Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on menestystarina!

Keskiviikko 24.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen pullonpalautus on logistinen järjestelmä, jossa tyhjät tölkit ja pullot kierrätetään - osa pulloista uusiokäytetään ja osan materiaali kierrätetään. Kaikki tölkkien materiaali kierrätetään.

 

Suomessa pullonpalautusjärjestelmästä vastaa Suomen Palautuspakkaus Oy eli Palpa.

 

Palpan omistavat seitsemän eri yritystä eli

• Hartwall

• Olvi

• Sinebrychoff

• Alko

• Inex Partners

• Ruokakesko

• Tuko Logistics

 

Juomapakkausvero ohjaa pullojen ja tölkkien kierrätystä, sillä tiettyjen alkoholi- ja virvoitusjuomien pakkauksista kannetaan juomapakkausveroa 0,51 € / litra, mutta veroa ei tarvitse maksaa, jos juomien valmistaja tai maahantuoja liittyy hyväksyttyyn ja toimivaan palautusjärjestelmään.

*******************

 

Palpan nettisivuilla on ajantasainen laskuri, että kuinka paljon tämän vuoden alusta on palautettu alumiinitölkkejä, muovipulloja ja kierrätyslasipulloja – eilen eli tammikuun 23 päivänä illansuussa kokonaispalautusmäärä lähenteli 140 miljoonaa palautusta!

 

Vuositasolla Suomessa palautetaan yli 2 miljardia pantillista juomapakkausta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomea kiertänyt Coca-Cola -rekka oli vain osa kyseisen kolajuoman menekinedistämiskampanjaa

Maanantai 31.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Coca-Cola toteutti Suomessa ennen Joulua mittavan menekinedistämiskampanjan, jossa näkyvää roolia esitti Coca-Cola –rekka.

 

 

Totean heti tässä juttuni alussa, että en juo pisaraakaan colajuomaa, mutta osallistuin markkinointiasioista kiinnostuneena ja niistä ehkä hieman tietävänäkin kampanjan seurantaan.

 

 

Kyseessä oli mittava panostus Coca-Colan markkinointiin ja huomasin eilen läheisessä Prismassa, että Coca-Cola panostaa edelleenkin kampanjan toteuttamiseen.

 

 

Suomessa Coca-Cola –juomat valmistaa Sinebrychoff, joka aloitti panimotoiminnan 1819 ja on tänään Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Sinebrychoff on osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia.

 

 

On luonnollista, että Sinebrychoff oli keskeinen taustatoimija Coca-Cola –rekan Suomi-kiertueella.

 

Coca-Cola –rekkka kiersi joulukuun aikana kymmenellä paikkakunnalla ja tässä paikkakunnat:

 

• Helsinki la 8.12.
• Oulu ti 11.12.
• Rovaniemi ke 12.12.
• Kuopio pe 14.12.
• Jyväskylä la 15.12.
• Tuuri ti 18.12.
• Pirkkala ke 19.12.
• Turku to 20.12.
• Järvenpää pe 21.12.
• Lahti la 22.12.

 

 

Kymmenestä pysähtymispaikasta seitsemän oli paikallisen K-Citymarketin paikoitusalueilla ja Helsingissä rekka pysähtyi Narikkatorilla, Tuurissa Keskisen kyläkaupalla ja Turussa Kauppatorilla.

 

 

On selvää, että Tampere ei ollut mukana pysähtymispaikkana, sillä ratikkatöiden runtelema kaupunki ei kiinnosta yrityksiä.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen Suomessa liikennöivä Coca-Cola Joulurekka on aito, Suomessa harvinainen Kenworth-jenkkirekka, joka on peräisin vuodelta -78. Suomeen tuo rekka tuotiin kymmenen vuotta sitten ja se on harrastuskäytössä.

 

 

 

 

 

Kuvituksena Coca-Colan joulurekan kyljissä on aito ja alkuperäinen Coca-Cola joulupukki, joka on kuvittaja Haddon Sundblomin luoma valkopartainen ukko ikonisessa punaisessa nutussaan. 

 

Juuriltaan suomalainen Sundblom loi lämminhenkisen, punaposkisen joulupukkihahmon Coca-Colalle jo vuonna 1931.

 

 

 

 

 

Piipahdin Pirkkalan Citymarketin paikoitusalueella, kun Coca-Cola –rekka pysähtyi siellä.

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Coca-Colan ja Sinebrychoff`n tarkoituksena oli luonnollisesti maksimoida Joulurekasta saatava hyöty.

 

 

Voi vain kuvitella niitä mittavia kaupallisia suunnitelmia, jotka olivat edeltäneet Coca-Cola –rekan Joulutempausta.

 

 

Rekan pysähtymispaikat olivat valtaosin K-Citymarkettien paikoitusalueilla ja on selvää, että Coca-Colan sekä Sinebrychof ´n myyntiorganisaatiot pyrkivät hyödyntämään yhteistyönsä Citymarkettien kanssa.

 

 

Oli merkittävää, että yhtään S-ryhmän markettia ei ollut mukana Coca-Cola –rekan pysähtymispaikkoina.

 

 

On selvää, että Coca-Cola pyrkii hyödyntämään myös S-ryhmän marketit jakelutienään ja siinä varmaan Coca-Colan pääkilpailija Pepsi-Cola pyrki olemaan vahvana esteenä.

 

 

Tilanne oli ihanteellinen S-ryhmän kannalta, sillä kahden tavarantoimittajan kilpailuttaminen toi S-ryhmälle mukavasti erilaisia kampanjaetuja.

 

 

Sivusta seuranneena

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauppaketjujen hinnanalennuskampanjat vaikeuttavat kotimaisen elintarviketeollisuuden ja alkutuottajan asemaa

Sunnuntai 25.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on kohkattu päivittäistavarakauppaketjujen hinnanalennuskampanjoista, joissa hinnanalennukset on kohdistettu elintarvikkeisiin.

 

 

Toimenpide on sinänsä kannatettava, mutta muutama tosiasia on tiedostettava.

 

 

Käsittelen tässä kirjoituksessani sitä lisääntyvää ahdinkoa, jonka hinnanalennuskampanjat kohdistavat kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja sitä kautta suomalaiseen kotieläintalouteen sekä viljanviljelyyn.

 

 

SOK ja S-ryhmä oli aktiivinen kertoessaan hinnanalennuksistaan, mutta sitten tuli selväksi, että K-ryhmä oli tehnyt vastaavat hinnanmuutokset jo aikaisemmin.

 

 

Minulla on käytössäni lista, jolla S-ryhmä kertoi tuotekohtaisesti hinnanalennuksistaan.

 

 

On huolestuttavaa, että S-ryhmän hinnanalennustuotteet kohdistuvat 25 ensimmäisen tuotteen osalta seuraavien kotimaassa toimivien yritysten tuotteisiin:

 

 

• Valio

• Oululainen eli Fazer

• Vaasan

• Hartwall

• Sinebrychoff

• Kariniemi eli HKScan

• Atria

 

S-ryhmän hinnanalennustuotteista osa on mainittujen yritysten lisäksi ns. private label-tuotteita sekä ”Kotimaista”-sarjaan liittyviä tuotteita, joissa SOK:n kuristusote niitä valmistaviin yrityksiin on jo nyt tiukka.

 

 

Toisaalta pitää muistaa, että kaikenlaiset rainbow- ja pirkka-tuotteet ovat surkeita kopioita ja laadultaan todellisia halpaversioita kunnon merkkituotteista. Ainakaan minun ostoskoriini rainbow- ja pirkka-tuotteilla ei ole mitään asiaa.

 

 

Elintarvikekauppaa tuntemattomalla saattaa olla mielikuva, että sanomalehtien valtavat elintarvikkeiden hintailmoitukset olisivat päivittäistavaraketjujen maksamia.

 

 

Näin ei suinkaan valtaosaltaan ole, vaan jokaisesta kauppaketjujen valikoimiin hyväksytystä tuotteesta joudutaan maksamaan kauppaketjulle kynnysraha.  Kynnysrahan lisäksi jokaisesta tuotekuvasta, joka julkaistaan kauppaketjun sanomalehti-ilmoituksessa, veloitetaan tavarantoimittajaa melkoisella summalla.

 

 

Kauppaketjut lupaavat hurskaasti, että hinnanalennusta ei vyörytetä tavarantoimittajien maksettavaksi, mutta totuus tulee olemaan karu.

 

 

Kauppaketjut valitsevat kunkin tuoteryhmän yksittäiset tuotteet tietyn aikataulun mukaan ja valinnat tapahtuvat hyvissä ajoin ennen kyseisen valikoima- ja hinnoittelujakson alkamista.

 

 

Seuraavan hinnoittelujakson hintaneuvotteluissa tavarantoimittajat pannaan selkä seinää vasten ja todetaan, että jos hintaa ei alenneta, niin tuote lentää alkavalla valikoimajaksolla valikoimista pois.

 

 

Kuka sitten päätyy hinnanalennuskampanjan maksumieheksi?

 

 

Hinnanalennusketju toimii niin, että päivittäistavarakaupan hinnanalennusrumban maksajaksi valikoituu hyvin nopealla aikataululla kotimainen kotieläintuottaja ja kotimainen viljanviljelijä!

 

 

Hintaneuvottelut päivittäistavarakauppa toki käy elintarviketeollisuuden kanssa, mutta kenenpä rahapussille elintarviketeollisuus voisi mennä ellei alkutuottajan rahapussille!

 

 

Päivittäistavarakaupan suuresti mainostamat hinnanalennukset päätyvät hyvinkin nopeasti kotieläintuottajalle ja viljanviljelijälle maksettavan hinnan alentamiseen!

 

 

Näin se vaan menee!

 

 

 

-Esko Erkkilä-