Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Maatalous on kokoomuksen ja hallituksen toimista huolimatta edelleen kaiken perusta

Perjantai 4.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä keskiviikkona 2.7.2014.

 

Tänään ja viime päivinä on ollut vahvasti esillä useita asioita, joilla yhteisenä nimittäjänä on maatalous.  Otan niistä esille kaksi.

 1.     

Kokoomus on viime päivinä toitottanut maatalousystävällisyyttään ja kaikkivoipaisuuttaan maatalouden, ruokaturvallisuuden ja kuluttajaystävällisyyden saralla.

 

Tänään suomut ovat auenneet toivottavasti myös kokoomuslaisten silmissä, kun heidän meppinsä Petri Sarvamaa ei päässyt lainkaan EU:n maatalousvaliokuntaan.

 

Keskustan Olli Rehn pääsi varajäseneksi ainoana suomalaisena himoittuun maatalousvaliokuntaan ja siten päätöksenteon keskiöön.

 

On selvää, että Rehnin pääseminen maatalousvaliokuntaan nostaa suomalaisten sananvaltaa maatalousasioissa, ruokaturvallisuutta koskevissa asioissa sekä elintarvikkeiden kuluttajapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

 

Edellisellä vaalikaudella maatalousvaliokunnassa olivat Riikka Pakarinen (keskusta) ja Petri Sarvamaa (kokoomus).

 

On toki muistettava, että Keskustan Anneli Jäätteenmäki sai edellisellä EU-vaalikaudella paljon enemmän aikaan suomalaisen maatalouden saralla, vaikka ei ollutkaan maatalousvaliokunnan jäsen, kuten kokoomuksen Petri Sarvamaa.

 

Odottelen mielenkiinnolla, että miten Kokoomus nyt hehkuttaa maatalousosaamistaan!

 

 2.     

Valtioneuvosto on päättänyt uusista tavoitteista huoltovarmuudessa ja sen vuoksi leipäviljassa luovutaan vuoden huoltovarmuustavoitteesta ja siirrytään vain kuuden kuukauden mittaiseen varmuusvarastointiin.

 

Samassa yhteydessä huoltovarmuussäädöksiä muutetaan polttoöljyn osalta siten, että varmuusvarastossa ei enää tarvitse olla polttoöljyä teollisuuden tarpeisiin. Riittää, kun polttoöljyä on yhdyskuntien energiahuollon tarvitsema osuus viideksi kuukaudeksi!

 

Päätökset ovat osoitus Kataisen – Stubbin hallitusten käsityksistä, jotka perustuvat suureen tietämättömyyteen ja siihen, että halutaan ummistaa silmät ympärillämme tapahtuvasta kehityksestä.

 

Tunnen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan viljan osalta hyvin, sillä toimin 40 vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta maamme viljamarkkinoiden ytimessä ja pääsin omakohtaisesti seuraamaan HVK:n toimintaa viljamarkkinoilla.

 

Pidän hallituksen päätöksiä varmuusvarastotasojen alentamisessa vastuuttomana toimintana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU:n maatalousvaliokunta, Olli Rehn, Petri Sarvamaa, Riikka Pakarinen, Anneli Jäätteenmäki, HVK, Huoltovarmuuskeskus, varmuusvarastointi, viljan varmuusvarastointi, polttoöljyn varmuusvarastointi,

Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiin

Maanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.

 

 

 

tiedottaja

 

 

Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.

 

 

Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:

 

  • Saksa                      99
  • Ranska                    74
  • Iso-Britannia          73
  • Italia                       73
  • Espanja                   54
  • Puola                       51
  • Romania                  33
  • Alankomaat             26
  • Belgia                      22
  • Tsekki                      22
  • Kreikka                    22
  • Unkari                     22
  • Portugali                 22
  • Ruotsi                     20
  • Itävalta                   19
  • Bulgaria                  18
  • Tanska                    13
  • Suomi                     13
  • Slovakia                  13
  • Kroatia                   12
  • Irlanti                     12
  • Liettua                    12
  • Latvia                       9
  • Slovenia                   8
  • Viro                         6
  • Kypros                     6
  • Luxemburg              6
  • Malta                        6

 

 

Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!

 

 

 

************

 

 

Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:

 

 

EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa

 

S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa

 

ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa

 

 

EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.

 

 

 

Pienemmät ryhmät ovat:

 

Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi

 

ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit

 

GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

 

EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

 

N-A – Sitoutumattomat

 

 

*********

 

Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

 

Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Europarlamentti, tiedottaja Mari Tuominen, ALDE, Alde-ryhmän varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Hannu Takkula, Euroopan parlamenttivaalit, EU-vaalit 25.5.2014, Bryssel 2014,

EU:n päätöksistä 2/3 kytkeytyy kunta-asioihin

Lauantai 1.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaiset organisaatiot. 

Kuntaliitolla on kolmen hengen toimisto Brysselissä.

 

 

kuntab1

 

 

Sain tutustua Kuntaliiton Brysselin toimiston toimintaan tammikuun 27. päivänä, kun osallistuin mielenkiintoiselle opintomatkalle Brysseliin. Osanottajia matkallamme oli parisenkymmentä.
 

 

 

kuntab2

 

 

Kuntaliiton Brysselin toimiston toimintaa meille esitteli johtaja Henrik Rainio.
 
Kuntaliiton toimisto työskentelee kolmen hengen vahvuudella.
 
Toimiston tehtävänä on toimia Kuntaliiton, kuntien ja kuntayhtymien yhteydenpito- ja edunvalvontaväylänä Euroopan unioniin.

 

 

 

kuntab3

 

 

Toimisto sijaitsee ”Euroopan Kuntatalossa” – House of Cities, Municipalities & Regions - ja kävelymatkan päässä keskeisimmistä EU-instituutioista.

 

Kuntaliiton kanssa talon neljännessä kerroksessa hoidetaan mm. seuraavien maiden kuntaedunvalvontaa:

 

  • Ruotsi
  • Norja
  • Tanska
  • Islanti
  • Viro
  • Liettua
  • Latvia
  • Skotlanti

 

Saman talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee mm. ”Tampere Region EU Office” , joka vuodesta 2010 alkaen on vastannut koko Pirkanmaan EU-edunvalvonnasta. ”Officen” palveluksessa on kaksi henkilöä.

 

Tampere Region EU Officen kanssa samassa kerroksessa toimivat mm. seuraavien eri alueiden edunvalvontayksiköt:

 

  • Amsterdam
  • Haag
  • Rotterdam
  • Utrecht
  • Lyon
  • Makedonia
  • Skopje

 

”Euroopan Kuntatalon” yksiköiden luetteleminen antaa kuvan siitä edunvalvontatoiminnasta, jota eri maiden kuntaliitot ja eri alueet Brysselissä harjoittavat.

 

Käyntimme Kuntaliiton toimistolla oli Brysselin-matkamme ensimmäinen tutustumiskohde ja jo sen aikana meille selvisi sen työn tärkeys, jota mm. Kuntaliitto Brysselissä harjoittaa.

 

 

kuntab4

 

 

Johtaja Rainio esitteli niitä onnistumisista, joihin Kuntaliitto ja sen Brysselin toimisto ovat viime aikoina pystyneet vaikuttamaan.

 

Dian teksti näkyy kuvassa heikosti ja sen vuoksi lyhyesti neljä onnistumista:

 

 

  • Pankkisääntelyvelvoitteen osalta saatiin kuntia rahoittaville erityisluottolaitoksille oma menettely ja sen saaminen merkitsi suurta helpotusta kuntien rahoituskustannuksille. Tässä työssä oli tärkeässä roolissa mm. Olli Rehn´n kabinetti.

 

  • Energiatehokkuusdirektiivi saatiin muuttumaan siten, että energiatehokkuutta on toki parannettava, mutta sitovaa lukuarvoa ei ole olemassa. Tämän osalta mm. alueiden komitea teki hyvää työtä. Vaarana oli se, että kuntataloudelle olisi muodostunut 600 – 700 miljoonan euron suuruinen kiinteä lisävelvoite.

 

  • MEP Riikka Pakarisen työ oli keskeisellä sijalla, kun Itä- ja Pohjois-Suomen osuus EU-rahoituksen erityistuesta 2014 – 2020 oli vaarassa tippua tasolle 1,1 miljardia euroa. Nyt se saatiin neuvoteltua tasolle 1,32 mrd. €!

 

  • Hankintadirektiivin käsittelyssä Kuntaliitto sai mm. MEP Anneli Jäätteenmäen kanssa toimimalla parannuksia alkuperäisiin esityksiin. Nyt kunnilla ja julkishallinnolla on mahdollisuus pilkkoa hankintoja ja se antaa paremmat mahdollisuudet esim. alueellisille pienyrityksille pärjätä julkisen puolen hankinnoissa.

 

******************

 

 

Täytyy muistaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon järjestämisessä, sillä se on jäsenmaiden sisäinen asia.

 

EU vaikuttaa kuitenkin kuntasektoriin yhä enemmän eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta.  Ruotsin kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa 50 – 60 prosenttiin niistä päätöksistä, jotka tehdään alue- ja paikallistasolla.

 

Kaikki Brysselissä tapaamamme tahot pitivät toukokuussa järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja tärkeinä ja niin myös Kuntaliitto. Loppuvuodesta Kuntaliitonkin päähuomio keskittyy uuden komission prioriteetteihin sekä uusiin parlamentin jäseniin.

 

 

Kuntaliiton osalta EU-edunvalvonnan keskeisiä kysymyksiä ovat tänä vuonna mm.:

 

  • julkisen talouden EU-sääntely
  • tietosuoja-asetus
  • hankintojen uudistaminen ja sähköinen laskutus
  • jätelainsäädännön uudistaminen
  • vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

 

***********

 

kuntab5

 

 

Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio kertoi, että samassa talossa sijaitsee kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n eli Council of European Municipalities and Regions´n toimisto.

 

Suomen Kuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen CEMR:n suuntaan, sillä niin menetellen saa Euroopan unionissa läpi suomalaisia näkemyksiä.

 

 

************

 

Totesin jo edellä, että Kuntaliiton Brysselin toimistolla on tärkeä rooli kuntien edunvalvonnassa. Kuntien edunvalvonta on suoraan kuntalaisten edunvalvontaa ja sen vuoksi Kuntaliiton Brysselin toimiston työlle pitää antaa arvoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Kuntaliitto, Kuntaliitto, Kuntaliiton Brysselin toimisto, Henrik Rainio, House of Cities Municipalities & Regions, Euroopan Kuntatalo, Tampere Region EU Office, Olli Rehn, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Bryssel 2014, CEMR,