonnistui Neuvostoliiton näkökulmasta, sillä paras upseeriaines oli likvidoitu Stalinin puhdistuksissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Stalin oli taitava strategi ja hän korotti Kirovin tämän kuoleman jälkeen arvoon arvaamattomaan.

 

 

Lukuisat Kirovin mukaan nimetyt aukiot, kadut, teatterit ja muut keskeiset paikat ovat osa sitä operaatiota, joilla Stalin ”hyvitti” neuvostokansaa suosiosta, jota Kirov elinaikanaan nautti.

 

 

Paras poliittinen kilpailija on kuollut kilpailija!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ihmiset, älkää tappako toisianne"

Lauantai 1.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja Neuvostoliitossa, joiden avulla diktaattori Josef Stalin vahvisti valta-asemiaan.

 

 

Stalinin vainot painottuivat 1930-luvun lopulle ja vuodet 1937 – 1938 olivat niiden synkintä aikaa.

 

 

Vainojen uhrien lukumäärästä ei luonnollisesti ole tarkkaa tietoa, mutta on esitetty, että uhreja olisi ollut 1,5 miljoonaa – ja kaikki nämä siis oman maan kansalaisia.

 

 

Voidaan perustellusti yhtyä niihin mielipiteisiin, jotka toteavat Stalinin vainojen pelastaneen Suomen Talvisodassa.

 

 

Mielipide on perusteltu, sillä Stalinin vainot kohdistuivat rankasti mm. upseeristoon, joka merkitsi, että maan paras upseeriaines oli likviditoitu juuri ennen Neuvostoliiton aloittamaa Talvisotaa Suomea vastaan.

 

 

 

******************

 

 

 

Nykyisen Venäjän alueella on monia Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikkaa, jotka on arkistolähteisiin perustuen pystytty jäljittämään.

 

 

Eräs näistä teloituspaikoista on Sandarmoh`n teloitus- ja hautapaikka, jossa kävimme kyröläismatkallamme heinäkuun 2. päivänä 2015.

 

 

Sandarmoh sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Karhumäestä ja jos sielläpäin liikkuu, niin se kannattaa sisällyttää matkaohjelmaan!

 

 

Kannustan googlaamaan ”Sandarmoh” tai ”Sandarmohin metsä” – sieltä löydätte lisää tietoa Stalinin vainoista!

 

 

Olen käynyt Sandarmoh´ssa kerran aikaisemminkin, mutta siellä käynti on aina pysähdyttävä kokemus.

 

 

 

 

 

 

 

Ihmiset, älkää tappako toisianne

 

 

 

Stalinin joukkoteloituksista pidettiin yhtä tarkkaa kirjanpitoa kuin vastaavasti Hitlerin hirmutöistä, joten molempien diktaattorien joukkoteurastukset ovat selvinneet jälkipolville.

 

 

Hitler tappoi pääsääntöisesti muita kuin saksalaisia, mutta Stalinin teloitukset kohdistuivat oman maan kansalaisiin.

 

 

Sandarmoh´ssa on ammuttu yli 7.000 ihmistä, joista 762 suomalaista.

 

Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla lepää yli kuudenkymmenen eri kansallisuuden edustajaa.

 

 

Sandarmoh´ssa on lukuisia joukkohautoja ja kenenkään uhrin todellista leposijaa ei tiedetä.

 

 

Uhrien omaiset ovat sen jälkeen, kun Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikka saatiin julkisuuteen, laittaneet alueen puihin ja eri maastonkohtiin muistomerkkejä Sandarmoh´ssa teloitettujen omaistensa muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Tässä kuvia maastoon asennetuista muistoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Monille kyröläismatkaajille käynti Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla oli ensimmäinen ja puhutteleva kokemus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen hallituspalatsi pitäisi pelastaa

Sunnuntai 3.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi Talvisota.

 

Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940.

 

Sodan vaiheisiin kuului, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin nimitti Otto Wille Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka piti edustaman Suomea Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa.

 

Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939 ja sen jäseniä olivat ”pääministeri” Otto Wille Kuusisen lisäksi seuraavat henkilöt:

 

• varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg

• puolustusministeri Akseli Anttila

• sisäasiainministeri Tuure Lehen

• maanviljelysministeri Armas Äikiä

• valistusministeri Inkeri Lehtinen

• Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen

 

Kuusinen hoiti "pääministeriytensä" lisäksi myös ulkoasiainministerin tehtäviä.

 

******************

 

Mainitsen, että olen joskus takavuosina ostanut joltain kirpputorilta Armas Äikiän kirjoittaman pienen kirjasen, jossa on myös Äikiän signeeraus.

 

En nyt muista, että missä tämä kirjanen on, mutta kyllä se arkistoissani jossain on – pitäisiköhän etsiä?

 

******************

 

 

Suomen vastarinta oli suurta vihollista vastaan Talvisodassa niin tehokasta, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus kuopattiin Neuvostoliitossa vähin äänin ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

***************

 

Sain heinäkuun 6. päivänä tutustua siihen rakennukseen Terijoella, jota voidaan kutsua Kuusisen hallituspalatsiksi.

 

 

 

Rakennus on päässyt heikkoon kuntoon, mutta ehkä joitain suunnitelmia sen kunnostamiseksi on, sillä rakennusraunio on saanut pressuja katolleen.

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Otto Wille Kuusisen hallituksen muisteleminen ei ole keskeisimpiä asioita nyky-Venäjän toimenpidelistoilla, mutta toivon, että tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyvä tärkeä rakennus voitaisiin suojella ja saattaa vaikkapa turistikohteeksi.

 

Selvennyksenä toiveestani se, että ei kuitenkaan Suomen kustannuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

 

 

 

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Georgialaista brändiä ja mielenkiintoista hedelmäviiniä tarjolla Türin Kukkamarkkinoilla

Lauantai 25.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Türin Kukkamarkkinat ovat mielenkiintoinen tapahtuma Viron kevätpääkaupungissa Türissä.

 

Vierailimme Kukkamarkkinoilla 17.5.2013 eli tämänvuotisten Kukkamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä.

 

Kerron tässä jutussani niistä erikoisuuksista, joita ei suomalaisilla puutarhamessuilla tapaa, mutta jotka kuuluvat oleellisena osana virolaisille puutarhamessuille – ainakin Türin Kukkamarkkinoille.

 

Kuivattujen, savustettujen ja muulla tavalla laitettujen kalojen tarjonta on Türin Kukkamarkkinoilla runsasta.

 

 

 

 

Kuivatusta kalasta esimerkkinä Peipsjärven särki, jota sai hintaan 1,60 euroa/100 grammaa.

 

 

 

Peipsjärveltä oli pyydetty myös se ”suitsulatikas” eli savustettu lahna, jota oli myynnissä.

 

 

 

Savustettu ankerias maksoi 32,00 €/kg.

 

 

 

  

Selvitin myyjältä näiden savukalojen alkuperän ja myyjä kertoi kunkin kalalajin alkuperämaan hyvin auliisti.

Kampela oli peräisin Norjasta, ahven Suomesta ja hauki Virosta. Ahven oli kuulemma peräisin Turun saaristosta.

 

 

 

Myös makkara- ja lihajalostetarjonta Türin Kukkamarkkinoilla on kattavaa.

 

 

 

 

Kinkkuwurstia myytiin tällä paikalla kilokaupalla, mutta muita makkaroita puolestaan kappalekaupalla.

 

 

 

Makkarat olivat kaikkien makkaramyyjien myyntipöydillä esillä kauniissa pyramiideissä.

 

 

 

”Vana hea KRAKOV” – makkara eli vanha hyvä krakovan makkara maksoi tällä myyjällä 3 €/kappale ja  ”SASSI sianlihawursti” 2,50 €/kappale.

 

 

 

Mitähän suomalaiset viranomaiset tuumisivat, jos lihajalosteita myytäisiin Suomessa ilman suurempia kylmälaitteita hellesäällä näin?

 

 

Alkoholijuomien myynti Kukkamarkkinoilla on tapa, joka ei Suomessa onnistuisi.

 

Alkoholipolitiikka on EU:ssa kuitenkin valtioiden sisäinen asia, johon EU-määräykset eivät yllä.

 

 

 

Näillä myyjillä oli tarjolla laaja valikoima gruusialaisia alkoholijuomia.

Tarjolla oli gruusialaisia viinejä ja myös gruusialaista brändyä, jonka alkoholipitoisuus oli 40 %. Brändy maksoi 13 €/puolen litran pullo.

Mainitsin muuten näille gruusialaisille tietäväni, että Josef Stalin oli gruusialainen - myyjät näyttivät arvostavan tietämystäni!

 

 

 

AS Valtu Vein – yrityksen osastolla oli myynnissä mielenkiintoista ”Valtu ebaküdoonia” –viiniä eli Valtu ruusukvitteni –viiniä.

 

Kyseessä on sama viini, jota Alkossa myydään nimellä Turjanlinnan hedelmäviini.

 

Alkossa myytävä Turjanlinnan hedelmäviini valmistetaan Virossa ja Valtu ebaküdoonia on samaa tavaraa.

 

Turjanlinnan hedelmäviinin maahantuoja Newalco Oy luonnehtii tuotetta nettisivuillaan näin:

 

Hedelmävalkoviini. Tämä mainio seurusteluviini on valmistettu käymisteitse Japaninruusu-kvittenistä ja omenasta perinteisin menetelmin.  Viini on hedelmäinen, makea ja on vähän hapokas.  Sen väri on kauniin kullankeltainen.

 

Myyjä kertoi, että Valtun valmistaja osti viime syksynä ruusukvitteneitä lähiseudultaan 4 tonnia ja tulee ne ennen uutta satokautta käyttämään viininvalmistuksen raaka-aineena.

 

***********

 

Toivottavasti ehdin joskus kertomaan Türin Kukkamarkkinoiden puutarha-annistakin, mutta markkinoiden ”oheisanti” oli varsin mielenkiintoista!

 

 

-Esko Erkkilä-