Miksi leipojat käyttävät tuotteisiinsa saastuneita seesaminsiemeniä?Tiistai 17.11.2020 - -Esko Erkkilä- Lokakuun loppuun mennessä Suomessa on elintarvikkeiden takaisinvetoja ollut jo yhtä paljon kuin koko viime vuotena.Lokakuun lopulla ja marraskuun aikana takaisinvedot ovat keskittyneet seesaminsiemeniin, joita leipomoteollisuus ja myös kotileipojat käyttävät leipomustensa raaka-aineena.Vajaan kolmen viikon aikana on Ruokaviraston nettisivuilla kerrottu ainakin seuraavista eri yritysten takaisinvedoista, joista kaikissa on kyse seesaminsiementen liian korkeista etyleenioksiinipitoisuuksista.**************26. lokakuuta 2020Mauste-Sallinen Oy on ilmoittanut Ruokavirastolle vetävänsä pois kaupoista erän pakattua seesaminsiementä. Erässä saattaa olla turvallisen rajan ylittäviä määriä etyleenioksidia, joka pitkäaikaisesti käytettynä voi olla terveydelle haitallista. Tuotetta ei tule käyttää, kertoo yritys.4. marraskuuta 2020Helsinkiläinen Harmonia Life Oy on ilmoittanut vetävänsä myynnistä ja kuluttajilta kolme Voimaruoka-sarjan tuotetta. Hollantilainen tuotteen valmistaja on havainnut, että raaka-aineena käytetyssä seesaminsiemenessä on sallitun enimmäismäärän ylittävä määrä torjunta-aine etyleenioksidia.9. marraskuuta 2020Leipomo Rosten Oy on ilmoittanut vetävänsä myynnistä ja kuluttajilta kaksi gluteenitonta siemennäkkileipätuotetta, joiden raaka-aineena käytetyssä seesaminsiemenessä on sallitun enimmäismäärän ylittävä määrä torjunta-aine etyleenioksidia.11. marraskuuta 2020Atria Suomi Oy on ilmoittanut, että sen valmistama mikroateria Atria Heat & Eat Asian Meatballs with Noodles 350 g, on poistettu myynnistä. Tuotteen raaka-aineena käytetyssä seesaminsiemenerässä on mitattu liian korkea pitoisuus kasvintorjunta-aine etyleenioksidia.11. marraskuuta 2020Lidl Suomi Ky on ilmoittanut, että sen valikoimissa ollut myslipatukka Crownfield Muesli Bar Hazelnut, 200g, on poistettu myynnistä. Tuotteen raaka-aineena käytetyssä seesaminsiemenerässä on mitattu liian korkea pitoisuus kasvintorjunta-aine etyleenioksidia.12. marraskuuta 2020Kesko Oyj on ilmoittanut vetäneensä myynnistä kolme Pirkka-tuotetta. Näissä tuotteissa on käytetty seesaminsiemeniä, joissa on todettu lainsäädännön mukaisen raja-arvon ylittävä määrä etyleenioksidi-kasvinsuojeluainetta.13. marraskuuta 2020Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku on ilmoittanut vetäneensä myynnistä pienen määrän kuorittuja Eldorado seesaminsiemeniä, pakkauskoko 250 g. Yrityksen tavarantoimittajaltaan saaman tiedon mukaan tietyissä erissä on todettu turvallisen rajan ylittäviä määriä kasvinsuojeluaine etyleenioksidia, joka pitkäaikaisesti käytettynä voi olla terveydelle haitallista.Lildl´n ja Keskon Pirkka-tuotteiden osalta töppäilyt eivät minua lainkaan yllätä, mutta miksi myös Atria on liittynyt töppäilijöiden joukkoon – ihmettelen ja kysyn vaan!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seesaminsiemenet, etyleenioksiini, etyleenioksiinilla saastuneet seesaminsiemenet, Mauste-Sallinen Oy, Harmonia Life Oy, Leipomo Rosten Oy, Atria Suomi Oy, Lild Suomi Ky, Lild, Kesko Oyj, Pirkka-tuotteet, Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku, Ruokavirasto, |
Hallitus suitsii tolkuttomaksi yltynyttä elintarvikkeiden kopiointiaPerjantai 30.10.2020 - -Esko Erkkilä- Hallitus päätti eilen esittää elintarvikemarkkinalain uudistamista ja eräs osa-alue tuossa uudistamisesityksessä on suitsia tolkuttomaksi edennyttä elintarvikkeiden kopiointia.Käytännössä tuo tarkoittaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-Ryhmän Rainbow-tuotteet eivät enää saisi olla laadukkaiden merkkituotteiden kopioita – kopiotuotteita kutsutaan private label-tuotteiksi.Muistan vallan hyvin, kun K-ryhmä aloitti merkkituotteiden kopioinnin vuonna 1986 – olin erään etelä-pohjalaisen K-kaupan markkinoilla, kun kauppias saapui Seinäjoella pidetystä kokouksesta suurella tohinalla ja uhosi, että nyt Kesko tuo markkinoille jotain ennenkuulumatonta.Pirkka- ja Rainbow-tuotteet edustavat suuren luokan tuotevarkautta, sillä ne loukkaavat alkuperäisen merkkituotteen luojan oikeusturvaa.*******************Lainmuutoksen taustalla on EU:n kauppatapadirektiivi, joka vaatii yksityiskohtaisempaa sääntelyä elintarvikemarkkinoille.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi eilen lakiesityksestä, että lain yksi keskeisin tavoite on vahvistaa tuottajan asemaa ruokajärjestelmässä. Lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien siten niiden kannattavuutta. Hyviä kauppatapoja edistämällä vahvistamme myös markkinoiden tervettä toimintaa ja koko alkutuotannon kilpailukykyä.Lain valvontaviranomaisena toimii elintarvikemarkkinavaltuutettu, joka pystyy jatkossa paremmin puuttumaan epäkohtiin.Myönnän, että valvonnassa tulee olemaan haasteita, sillä valitettavan monet laadukkaita suomalaisia merkkielintarvikkeita valmistavista yrityksistä ovat hairahtuneet valmistamaan myös private label –tuotteita.On luonnollista, että päivälleen 40 –vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena en ole syyllistynyt Pirkka- tai Rainbow –elintarvikkeiden hankkimiseen!-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallitus suitsii tolkuttomaksi yltynyttä elintarvikkeiden kopiointia, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, private label, private label-tuotteet, kopiotuotteet, Jari Leppä, |
On hyvä, että hallitusohjelmassa puututaan private label -tuotteiden kilpailuasemaa vääristävään tilanteeseenTorstai 6.6.2019 - -Esko Erkkilä- Rinteen syntymässä olevan hallituksen hallitusohjelma ja sen yksityiskohdat avautuvat kaiken kansan nähtäville ja kommentoitavaksi pikkuhiljaa.
Hallitusohjelman eräs helmi on linjaus, että puututaan private label –tuotteiden aiheuttamaan vääristymään elintarvikemarkkinoilla.
Linjaus ei minua henkilökohtaisesti koske, sillä milloinkaan ostoskoriini ei ole osunut Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita.
Muistan elävästi sen hetken, jolloin kuulin Keskon ja K-ryhmän alkavan panostamaan merkittömiin tuotteisiin. Olin eräässä etelä-pohjalaisessa K-Maatalouskaupassa esittelemässä tuotteitamme, kun kauppias saapui innosta puhkuen Seinäjoen Keskon kauppiastapahtumasta ja kertoi, että on tapahtumassa jotain suurta. Nyt haarukoin tapahtuma-ajaksi 1977 tai 1978.
S-ryhmä katseli Keskon toimintaa monta vuotta, mutta sitten sekin toi markkinoille merkittömät tuotteet ja risti ne Rainbow-tuotteiksi.
Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat laadultaan kakkos- tai kolmosluokan tuotteita, joissa kuluttajalaadulla ei ole mitään roolia, sillä ne ovat pelkkiä rahantekotuotteita päivittäistavarakaupalle.
Osa Pirkka- ja Rainbow-tuotteista ovat ainakin ajoittain kotimaisten yritysten valmistamia, mutta useinkin Kesko ja S-ryhmä vaihtavat niiden valmistajan ulkomaiseksi ja se tapahtuu aina hintatasoa polkemalla.
Private label-tuotteet ovat surkeita laadusta piittaamattomia kopioita, joita vastuulliset elintarvikeyritykset eivät suostu valmistamaan.
Valitettavasti merkittömät tuotteet muodostavat tuoteryhmittäin sen alimman hintatason, johon kaupparyhmittymien sisäänostajat vertaavat myös laadukkaita merkkituotteita. Kierre on valmis.
Toivon hallitukselta nopeita ja selkeitä päätöksiä, jotta private label –tuotteiden aiheuttama markkinavääristymä saadaan nopeasti korjattua, sillä se on ennen kaikkea kuluttajien etu!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallitusohjelmassa puututaan private label -tuotteiden kilpailuasemaa vääristävään tilanteeseen, private label-tuotteet, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, Pirkka- ja Rainbow -tuotteet ovat kopioita, Merkkituotteet, |
Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019Tiistai 1.1.2019 - -Esko Erkkilä- Uudenvuodenlupausten julkistamisen olisi oikeastaan pitänyt tapahtua jo eilen, mutta ehkä niiden julkistaminen vielä tänäänkin sallitaan.
En lupaa mitään järisyttävän uutta, vaan lähinnä päivitän sitä toimintaa, jota olen toteuttanut jo aikaisemminkin.
Suurena punaisen lihan ja kotimaisen ruuan kannattajana lupaan lisätä punaisen lihan kulutustani ja sen, että kaikki kotimaassa syömäni liha on alkuperältään kotimaista.
Kananmunien osalta pyrin lisäämään niiden osuutta ruokavaliossani ja lupaustani kotimaisuuden puolesta lisää se, että Suomen edullisen hintatason vuoksi ulkomaisia kananmunia ei Suomessa onneksi ole edes tarjolla.
Lupaan tänäkin vuonna olla avaamatta Ikean ovea, sillä niin kaltoin Tampereella rakennusaikainen Ikea-helvetti koetteli Palokallion omakotialuetta – puolenkymmentä alueemme omakotitaloa kärsi suuruusluokaltaan 30.000 euron vahingot per omakotitalo.
Lidl saa edelleen odottaa ensi vuonnakin turhaan, että avaisin kyseisen puljun ovea. Lild´n Suomeen tuloa johtanut johtaja on toki saanut lopputilin, mutta en unohda sitä suomalaisen alkutuottajan ja suomalaisen elintarviketeollisuuden hyljeksintää, johon kyseinen saksalaisfirma syyllistyi Suomeen rantautuessaan.
Pysyn edelleen ruokapuolella ja totean, että tänäkään vuonna ostoskoriini ei erehdyksessään päädy Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita, sillä ne ovat Keskon ja S-ryhmän aseet taistella kunnollisia ja laadukkaista merkkituotteita vastaan ja sitä vastaan, että suomalainen talonpoika saisi tuottamistaan elintarvikkeista kunnollisen hinnan.
Pyrin ensi kesänä panostamaan entistä enemmän omalla pellolla tuottamieni juuresten ja kasvisten kasvattamiseen, sillä arvostan yhä enemmän käyttämieni elintarvikkeiden alkuperän tuntemista.
Jatkan puilla lämmittämistä ja sen osalta asetan itselleni tavoitteeksi jo vuodelle 2020, että josko silloin kokeilisin puiden sytyttämistä päältä päin!
Tässäpä näitä Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019, puiden sytyttäminen päältäpäin, private label -tuotteet, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, kotimainen liha, kotimaiset kananmunat, Lild, |
Private label-elintarvikkeita en hyväksy, mutta lääkkeiden rinnakkaistuotteet hyväksynLauantai 13.10.2018 - -Esko Erkkilä- Päivittäistavarakaupan ”private label” -tuotteet ovat sen jälkeen, kun Kesko aloitti ”Pirkka” -tuotteillaan hulluttelen, ajaneet suomalaisten elintarvikkeiden alkutuotannon ja kotimaisen elintarviketeollisuuden kestämättömään taloudelliseen ahdinkoon.
S-ryhmä viivytteli vastaavien tuotteiden lanseeraamisessa, mutta sitten iski maataloustuottajia sekä kotimaista elintarviketeollisuutta vasten kasvoja ja lanseerasi markkinoille ”Rainbow” –tuotteet.
S-ryhmän toteuttama ”halpuutus” –kampanja tuhosi loputkin elintarvikkeiden kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytykset.
On varmaa, että ostoskoriini ei vahingossakaan pääse yksikään Pirkka- tai Rainbow-tuote.
Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat tavallisesti ”pahnanpohjimmaisia” eli laadultaan heikkoja kopiota alkuperäisistä merkkituotteista. Monesti ne ovat heikon laatutason lisäksi valmistettu ulkomailla.
Valitettavasti suomalainen elintarviketeollisuus on toki joissakin private label –tuotteissa valmistajana, mutta useinkin vain joitakin aikoja, sillä päivittäistavarakauppamme kilpailuttavat tavarantoimittajia niidenkin valmistuttamisessa.
*******************
Lääkkeiden valmistamisessa ja markkinoinnissa on hieman samanlainen tilanne kuin elintarvikkeiden private label –kaupassa.
Lääkebisneksessä on tuotelaadun kannalta kuitenkin erilainen tilanne kuin elintarvikkeissa, sillä lääkkeiden rinnakkaistuotteissa tehoaineet ja niiden pitoisuudet ovat täsmälleen samat kuin alkuperäislääkkeissä.
Laadultaan rinnakkaislääkkeet vastaavat alkuperäislääkkeitä, mutta elintarvikkeissa private label-tuotteet ovat riisuttuja kopiota alkuperäisistä merkkituotteista.
Rinnakkaislääkkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin vastaavat alkuperäislääkkeet ja tästä seuraavassa esimerkki:
Poden parhaillaan peukaloni ”pinne-ongelmaa” ja siihen lääkärini määräsi
Onneksi apteekkini tiedusteli, että sopiiko minulle vastaava rinnakkaislääke ja se olisi
Molemmissa tuotteissa tehoaineena on etorikoksibi ja molemmat ovat tarkoitettuja nivelrikon, nivelreuman, selkärankareuman ja kihtikohtauksen oireiden hoitoon.
Valitsin rinnakkaislääkkeen sitä huolimatta, vaikka se on valmistettu Sloveniassa.
*****************
Tiedän lääkebisneksestä sen verran, että lääkkeiden tuotekehittely on pitkäjänteistä ja kallista toimintaa, mutta kun kyseessä on täysin alkuperäistuotetta vastaava tuote, hyväksyn lääkkeissä rinnakkaistuotteet.
Mielestäni apteekin pitää omatoimisesti kysyä, että haluaako asiakas vaihtaa lääkärin määräämän tuotteen rinnakkaistuotteeksi, mutta jos farmaseutti ei sitä tee, niin asiakkaan pitää kysyä, että onko lääkärin määräämälle tuotteelle olemassa vastaavaa rinnakkaislääkettä!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: private label-tuotteet, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, rinnakkaislääkkeet, halpuutus, |
Niin tuttua private label -tuotteista!Tiistai 23.1.2018 - -Esko Erkkilä- S-ryhmä joutui eilen kertomaan, että sen myymässä…
…Rainbow Makeaa maissia -tuotteessa on löydetty listeriabakteeria (Listeria monocytognes) yli lainsäädännössä sallitun enimmäismäärän ja sen vuoksi S-ryhmä on oma-aloitteisesti suorittanut kyseisen tuotteen takaisinvedon.
Tuskin kenellekään on yllätys, että kyseessä on tuontielintarvike, sillä listerialla höystetyn tuotteen on valmistanut puolalainen Pinguin Foods Polska Sp. z o.o..
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran verkkosivuilla kerrotaan listeriasta mm. seuraavaa:
Listeria monocytogenes on ympäristössä esiintyvä bakteeri, jota voi esiintyä myös käsittelemättömissä elintarvikkeissa kuten raa’assa lihassa ja kalassa, pastöroimattomassa maidossa ja tuoreissa kasviksissa sekä näistä valmistetuissa tuotteissa silloin, kun valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Myös kuumennetut tuotteet voivat saastua listerialla lämpökäsittelyn jälkeen. Jälkisaastumisen riski on sitä suurempi, mitä enemmän valmiita tuotteita käsitellään valmistuksen jälkeen (esim. siivutus, suikalointi, paloittelu). Sama listeriakanta voi tehokkaasta pesusta huolimatta säilyä tuotantolaitoksessa monia vuosia saastuttaen aika ajoin tuotteita.
Evira kertoo listerian riskiryhmistä näin:
Vanhukset Vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt (esimerkiksi syöpä- ja aids-potilaat, maksa- ja munuaistauteja sairastavat, elinsiirtopotilaat, diabeetikot tai kortisonilääkitystä saavat)
Raskaana olevat naiset Vaarassa ovat erityisesti iäkkäät ja henkilöt, joilla on vaikeita perustauteja. Listerioosiin sairastuu vuosittain 20–60 henkilöä ja suurin osa sairastuneista on ollut yli 70 -vuotiaita.
Vastustuskyvyltään heikentyneillä listerioosi ilmenee tavallisesti vaikeana yleisinfektiona tai aivokalvontulehduksena. Kuolleisuus listerioosiin on korkea, jopa 20 – 40 %. Raskaana olevilla listerioosi ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavanomaista influenssaa (kuume, päänsärky, lihaskivut) ja joka voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen.
*********************
Toivon, että S-ryhmän eilen kertoma takaisinveto herättää kuluttajat huomaamaan tuontielintarvikkeissa piilevät vakavat riskit ja sen, että erityisen riskialttiita ovat kaupan omat merkkituotteet eli esimerkiksi Rainbow ja Pirkka.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: takaisinveto, S-ryhmän suorittama takaisinveto, private label, merkittömät tuotteet, Rainbow-tuotteet, Pirkka-tuotteet, Pinguin Foods Polska Sp. z o.o., |
Jälleen uusi vahvistus sille, että olen oikeassa!Perjantai 18.8.2017 - -Esko Erkkilä- Elintarviketurvallisuusvirasto Evira joutui eilen saattamaan julkisuuteen tiedotteen, että K-ryhmän myymissä…
…Pirkka-tuotemerkillä myytävissä kananugeteissa on todettu salmonellaa ja ne on sen vuoksi vedetty pois myynnistä.
Tämä on jälleen esimerkki siitä, että päivittäistavarakauppa myy Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkeillään jopa ihmisravinnoksi kelvottomia tuotteita.
Ostoskoriini ei missään tilanteissa livahda Pirkka- tai Rainbow-tuotteita ja toivon, että näin menettelisivät kaikki kuluttajat! Muistan hetken, jolloin sain kuulla K-ryhmän aloittavan Pirkka-tuotteisiin panostamisen - se oli suomalaisen elintarviketeollisuuden, suomalaisen maataloustuotannon ja suomalaisten elintarviketyöläisten kannalta synkkä hetki; se on monesti paljastunut myös suomalaisten kuluttajien kannalta synkäksi päätökseksi.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: private label-tuotteet, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, Pirkka-tuotteissa salmonella, Pirkka-tuotteet ja salmonella, salmonellaa Pirkka-tuotteissa, salmonella, |
Private label -tuotteet ovat elintarviketeollisuudelle jopa suurempi riesa kuin S-ryhmän halveksimiskampanjaMaanantai 23.1.2017 - -Esko Erkkilä- S-syhmän halpuuttaminen jota aiheellisesti kutsutaan kotimaisten elintarvikkeiden halveksimiseksi, on vakava paikka Suomen huoltovarmuudelle, suomalaiselle alkutuotannolle ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.
Kaikkien, jotka kantavat huolta suomalaisesta alkutuotannosta ja suomalisesta elintarviketeollisuudesta, pitää tuomita S-ryhmän halpuuttaminen, mutta samalla on muistettava, että Kesko ja K-ryhmä aloittivat aikoinaan Suomessa private label-tuotteiden markkinoinnin, kun se toi markkinoille Pirkka-tuotesarjan.
Muistan hyvin, kun ollessani 1970-luvulla tavallisena rivimyyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla sain ensimmäisen kerran kuulla eräältä kauppiaalta, että Kesko tuo markkinoille jotain ”todella uutta”. Kyseinen kauppias oli Seinäjoen Keskon luottamushenkilökauppiaita ja hän rehvasteli minulle, että nyt Kesko tulee laittamaan elintarviketeollisuuden polvilleen.
Kesko aloitti Pirkka-sarjansa tietyillä elintarvikkeilla, joiden valmistajiksi se sai heikoissa taloudellisissa tilanteissa olleita suomalaisia elintarvikeyrityksiä. Vahvat elintarvikeyritykset eivät taipuneet valmistamaan Pirkka-tuotteita, mutta nyt niitä taitavat valmistaa jo kaikki suomalaiset elintarvikevalmistajat.
Keskon Pirkka-tuotteiden lumo ylsi jopa rehuseoksiin saakka ja myös minun työnantajani oli kohteena, kun Kesko kinusi sitä ryhtymään Pirkka-rehuseosten valmistajaksi.
Rehuraisio Oy:n ja Alfa-Rehun osalta Kesko löi kirveensä kiveen, sillä niin alas emme vaipuneet, että olisimme alkaneet valmistamaan Pirkka-rehuseoksia!
Tänä päivänä K-ryhmän myynnistä Pirkka-tuotteet muodostavat merkittävän osan ja huomattava osa niistä valmistetaan ulkomailla – voi surkeus!
Minulle on suurta kärsimystä joutua sellaiseen pieneen K-kauppaan, jossa lähes koko tuotesortimentti on Pirkka-tuotteita.
Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-ryhmän Rainbow-tuotteet ovat talouselämämme suuri ongelma, sillä ne ovat ensinnäkin heikkolaatuisia kopioita kunnon merkkituotteista ja ne nakertavat sitä vaatimatonta taloudellista perustaa, joka suomalaisella elintarviketeollisuudella on ollut ja osin vieläkin on.
Minun ostoskoriini ei päädy Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita ja kannustan kaikkia Teitä toimimaan samoin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: private label, private label-tuotteet, merkittömät tuotteet, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, S-ryhmän halveksimiskampanja, S-ryhmän halpuuttaminen, |
Kauppa pakottaa elintarviketeollisuuden valmistamaan omia merkkejäänTiistai 23.6.2015 - -Esko Erkkilä- Kaupan omat merkit – tunnetuimpina S-ryhmän Rainbow ja K-ryhmän Pirkka, ovat suuri ongelma suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, alkutuotannolle ja lopulta myös kuluttajalle.
Maaseudun Tulevaisuus -lehdellä ei ole ilmoitustuloja päivittäistavarakaupan mainonnasta ja ehkä paljolti sen vuoksi se uskalsi ottaa esille sen kytkykaupan, jolla suomalaiset päivittäistavarakauppaketjut painostavat elintarviketeollisuutta tanssimaan kaupan määräämässä tahdissa.
Maaseudun Tulevaisuus teki 17.6.2015 etusivun jutun aiheesta ja otsikoi sen totuudenmukaisesti
Ketjut pakottavat valmistajia kaupan omiin merkkeihin
Ilmiö on suomalaisen elintarviketeollisuuden tuttu jo vuosien ajalta, mutta vasta nyt siitä uskalletaan puhua.
Kaupan keskittyminen Suomessa on aiheuttanut monia ongelmia ja eräs kasvavista ongelmista on se, että suomalaisen elintarviketeollisuuden on yhä enenevässä määrin taivuttava kaupan omien merkkien valmistamiseen, jos aikovat säilyttää edes jonkinlaisen hyllytilan päivittäistavarakaupoissa.
Eniten kaupan omat merkit ovat vallanneet hyllytilaa niissä tuoteryhmissä, joissa jalostusaste on matalin.
En tunne yksityiskohtia, mutta on helppo kuvitella, että vaikkapa kananmunakaupassa päivittäistavaraketjujen hiillostaminen on rajua.
Peräänkuulutan kuluttajilta vastuullisuutta ja tässä asiassa se merkitsee, että emme ”pitkällä tikullakaan” koske Rainbow- tai Pirkka-tuotteisiin.
Ainakaan minun ostoskoriini kaupan omilla merkeillä ei ole mahdollisuuksia!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rainbow, Pirkka-tuotteet, private label, kotimainen elintarviketeollisuus, |
Halpuutus ajaa ahdinkoon alkutuottajan, elintarviketeollisuuden ja lopulta myös kuluttajanSunnuntai 14.6.2015 - -Esko Erkkilä- Lukijoilleni ei liene yllätys, että kritisoin voimakkaasti kaupan omia merkkejä ja S-ryhmän markkinoimaa ”halpuutusta”.
Kaupan omat merkit – Rainbow ja Pirkka etunenässä – ovat ajaneet ja ajamassa suomalaisen alkutuotannon sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kestämättömään tilanteeseen.
Olen tyytyväinen, että suomalainen elintarviketeollisuus Saarioinen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kaisu Avotien suulla on viimeinkin uskaltanut avata suunsa tälle polttavalle ongelmalle.
Kaisu Avotie toteaa eilen Aamulehden etusivulla: ”Halpuutus ajaa ahdinkoon”!
Kaupan omat merkit – private label-tuotteet – ja halpuuttaminen ovat jakeluteiden keinoja, joilla ne laittavat suomalaisen elintarviketeollisuuden jaloilleen ja nöyryyttävät sitä ahdinkoon saakka.
Halpuuttamisen esitaistelija on S-ryhmä ja kadun syvästi, että olen joskus ollut taustatoimijana, kun S-ryhmälle on valittu luottamushenkilöitä.
Olin yhtä ajattelematon kuin ne SOK-osuuskauppojen luottamushenkilöelimiin valitut henkilöt, jotka taannoin eivät edes osanneet hävetä, kun S-ryhmä myönsi heille jopa päivittäistavaraostoista ylimääräistä alennusta.
Vieläkö nyt S-ryhmä myöntää erikoisalennuksia luottamushenkilöilleen ja yhäkö he rohkeavat suorastaan ylpeillä saamistaan alennuksista?
On valittaen todettava, että olemme – myös minä – kasvattaneet S-ryhmästä käenpojan, joka kuppaa merkittävän siivun alkutuottajan leivästä ja saattaa suomalaisen elintarviketeollisuuden suuriin vaikeuksiin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: halpuutus, S-ryhmän luottamushenkilöt, private label, Rainbow-tuotteet, Pirkka-tuotteet, |
Kauppaketjujen hinnanalennuskampanjat vaikeuttavat kotimaisen elintarviketeollisuuden ja alkutuottajan asemaaSunnuntai 25.1.2015 - -Esko Erkkilä- Viime päivinä on kohkattu päivittäistavarakauppaketjujen hinnanalennuskampanjoista, joissa hinnanalennukset on kohdistettu elintarvikkeisiin.
Toimenpide on sinänsä kannatettava, mutta muutama tosiasia on tiedostettava.
Käsittelen tässä kirjoituksessani sitä lisääntyvää ahdinkoa, jonka hinnanalennuskampanjat kohdistavat kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja sitä kautta suomalaiseen kotieläintalouteen sekä viljanviljelyyn.
SOK ja S-ryhmä oli aktiivinen kertoessaan hinnanalennuksistaan, mutta sitten tuli selväksi, että K-ryhmä oli tehnyt vastaavat hinnanmuutokset jo aikaisemmin.
Minulla on käytössäni lista, jolla S-ryhmä kertoi tuotekohtaisesti hinnanalennuksistaan.
On huolestuttavaa, että S-ryhmän hinnanalennustuotteet kohdistuvat 25 ensimmäisen tuotteen osalta seuraavien kotimaassa toimivien yritysten tuotteisiin:
S-ryhmän hinnanalennustuotteista osa on mainittujen yritysten lisäksi ns. private label-tuotteita sekä ”Kotimaista”-sarjaan liittyviä tuotteita, joissa SOK:n kuristusote niitä valmistaviin yrityksiin on jo nyt tiukka.
Toisaalta pitää muistaa, että kaikenlaiset rainbow- ja pirkka-tuotteet ovat surkeita kopioita ja laadultaan todellisia halpaversioita kunnon merkkituotteista. Ainakaan minun ostoskoriini rainbow- ja pirkka-tuotteilla ei ole mitään asiaa.
Elintarvikekauppaa tuntemattomalla saattaa olla mielikuva, että sanomalehtien valtavat elintarvikkeiden hintailmoitukset olisivat päivittäistavaraketjujen maksamia.
Näin ei suinkaan valtaosaltaan ole, vaan jokaisesta kauppaketjujen valikoimiin hyväksytystä tuotteesta joudutaan maksamaan kauppaketjulle kynnysraha. Kynnysrahan lisäksi jokaisesta tuotekuvasta, joka julkaistaan kauppaketjun sanomalehti-ilmoituksessa, veloitetaan tavarantoimittajaa melkoisella summalla.
Kauppaketjut lupaavat hurskaasti, että hinnanalennusta ei vyörytetä tavarantoimittajien maksettavaksi, mutta totuus tulee olemaan karu.
Kauppaketjut valitsevat kunkin tuoteryhmän yksittäiset tuotteet tietyn aikataulun mukaan ja valinnat tapahtuvat hyvissä ajoin ennen kyseisen valikoima- ja hinnoittelujakson alkamista.
Seuraavan hinnoittelujakson hintaneuvotteluissa tavarantoimittajat pannaan selkä seinää vasten ja todetaan, että jos hintaa ei alenneta, niin tuote lentää alkavalla valikoimajaksolla valikoimista pois.
Kuka sitten päätyy hinnanalennuskampanjan maksumieheksi?
Hinnanalennusketju toimii niin, että päivittäistavarakaupan hinnanalennusrumban maksajaksi valikoituu hyvin nopealla aikataululla kotimainen kotieläintuottaja ja kotimainen viljanviljelijä!
Hintaneuvottelut päivittäistavarakauppa toki käy elintarviketeollisuuden kanssa, mutta kenenpä rahapussille elintarviketeollisuus voisi mennä ellei alkutuottajan rahapussille!
Päivittäistavarakaupan suuresti mainostamat hinnanalennukset päätyvät hyvinkin nopeasti kotieläintuottajalle ja viljanviljelijälle maksettavan hinnan alentamiseen!
Näin se vaan menee!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valio, Oululainen, Oululainen eli Fazer, Vaasan, Hartwall, Sinebrychoff, Kariniemen, Kariniemen eli HKScan, Atria, Päivittäistavarakaupan hinnanalennuskampanjat, Rainbow, Pirkka-tuotteet, private label, |
Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiinTorstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä- Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.
Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.
Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.
Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.
Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.
Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!
Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!
Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.
Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!
**********
Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.
Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.
Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!
Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.
Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.
Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!
***********
Muutama kuva Konstjan valikoimasta:
************Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.
**************
Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.
Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.
************
Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.
Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: venäläiset kauppa-autot Karjalan kannaksella, Viipuri, Karjalan kannas, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, laatutuotteet, Baltika 9, ruplan kurssi, suomenlahti2014, |
Epäreilun alhainen tuottajahinta vaarantaa kotimaisen ruuantuotannonSunnuntai 25.11.2012 - -Esko Erkkilä- MTK:n toteuttama elintarvikkeiden myyminen tuottajahinnalla oli onnistunut kampanja, sillä se herätti kuluttajat huomaan, miten pieni tuottajan osuus on elintarvikkeiden hinnasta.
On korostettava, että tuottajan elintarvikkeista saama tuottajahinta ei suinkaan ole niiden tuotantokustannus, sillä tuotantokustannus on tavallisesti selkeästi korkeampi kuin tuottajahinta.
Tuotantokustannusten kattamiseksi EU on luonut koko aluettaan koskevan tukijärjestelmän eli paljon puhutut maataloustuet.
Maataloustukia ovat EU:n maksamat tuet, mutta niiden lisäksi on kansallisia tukia, jotta maataloustuotanto olisi mahdollista koko EU:n alueella.
Maataloustuet ovat todellisuudessa kuluttajille suunnattua tukea, sillä tuet mahdollistavat elintarvikkeiden kuluttajahintojen pysyvän kohtuullisella tasolla.
Nyt suomalaisen talonpojan osuus elintarvikkeiden hinnasta on reilusti eurooppalaisen keskitason alapuolella. Näin siitä huolimatta, vaikka meillä ruokaa tuotetaan Euroopan haastavimmissa olosuhteissa.
Seuraavassa keskeisten elintarvikkeiden kuluttajahinta ja sen rinnalla tuottajan siitä saama osuus prosenteissa:
Tuottajaosuuteen pitää saada nopeasti kohennusta, sillä nykymenolla kotimainen ruuantuotanto uhkaa näivettyä ja loppua kokonaan.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuottajahinta, epäreilu tuottajahinta, kaupan monopolisoituminen, privat label-tuotteet, Rainbow, X-tra, Pirkka-tuotteet, |
Koivistonkylän Prisma menetti 79,52 euron arvosta elintarvikemyyntiä!Keskiviikko 13.7.2011 - -Esko Erkkilä- Perhekuntamme kotiutui kuuden päivän mittaiselta lomamatkalta ja totesimme, että jääkaappimme oli tyhjä. Vaimoni laati kauppalistan ja lähetti minut ostoksille. Lähikauppamme Tampereella on Koivistonkylän Prisma, mutta kun ostoslistaan sisältyi viisi ”HK balkan 300 g kevyt/viipale” –tuotetta, Prisma ei tullut ostospaikkana kyseeseen. SOK on Rainbow-innostuksessaan karsinut HK:n valmistaman merkkituotteen valikoimistaan. Sitä ei siis löydy Prismojen kylmäaltaista. Ihmettelen, että SOK:n sisäänostajat ovat pystyneet höynäyttämään HK:n ylimmän johdon Rainbow-tuotteen valmistajaksi myös ”kevytbalkan” -sarjassa. S-ryhmän kylmäaltaista siis löytyy Rainbow-kevytbalkan ja valmistajana on HK!
Onneksi HK on säilyttänyt kyseisen merkkituotteen valmistusohjelmassaan ja sitä on saatavissa mm. K-Citymarketeista.
Lomamatkamme jälkeinen jääkaapin täyttäminen maksoi 79,52 euroa ja HK:n kevytbalkanin vuoksi koko potti meni ohi Prisman ja päätyi Pirkkalan K-Citymarketin kassalle. Rainbow-tuotteet ovat tärkeä osa SOK:n harjoittamalla talonpojan tappolinjalla ja samalla he yrittävät lopettaa suomalaisen elintarviketeollisuuden sekä sitoa kuluttajaparan entistä tiukemmin otteeseensa. HK:n kevytbalkan on kehityksestä hyvä esimerkki:
Näin menetellen SOK on taas saanut kangettua muutaman sikatilallisen konkurssin partaalle, moni suomalainen elintarviketyöläinen on YT-neuvottelujen tuloksena paiskattu työttömyyskortistoon ja S-ryhmän kauppoihin on saatu hygienialtaan ja turvallisuudeltaan arveluttavaa ”merkitöntä” tuotetta. Jatkamme HK:n kevytbalkan –asiakkaina ja se merkitsee, että muutaman kerran kuukaudessa suuntaamme elintarvikeostoksemme muualle kuin lähikauppaamme Koivistonkylän Prismaan. Peräänkuulutan kuluttajilta elintarvikkeiden alkuperävalvontaa, sillä vain siten kauppaketjujen yhä lisääntyvä ulkomaisen ruuan tarjonta pystytään pitämään kohtuudessa. On tiedostettava, että kaupan private label-tuotteet ovat pitkä askel kotimaisten elintarvikkeiden syrjimisessä – näin siitä huolimatta, että ne jollakin päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla saattavat olla kotimaisen teollisuuden valmistamia. Sen vuoksi ne eivät mielestäni täytä lähiruuan käsitettä – eivät silloinkaan, kun ne sattumalta ovat kotimaista valmistetta.
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: private label, Rainbow-tuotteet, Pirkka-tuotteet, HK-Scan, HK, HK-Ruokatalo, kotimainen elintarviketeollisuus, YT-neuvottelut, alkutuottajan ahdinko, Prisma, S-market, Inex Partners, SOK, |
Lähiruoka - nyt se on määritelty, mutta kaupan omat merkit eivät mielestäni täytä lähiruuan kriteerejä!Maanantai 11.7.2011 - -Esko Erkkilä- ”Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.” Näin on MTK:n johtokunta määritellyt lähiruuan toukokuun lopulla pitämässään kokouksessa. Kysyin eduskuntavaalitaistelun aikana useissa tilaisuuksissa juontajana toimiessani Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkailta, että mitä tarkoittaa lähiruoka. Olin tyytyväinen, että aina Keskustan ehdokkaat vastasit kysymykseeni siten, kuin lähiruoka nyt on määritelty. Lähiruoka –termin määrittelemiseen osallistuivat MTK:n johtokunta ja järjestön luottamus- sekä toimihenkilöt. Onnitteluni onnistuneesta määritelmästä!
Ehdin työelämässä toimia elintarviketeollisuuden, maatalouden ja kotieläintalouden parissa yli 40 vuotta, joten uskon omaavani taustaa lähiruuan määrittelemisessä.
Lähiruoan täytyy olla kotimaistaOn selvää, että lähiruuan pitää olla kotimaista. Ruotsista, Virosta tai Venäjältä tuotuja elintarvikkeita ei voi kutsua lähiruuaksi, vaikka kuljetusmatka tuottajalta kuluttajalle olisi lyhytkin. Lähiruuan alkuperä pitää olla tiedossaLähiruuan osalta kuluttajan on tiedettävä sen tuottaja ja/tai valmistaja. Henkilökohtaisesti haluan lisätä tähän kohtaan, että kuluttajan on pitkäjänteisesti tiedettävä lähiruuan tuottaja ja/tai valmistaja. Tarkennukseni sulkee lähiruoka –käsitteen ulkopuolelle ns. kaupan omat merkit. Perustelen tätä sillä, että yhdellä päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla jokin Pirkka-, Rainbow- tai Eldorado-tuotemerkin omaava elintarvike voi olla suomalaisen yrityksen valmistama, mutta seuraavalla hinnoittelujaksolla taas ei!
Karsastan kaupan omia merkkejä ja henkilökohtaisesti en niitä ainakaan elintarvikkeiden kohdalla ostoskärryyni salli. Kunnioitan ja arvostan suomalaista ruuantuottajaa ja elintarviketyöntekijää siten, että en hyväksy kaupan omia tuotemerkkejä. Lyhytaikaisesti ne voivat toki olla suomalaisia, mutta yleensä niiden valmistaminen valuu ulkomaille lyhyen ”kuherruskuukauden” jälkeen.
Erittäin valitettavaa on se, että kaupan omien merkkien "kankivaikutuksella" päivittäistavarakaupan sisäänostajat painavat alas todellisen lähiruuan hintaa. Tämä vaarantaa koko kotimaisen elintarviketuotannon!
Tätä me kuluttajat emme todellakaan halua!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka. kotimaisuus, jäljitettävyys, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, Eldorado-tuotteet, private label, kaupan omat merkit, |
Sitä saa mitä tilaaLauantai 30.4.2011 - -Esko Erkkilä- Torstaina 28.04.2011 varmistui, että S-ryhmän Prismat sekä isot S-marketit ovat kolmen viikon ajan myyneet Tanskassa valmistettua salmonellapitoista hampurilaispihviä. Rajat vuotavat epäkelpoa ruokaa ja maan johtava päivittäistavaraketju myy sitä silmät ummessa. Tapauksen tekee ”normaaliksi” se, että kyseessä on S-ryhmän ”Pirkka-tuote” eli Rainbow-nimellä myytävä merkitön tuote. HK:n, Atrian, Snellmanin, Saarioisten ja muiden kotimaisten lihanjalostajien merkkituotteet ovat kuluttajalla myös reklamaatiotapauksissa turvallisia, sillä niiden alkuperä on helppo jäljittää. Ulkomailta hankittujen elintarvikkeiden alkuperän selvittäminen on ”tuuleen huutamista”. Merkittömillä tuotteilla, joihin päivittäistavarakauppa on niiden antaman hyvän myyntipalkkion vuoksi ihastunut, ei ole todellisuudessa samanlaista kuluttajansuojaa kuin merkkituotteilla. S-ryhmän puolustukseksi on mainittava, että se markkinoi merkittömiä tuotteitaan vierasperäisellä kattonimellä ”Rainbow”, mutta K-ryhmällä vastaava kattonimi on suomalaiselta kuulostava ”Pirkka”. Tässä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tapauksesta mm. minun sähköpostiini toimittama viesti. Karua luettavaa:
Salmonellaa pakastetussa hampurilaispihvissäInex Partners Oy vetää myynnistä Rainbow Hampurilaispihvejä omavalvontatutkimuksissa todetun salmonellan vuoksi. Tuote on pakattu 400 gramman pakkaukseen, jossa on kahdeksan 50 gramman pihviä. Pihvit ovat raakalihavalmisteita. Takaisinveto koskee tuotteita, joiden parasta ennen -päiväykset ovat 14.3.2012, 21.3.2012 ja 22.3.2012. Tuotteen alkuperämaa on Tanska. Takaisinvedettävä tuote on ollut myynnissä noin kolmen viikon ajan koko Suomen alueella S-ryhmän Prismoissa sekä isoissa S-marketeissa. Kuluttajien kysymyksiin vastaa Inex Kuluttajaneuvonta arkisin 9 -13 puh. 010 76 87 322 tai rainbow.xtra@sok.fi. Kuluttajia pyydetään hävittämään tuote sekajätteenä avaamatta pakkausta. Ostos hyvitetään parasta ennen -päiväystä ja eräkoodia vastaan. Evirassa asiaa hoitaa ylitarkastaja Annika Pihlajasaari, annika.pihlajasaari
Tiedotteessa kiinnittää huomiota se, että kuluttajille vastaavaksi tahoksi on laitettu S-ryhmän tavarahankinnat suorittava Inex Partners Oy. Se muka toimii myös takaisinvedon suorittajana. Tällä menettelyllä S-ryhmän Prismat sekä isot S-marketit yrittävät pujahtaa vastuusta kuin koira veräjästä. Inex Partners Oy ei ole myynyt kuluttajille salmonellapitoista ruokaa vaan niin ovat tehneet Prismat sekä isot S-marketit. Miksi syylliset eivät halua kantaa vastuutaan? Ruokaa kunnioittamaan oppineena kauhistelen tiedotteen määräystä, jossa todetaan, että tuote pitää hävittää avaamattomana sekajätteeseen. Näin toki on turvallisuusmielessä meneteltävä, mutta mielestäni olisi ollut oikein saada palauttaa salmonellainen ruoka Prismaan tai siihen isoon S-markettiin, josta se on ostettu. Näin olisi toteutunut vanha totuus eli… … ”Sitä saa mitä tilaa!” tai oikeammin ”Se palautetaan, joka on epäkelpona myyty”! Keskusta piti vaalitaistelun aikana esillä kotimaisia elintarvikkeita ja lähiruokaa. Pirkanmaan vaalipiirin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat järjestivät asian tiimoilta monia tilaisuuksia mm. Sentterissä. Keskustalaisten sanoma kuului kaupparyhmissä ja ehkä kuluttajienkin mielissä kuuroille korville. Nyt S-ryhmä ja sen asiakkaat maksavat S-ryhmän kuuroudesta kovaa hintaa.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Prismoissa salmonellatuotteita, S-marketeissa salmonellatuotteita, Salmonellaa hampurilaispihveissä, salmonella Tanskassa, Inex Partners Oy, Prisma, S-market, kotimainen ruoka, lähiruoka, HK, Atria, Snellman, Saarioinen, Rainbow, Pirkka-tuotteet, Evira, |