Pihlaka AS:n Jana Kimmel - vuoden 2011 kondiittorimestari Virossa!

Tiistai 21.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Matkoilla koetut yllättävät tilanteet tuovat mukavaa tunnelmaa ja varsinkin, jos tilanteet ovat itse junailtuja.

 

Saimme tästä hienon kokemuksen, kun toukokuun puolivälissä teimme Tilausliikenne V-H Tuovisen bussilla kolmipäiväisen matkan Rakvereen ja Türiin.

 

 

 

Majoituimme Rakveressä ja majapaikkamme oli Aqva Hotel & Spa.

 

 

 

Hotellia vastapäätä sijaitsee Pihlaka AS:n konditoriakahvila, josta saa mainioita leivoksia sekä muuta hyvää – ja edullisesti.

 

 

 

Matkaseurueeni havaitsi kahvilan seinällä diplomin, jossa kerrottiin, että Pihlaka AS:n Jana Kimmel on voittanut vuonna 2011 Viron kondiittorimestaruuden.

Olen elämäntaipaleellani hankkinut sen verran kokemusta ja rohkeutta, että otin diplomin seinältä ja tiedustelin myyjiltä, että onko Jana Kimmel työvuorossa.

 

 

 

Ilokseni ja koko seurueemme iloksi Jana oli paikalla ja saapui kondiittorin työasussaan myymälän puolelle!

 

 

 

Sain lisää iloa, kun Jana suostui samaan kuvaan kanssani!

 

 

**********

 

Olemme poikenneet Pihlaka AS:n Rakveren kahvilakonditoriossa jo aikaisempinakin vuosina, mutta nyt poikkesimme siellä koko viiden hengen seurueemme voimin kolmasti!

 

 

 

Pihlaka AS:n kahvilan täytekakkutarjonta – uskaltaako raavas mies näin edes todeta – on hurmaava!

Seurasimme konditorian kaupankäyntiä ja huomasimme, että täytekakkuvarasto uudistui nopeaan tahtiin – kun täytekakku myytiin tyytyväiselle asiakkaalle, niin entistä komeampi luomus ilmestyi konditorion puolelta heti tilalle.

 

 

 

Myös lasivitriinin takana olevalla leivosvalikoimalla oli hyvä kiertonopeus!

 

 

 

Pihlakan kahvilassa on virolaiseen tapaan tarjolla myös kattava valikoima viinejä.

 

 

 

Hintataso Rakveressä Pihlaka AS:n konditoriossa on edullinen.

Kolme kahvia, yksi tee, coca-cola, viisi hienoa leivosta ja 75 cl:n pullo Unkarissa valmistettua Törleytä – sweet white sparkling wine –tarjoilut maksoivat hieman alle 13 euroa! 

Paljonkohan Suomessa vastaavat tarjoilut maksaisivat?

 

************

 

Suosittelen, että Rakveressä käydessänne poikkeatte Pihlaka AS:n konditoriokahvilaan ja nautitte siellä Jana Kimmel´n & kumppaneiden valmistamia leivoksia sekä ostatte mukaanne hienoja täytekakkuja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren tori on edullinen paikka hankkia taimia

Maanantai 20.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Keväinen reissu Viroon Türin kukkamarkkinoille on muodostunut jo perinteeksi perhekunnallemme. Voidaan kai puhua perinteestä, kun osallistuimme viikonvaihteessa jo kolmannen kerran Viron kevätpääkaupungissa järjestettäville kukkamarkkinoille.

 

Olimme matkassa edellisvuosien tapaa nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovisen järjestämällä matkalla.

 

Tuovinen järjesti Türin kukkamarkkinoille tänä vuonna kolme eri matkaa ja me olimme mukana kolmen päivän matkalla.

Tuovinen taisi olla ensimmäinen suomalainen matkanjärjestäjä, joka "keksi" Türin kukkamarkkinat - nyt suomalaiset edustavat jo ehkä kolmasosaa kukkamarkkinoiden kävijäkunnasta!

 

Kolmen päivän matkalla yövytään kaksi yötä Rakveressä ja matkan viimeisenä päivänä käydään Türissa - se on mainio ratkaisu.

 

Tapaamme tehdä taimihankintoja Rakveren torilta.

 

 

 

Olimme Rakveren torilla jo varhain ja teimme taimihankinnat useilta myyjiltä.

 

 

 

Tältä myyjältä ostimme Terma-tomaatintaimia –ne menestyvät myyjän vakuuttelujen mukaan myös avomaalla.

 

 

 

Myös ”Pirn kollane” –niminen tomaattilajike kuului ostoslistallemme.

 

 

 

Enimmät taimiostoksemme teimme tältä puutarhurilta, jonka kielitaito rajoittui venäjänkieleen – kohtuullisesti silläkin tulimme toimeen.

Kurpitsan- ja paprikantaimet saivat huolellisen, mutta myös aikaavieneen pakkaamisen!

 

 

 

Eräällä myyjällä oli myynnissä kasvihuoneessa Jögevanmaalla kasvaneita virolaisia mansikoita. Hyviä olivat!

 

 

 

Peruna kuuluu niihin maataloustuotteisiin, joille EU:kaan ei ole avannut vapaata tuontia Suomeen. Tuontirajoituksen perusteluna on perunatautien leviämisen estäminen.

 

 

 

Kukantaimet kuuluvat Rakveren torin vakiotarjontaan.

 

 

 

 

Kukanmyyjille on oma osastonsa torilla.

 

 

 

 

Vaate- ja…

 

 

 

…kenkätarjonta kuuluu myös Rakveren torielämään.

Kysyin näiltä ”veljeksiltä", että mistäpäin olette tulleet Rakvereen myymään kenkiä.

”Veljekset” vastasivat ylpeyttä äänessään, että Bakusta Azerbaidzhanista. Milloinkahan azerbaidzhanilaiset saapuvat Suomeen torimyyjiksi?

 

Käynti rakvereläisellä torilla on mielenkiintoinen kokemus ja ainakin taimihankintojen osalta se on edullinen paikka hankkia taimia.

 

 

-Esko Erkkilä-

35. Türin kukkamarkkinoilla oli tarjolla paljon muutakin kuin Viherpeukaloiden tarvitsemia taimia ja työvälineitä

Sunnuntai 27.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Viron kevätpääkaupungiksi julistautuneessa Türin kaupungissa järjestettiin 18…20.5.2012 Türi XXXV Lillelaat –tapahtuma eli Türin Kukkamarkkinat.

Markkinat järjestettiin kaupungin Kalevi-kadun kentillä – tänä vuonna siis jo 35:ttä kertaa.

 

Markkinoilla puutarha-alan yritykset, taimitarhat ja yksityispuutarhurit esiintyivät osastoillaan ja niillä Viherpeukalot pystyivät tutustumaan puutarha-alan uutuuksiin sekä tekemään edullisia hankintoja.

 

Osallistuin perhekuntani kanssa markkinoille jo toisena vuonna peräkkäin. Edellisvuonna oli paahtava helle ja nyt lämpötila oli vain hieman yli kymmenen astetta!

 

Olimme paikalla Kukkamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä ja totesimme bussien paikoitusalueella, että suomalaisbusseja oli matkassa lähes kaksikymmentä! Jos sama suomalaistahti jatkui myös kahtena muuna näyttelypäivänä, voidaan todeta, että yli 2.000 suomalaista bussimatkaajaa tutustui Türin Kukkamarkkinoille!

 

Matkasimme Türiin nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovisen bussilla, jota ohjasi itse yrittäjä Veli-Heikki Tuovinen.

Tässä Veli-Heikki laittaa bussiamme ”putsikuntoon” Rakveressä, jossa yövyimme matkallamme kaksi yötä.

 

 

Markkinoilla oli tarjolla monenlaista kukkaloistoa…

 

 

…kuten kuvista ilmenee!

 

 

Kattava amppelivalikoima…

 

 

…ja paljon terhakoita taimia.

 

 

 

Tältä myyjältä ostimme useita erilaisia mehikasvien alkuja, jotka viimevuotisen kokemuksemme perusteella oikein hoidettuina selviävät talven yli.

 

Markkinoilla oli runsas tarjonta myös sellaisista tuotteista, jotka eivät suoraan liittyneet puutarhanhoitoon. Tässä joitain esimerkkejä:

 

Keski-Eesti Käsitööselts, Türi Käsitöötuba sekä Türi Kindaklubi olivat laittaneet näyttelyalueen koululle käsityönäyttelyn.

 

 

Näyttelyssä oli tarjolla ja myytävänä taidokkaita neuletöitä. Ostin parit töppöset pojan tyttärille - hinta yhteensä 7 euroa!

 

 

Taiteilija Aino Kukk myi osastollaan kansallispukuisia nukkeja edulliseen hintaan eli kymmenen euroa kappaleelta!

 

 

Omatekoiset juustot…

 

 

…ja makkarat sekä muut lihajalosteet kuuluvat Türin Kukkamarkkinoiden vakiotarjontaan.

 

 

Samoilla markkinoilla oli ”irtomyynnissä” myös eläviä kanan-, broilerin- ja kalkkunanpoikasia sekä hanhenmunia!! Kalkkunanpojat karkailivat myyjältä ja hän keräili niitä kentältä takaisin laatikoihin.

Olen täysin varma, että Suomessa ei samoilla markkinoilla olisi mahdollista myydä ”irtomyynnissä” juustoja, makkaroita ja eläviä kananpoikia. Samaiseen Euroopan Unioniin kuuluvassa maassa se on kuitenkin mahdollista!

 

 

Puutarhakalusteosastolla oli tarjolla perin mielenkiintoinen saunajakkara.

 

Oma lukunsa Türin Kukkamarkkinoilla on runsas savukalatarjonta. Oletin kalojen alkuperäksi Peipsjärven, mutta suurimman kalaosaston myyjä kertoi niiden olevan kalastettu ”Pärnun mereltä”.

 

 

Lohi 6 €/kpl

 

 

Hauki 4 €/kpl

 

 

Lahna 3 €/kpl

 

 

Ahven 6 €/kg

 

 

”Tuule haug” 4 €/kpl

 

 

 

Türistä oli lähdettävä klo 14.00, jotta olisimme ehtineet sovitulle paluulaivalle.

Kukkamarkkinaostokset pakattiin bussin peräkärryyn ja pakkausmestarina toimi ”kapteenimme” Veli-Heikki Tuovinen!

 

 

Matkamme oli mielenkiintoinen ja sen tuloksena riitti istutustöitä pariksi päiväksi - pitäisi varmaan alkaa varaamaan jo seuraavaa Türin matkaa!

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren Näyttelytalossa kannattaa käydä

Keskiviikko 23.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Türin Kukkamessuille suuntautuneella matkallamme kaksi yötä Rakveressä, joten meille jäi kokonainen päivä aikaa tutustua Rakveren kaupunkiin, sen nähtävyyksiin ja turistitarjontaan.

 

Seurueemme miesväki poikkesi Rakveren Näyttelytalossa ja käyntimme perusteella uskallankin suositella siellä käyntiä kaikille Rakveressä kävijöille.

 

 

Rakveren Näyttelytalo on peräisin vuodelta 1786 ja se sijaitsee Pik-kadun päässä.

 

Näyttelytalossa on muutamia pysyviä näyttelyitä ja niiden lisäksi siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Keskityn tässä jutussa kertomaan tarkemmin kahdesta näyttelystä:

 

Näyttelytalon alakerrassa esitellään pirtun historiaa ja siellä saa havainnollisen kuvan pirtun valmistuksesta sekä alkoholin kiroista.

 

 

Ohra on tärkeä viinanvalmistuksen raaka-aine, mutta…

 

 

 

…myös perunasta saadaan pirtua.

 

 

 

Havainnetaulussa kerrotaan, että tonnista perunaa saadaan 80 litraa pirtua, vehnästä 150 litraa ja maissitonnista peräti 300 litraa pirtua!

Saantoprosentit selittävät paljolti sen, että ohraan perustuva suomalainen etanolinvalmistus ei ole kilpailukykyinen maissista jalostettuun etanoliin verrattuna.

 

 

 

Viinapulloista oli näyttelyyn rakennettu pyramidi, joka kuvasi sitä vodkan määrää, jonka virolainen keskimäärin juo elinaikanaan.

 

 

 

Erääseen näyttelyhuoneeseen oli rakennettu putka, johon juopuneet kansalaiset oli viety selviämään. Blogisti kokeili putkan makuulaveria ja ihan selvin päin sekä hymyhuulin!

 

Rakveren Näyttelytalon taidenäyttelyssä on pääosin Virumaan paikkoja kuvaavia sekä virumaalaisten taiteilijoiden töitä.

 

 

 

Taiteilija Hando Mugaston öljyvärityö vuodelta 1931 on nimeltään ”Koduhoov”.

 

 

Aleksander Rünk´n Viron neuvostoaikaa ihannoivat maalaukset olivat runsaslukuisasti edustettuina näyttelyssä.

 

Hänen neliosainen teossarjansa ”Põllymajandus neljas erinevas ühiskondlikus formatsioonis” kuvaa Viron historiaa varhais-Virosta Neuvostoliiton miehitykseen saakka.

 

 

 

Varhais-Viron aikana virolaiset ahersivat ja kaskesivat pelloillaan, mutta…

 

 

…sitten piiskuri-isännät ajoivat talonpojat kiivastahtiseen työntekoon ja pakottivat myös äidit lastensa imettämisen sijaan korjaamaan satoa.

 

 

Tunteettomat isännät saivat talonpojat itkusilmin luovuttamaan ainoan lehmänsä öky-isännälle.

 

 

 

Neuvostomiehitys muutti kuitenkin kaiken ihanuudeksi.

Pioneerilapset voivat katsoa valoisin mielin turvallisen neuvostojohtajan ohjauksella tulevaisuuteen ja rynnätä avosylin odottavan neuvostomiehittäjän syliin.

Viljasäkit ovat pullollaan kultaista viljaa ja kaikesta näkyy sosialismin autuus sekä ihanuus!

 

 

 

Rünk´n teos ”Talopoegade peksmine” eli Talonpoikien piekseminen kuvaa myös neuvostoaikaista käsitystä ylemmän luokan toiminnasta ennen ihanaa neuvostomiehitystä.

 

 

 

Todelliseen huippuunsa taiteilija Aleksander Rünk pääsee, kun hän maalauksessaan ”Rakvere vabastamine” kuvaa neuvostojoukkojen hyökkäystä Rakvereen vuonna 1944.

Taustalla näkyvä Rakveren linnoitus ei jätä arvailujen varaan paikkakuntaa, jota Puna-armeija on ”vapauttamassa”.

 

 

Rakveren Näyttelytalossa oli käyntimme aikana esillä myös ”Minun erotiikka” –näyttely.

 

Näyttelytyöt perustuvat naisia kuvaaviin alastonteoksiin ja ne olivat maalattu 1950-luvulla.

 

Käsityksemme mukaan neuvostoyhteiskunnan ”pornografinen kysyntä” tyydytettiin alastomia naisia kuvaavilla ”taideteoksilla”.

 

On hyvä asia, että Virossa pidetään yleisön nähtävillä teoksia, joissa ihannoidaan Neuvostoliiton miehitysaikaa.

Neuvostomiehitystä ihannoivat maalaukset ovat aikansa tuotteita ja siksi ne pitää käsittää. Tuskin kukaan taiteilija silloinkaan uskoi maalaustensa todenperäisyyteen!

 

Rakveren Näyttelytalon naispuoliset vahtimestarit halusivat meiltä palautetta, että miten he saisivat suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin poikkeamaan Näyttelytalossa.

 

Totesimme, että Näyttelytalon anti on laadukasta ja siitä pitää vaan kertoa kaupungissa vieraileville suomalaisille. Näyttelyihin pääseminen maksaa kolme euroa, joten kustannuskysymys Rakveren Näyttelytaloon tutustuminen ei ole!

 

-Esko Erkkilä-

OÜ Liliinan tehtaanmyymälä Rakveressä on suomalaisten suosima käyntikohde, jossa pellavatuotteiden "kauppa käy kuin siimaa"!

Tiistai 22.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoitus oli korjaustöiden vuoksi suljettuna, kun toukokuun 16. – 18. päivinä vietimme Rakveressä kaksi yötä matkalla Türin Kukkamessuille.

Matkasimme nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n uusimmalla bussilla, jonka kuljettajana toimi itse Veli-Heikki Tuovinen.

 

Linnan korjaustöiden vuoksi myös me matkaseurueemme miehet lähdimme pellavakauppaan ja ostoksille Virunmaan suurimpaan ja uhkeimpaan kauppakeskukseen eli Põhjakeskukseen.

 

 

Pellavakaupan nimi on OÜ Liliina ja se sijaitsee osoitteessa Võidu tn 1.

 

Liliinan tehtaanmyymälä on tuotantotilojen kanssa samassa kiinteistössä. Tehtaalla syntyy kankaita 60 kilometriä vuodessa ja neulojat neulovat tuotteita 2,5 kilometrin verran.

 

Tehdas työllistää n. 40 henkilöä, joten mistään pienestä toiminnasta ei ole kyse.

 

Tuotteisiin kuluu vuodessa 15 tonnia puuvillaa ja 11 tonnia pellavalankaa.

 

Tehtaanmyymälän sisäänkäynti on vaatimattoman näköinen…

 

 

…ja sen vuoksi olikin iloinen yllätys, kun totesimme tehtaanmyymälän sisätilojen olevan valoisat ja ostamaan houkuttelevat.

 

Myymälä oli somistettu langanvalmistukseen ja kankaankudontaan liittyvillä esineillä:

 

 

Rukki…

 

 

 

…ja kangaspuut kuuluivat tehtaanmyymälän somistukseen.

 

 

 

Tehtaanmyymälän myymälänhoitaja Maarika Miilman ja hänen Triin-tyttärensä ahkeroivat ostamiemme tuotteiden myymisessä ja pakkaamisessa.

 

 

Laudeliinat ja kylpy- sekä käsipyyhkeet olivat korkealaatuisia ja hinnaltaan kohtuullisia.

 

 

 

Kassan tienoo muistutti muurahaispesää, kun seurueemme naiset pääsivät kilvan laittamaan eurot liikenteeseen ja Visat vinkumaan!

 

Myymälän esiliinavalikoima oli kattava ja se kiehtoi myös meitä miehiä.

 

Mallailen tässä sukulaismiehen ostamaa ”kravatillista herrasmiehen esiliinaa” ylleni, mutta…

 

 

…todellisuudessa hankin itselleni alhaalla vasemmalla näkyvän ”sikapossuesiliinan”. Se on kolmiulotteinen, sillä sikapossun korvat ovat mukavasti lerpallaan!

 

Täyspitkien esiliinojen hinnat olivat 12,70 € per kappale eli hinnankiroissa ne eivät olleet!

 

Harmittelen, että en ostanut useampaa possuesiliinaa – niille olisi varmasti löytynyt mukavaa käyttöä!

 

 

Suosittelen hyvillä mielin Rakveressä käydessänne poikkeamista Liliinan tehtaanmyymälään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain hankittua Rakverestä kunnollisen puutarhatyökalun - heinäharavan!

Maanantai 21.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalolle kunnollinen harava on melkein elinehto viljelytoimenpiteiden suorittamisessa.

 

Tarkoitan kevyttä muovista heinäharavaa, joka vaikkapa juuresten istutus- ja kylvöpenkkien muotoilussa on välttämätön.

 

Meillä on viime aikoihin saakka ollut käytettävissä 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevia alun perin heinänteossa käytettyjä haravoita, mutta ”luonnollisen poistuman” vuoksi haravatilanteemme on ollut vajoamassa kriisin partaalle.

 

Olen yrittänyt etsiä muovisia heinäharavoita maatalous- ja puutarhakaupoista, mutta turhaan.

 

Olimme perhekuntamme ja sukulaisperheen kanssa käymässä Türin Kukkamessuilla Virossa ja eräs matkani päämääristä oli hankkia matkalta kunnollinen muovinen heinäharava!

 

Kukkamessuilla sellaisia ei ollut tarjolla, mutta onneksi poikkesin edellispäivänä Rakveren K-Raudassa ja sieltä löysin etsimäni!

 

 

Rakverestä löytämäni heinäharavat vastasivat täydellisesti etsimääni.

Tuotteen hintakin oli kohdallaan, sillä haravat maksoivat 2,15 euroa per kappale! Ostin haravoita kolme kappaletta ja toivon, että ne riittävät meillä nyt muutaman vuoden ajan.

 

 

 

Haravat ovat tarttolaisen AS Estiko Plastar´n  valmistamia eli ne eivät ole mitään kiinalaisia halpavalmisteita.

AS Estiko Plastar ´n yrityshistorian juuret ulottuvat viime vuosisadan ensimmäiselle neljännekselle, jolloin Albert Laretei perusti Tarttoon kampatehtaan. Kammat valmistettiin tuolloin lehmien sarvista.

Yritys on kokenut värikkäitä vaiheita, sillä se on ollut useiden eri kansallisuuksia edustavien liikemiesten omistuksessa ja neuvostomiehityksen aikana se luonnollisesti kansallistettiin.

Yritys on nyt virolaisen pääomasijoitusyhtiö AS Estikon omistuksessa ja siten varmasti ostettavissa, jos omistajalle tarjotaan riittävästi euroja.

 

Uskon, että muovisilla heinäharavilla olisi markkinoita myös Suomessa.

 

Annan ilmaisen konsulttineuvon, kun esitän, että suomalaisille maatalous- sekä puutarhaliikkeille tuotteita myyvä edustaja hankkisi heinäharavoiden myyntioikeudet ja alkaisi välittää muovisia heinäharavoita!

Teen esitykseni tosissani.

 

Ehdotukseni saattaa kompastua siihen, että Suomesta johdettu K-Rauta on ehkä neuvotellut heinäharavoille yksinmyyntioikeudet!

 

Haravanvarteen tarttumassa

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa on paljon nähtävää

Perjantai 3.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksen säilyneet muurit ovat peräisin 1300-1500 –luvuilta.

Muutamina viime vuosina linnoituksen sisätiloja on kunnostettu ja konservoitu, sillä jokunen vuosi sitten linnaan turisteilla ei ollut mahdollisuutta päästä lainkaan.

Kerroin muutama päivä sitten, että vuohipukit puolustavat linnaa ulkona ja nyt kerron muutaman kuvan välityksellä linnan sisätilojen nykyvaiheesta.

Linna on avoinna yleisölle toukokuun alusta syyskuun loppuun joka päivä klo 11.00 – 19.00. Sisäänpääsy maksaa 4,50 €/henkilö eli on virolaisittain verrattain kallis. Suomalaisittain linnakäynti on kuitenkin edullinen.

 

Rakveren Vallimäellä sijaitseva linna on kaupungin tärkein turistikohde.

 

 

 

Linnassa on paljon vielä tehtävää, sillä monissa paikoin esimerkiksi katot on hoidettu tilapäisjärjestelyin…

 

 

 

…mutta paljon on jo saatu aikaankin, sillä tärkeimmät kohteet ovat saaneet kunnon katon ylleen.

 

 

 

Linnanpihassa on entisaikaan valaistuksena ollut kiviseinään kiinnitetyt rautakorit, joissa on poltettu klapeja.

 

 

Nykyturisteilla on linnanpihalla mahdollisuus ”taistella” linnaa puolustavia sotilaita vastaan, sillä turistit voivat kokeilla taitojaan jousiammunnalla soturihahmoja vastaan.

 

 

Piiritystilanteita varten linnassa piti olla ruokavarastoja. Kun kylmävarastoja ei ollut, oli turvauduttava elävien eläinten kasvattamiseen linnassa. Ankat, vuohet ja muut kotieläimet kuuluivat sen vuoksi linnan ”vakiokokoonpanoon” ja niitä sitten teurastettiin tarpeen mukaan, jotta linnaa puolustavan joukon ravinnontarve pystyttiin hoitamaan.

 

 

Aamupäivällä blogistia kierrepuskulla puskenut vuohipukkikin oli illan lähestyessä joutunut linnanpihan karsinaan!

 

 

 

Linnassa piti olla kaikki tarvittavat, sillä piiritystilanteissa linnanväen oli tultava toimeen omillaan.

Verstashuone,…

 

 

 

…paja…

 

 

 

…sekä kappeli olivat tarpeellisia paikkoja linnassa ja niihin kaikkiin on nyt mahdollista tutustua Rakveren linnassa.

 

 

 

Linnan seinien vahvuudesta ja ampuma-aukkojen pienuudesta saa käsityksen, kun vertaa blobistin olemusta molempiin niihin.

 

 

 

 

Linnan tyrmä ja kidutuskammion olivat suljettuina, mutta on varmaa, että viihtyisiä paikkoja ne eivät ole olleet.

 

 

 

Linnan viinikellari sen sijaan on ainakin nykyihmiselle mukava paikka, sillä viinivarasto näytti perin runsaalta.

 

Yhteenvetona voi todeta, että Rakveren linna on jo nyt mielenkiintoinen paikka, johon ehdottomasti kannattaa tutustua, kun matkailee itä-Virossa. On selvää, että linnan matkailutarjontaa kehitetään jatkuvasti ja se merkitsee, että sinne kannattaa tulevina vuosina poiketa entistäkin suuremmalla syyllä.

 

-Esko Erkkilä-

Vuohipukit puolustavat Rakveren linnoitusta!

Sunnuntai 29.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Muu perhe oli aamupäiväuinnilla AQVA Hotel & Spa –kylpylässä Viron Rakveressä, kun torstaina 19.5.2011 tein yksinäni kävellen tutustumismatkan Rakveren kivilinnoitukseen.

 

Kivilinnoitus sijaitsee n. 300 metrin etäisyydellä Rakveren keskustasta. Matka ei ole metreissä pitkä, mutta se merkitsee aikamoista kiipeämistä Rakveren Vallimäelle.

 

 

Rakveren linnanrauniot ovat nykyään Rakveren tärkein ja suosituin turistinähtävyys. Termi ”linnanrauniot” tekevät paikalle hieman vääryyttä, sillä linnaan on saatu monenlaista elämää ja meininkiä.

 

 

Viron lipun näkeminen sykähdyttää aina. Muistan hyvin ajan, jolloin Viro oli Neuvostoliiton miehittämä ja silloin ei tullut kuuloonkaan, että missään olisi nähnyt Viron lippua. Kävin työn merkeissä useasti Virossa neuvostomiehityksen aikana ja vieläkin ne ajat tuntuvat painajaiselta tai pahalta unelta. Toisaalta olihan siinä oma viehätyksensä – jopa jännityksensä!

 

 

Linnoitusta lähestyttäessä oli yllätys, että linnoituksen valleilla käyskenteli ja hyppeli kolme vuohipukkia.

 

Hetken kuluttua yllätys oli vielä suurempi, kun näin vuohipukkien kiipeilevän rauniolinnan seinillä. Kiveys linnan seinällä oli miehen kulkemiseen liian kapea, mutta sielläpä vuohipukit kiipeilivät ja pudotusmatkaa kivikovalle tantereelle oli seitsemisen metriä!

 

 

Meitä ei pelota!

 

 

Pieni kilipukki katseli blogistia tarkasti.

 

 

Lauman johtajuus piti aina pienin väliajoin tarkistaa ja silloin sarvet kalisivat!

 

 

 

Tarjosin johtajalle (vasemmalla) kättäni, mutta sain vastaukseksi vihaisen ja yllättävän juonikkaan ”kierrepuskun” - pusku tuntui kädessäni viikon verran!

 

Rakveren linnoitusta vartioineita vuohipukkeja ystävyydellä ja saamastani pökkäyksestä huolimatta arvostaen

 

-Esko Erkkilä-

Viron nykypäivää ja maan historiaa nähtävillä Rakveressä

Lauantai 28.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen kerran aikaisemmin pikaisesti poikennut Rakveressä, mutta nyt saimme perhekuntamme kanssa viettää siellä kokonaisen päivän, kun osallistuimme Türin kukkamarkkinoille suuntautuneelle kolmen päivän Viron-matkalle.

Rakvere on vanha kaupunki, sillä se sai kaupunkioikeudet jo v. 1302. Asukkaita Rakveressä on hieman alle 17.000 henkeä.

 

 

Asuimme Kylpylähotelli Aqua Spa´ssa. Kuvassa näkyy Q-kirjaimen yllä Rakveren linnoituksessa liehuva Viron lippu pienenä pisteenä. Matkaa kylpylästä linnoitukselle on n. 300 metriä. Matka on jyrkkää ylämäkeä, mutta betonirappuset ovat hyvät.

 

Olemme vierailleet lähes kaikissa virolaisissa kylpylöissä ja v. 2008 valmistunut AQVA Hotel & Spa on eräs parhaista virolaisista kylpylöistä. Voin ehdottomasti suositella!

Hoitoja kylpylässä ei käytännössä ole mahdollista saada ja siinä varmaan syy, että sinne järjestetään Suomesta kovin vähän matkoja.

Kylpyläosasto on hotellivieraille avoinna lähes koko päivän, mutta kun hotelli sijaitsee kaupungin keskustassa, on uinti- ja saunomistuokioiden välissä helppo poiketa kaupungilla.

Rakveren kivilinnoitus ja sen lähellä sijaitseva Tarvas-härkäpatsas ovat kaupungin merkittävimmät nähtävyydet, mutta ne sivuutan tässä jutussa maininnalla – palaan niihin myöhemmin.

 

Rakveren kaupunginaukio on moderni ja viihtyisä.

 

Aukiolla on muutama keltainen sateenvarjomainen kello. Kun yhden kellon alitse kulkee, alkaa kuulumaan hienoa musiikkia.

 

”Musiikkkikellon” vierellä on poika polkupyörän kanssa ja torikiveykseen upotetussa pyöränjäljessä lukee: ”Noormees jalgrattaga muusikat kuulemas. Tänulikult Arvo Pärdile Rakvere linnalt”.

 

Voisikohan tekstin suomentaa vaikkapa näin:” Pyöräilevä nuorimies musiikkia kuuntelemassa. Taiteillut Arvo Pärdile Rakverestä.”

Rakveren tori sijaitsee lähellä keskusaukiota. Näin toukokuussa torilla on runsaasti tarjolla taimia, kukkia ja tuonti- sekä kotimaisia vihanneksia.

Pihvitomaattien hinnassa oli sama ilmiö kuin Suomessa usean elintarvikkeen kohdalla eli tuontitavara on halvempaa kuin kotimainen! Virolainen pihvitomaatti maksoi 5,00 €/kg, kun puolalaisesta joutui maksamaan ainoastaan 3,00 €/kg!

 

Rakveren torilla taimia myyvät mummot osasivat kaupanteon, sillä kerrottuamme olevamme huomisin menossa Türin kukkamarkkinoille, ha tiesivät hintojen olevan siellä kolminkertaiset omiin hintoihinsa verrattuna. Mummot taisivat olla oikeassa!

 

Rakveressä muistetaan Viron historiaa

Rakveressä on laajat puistot ja eräässä puistossa on kaksi sotiin liittyvää muistomerkkiä:

 

"1918 - 1920 Wapadussojas langenneille" eli Viron Vapaussodassa 1918 - 1920 kaatuneille oli muistomerkki  lähellä L.Koidula -katua. On paikallaan huomioida, että Lydia Koidulaa muistetaan Rakveressäkin, sillä hänelle on nimetty katu kaupungin keskustasta.

Mainittakoon, että suomalaisista kaksi joukko-osastoa eli Ensimmäinen Suomalainen Vapaajoukko ja Pohjan Pojat osallistuivat Viron Vapaussotaan.

 

Viron Vapaussodan muistomerkin läheisyydessä sijaitsee muistomerkki, joka on pystytetty Suuressa Isänmaallisessa Sodassa Neuvostoliiton puolesta kaatuneiden rakvereläisten muistoksi. Suuri Isänmaallinen Sota ajoittuu neuvostotulkinnan mukaan vuosille 1941 - 1945, sillä Neuvostoliiton Suomea vastaan aloittama Talvisota 1939 - 1940 oli vain "pieni rajakahakka".

 

 

Suuren Isänmaallisen Sodan muistomerkissä on kuvattuna Neuvostoliiton keskeiset tunnusmerkit: viisisakarainen punatähti, sirppi ja vasara.

 

Rakveren turistikartassa on mainittuna kaksi kirkkoa keskikaupungilla. Ne ovat Rakvere Kolmainu kirik ja Rakvere Pauluse kirik.

Kolmainu kirik oli avoinna päivällä ainoastaan kolmisen tuntia ja sen aukioloaika ei sopinut ohjelmaani.

Rakvere Pauluse kirik´n löysin helposti, mutta paikalla ei nykyisin ole kirkkoa, vaan Kalevi Hall - nimen saanut vanha temppelirakennus.

 

Kiersin komean kaksitornisen tiilirakennuksen ympäri, mutta totesin, että kaikki ovet ovat olleet kauan suljettuina. Tornien välissä oli suurilla kirjaimilla Kalevi Hall, mutta rakennuksen nykykäyttö jäi minulle täysin hämäräksi.

 

Vanhaa Rakvereä

 

Aitoa vanhaa Rakvereä on Pikk-katu ja sen varressa sijaitsevat rakennukset.

 

 

 

Näkymä Pikk-kadulta.

 

Vallimäellä sijaitsevat Rakveren kuuluisimmat nähtävyydet. Sinne toki pääsee autollakin, mutta parhaat (ja hengästyttävimmät) elämykset kokee, jos nousee kävellen Vallimäelle.

 

 

Vallimäen tuulimyllyllä on vain yksi siipi jotakuinkin kunnossa ja...

 

...tuulimyllyn ovi on ilmeisesti vuosikausia ollut tiukasti lukossa.

Sopii kuitenkin uskoa, että lähivuosina Vallimäen tuulimylly avaa ovensa ja Rakvereen saapuvat turistit voivat nauttia tuulimyllyllä maittavia kahviannoksia sekä ihailla mäen juurella elävää kaupunkia.

 

Vallimäki on nimensä mukainen ja sen vallit liittyvät oleellisena osana Rakveren linnoituksen puolustusjärjestelmiin.

Vallimäen vallien toiseen päähän on rakennettu laululava sekä sen eteen esiintymistasanne. Vallit toimivat hienosti luontaisena katsomona ja voi vain kuvitella isoja kuorotapahtumia laululavalle. Nyt paikalla ei ollut lisäkseni ketään.

 

 

Vallimäen tuulimyllyltä ja laululavan kohdalta näkyy Vallimäen toisella laidalla sijaitseva Rakveren linna.

Linnasta ja siihen tutustumisesta kuitenkin omia juttuja aikanaan!

 

-Esko Erkkilä-