Tuttuja tapaamassa Rakveren linnoituksella

Torstai 25.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Käynti Rakveren linnoituksessa kuuluu aina ohjelmaani, kun käyn Tyrin Kukkamarkkinoilla ja niin tapahtui myös tänä keväänä.

 

 

 

 

 

Rakveren linnoituksen  – Rakvere Linnus – alkujuuret juontavat ainakin 1200-luvulta saakka ja kolmisatavuotinen rakennustyö sai linnoituksen kukoistusvaiheeseen joskus 1500-luvulla.

 

 

Rakveren linnoitus on historiansa eri vaiheissa kuulunut Tanskan kuninkaille, Liiviläisen ritarikunnan ritarimunkeille sekä Ruotsin ja Puolan valtioiden omistukseen.  On luonnollista, että Viron neuvostomiehityksen aikana linnoitus oli myös Neuvostoliiton vallan alla.

 

 

 

 

 

Linnoituksen alueella sijaitsee kuvanveistäjä Tauno Kangron veistämä Tarvas-patsas. Patsas on Pohjoismaiden suurin eläinaiheinen patsas ja sen aikaansaamisessa vuonna 2002 suomalaisilla – erityisesti lapualaisilla - oli ratkaiseva merkitys.

 

Patsaan graniittijalustassa on lyhyt kertomus Rakveren historiasta viroksi, ruotsiksi, tanskaksi, saksaksi, puolaksi ja venäjäksi, mutta ei suomeksi.  Jalustaan kirjatuista sponsoreista toki suurin osa on suomalaisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnoituksen ”vakioisäntäväkeen” kuuluvat iäkäs vuohipukki ja sen kaverina kuttu.

 

 

Vuohipukki lienee sama yksilö, joka taannoin puski minua eräänlaisella kierrepuskulla käteeni siten, että tunsin puskemisen vielä viikkoja linnoituksessa käyntini jälkeen.  Nyt vuohipukki on hyvinkin lauhkea ja jopa sen liikkuminen näytti olevan vaikeaa.

 

 

 

 

 

Vuohipukin kaverina oleva kuttu on hyvävoimainen ja virkeä!

 

 

 

 

 

En tiedä, että miten yleisiä aasit olivat Euroopan keskiaikaisissa linnoituksissa, mutta Rakveren linnoituksessa aasi on ollut jo useita vuosia.

 

 

 

 

 

Tulin hyvin toimeen aasin kanssa - joku saattaa kommentoida, että kaksi aasia!

 

 

 

 

 

 

 

 

Olimme lähestymässä linnoituksen hevosen pilttuuta, kun ratsastajatyttö lähti ratsastamaan sillä.

 

 

 

 

 

Ratsastajatyttö ajoi hevosen kevyeen hikeen ja palasi linnoitukseen ja silloin pääsin tutustumaan hevoseen.

 

 

Lapsuudessani puhuttiin hevosen pääntaudista ja nyt huomaan googlettamisen tuloksena, että pääntauti on hevosilla melko yleinen sairaus.

 

 

”Vanhat äijät” koettelivat hevosen päätä ja jos hevonen esteli päänsä koettelemista, niin äijät totesivat hevosella olevan pääntaudin.

 

 

Käytin äijiltä perimääni diagnostisointikeinoa ja totesin, että Rakveren linnoituksen hevonen ei pode pääntautia, sillä hevonen suorastaan tykkäsi, kun rapsuttelin sen päätä!

 

 

 

 

 

Rakveren linnoituksella käymiseeni liittyy joka kerta savipikarillinen malvasianviiniä ja niin myös tällä kerralla.

 

 

Malvasianviinin maistelun jälkeen jatkoimme alas kaupungille – ensi vuonna ehkä taas Rakveren linnoitukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas"

Sunnuntai 22.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kuvanveistäjä Arvo Pärd´n veistos ”Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas”

Rakveren torilla on jokavuotisen reissumme eräs kohde, kun käymme Türin kukkamarkkinoilla.

 

 

Kukkamarkkinareissuumme kuuluu kaksi yötä Rakveressä ja silloin tapaamme käydä tapaamassa polkupyöräpoikaveistosta.

 

 

 

 

 

 

Arvo Pärd on syntynyt Paidessa 1935 ja tämä veistos on paljastettu vuonna 2010 eli kuvanveistäjän 75-vuotisjuhlavuonna.

 

 

 

”Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas” –veistoksen paljastuspuheessa todettiin mm., että veistos on ”Monument” – katkelma paljastuspuheesta tässä:

 

 

”Täna, 11. septembril 2010, linna aukodaniku Arvo Pärdi 75. juubelisünnipäeval avame me Rakvere keskväljakul skulptuurigrupi “Poiss jalgrattal muusikat kuulamas”. See ei ole aga pelgalt üks armas ja kaunis skulptuur. See on Monument. Teetähis. Monument unistustesse uskumisele. Monument, milles on sees sügav sõnum. Sõnum sellest, et igas väikeses poisis, igas väikeses tüdrukus on peidus jumalik säde ja et igast väikeset poisist, igast väikesest tüdrukust ükskõik, kui väikeseks linnas või ka linnakeses ta ka ei elaks, võib saada - maailmainimene. Tuleb ainult väga, väga oma unistustesse uskuda ning selle nimel visa tööd teha.

Samas on see kuju Rakvere linnarahva tänuavaldus - Arvo Pärdile ja just selle eest, et olles täna maailmainimene, on ta jäänud oma südames tänaseni selleks siiraks väikeseks Rakvere poisiks, kes siin turuplatsi künklikul munakivisel sillutisel jalgrattal ümber posti tiirutas ning enda südames oma Unistust kandis - Unistust saada Heliloojaks.

Tänan Sind ARVO. Palju õnne sünnipäevaks!"

 

 

 

 

 

 

 

 

Halusin ottaa kyytiä nuorenmiehen polkupyörän tarakalla ja kyyti oli vakaata!

 

 

Poiketkaahan polkupyöräpojan patsaalla, kun käytte Rakveressä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tapasin vanhan kaverini Rakveren linnoituksessa ja teimme sovinnon!

Keskiviikko 27.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen viime vuosina käynyt vuosittain Rakveressä Tyrin Kukkamarkkinareissulla ja kun siellä olen, niin aina käyn myös Vallimägi-kukkulalla sijaitsevassa Rakveren linnoituksessa.

 

 

 

 

 

 

Rakveren linnoituksen alkuvaiheet ajoittuvat jo ennen vuotta 1226.

 

 

Linnaa korjataan koko ajan ja kunnostusprojektissa EU:n myöntämät tuet ovat tärkeällä sijalla.

************

 

 

Entisaikaan linnoituksissa piti piiritystilanteiden ruokahuollon turvaamiseksi olla monia eläimiä.

 

 

Sianlihaa ritarit eivät syöneet, joten linnoituksissa ei ollut sikoja, mutta muita eläimiä sitäkin enemmän.

 

 

Rakveren linnoituksessa – Rakvere linnus – on nykyäänkin monia eläimiä elävöittämässä linnan elämää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Olen vuosin varrella oppinut tuntemaan Rakveren linnoituksessa asustelevan ärhäkkään vuohipukin.

 

 

 

 

 

 

Takavuosina vuohipukki oli oikeinkin ärhäkkä ja sen kierteinen pusku yllätti minut kerran niin, että iskua vastaanottanut käteni oli kipeä päivätolkulla.

 

 

 

 

 

 

Nyt vuohipukki oli telonut oikean etujalkansa ja se konkkasi menemään kolmella jalalla.

 

 

 

 

 

 

Tarjosin vuohipukille sovinnon kättä ja niin lauhkeaksi pukki oli muuttunut, että unohdimme menneet ja teimme sovinnon.

 

 

Toivon, että pukin jalka saadaan paranemaan ja pystymme taas ensi keväänä tapaamaan – voimme silloin vähän koetella:

Pukki puskea ja minä väistellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tapasin Rakveren linnoituksessa vanhan kaverini

Perjantai 6.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa käyminen kuuluu aina ohjelmaani, kun poikkean Rakveressä.

 

Näin siitä huolimatta, vaikka olen käynyt linnoituksessa monia kertoja.

 

Pieni kuvakertomus, kun kävin linnoituksessa 15.5.2014:

 

 

 

 

Rakvere Linnus eli Rakveren linnoitus on aikojen kuluessa kuulunut Tanskan kuninkaille, liiviläisen ritarikunnan ritarimunkeille, Ruotsille ja Puolalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnanpiha on ollut linnoituksen ydin ja se on sitä myös nykypäivänä.

 

Linnanpihalla paikalliset ritariasuihin pukeutuneet esiintyjät askaroivat niitä toimia, joita linnassa on vuosisatoja sitten tehty.

Kuva on otettu linnoituksen tornista.

 

 

 

 

 

Linnasali on paikka, joka soveltuu vaativienkin juhlien pitopaikaksi.

 

 

 

 

Vilkaisin varastohuoneeseen ja siellä oli aitoja kynttelikköjä odottamassa seuraavia juhlia.

 

 

 

 

Linnasalin kulmassa vartioi maailmanmenoa haarniska.

 

 

 

 

 

Linnanpihan viereisellä aukiolla on shakkipelikenttä, jolla linnanherrat pelasivat shakkia. Linnanherrat istuivat ylhäällä tasanteilla ja antoivat shakkinappuloiden siirto-ohjeet alhaalla työskenteleville.

 

 

 

 

1500-luvulla linnanvoudit olivat tunnettuja hauskasta elämästään ja seikkailuistaan.

 

Oleellinen osa linnanvuotien hauskanpidossa oli Malvasian viinillä.

 

Malvasian viini on vanhin liköörimäinen viini ja pitihän sitä pikarillinen nauttia minunkin, kun linnoituksessa kävin.

Kuvan otti tarjoilijatyttö, joka kertoi hurjia juttuja mm. niistä taisteluista, joita virolaiset ja saksalaiset sotilaat kävivät Sinimäellä 1944.

Sinimäen taisteluista puhutaan aivan liian vähän Suomen sotahistoriassa, mutta ne pelastivat maamme itsenäisyyden, kun puna-armeija ei päässyt Tallinnaan ja siten saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisjoukkoja mottiin. 

 

 

*************

 

 

 

Kerroin tämän jutun otsikossa, että tapasin Rakveren linnoituksessa vanhan kaverini.

 

 

 

Monivuotinen kaverini on vuohipukki, joka viettää ainakin kesäajat Rakveren linnoituksessa ja linnoituksen valleilla.

 

Kaverini on rauhoittunut ja sen käytös on nykyään seesteistä, mutta sitä se ei ollut muutama vuosi sitten, kun se puski sille tarjoamaani kättäni oikein kunnolla.

 

Olen toki tottunut yhteistyöhön eläinten kanssa, mutta Rakveren linnoituksen vuohipukin kierteinen pukkaus yllätti minut silloin täydellisesti!

 

Nyt emme löytäneet riitaa keskenämme!

 

 

Suosittelen poikkeamaan Rakveren linnoituksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-