Tuttuja tapaamassa Rakveren linnoituksella

Torstai 25.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Käynti Rakveren linnoituksessa kuuluu aina ohjelmaani, kun käyn Tyrin Kukkamarkkinoilla ja niin tapahtui myös tänä keväänä.

 

 

 

 

 

Rakveren linnoituksen  – Rakvere Linnus – alkujuuret juontavat ainakin 1200-luvulta saakka ja kolmisatavuotinen rakennustyö sai linnoituksen kukoistusvaiheeseen joskus 1500-luvulla.

 

 

Rakveren linnoitus on historiansa eri vaiheissa kuulunut Tanskan kuninkaille, Liiviläisen ritarikunnan ritarimunkeille sekä Ruotsin ja Puolan valtioiden omistukseen.  On luonnollista, että Viron neuvostomiehityksen aikana linnoitus oli myös Neuvostoliiton vallan alla.

 

 

 

 

 

Linnoituksen alueella sijaitsee kuvanveistäjä Tauno Kangron veistämä Tarvas-patsas. Patsas on Pohjoismaiden suurin eläinaiheinen patsas ja sen aikaansaamisessa vuonna 2002 suomalaisilla – erityisesti lapualaisilla - oli ratkaiseva merkitys.

 

Patsaan graniittijalustassa on lyhyt kertomus Rakveren historiasta viroksi, ruotsiksi, tanskaksi, saksaksi, puolaksi ja venäjäksi, mutta ei suomeksi.  Jalustaan kirjatuista sponsoreista toki suurin osa on suomalaisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnoituksen ”vakioisäntäväkeen” kuuluvat iäkäs vuohipukki ja sen kaverina kuttu.

 

 

Vuohipukki lienee sama yksilö, joka taannoin puski minua eräänlaisella kierrepuskulla käteeni siten, että tunsin puskemisen vielä viikkoja linnoituksessa käyntini jälkeen.  Nyt vuohipukki on hyvinkin lauhkea ja jopa sen liikkuminen näytti olevan vaikeaa.

 

 

 

 

 

Vuohipukin kaverina oleva kuttu on hyvävoimainen ja virkeä!

 

 

 

 

 

En tiedä, että miten yleisiä aasit olivat Euroopan keskiaikaisissa linnoituksissa, mutta Rakveren linnoituksessa aasi on ollut jo useita vuosia.

 

 

 

 

 

Tulin hyvin toimeen aasin kanssa - joku saattaa kommentoida, että kaksi aasia!

 

 

 

 

 

 

 

 

Olimme lähestymässä linnoituksen hevosen pilttuuta, kun ratsastajatyttö lähti ratsastamaan sillä.

 

 

 

 

 

Ratsastajatyttö ajoi hevosen kevyeen hikeen ja palasi linnoitukseen ja silloin pääsin tutustumaan hevoseen.

 

 

Lapsuudessani puhuttiin hevosen pääntaudista ja nyt huomaan googlettamisen tuloksena, että pääntauti on hevosilla melko yleinen sairaus.

 

 

”Vanhat äijät” koettelivat hevosen päätä ja jos hevonen esteli päänsä koettelemista, niin äijät totesivat hevosella olevan pääntaudin.

 

 

Käytin äijiltä perimääni diagnostisointikeinoa ja totesin, että Rakveren linnoituksen hevonen ei pode pääntautia, sillä hevonen suorastaan tykkäsi, kun rapsuttelin sen päätä!

 

 

 

 

 

Rakveren linnoituksella käymiseeni liittyy joka kerta savipikarillinen malvasianviiniä ja niin myös tällä kerralla.

 

 

Malvasianviinin maistelun jälkeen jatkoimme alas kaupungille – ensi vuonna ehkä taas Rakveren linnoitukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan hyväntahtoinen jättiläinen Suur-Tölli ja vaimonsa Piret

Maanantai 19.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalainen tarina kertoo, että muinoin saarella eleli suurikokoinen ja voimakas jättiläinen nimeltään Tölli.

 

 

Tölli asui yhdessä vaimonsa Piretin kanssa.

 

 

Tölli oli suuresta koostaan huolimatta ystävällinen ja hän puolusti saarenmaalaisia sekä auttoi hätään joutuneita kalastajia.

 

 

Tölli ja Piret elävät edelleen saarenmaalaisten mielissä sankarihahmoina.

 

 

 

 

 

 

Tölli ja Pieret ovat saaneet vuonna 2002 patsaan Kuressaareen.

 

 

Patsaan on veistänyt tunnettu virolainen kuvanveistäjä Tauno Kangro.

 

 

Kangron hyvin tunnettu toinen veistos eli ”Tarvas” seisoo ylväänä Viron toisella laidalla eli Rakveren muinaislinnan vierellä.

Huomaan nyt, että siitä on jo kauan, kun olimme perhekuntana viikon kylpylälomalla SPA-hotelli Meressä - silloin tätä patsasta ei vielä ollut!

 

 

 

 

 

 

Tölliä ja Piret´ä esittävä veistos sijaitsee SPA-hotelli Meren edessä – veistos näkyy tässä kaukaa otetussa kuvassa heikosti, mutta se näkyy tarkasti katsoen kuvan vasemmassa alalaidassa.

 

 

 

 

 

 

Patsaan selityksessä todetaan, että Suur-Tölli ja Piret ovat tässä saaneet suuren kalansaaliin – no, sehän ilmenee ilman selityksiäkin! Yksi kala on pudonnut pariskunnan kantamasta veneestäkin!

 

 

Veistoksen selityksessä todetaan myös se, että se on paljastettu 24.4.2002 ja sen materiaalina on pronssi sekä dolomiittikivi – dolomiittikiveä esiintyy Saarenmaalla yleisesti.

 

 

 

 

 

 

Tässä veistos on toisesta suunnasta kuvattuna.

 

 

 

Tölliä ja hänen vaimoaan esittävä veistos sijaitsee lähellä Georg Ots-, Mere- sekä Ryytli- SPA-kylpylöitä ja Kuressaaren keskustasta sen luokse on kävelymatkaa kilometrin verran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveressä riittää nähtävää ja koettavaa

Lauantai 23.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan kummastella kanssaihmisiä, jotka vuodesta toiseen lomailevat ulkomailla samassa paikassa.

 

 

Pohjaa kummasteluiltani vie se tapa, jolla olen jo useita vuosia osallistunut Tyrin kukkamarkkinoille.

 

 

Tyrin kukkamarkkinareissuumme kuuluu olla ennen kukkamarkkinoita kaksi yötä Rakveressä ja niin tapahtui tänäkin vuonna.

 

 

Rakvere sijaitsee Tallinna – Narva –tien varrella ja molempiin kaupunkeihin Rakverestä on matkaa n. 100 kilometriä.

 

 

Tyrin kukkamarkkinat järjestetään vuosittain toukokuun puolenvälin tienoilla ja niin myös tänä vuonna.

 

 

 

 

 

 

Tapaamme Rakveressä asua Aqua Hotel Spa:ssa ja siellä on oikein hyvät kylpylämahdollisuudet.

 

 

Hotellin kylpyläosastolla on yli puolentusinaa erilaisia saunoja ja muutenkin hyvät kylpylämahdollisuudet. Harmi, että kiireinen matkaaja ehtii käyttämään hotellin kylpyläpalveluja aivan liian vähän!

 

 

Pieni ulkouintiallas sekä ”kylmäavanto” ovat erityisiä suosikkejani.

 

***************

 

 

Käynnistämme Rakveren torilla sekä vierailustamme Eesti Portselan Oy:n keramiikkatehtaalle olen jo kirjoittanut jutut tällä saitilla.

************

 

 

 

 

 

 

Rakveren Vallimägi-kukkulalle ennen vuotta 1228 rakennettu muinaislinna on jokakeväinen tutustumiskohteeni.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä laatia oma juttunsa muinaislinnassa käynnistämme.

Sen voin jo nyt kertoa, että tapasin siellä vanhan tappelukaverini, mutta valitettavasti kaverini oli nyt kolmijalkainen, sillä sen toinen etujalka ”ei sallinut ottaa päälleen lainkaan”!

 

 

 

 

 

 

Baltian maiden suurin eläinaiheinen veistos, Tarvas-patsas, on jokakeväinen tutustumiskohteeni.

 

 

Aihetta olisi, jos siitäkin ehtisin laatimaan taas kerran uunituoreen jutun – katsotaan.

 

 

 

 

 

 

Vallimäeltä eli muinaislinnalta ja Tarvas-patsaalta johtaa jyrkät rappuset hotellille. Alaspäin mennessä niitä on helppo kulkea, mutta ylöspäin mentäessä kulkemisessa on haastetta.

 

 

*************

 

 

 

Vielä Aqua Hotel Spa:sta se, että hotellikylpylän tunnus on vesipisara.

 

 

 

 

 

 

Tunnus toistuu hotellin lisärakennuksen ulkoasussa,…

 

 

 

 

 

 

…huonenumerokylteissä,…

 

 

 

 

 

 

…hotellihuoneen sängynpäätyseinän koristetyynyissä,…

 

 

 

 

 

 

…hotellihuoneen pöydän muotoilussa ja jopa…

 

 

 

 

 

 

…hotellihuoneen pesuhuoneen lavuaarin muotoilussa!

 

 

 

Suosittelen poikkeamaan Viron kuudenneksi suurimmassa kaupungissa Rakveressä ja muistakaa varata aikaa vierailuunne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarvas-patsas on Rakveren symboli

Torstai 22.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren kaupunki sijaitsee n. sata kilometriä Tallinnasta itään ja se on Viron viidenneksi suurin kaupunki.

 

Rakvere sai kaupunkioikeudet jo vuonna 1302 ja sen suomalaiset ystävyyskaupungit ovat Lapua sekä Lappeenranta.

 

 

 

 

 

 

 

Eräs kaupungin symboleista on Vallimäellä sijaitseva Tarvas-patsas.

 

 

 

 

 

Pronssinen Tarvas-patsas painaa 8.000 kiloa ja se paljastettiin vuonna 2002, kun Rakveren kaupunki täytti 700 vuotta.

Tarvas on Baltian suurin eläinaiheinen patsas.

 

 

 

 

 

Tarvas-patsaalla on vahvat taustat myös Suomessa, sillä Lapualta liikkeelle lähtenyt kansalaiskeräys tuotti kolmasosan patsaan kustannuksista.

 

Lahjoittajien nimet on kaiverrettu patsaan jalustaan ja nimien sekä lahjoittajayhteisöjen joukossa on useita suomalaisia henkilöitä ja yhteisöjä.

 

 

***********

 

Rakveressä toimiva koripalloseura ”BC Rakvere Tarvas” hyödyntää Tarvas-patsaan saamaa julkisuutta ja käyttää tunnuksenaan alkuhärkää, ”tarvas”. Seura pelaa koripalloa Viron pääsarjatasolla.

 

 

***********

 

 

Rakveren kaupunki sijaitsee lähellä Tallinna – Narva –maantietä ja suosittelenkin poikkeamaan Rakveressä, kun kuljette tätä Tallinnan ja Pietarin välistä valtatietä.

 

Rakvere on tietysti ihan omankin matkan arvoinen paikkakunta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa kannattaa poiketa useastikin

Keskiviikko 9.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viron kartanomatkalla eräs kohde oli Rakveren vanha linnoitus.

 

Olen käynyt linnoituksessa useita kertoja aikaisemmin, mutta tälläkin kerralla sain uutta tietoa linnoituksesta ja sen eri vaiheista.

 

 

 

 

”Uuden tiedon” jakajana toimi mainio linnanneito eli Margit-opas!

 

 

 

 

 

Linnoituksen alueella sijaitsee ”Tarvas” –patsas, jonka on veistänyt virolainen Tauno Kangro. 

Patsas on Baltian alueen suurin eläinaiheinen veistos. 

Patsaan toteuttamisessa on suomalaisilla ollut vahva panos ja se selviää, kun tarkastelee patsaan jalustaan kaiverrettujen hanketta tukeneiden henkilöiden sekä yhteisöjen nimiä.

 

 

 

 

 

Margit esitteli eräässä huoneessa sijaitsevan syvän kaivannon ja kertoi siihen liittyen, että linnassa oli aina kuution verran ihmisvirtsaa säiliössä! Miksi?

Ihmisvirtsaa käytettiin, kun tykit ammuttaessa kuumenivat ja niitä piti viilentää – virtsa oli viilentämiseen tehokkaampaa kuin vesi!

 

 

 

 

Saimme linnanpihalla maistella keskiaikaisten ritarien lempijuomaa, Malvaasian viiniä. 

Kerrassaan erinomaista!

 

 

 

 

 

Koulukuntamme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen halusi kokeilla, että miltä tuntuu oleminen kädet ja pään lukitsevassa ”jalkapuussa”.  Rakennelma oli tarkoitettu heiveröisemmille henkilöille kuin Esko, joten todelliseen kokeiluun saakka ei päästy.

 

 

 

 

 

Kidutuskammio ja kuolemanhuone kuuluivat linnakierroksemme ohjelmaan – ei heikkohermoisille!

 

 

 

 

 

Linnan sisäpihalla sijaitsee isokokoinen shakkilauta ja siihen soveltuvat isot shakkinappulat.

Korkea-arvoiset linnanisännät istuskelivat pihan eri puolilla sijaitsevilla parvekkeilla ja alempiarvoiset asukit siirtelivät shakkinappuloita linnanisäntien antamien peliohjeiden mukaan.

 

 

 

 

 

Osallistuimme kappelissa Margit´n ohjaamana lausuntahetkeen…

 

 

 

 

 

…ja sen jälkeen Margit antoi perusteellisen opetuksen linnan runsaisiin miekkavalikoimiin sekä miekkojen käyttämiseen.

Olen aiemmin arastellen tutkaillut näitä miekkoja, mutta nyt Margit laittoi miekat ja sapelit leiskumaan!

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Tarvas-patsasta kohti ja matka seuraaviin seikkailuihin saattoi alkaa!

 

 

Rakveren linnoituksella on mainiot nettisivut: www.rakverelinnus.ee – kannattaa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-