Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Minullehan tämä passaa!

Lauantai 14.3.2020 - -Esko Erkkilä-

On se kovaa tämä korona-hössötys, mutta kaikessa kaameudessaan se kyllä minulle passaa.

 

Katselin kalenteriani ja kovin on tullut väljää eilisen ja toissapäivän aikana.

 

Poikkesin toissapäivänä mökkimaailmassa ja jo silloin iski kova kaipaus, että sinne pitäisi päästä.  Tuo tunne vahvistui eilen, kun tuutin täydeltä tuli tietoja uusista rajoituksista.

 

 

IMG_7274.JPG

 

Mansikkamaalla ei vielä ole puuhasteltavaa, mutta kynnet syyhyvät!

 

 

IMG_7276.JPG

 

Syksyllä istutetut valkosipulit ovat terhakoina työntämässä kasvuun!

 

 

IMG_7279.JPG

 

Herukkapensaat odottavat kevätruiskutuksia, mutta (yö)pakkasten pelossa niitä ei vielä uskalla suorittaa.

 

 

IMG_7281.JPG

 

Alppiruusut kukkivat täysillä vajaan kolmen kuukauden kuluttua; vai ehtivätkö jo aikaisemmin!

 

 

Vielä kerran:

Minullehan tämä passaa, sillä mökkimaailma odottaa minua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mansikkamaa, valkosipulit ovat talvehtineet hyvin, herukkapensaiden kevätruiskutukset ovat ajankohtaisia, alppiruusut odottavat kukinnan alkamista, alppiruusut,

Viherpeukalolla on nyt meneillään kiivain sadonkorjuuaika!

Lauantai 16.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme elokuun puolenvälin tienoota ja viherpeukalolla on nyt kiire.

 

Kiirettä riittää sadonkorjuun merkeissä, mutta samaan aikaan pitäisi ehtiä moneen muuhun hommaan, joilla luodaan perusteita seuraavan ja seuraavien vuosien sadolle.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara selitysten kera niistä toimenpiteistä, joita kohdalleni on elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana sattunut. Olin melkein viikon matkoilla ja silloin ei viherpeukalorintamalla tapahtunut mitään, joten tehollista ”viherpeukaloaikaa” on elokuussa ollut tähän mennessä vain kymmenkunta työpäivää.

 

 

 

 

viher1

 

 

Valkosipulit saatiin nostettua elokuun 1. päivänä.

 

Ajankohta oli hieman varhainen, mutta valkosipuleitamme kohdanneen monokulttuuriongelman vuoksi oikea.

 

Olen aiemmin luullut, että valkosipulilla ei ole monokulttuuriongelmaa ( = jatkuva viljely samalla paikalla), mutta nyt on pakko tunnustaa vuoroviljelyn välttämättömyys myös valkosipulin kohdalla.

 

 

 

 

viher2

 

 

Meillä on omatekoinen sipulikuivuri ja valkosipulit täyttivät sipulikuivurin ensimmäisen kerroksen.

 

 

 

 

viher3

 

 

Valkosipulin kukinnot ovat ”täyttä tavaraa” esim. vokkipannulla ja niitä ei missään tapauksessa kannata heittää kompostiin.

 

 

 

 

viher4

 

 

Mansikkamaata pitää jatkuvasti uudistaa ja meillä se merkitsee tänä vuonna yhden n. 25 metrin pituisen mansikkapenkin aikaansaamista.

 

Mansikkapenkkiin asennetaan kasteluputki ja se on tässä asennettu paikoilleen.

 

 

 

 

viher5

 

 

Musta-, puna- ja viherherukan satotaso jäi meillä hyvin alhaiseksi, mutta valkoherukasta saimme hyvän sadon.

 

 

 

 

viher6

 

 

Kesäkurpitsa on kiitollinen puutarhakasvi, sillä se kasvattaa näyttävät ”mollukat”.

 

Suunnitelmissa on, että kaksinkertaistamme kesäkurpitsaviljelymme nykyisestä kolmesta taimesta kuuteen taimeen ensi kesänä!

 

 

 

viher8

 

 

Avomaankurkkulavaamme mahtuu parisenkymmen tainta ja se tuottaa talveksi tarvitsemamme määrän aineksia herkkukurkkujen säilöntään – tässä ensimmäisen keräilykierroksen sato.

 

 

 

 

 viher7

 

 

Piparjuuri on valkosipuleiden ohella tärkeä tekijä herkkukurkkujen säilönnässä. Piparjuurta kasvaa ryytimaamme kupeella ja sitä voi käydä sieltä kaivamassa lapiolla.

 

 

 

 

viher9

 

 

Herukkapensaissa tuli vastaan koivumittarin toukka.

 

Toukka on naamioitumisen maailmanmestari ja se on tuo kättäni vastaan ottamassani kuvassa tuo vasemmanpuoleinen ”oksa”.

 

Koivumittari on perhonen, joka lentelee vaikkapa silloin, kun polttopuupinoja pengotaan.

 

 

 

 

viher10

 

 

Lehtikaali onnistui tänä vuonna hyvin ja sitä meillä riittää.

 

Lehtikaali on monipuolinen raaka-aine ruuanlaitossa ja täytyy olla tyytyväinen, että Rouva tuli talven aikana ostaneeksi halvalla lehtikaalin siemeniä – ostetaan muuten jatkossakin!

 

 

 

 

viher11

 

 

Elokuun puolivälissä sadonkorjuukiireiden kärkeen asettuu pensasmustikan poiminta.

 

Meillä on 19 pensasmustikantainta, jotka nyt ovat varttuneet sadontuottoikään – näyttää tulevan kohtuullinen pensasmustikkavuosi!

 

 

Viherpeukalon kiireet jatkuvat – suorastaan vauhdittuvat – mutta niistä joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valkosipulien sadonkorjuu, pensasmustikan viljely, avomaankurkun sadonkorjuu, piparjuuri, herkkukurkkujen valmistaminen, mansikkamaan perustaminen, kesäkurpitsa, koivumittarin toukka, koivumittari, lehtikaalin viljely, pensasmustikka,

Mansikkamaan perustamisaika on nyt!

Sunnuntai 2.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun alkupäivinä ehtii vallan hyvin perustamaan mansikkamaan.

 

Poistimme viljelyksestä muutaman mansikkapenkin elokuun lopulla ja istuimme uudet taimet pariin penkkiin.

 

Tässä pieni kuvakertomus siitä, että miten vanhoista penkeistä tongittiin uusien penkkien tarvitsemat kasteluputket ja miten uuden mansikkamaan perustaminen muutenkin sujui.

 

 

mansikka1

 

 

Uudet penkit laitettiin vanhan mansikkamaan viereen.

Vanha jyrsin sanoi työsuhteensa irti ja piti hankkia uusi. Nyt meillä on yksi upouusi jyrsin, kaksi melkein kunnossa olevaa ja yksi antiikkinen, jonka saattaa joskus saada käyntiin.

Uusin on näppärä peli, mutta kovin kevyt, joten pelkään, että se ei pääse pureutumaan maahan kasvien kannalta kunnolla.

 

 

mansikka2

 

Uusiin penkkeihin tarvittavat kasteluputket saatiin vanhoista kymmenkunta vuotta vanhoista penkeistä. Putkien repiminen vanhoista penkeistä kävi työstä, mutta kahdelta mieheltä se onnistui.

 

 

mansikka3

 

Kasteluputket ovat tavallista muoviputkea, joihin on moottorisahalla sahattu pienet viillot, jotta putkeen johdettu vesi pääsee mansikantaimien juurien ulottuville.

 

 

mansikka4

 

 

Mansikkamaan peruskalkituksesta ja PK-lannoituksesta on perustamisvaiheessa huolehdittava.

 

 

mansikka5

 

 

Ohjausnarun avulla pystyy lapioimaan kasteluputkelle suoran ”ojan”, johon se saa jäädä.

 

 

mansikka6

 

 

Mansikkapenkki muotoillaan oikeaan muotoon ja…

 

 

mansikka7

 

 

…sitten asennetaan mansikkakangas paikoilleen.

Mansikkamuovit on viime aikoina tehty niin heikoiksi, että niiden käyttämistä ei voi suositella.

Mielestäni muoveista tulevat kyseeseen ainoastaan ns. aumamuovit, sillä ne kestävät paikoillaan lähes kymmenenkin vuotta. Niitä myydään kuitenkin vain isoissa rullissa, joten muutaman kymmenen metrin pituiselle mansikkamaalle ne eivät tule kyseeseen. Lisäksi ne ovat niin leveitä, että niiden leikkaamisessa oikeaan leveyteen tarvitaan runsaasti nurmikkotilaa sekä terävät puukot.

Nyt poistetuissa penkeissä meillä oli käytössä aumamuovit ja hyvin ne kestivät!

 

 

mansikka8

 

 

Istutimme kotimaista Polka-tainta. Taimituottaja suosittelee Polkalle 30 sentin taimiväliä, mutta me istutimme taimet 40 sentin taimivälillä – näin homevaurioiden vaara saadaan pienemmäksi, kun kasvusto on väljä.

 

 

mansikka9

 

 

Suositeltua pidemmän taimivälin lisäksi istutimme taimet hieman eri linjalle toisistaan, joten sitäkin kautta mansikkapenkkiin saadaan lisää väljyyttä.

 

 

mansikka10

 

 

Valmis mansikkapenkki on kaunis näky. Se ei kuitenkaan kerro mitään siitä monipuolisesta aherruksesta, joka on sen aikaansaamisen takana!

 

 

Ensi kesänä nämä taimet antavat jo muutaman mansikan, mutta vasta kesällä 2014 tästä saadaan kunnollinen sato.

 

Viljelijän työ on pitkäjänteistä puuhaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: mansikkamaan perustaminen, Polka-mansikka,

Mansikkamaan laajennus omien taimien rönsyistä on nyt ajankohtaista

Maanantai 29.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Elokuun viimeiset päivät ja syyskuun alkupuolisko ovat aikaa, jolloin mansikkamaan laajennus omien mansikantaimien rönsyistä on ajankohtaista puuhaa.

 

Saimme elokuun aikana uudistettua mansikkamaatamme runsaan sadan taimen verran. Kyse taitaa olla laajennuksesta, sillä emme ainakaan vielä ole poistamassa vanhoja mansikkarivejämme.

 

Muutama kuva kertoo ehkä parhaiten, että mitä saimme aikaiseksi kuluneen viikon aikana. En suinkaan väitä, että teimme kaikki oikein, mutta tämä on meidän tapamme lisätä mansikka-alaamme omilla rönsyillä:

 

pict1288.jpg

 

Erillinen lisäalamme sijaitsee lähellä järvenrantaa ja laajennusala oli kooltaan hieman runsas 50 neliömetriä. Alan merkitseminen oli tarkkaa puuhaa, sillä tarkistimme neliönmuotoisen alan ristiinmittauksella!

 

pict1325.jpg

Mansikkamaan perustamiseen kannattaa panostaa, sillä hyvin perustettu mansikkamaa voi tuottaa satoa jopa kymmenkunta vuotta.

 

Traktoriäestys ei riitä, vaan muokkaus on tehtävä puutarhajyrsimellä.

 

Kalkitus on tärkeä toimenpide ja myös peruslannoituksesta on huolehdittava. Löysimme ”talon nurkista” vanhaa, mutta hyvin säilynyttä lannoitetta, jonka typpipitoisuus oli ehkä hieman liian korkea optimaaliselle mansikkamaan lannoitteelle. Kyseessä oli todellinen ”antiikkilannoite”, sillä sen valmistaja Typpi Oy fuusioitiin Rikkahappo Oy:n kanssa jo vuonna 1971! Lannoite oli kuitenkin täysin moitteetonta ja olen varma, että se antaa potkua mansikallemme sopivasti!

 

 

pict12892.jpg

 

Mansikkapenkkien pohjalle tapaamme asentaa kasteluputken, sillä hyvän sadon tuottamiseen mansikka tarvitsee riittävästi kosteutta.

 

pict1291.jpg

 

Kasteluputkena toimii muoviputki, johon on n. neljänkymmenen sentin välein sahattu moottorisahalla viilto, josta vesi pääsee pitämään mansikkapenkissä oikean kosteuden. On luonnollista, että maaston pitää sopivasti laskea kohti järveä, jotta putkeen penkin yläosassa johdettu vesi imeytyy tasaisesti koko mansikkapenkin pituudelta.

 


pict1294.jpg

Käytimme mansikkamuovina edellisvuosilta jäänyttä säilörehumuovia, mutta myös nykyaikaisia heikkoja mansikkamuoveja oli käytettävä. Kolmeen penkkiin kokeilimme ”nurkista löytynyttä” puuvillakangasta – saa nähdä, että miten se vuosien aikana toimii?

 

Mansikkapenkkien välit ”välijyrättiin” ruokamullan tasaamisen jälkeen.

 

pict1297.jpg

 

Mansikkamaan loppusilaus tehtiin hiekan lisäämisellä käytäville ja sen jälkeen suoritetulla ”loppujyräyksellä”.

 

pict1321.jpg

Mansikkamaa on valmis taimien istuttamiseen.

 

pict1323.jpg

 

Rönsyjä ei kannata ottaa vanhoista taimista. Rönsylisäämisessä on parasta käyttää ainoastaan kahta lähimpänä emotainta muodostunutta rönsytainta.

 

pict1389.jpg

Käytämme taimivälinä 45 senttiä. Kannattaa sahata sen pituinen mittakeppi, jotta taimet saadaan oikealle etäisyydelle toisistaan. Puukko on oikea välinen tehdä ”ristipisto” mansikkamuoviin tai mansikkakankaaseen.

 

pict1391.jpg

 

Juuri valmistunut mansikkamaa on sen näköinen, kuin se olisi syntynyt helposti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikein perustettu mansikkamaa vaatii lukemattomia työvaiheita! Onneksi se tuottaa hienoja marjoja jopa kymmenkunta vuotta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mansikkamaan perustaminen, rönsylisäys,