Kaupan keskusliikkeiden suurella mölinällä toitottavat elintarvikkeiden hinnanalennukset koskevat vain kaupan omia tuotemerkkejä!

Maanantai 4.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Vaikeuksissa olevat elintarvikeyritykset ovat langenneet valmistamaan kaupan keskusliikkeille niiden omia tuotemerkkejä eli private label-tuotteita.

 

Muistan vallan hyvin, kun K-ryhmä aloitti merkkituotteiden kopioinnin vuonna 1986 – olin erään etelä-pohjalaisen K-kaupan markkinoilla, kun kauppias saapui Seinäjoella pidetystä kokouksesta suurella tohinalla ja uhosi, että nyt Kesko tuo markkinoille jotain ennenkuulumatonta.

 

S-ryhmä katseli Keskon toimintaa monta vuotta, mutta sitten sekin toi markkinoille merkittömät tuotteet ja risti ne Rainbow-tuotteiksi.

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat laadultaan kakkos- tai kolmosluokan tuotteita, joissa kuluttajalaadulla ei ole mitään roolia, sillä ne ovat pelkkiä rahantekotuotteita päivittäistavarakaupalle.

 

***************

 

Nyt kaupan keskusliikkeet toitottavat suureen ääneen, että ne ovat alentaneet myymiensä elintarvikkeiden hintoja!

 

Toitottaminen on täyttä sontaa, sillä hinnanalennukset koskevat ainoastaan kaupan omia tuotemerkkejä eli private-label-tuotteita!

 

****************

Arvostan suomalaisen elintarviketeollisuuden toimintaa, kun se ei ole nöyrtynyt kaupan keskusliikkeiden vaatimuksiin merkkituotteiden hinnanalennuksista!

 

 ********************

 

On selvää, että meidän ostoskoriimme ei eksy kaupan omia tuotemerkkejä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallitus suitsii tolkuttomaksi yltynyttä elintarvikkeiden kopiointia

Perjantai 30.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Hallitus päätti eilen esittää elintarvikemarkkinalain uudistamista ja eräs osa-alue tuossa uudistamisesityksessä on suitsia tolkuttomaksi edennyttä elintarvikkeiden kopiointia.

 

Käytännössä tuo tarkoittaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-Ryhmän Rainbow-tuotteet eivät enää saisi olla laadukkaiden merkkituotteiden kopioita – kopiotuotteita kutsutaan private label-tuotteiksi.

 

Muistan vallan hyvin, kun K-ryhmä aloitti merkkituotteiden kopioinnin vuonna 1986 – olin erään etelä-pohjalaisen K-kaupan markkinoilla, kun kauppias saapui Seinäjoella pidetystä kokouksesta suurella tohinalla ja uhosi, että nyt Kesko tuo markkinoille jotain ennenkuulumatonta.

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet edustavat suuren luokan tuotevarkautta, sillä ne loukkaavat alkuperäisen merkkituotteen luojan oikeusturvaa.

*******************

 

Lainmuutoksen taustalla on EU:n kauppatapadirektiivi, joka vaatii yksityiskohtaisempaa sääntelyä elintarvikemarkkinoille.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi eilen lakiesityksestä, että lain yksi keskeisin tavoite on vahvistaa tuottajan asemaa ruokajärjestelmässä.  Lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien siten niiden kannattavuutta. Hyviä kauppatapoja edistämällä vahvistamme myös markkinoiden tervettä toimintaa ja koko alkutuotannon kilpailukykyä.

Lain valvontaviranomaisena toimii elintarvikemarkkinavaltuutettu, joka pystyy jatkossa paremmin puuttumaan epäkohtiin.

 

Myönnän, että valvonnassa tulee olemaan haasteita, sillä valitettavan monet laadukkaita suomalaisia merkkielintarvikkeita valmistavista yrityksistä ovat hairahtuneet valmistamaan myös private label –tuotteita.

 

On luonnollista, että päivälleen 40 –vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena en ole syyllistynyt Pirkka- tai Rainbow –elintarvikkeiden hankkimiseen!

 

-Esko Erkkilä-

On hyvä, että hallitusohjelmassa puututaan private label -tuotteiden kilpailuasemaa vääristävään tilanteeseen

Torstai 6.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Rinteen syntymässä olevan hallituksen hallitusohjelma ja sen yksityiskohdat avautuvat kaiken kansan nähtäville ja kommentoitavaksi pikkuhiljaa.

 

 

Hallitusohjelman eräs helmi on linjaus, että puututaan private label –tuotteiden aiheuttamaan vääristymään elintarvikemarkkinoilla.

 

 

Linjaus ei minua henkilökohtaisesti koske, sillä milloinkaan ostoskoriini ei ole osunut Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita.

 

 

Muistan elävästi sen hetken, jolloin kuulin Keskon ja K-ryhmän alkavan panostamaan merkittömiin tuotteisiin.   Olin eräässä etelä-pohjalaisessa K-Maatalouskaupassa esittelemässä tuotteitamme, kun kauppias saapui innosta puhkuen Seinäjoen Keskon kauppiastapahtumasta ja kertoi, että on tapahtumassa jotain suurta. Nyt haarukoin tapahtuma-ajaksi 1977 tai 1978.

 

 

S-ryhmä katseli Keskon toimintaa monta vuotta, mutta sitten sekin toi markkinoille merkittömät tuotteet ja risti ne Rainbow-tuotteiksi.

 

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat laadultaan kakkos- tai kolmosluokan tuotteita, joissa kuluttajalaadulla ei ole mitään roolia, sillä ne ovat pelkkiä rahantekotuotteita päivittäistavarakaupalle.

 

 

Osa Pirkka- ja Rainbow-tuotteista ovat ainakin ajoittain kotimaisten yritysten valmistamia, mutta useinkin Kesko ja S-ryhmä vaihtavat niiden valmistajan ulkomaiseksi ja se tapahtuu aina hintatasoa polkemalla.

 

 

Private label-tuotteet ovat surkeita laadusta piittaamattomia kopioita, joita vastuulliset elintarvikeyritykset eivät suostu valmistamaan.

 

 

Valitettavasti merkittömät tuotteet muodostavat tuoteryhmittäin sen alimman hintatason, johon kaupparyhmittymien sisäänostajat vertaavat myös laadukkaita merkkituotteita.  Kierre on valmis.

 

 

Toivon hallitukselta nopeita ja selkeitä päätöksiä, jotta private label –tuotteiden aiheuttama markkinavääristymä saadaan nopeasti korjattua, sillä se on ennen kaikkea kuluttajien etu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019

Tiistai 1.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Uudenvuodenlupausten julkistamisen olisi oikeastaan pitänyt tapahtua jo eilen, mutta ehkä niiden julkistaminen vielä tänäänkin sallitaan.

 

 

En lupaa mitään järisyttävän uutta, vaan lähinnä päivitän sitä toimintaa, jota olen toteuttanut jo aikaisemminkin.

 

 

Suurena punaisen lihan ja kotimaisen ruuan kannattajana lupaan lisätä punaisen lihan kulutustani ja sen, että kaikki kotimaassa syömäni liha on alkuperältään kotimaista.

 

 

Kananmunien osalta pyrin lisäämään niiden osuutta ruokavaliossani ja lupaustani kotimaisuuden puolesta lisää se, että Suomen edullisen hintatason vuoksi ulkomaisia kananmunia ei Suomessa onneksi ole edes tarjolla.

 

 

Lupaan tänäkin vuonna olla avaamatta Ikean ovea, sillä niin kaltoin Tampereella rakennusaikainen Ikea-helvetti koetteli Palokallion omakotialuetta – puolenkymmentä alueemme omakotitaloa kärsi suuruusluokaltaan 30.000 euron vahingot per omakotitalo.

 

 

Lidl saa edelleen odottaa ensi vuonnakin turhaan, että avaisin kyseisen puljun ovea. Lild´n Suomeen tuloa johtanut johtaja on toki saanut lopputilin, mutta en unohda sitä suomalaisen alkutuottajan ja suomalaisen elintarviketeollisuuden hyljeksintää, johon kyseinen saksalaisfirma syyllistyi Suomeen rantautuessaan.

 

 

Pysyn edelleen ruokapuolella ja totean, että tänäkään vuonna ostoskoriini ei erehdyksessään päädy Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita, sillä ne ovat Keskon ja S-ryhmän aseet taistella kunnollisia ja laadukkaista merkkituotteita vastaan ja sitä vastaan, että suomalainen talonpoika saisi tuottamistaan elintarvikkeista kunnollisen hinnan.

 

 

Pyrin ensi kesänä panostamaan entistä enemmän omalla pellolla tuottamieni juuresten ja kasvisten kasvattamiseen, sillä arvostan yhä enemmän käyttämieni elintarvikkeiden alkuperän tuntemista.

 

 

Jatkan puilla lämmittämistä ja sen osalta asetan itselleni tavoitteeksi jo vuodelle 2020, että josko silloin kokeilisin puiden sytyttämistä päältä päin!

 

 

Tässäpä näitä Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Private label-elintarvikkeita en hyväksy, mutta lääkkeiden rinnakkaistuotteet hyväksyn

Lauantai 13.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Päivittäistavarakaupan ”private label” -tuotteet ovat sen jälkeen, kun Kesko aloitti ”Pirkka” -tuotteillaan hulluttelen, ajaneet suomalaisten elintarvikkeiden alkutuotannon ja kotimaisen elintarviketeollisuuden kestämättömään taloudelliseen ahdinkoon.

 

S-ryhmä viivytteli vastaavien tuotteiden lanseeraamisessa, mutta sitten iski maataloustuottajia sekä kotimaista elintarviketeollisuutta vasten kasvoja ja lanseerasi markkinoille ”Rainbow” –tuotteet.

 

S-ryhmän toteuttama ”halpuutus” –kampanja tuhosi loputkin elintarvikkeiden kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytykset.

 

On varmaa, että ostoskoriini ei vahingossakaan pääse yksikään Pirkka- tai Rainbow-tuote.

 

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat tavallisesti ”pahnanpohjimmaisia” eli laadultaan heikkoja kopiota alkuperäisistä merkkituotteista. Monesti ne ovat heikon laatutason lisäksi valmistettu ulkomailla.

 

Valitettavasti suomalainen elintarviketeollisuus on toki joissakin private label –tuotteissa valmistajana, mutta useinkin vain joitakin aikoja, sillä päivittäistavarakauppamme kilpailuttavat tavarantoimittajia niidenkin valmistuttamisessa.

 

 

*******************

 

 

Lääkkeiden valmistamisessa ja markkinoinnissa on hieman samanlainen tilanne kuin elintarvikkeiden private label –kaupassa.

 

Lääkebisneksessä on tuotelaadun kannalta kuitenkin erilainen tilanne kuin elintarvikkeissa, sillä lääkkeiden rinnakkaistuotteissa tehoaineet ja niiden pitoisuudet ovat täsmälleen samat kuin alkuperäislääkkeissä.

 

 

Laadultaan rinnakkaislääkkeet vastaavat alkuperäislääkkeitä, mutta elintarvikkeissa private label-tuotteet ovat riisuttuja kopiota alkuperäisistä merkkituotteista.

 

 

Rinnakkaislääkkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin vastaavat alkuperäislääkkeet ja tästä seuraavassa esimerkki:

 

 

Poden parhaillaan peukaloni ”pinne-ongelmaa” ja siihen lääkärini määräsi

 

• kuurin Arcoxia 90 mg tabletteja 30 tabletin pakkauksen, jonka lopullinen hinta minulle olisi ollut 13,11 euroa

 

Onneksi apteekkini tiedusteli, että sopiiko minulle vastaava rinnakkaislääke ja se olisi

• Etoricoxib Krka 90 mg 30 tabletin pakkaus, jonka lopullinen hinta minulle olisi 7,28 euroa

 

Molemmissa tuotteissa tehoaineena on etorikoksibi ja molemmat ovat tarkoitettuja nivelrikon, nivelreuman, selkärankareuman ja kihtikohtauksen oireiden hoitoon.

 

 

Valitsin rinnakkaislääkkeen sitä huolimatta, vaikka se on valmistettu Sloveniassa.

 

 

*****************

 

 

Tiedän lääkebisneksestä sen verran, että lääkkeiden tuotekehittely on pitkäjänteistä ja kallista toimintaa, mutta kun kyseessä on täysin alkuperäistuotetta vastaava tuote, hyväksyn lääkkeissä rinnakkaistuotteet.

 

 

Mielestäni apteekin pitää omatoimisesti kysyä, että haluaako asiakas vaihtaa lääkärin määräämän tuotteen rinnakkaistuotteeksi, mutta jos farmaseutti ei sitä tee, niin asiakkaan pitää kysyä, että onko lääkärin määräämälle tuotteelle olemassa vastaavaa rinnakkaislääkettä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Niin tuttua private label -tuotteista!

Tiistai 23.1.2018 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä joutui eilen kertomaan, että sen myymässä…

 

 

…Rainbow Makeaa maissia -tuotteessa on löydetty listeriabakteeria (Listeria monocytognes) yli lainsäädännössä sallitun enimmäismäärän ja sen vuoksi S-ryhmä on oma-aloitteisesti suorittanut kyseisen tuotteen takaisinvedon.

 

 

Tuskin kenellekään on yllätys, että kyseessä on tuontielintarvike, sillä listerialla höystetyn tuotteen on valmistanut puolalainen Pinguin Foods Polska Sp. z o.o..

 

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran verkkosivuilla kerrotaan listeriasta mm. seuraavaa:

 

 

Listeria monocytogenes on ympäristössä esiintyvä bakteeri, jota voi esiintyä myös käsittelemättömissä elintarvikkeissa kuten raa’assa lihassa ja kalassa, pastöroimattomassa maidossa ja tuoreissa kasviksissa sekä näistä valmistetuissa tuotteissa silloin, kun valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Myös kuumennetut tuotteet voivat saastua listerialla lämpökäsittelyn jälkeen. Jälkisaastumisen riski on sitä suurempi, mitä enemmän valmiita tuotteita käsitellään valmistuksen jälkeen (esim. siivutus, suikalointi, paloittelu). Sama listeriakanta voi tehokkaasta pesusta huolimatta säilyä tuotantolaitoksessa monia vuosia saastuttaen aika ajoin tuotteita.

 

Evira kertoo listerian riskiryhmistä näin:

 

Vanhukset

Vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt (esimerkiksi syöpä- ja aids-potilaat, maksa- ja munuaistauteja sairastavat, elinsiirtopotilaat, diabeetikot tai kortisonilääkitystä saavat)

 

Raskaana olevat naiset

Vaarassa ovat erityisesti iäkkäät ja henkilöt, joilla on vaikeita perustauteja. Listerioosiin sairastuu vuosittain 20–60 henkilöä ja suurin osa sairastuneista on ollut yli 70 -vuotiaita.

 

Vastustuskyvyltään heikentyneillä listerioosi ilmenee tavallisesti vaikeana yleisinfektiona tai aivokalvontulehduksena. Kuolleisuus listerioosiin on korkea, jopa 20 – 40 %. Raskaana olevilla listerioosi ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavanomaista influenssaa (kuume, päänsärky, lihaskivut) ja joka voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen.

 

 

*********************

 

Toivon, että S-ryhmän eilen kertoma takaisinveto herättää kuluttajat huomaamaan tuontielintarvikkeissa piilevät vakavat riskit ja sen, että erityisen riskialttiita ovat kaupan omat merkkituotteet eli esimerkiksi Rainbow ja Pirkka.

 

 

-Esko Erkkilä-

Jälleen uusi vahvistus sille, että olen oikeassa!

Perjantai 18.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira joutui eilen saattamaan julkisuuteen tiedotteen, että K-ryhmän myymissä…

 

…Pirkka-tuotemerkillä myytävissä kananugeteissa on todettu salmonellaa ja ne on sen vuoksi vedetty pois myynnistä.

 

 

Tämä on jälleen esimerkki siitä, että päivittäistavarakauppa myy Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkeillään jopa ihmisravinnoksi kelvottomia tuotteita.

 

 

Ostoskoriini ei missään tilanteissa livahda Pirkka- tai Rainbow-tuotteita ja toivon, että näin menettelisivät kaikki kuluttajat!

Muistan hetken, jolloin sain kuulla K-ryhmän aloittavan Pirkka-tuotteisiin panostamisen - se oli suomalaisen elintarviketeollisuuden, suomalaisen maataloustuotannon ja suomalaisten elintarviketyöläisten kannalta synkkä hetki; se on monesti paljastunut myös suomalaisten kuluttajien kannalta synkäksi päätökseksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Private label -tuotteet ovat elintarviketeollisuudelle jopa suurempi riesa kuin S-ryhmän halveksimiskampanja

Maanantai 23.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-syhmän halpuuttaminen jota aiheellisesti kutsutaan kotimaisten elintarvikkeiden halveksimiseksi, on vakava paikka Suomen huoltovarmuudelle, suomalaiselle alkutuotannolle ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

 

 

Kaikkien, jotka kantavat huolta suomalaisesta alkutuotannosta ja suomalisesta elintarviketeollisuudesta, pitää tuomita S-ryhmän halpuuttaminen, mutta samalla on muistettava, että Kesko ja K-ryhmä aloittivat aikoinaan Suomessa private label-tuotteiden markkinoinnin, kun se toi markkinoille Pirkka-tuotesarjan.

 

 

Muistan hyvin, kun ollessani 1970-luvulla tavallisena rivimyyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla sain ensimmäisen kerran kuulla eräältä kauppiaalta, että Kesko tuo markkinoille jotain ”todella uutta”.  Kyseinen kauppias oli Seinäjoen Keskon luottamushenkilökauppiaita ja hän rehvasteli minulle, että nyt Kesko tulee laittamaan elintarviketeollisuuden polvilleen.

 

 

Kesko aloitti Pirkka-sarjansa tietyillä elintarvikkeilla, joiden valmistajiksi se sai heikoissa taloudellisissa tilanteissa olleita suomalaisia elintarvikeyrityksiä.  Vahvat elintarvikeyritykset eivät taipuneet valmistamaan Pirkka-tuotteita, mutta nyt niitä taitavat valmistaa jo kaikki suomalaiset elintarvikevalmistajat.

 

 

Keskon Pirkka-tuotteiden lumo ylsi jopa rehuseoksiin saakka ja myös minun työnantajani oli kohteena, kun Kesko kinusi sitä ryhtymään Pirkka-rehuseosten valmistajaksi.

 

 

Rehuraisio Oy:n ja Alfa-Rehun osalta Kesko löi kirveensä kiveen, sillä niin alas emme vaipuneet, että olisimme alkaneet valmistamaan Pirkka-rehuseoksia!

 

 

Tänä päivänä K-ryhmän myynnistä Pirkka-tuotteet muodostavat merkittävän osan ja huomattava osa niistä valmistetaan ulkomailla – voi surkeus!

 

 

Minulle on suurta kärsimystä joutua sellaiseen pieneen K-kauppaan, jossa lähes koko tuotesortimentti on Pirkka-tuotteita.

 

 

Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-ryhmän Rainbow-tuotteet ovat talouselämämme suuri ongelma, sillä ne ovat ensinnäkin heikkolaatuisia kopioita kunnon merkkituotteista ja ne nakertavat sitä vaatimatonta taloudellista perustaa, joka suomalaisella elintarviketeollisuudella on ollut ja osin vieläkin on.

 

 

Minun ostoskoriini ei päädy Pirkka-  eikä Rainbow-tuotteita ja kannustan kaikkia Teitä toimimaan samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uusin häpeätahra S-ryhmän ja K-ryhmän merkittömille tuotteille!

Maanantai 3.10.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän Rainbow-tuotteet ja K-ryhmän Pirkka-tuotteet ovat tuotteita, joita kenenkään ei mielestäni pitäisi ostoskoriinsa laittaa.

 

Molemmat ovat kuluttajan kusetusta sanan pahimmassa merkityksessä.

 

Ne ovat myös kusetusta niille suomalaisille elintarvikeyrityksille, jotka erehtyvät niitä valmistamaan.

 

Suurinta kusetusta ne ovat niille alkutuottajille, joiden suurella vaivannäöllä tuottamat laadukkaat tuotteet päätyvät joko Rainbow- tai Pirkka-tuotteiksi.

 

Uusin häpeätahra S-ryhmän Rainbow -tuotteille ja K-ryhmän Pirkka-tuotteille saatiin, kun molempien johtavien kaupparyhmien markkinoimien tuoremehujen raaka-aineiden valmistamisessa esiintyneiden laittomuuksien tutkimuksessa ansioitunut Finnwatchin tutkija Andy Hall todettiin syylliseksi ananasmehutehdas Natural Fruitin nostamassa oikeusjutussa.

 

Kyseisellä tehtaalla on valmistettu muun muassa Pirkka- ja Rainbow-mehuissa käytettyä tiivistettä.

 

Finnwatchin selvityksen tavoitteena oli tarkastella, miten eettisiä suomalaisten kauppaketjujen merkittömät tuotteet ovat. Natural Fruit -tehtaassa valmistettua ananasmehutiivistettä on käyttänyt Suomessa Vip-Juicemaker, jonka valmistamia mehuja myydään Pirkka-, Eldorado- ja Rainbow-tuotemerkeillä.

 

Selvityksen mukaan Natural Fruit -tehtaan työntekijät saavat laittoman alhaista palkkaa, joutuvat tekemään ylitöitä jopa 5–10 tuntia päivässä, ja heiltä estetään esimerkiksi tauot ja wc-käynnit. Monet työntekijöistä ovat paperittomia siirtolaisia, ja joukossa on myös alaikäisiä lapsia.

 

Tutkija Andy Hall tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen ja 200 000 bahtin eli noin 5 100 euron sakkoihin. Tuomiota kuitenkin lievennettiin kolmeen vuoteen vankeutta ja 150 000 bahtiin eli 3 800 euroon sakkoja.

 

 

En ole milloinkaan laittanut ostoskoriini S-ryhmän Rainbow-tuotteita ja enkä myöskään K-kaupan Pirkka-tuotteita – toivon, että Rainbow- ja Pirkka-tuotteiden ostoboikotti laajenee myös lukijoideni parissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääsen S-ryhmän vihreällä kortilla kuluttajan taivaaseen riistämään suomalaista alkutuottajaa

Torstai 10.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Uskallan häpeillen tunnustaa, että lompakossani on S-ryhmän vihreä kortti.

 

 

 

 

 

 

Tunnustan asian häpeillen sen vuoksi, että S-ryhmän vihreän kortin omistavana olen osasyyllinen siihen halpuuttamiseen, jolla kyseinen kaupparyhmä on nyt tuhoamassa suomalaisen maatalous- ja kotieläintuotannon.

 

 

Halpuuttaminen on sanahirviö jo sinänsä, mutta sen aikaansaama vaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa on osoittautunut vastuuttomaksi.

 

 

S-ryhmän kaupallinen valta Suomen päivittäistavarakaupassa on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että se pystyy laittamaan kenet tahansa toimijan kontalleen ja sen se on jo tehnytkin.

 

 

Halpuuttaminen ja private label-tuotteiden hyllyosuuden kasvattaminen ovat kuolinisku suomalaiselle alkutuotannolle, suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, suomalaiselle huoltovarmuudelle ja kaikelle sille hyvälle, joka oli leimaa-antavaa suomalaisen päivittäistavarakaupan, suomalaisen elintarviketeollisuuden ja suomalaisen alkutuotannon kesken vielä jokunen vuosi sitten.

 

 

Me vihreän S-kortin omistajat kasvatamme käkeä pesässämme tai jopa kyytä povellamme.

 

 

Parhaillaan nimeään seuraaviin kuntavaaleihin tunnetuksi tekevät poliitikonalut kuopivat karsinoissaan, kun ovat ilmoittautuneet ehdokkaiksi S-ryhmän osuuskauppojen edustajistovaaleihin.

 

 

Edustajiston rooli S-ryhmän hallinnossa on kuvitteellis-viitteellinen ja en pätkääkään usko siltä suunnalta löytyvän apuja, että S-ryhmä muuttaisi toimintatapojaan isänmaallisemmiksi.

 

 

On kuitenkin luonnollista, että tulen käyttämään äänioikeuttani, mutta sellaisen ehdokkaan löytäminen, joka ymmärtäisi liike-elämän perustiedot saattaa olla haasteellista.  Liike-elämän perustietoihin lasken sen, että ymmärtää vastuunsa suomalaisen elintarvikeketjun säilymisestä ja sen eri osapuolten kohtuullisesta toimeentulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauppa pakottaa elintarviketeollisuuden valmistamaan omia merkkejään

Tiistai 23.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaupan omat merkit – tunnetuimpina S-ryhmän Rainbow ja K-ryhmän Pirkka, ovat suuri ongelma suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, alkutuotannolle ja lopulta myös kuluttajalle.

 

 

Maaseudun Tulevaisuus -lehdellä ei ole ilmoitustuloja päivittäistavarakaupan mainonnasta ja ehkä paljolti sen vuoksi se uskalsi ottaa esille sen kytkykaupan, jolla suomalaiset päivittäistavarakauppaketjut painostavat elintarviketeollisuutta tanssimaan kaupan määräämässä tahdissa.

 

 

 

 

 

 

Maaseudun Tulevaisuus teki 17.6.2015 etusivun jutun aiheesta ja otsikoi sen totuudenmukaisesti

 

 

Ketjut pakottavat valmistajia kaupan omiin merkkeihin

 

 

 

 

Ilmiö on suomalaisen elintarviketeollisuuden tuttu jo vuosien ajalta, mutta vasta nyt siitä uskalletaan puhua.

 

 

Kaupan keskittyminen Suomessa on aiheuttanut monia ongelmia ja eräs kasvavista ongelmista on se, että suomalaisen elintarviketeollisuuden on yhä enenevässä määrin taivuttava kaupan omien merkkien valmistamiseen, jos aikovat säilyttää edes jonkinlaisen hyllytilan päivittäistavarakaupoissa.

 

 

Eniten kaupan omat merkit ovat vallanneet hyllytilaa niissä tuoteryhmissä, joissa jalostusaste on matalin.

 

 

En tunne yksityiskohtia, mutta on helppo kuvitella, että vaikkapa kananmunakaupassa päivittäistavaraketjujen hiillostaminen on rajua.

 

 

Peräänkuulutan kuluttajilta vastuullisuutta ja tässä asiassa se merkitsee, että emme ”pitkällä tikullakaan” koske Rainbow- tai Pirkka-tuotteisiin.

 

 

Ainakaan minun ostoskoriini kaupan omilla merkeillä ei ole mahdollisuuksia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Halpuutus ajaa ahdinkoon alkutuottajan, elintarviketeollisuuden ja lopulta myös kuluttajan

Sunnuntai 14.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Lukijoilleni ei liene yllätys, että kritisoin voimakkaasti kaupan omia merkkejä ja S-ryhmän markkinoimaa ”halpuutusta”.

 

 

Kaupan omat merkit – Rainbow ja Pirkka etunenässä – ovat ajaneet ja ajamassa suomalaisen alkutuotannon sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kestämättömään tilanteeseen.

 

 

Olen tyytyväinen, että suomalainen elintarviketeollisuus Saarioinen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kaisu Avotien suulla on viimeinkin uskaltanut avata suunsa tälle polttavalle ongelmalle.

 

 

 

 

 

 

Kaisu Avotie toteaa eilen Aamulehden etusivulla: ”Halpuutus ajaa ahdinkoon”!

 

 

Kaupan omat merkit – private label-tuotteet – ja halpuuttaminen ovat jakeluteiden keinoja, joilla ne laittavat suomalaisen elintarviketeollisuuden jaloilleen ja nöyryyttävät sitä ahdinkoon saakka.

 

 

Halpuuttamisen esitaistelija on S-ryhmä ja kadun syvästi, että olen joskus ollut taustatoimijana, kun S-ryhmälle on valittu luottamushenkilöitä.

 

 

Olin yhtä ajattelematon kuin ne SOK-osuuskauppojen luottamushenkilöelimiin valitut henkilöt, jotka taannoin eivät edes osanneet hävetä, kun S-ryhmä myönsi heille jopa päivittäistavaraostoista ylimääräistä alennusta.

 

 

Vieläkö nyt S-ryhmä myöntää erikoisalennuksia luottamushenkilöilleen ja yhäkö he rohkeavat suorastaan ylpeillä saamistaan alennuksista?

 

 

On valittaen todettava, että olemme – myös minä – kasvattaneet S-ryhmästä käenpojan, joka kuppaa merkittävän siivun alkutuottajan leivästä ja saattaa suomalaisen elintarviketeollisuuden suuriin vaikeuksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauppaketjujen hinnanalennuskampanjat vaikeuttavat kotimaisen elintarviketeollisuuden ja alkutuottajan asemaa

Sunnuntai 25.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on kohkattu päivittäistavarakauppaketjujen hinnanalennuskampanjoista, joissa hinnanalennukset on kohdistettu elintarvikkeisiin.

 

 

Toimenpide on sinänsä kannatettava, mutta muutama tosiasia on tiedostettava.

 

 

Käsittelen tässä kirjoituksessani sitä lisääntyvää ahdinkoa, jonka hinnanalennuskampanjat kohdistavat kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja sitä kautta suomalaiseen kotieläintalouteen sekä viljanviljelyyn.

 

 

SOK ja S-ryhmä oli aktiivinen kertoessaan hinnanalennuksistaan, mutta sitten tuli selväksi, että K-ryhmä oli tehnyt vastaavat hinnanmuutokset jo aikaisemmin.

 

 

Minulla on käytössäni lista, jolla S-ryhmä kertoi tuotekohtaisesti hinnanalennuksistaan.

 

 

On huolestuttavaa, että S-ryhmän hinnanalennustuotteet kohdistuvat 25 ensimmäisen tuotteen osalta seuraavien kotimaassa toimivien yritysten tuotteisiin:

 

 

• Valio

• Oululainen eli Fazer

• Vaasan

• Hartwall

• Sinebrychoff

• Kariniemi eli HKScan

• Atria

 

S-ryhmän hinnanalennustuotteista osa on mainittujen yritysten lisäksi ns. private label-tuotteita sekä ”Kotimaista”-sarjaan liittyviä tuotteita, joissa SOK:n kuristusote niitä valmistaviin yrityksiin on jo nyt tiukka.

 

 

Toisaalta pitää muistaa, että kaikenlaiset rainbow- ja pirkka-tuotteet ovat surkeita kopioita ja laadultaan todellisia halpaversioita kunnon merkkituotteista. Ainakaan minun ostoskoriini rainbow- ja pirkka-tuotteilla ei ole mitään asiaa.

 

 

Elintarvikekauppaa tuntemattomalla saattaa olla mielikuva, että sanomalehtien valtavat elintarvikkeiden hintailmoitukset olisivat päivittäistavaraketjujen maksamia.

 

 

Näin ei suinkaan valtaosaltaan ole, vaan jokaisesta kauppaketjujen valikoimiin hyväksytystä tuotteesta joudutaan maksamaan kauppaketjulle kynnysraha.  Kynnysrahan lisäksi jokaisesta tuotekuvasta, joka julkaistaan kauppaketjun sanomalehti-ilmoituksessa, veloitetaan tavarantoimittajaa melkoisella summalla.

 

 

Kauppaketjut lupaavat hurskaasti, että hinnanalennusta ei vyörytetä tavarantoimittajien maksettavaksi, mutta totuus tulee olemaan karu.

 

 

Kauppaketjut valitsevat kunkin tuoteryhmän yksittäiset tuotteet tietyn aikataulun mukaan ja valinnat tapahtuvat hyvissä ajoin ennen kyseisen valikoima- ja hinnoittelujakson alkamista.

 

 

Seuraavan hinnoittelujakson hintaneuvotteluissa tavarantoimittajat pannaan selkä seinää vasten ja todetaan, että jos hintaa ei alenneta, niin tuote lentää alkavalla valikoimajaksolla valikoimista pois.

 

 

Kuka sitten päätyy hinnanalennuskampanjan maksumieheksi?

 

 

Hinnanalennusketju toimii niin, että päivittäistavarakaupan hinnanalennusrumban maksajaksi valikoituu hyvin nopealla aikataululla kotimainen kotieläintuottaja ja kotimainen viljanviljelijä!

 

 

Hintaneuvottelut päivittäistavarakauppa toki käy elintarviketeollisuuden kanssa, mutta kenenpä rahapussille elintarviketeollisuus voisi mennä ellei alkutuottajan rahapussille!

 

 

Päivittäistavarakaupan suuresti mainostamat hinnanalennukset päätyvät hyvinkin nopeasti kotieläintuottajalle ja viljanviljelijälle maksettavan hinnan alentamiseen!

 

 

Näin se vaan menee!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ylöjärven Markkinat houkuttelivat paikalle Keskustan, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien huippupoliitikkoja!

Maanantai 26.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven Markkinat ovat vuosi vuodelta yhä väkevämpi yhdessä tekemisen tapahtuma Teivon ja Keijärven Lions Clubeilta.

 

 

 

 

 

 

 

Markkinoilla oli paljon nähtävää, mutta keskityn tässä jutussani siihen antiin, jota poliittiset puolueet markkinayleisölle tarjosivat.

 

 

 

 

 

Keskustan osastolla sananmukaisesti ”nyörien varressa” oli Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen (vasemmalla) ja puuhakkaana toimijana oli myös kunnallisneuvos Pirkko Vuolle (oikealla).

 

 

 

 

 

Väentungoksesta päätellen markkinayleisö arvosti, että kansanedustaja Arto Pirttilahti oli heti aamusta alkaen yleisön tavoitettavissa.

 

Pirttilahti tässä kuvassa Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärven kanssa – olemme iloisia, että Minna on valittu Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa!

 

 

 

 

 

Ennen Pälkäneelle lähtöään Pirttilahti keskusteli Ylöjärven kaupungin vapaa-ajanlautakunnan jäsenen Erkki Lahtisen kanssa.

 

 

 

 

 

Keskustan pirkanmaalaisilla kansanedustajilla yhteistyö pelasi taas kerran mainiosti, sillä Pirttilahden lähdettyä Pälkäneelle, saapui markkinoille kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Alatalo on monipuolinen Pirkanmaan puolestapuhuja ja tässä hänen kanssaan keskustelee Keskustan Ylöjärven kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Tienari.

 

 

 

***************

 

 

Pirkanmaalaisena ja Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajana arvostan, että myös Kokoomus sekä Kristillisdemokraatit olivat saaneet Ylöjärven Markkinoille ykköstason poliitikot.

 

 

 

 

 

Monipuolisen kokemuksen valtakunnan politiikassa ja Tampereen poliittisessa toiminnassa omaava Irja Tulonen (vasemmalla) oli markkinoilla yhdessä ministeri Henna Virkkusen kanssa.

 

Arvostan, että Tulonen ja Virkkunen suostuivat pyynnöstäni kuvattaviksi!

 

 

 

 

 

Tuntemieni huippupoliitikkojen joukko kasvoi miellyttävällä tavalla, kun sain jutella Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän toisen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Sauli Ahvenjärven (oikealla) kanssa.

Ahvenjärven vierellä kuvassa on naapurini ja ”kasvinkumppanini” Antti Hietamäki Viljakkalasta.

 

Ahvenjärvi on Jämijärveltä syntyisin oleva tekniikan tohtori, joka on kansanedustajuutensa vuoksi virkavapaalla Satakunnan Ammattikorkeakoulun Raumalla toimivan ”Teknikka ja merenkulku” –yksikön yliopettajan toimesta.

 

Kansanedustaja Sauli Ahvenjärven CV kertoo, että kyse on henkilöstä, joka on tehnyt paljon muutakin kuin politikoinut – arvostan Ahvenjärveä!

 

 

************

 

 

Ylöjärven Markkinoilla oli osastot myös SDP:llä, Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla, mutta nämä puolueet eivät olleet saaneet osastoilleen valtakunnallisesti kiinnostavia ja ansioituneita henkilöitä.

 

 

************

 

 

Puolueiden tarjoiluista sen verran, että Keskustan osastolla oli kahvin sekä teen lisäksi tarjolla kotoisista puutarhamarjoista valmistettua hienoa mehua. Kiitokset Elina Siepille!

 

SDP oli mennyt tarjoiluissaan todelliseen ”halpaan”, sillä he tarjosivat S-ryhmän Rainbow-merkkistä hedelmätäysmehua, joka oli maultaan kammottavaa karamellilitkua.

 

SDP:n pitäisi tietää, että Rainbow-tuotteet ovat todellisia halpatuotteita, laatutasoltaan heikkoja ja mehujen osalta niiden eettinen taustakin on erittäin kyseenalainen.

 

 

 

**********

 

 

Saan Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkuvasti tehdä päätöksiä erilaisissa tapahtumissa tarjottavista tuotteista ja en missään olosuhteissa salli, että osastollamme tarjottaisiin ”private label” –tuotteita.

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän myymät Rainbow-tuotteet ovat osoittautuneet jopa hengenvaarallisiksi

Perjantai 31.5.2013 - -Esko Erkkilä-

On ollut yleisesti tiedossa, että kaupan private label -tuotteet ovat merkkituotteiden rinnalla surkeita kopioita.

 

S-ryhmän Rainbow- ja Keskon Pirkka –”tuotemerkit” ovat tunnetuimmat private label –tuotteet.

 

Private label-tuotteiden avulla kaupan keskusliikkeet parantavat tulostaan, sillä pieni ero myyntihinnassa on vain osa siitä hintaerosta, joka on kunnollisten tuotteiden ja private label –tuotteiden hankintahinnassa.

 

Nyt on osoittautunut, että puljaamalla merkittömien tuotteiden kanssa kauppa vaarantaa jopa kansalaisten terveyden.

 

S-ryhmän myymistä Rainbow- merkkisistä ”Rainbow Ruokaisat Pannukasvikset 450 g” -tuotteesta löydettiin vaarallista hulluruohoa.

 

Hulluruoholla höystetyt Rainbow-pakasteet aiheuttivat ennen takaisinvetoa ainakin yhdeksän hulluruohomyrkytystä.  Tapauksista kolme vaati sairaalahoitoa.

 

Kyseessä on laaja ongelma, sillä SOK kertoi takaisinveto-operaation yhteydessä, että epäkelpoa Raibow -tuotetta on heidän Prismoistaan, S-marketeistaan, Sokoksista ja muista ryhmän myymälöistä myyty 11.2.2013 jälkeen yhteensä noin 30.000 asiakkaalle!

 

Rainbow-pakasteista tavatut laajat myrkkysiemenlöydökset ovat vakava muistutus kansalaisille merkittömien tuotteiden riskeistä.

 

 

*********

 

 

S-ryhmä on asiakkaiden omistama ja sen hallinnossa on laaja joukko valtakunnan sekä kunnalliselämän johtavia poliitikkoja.

 

Osoitan kysymykseni S-ryhmän osuuskauppojen luottamushenkilöinä toimiville ja kysyn heiltä:

 

Miten Te valtakunnan ja kunnalliselämän johtavat poliitikot huolehditte johtamanne yrityksen toiminnasta?

 

Oletteko osuuskauppojen hallinnossa vain toimihenkilöiden narutettavina olevia ”luottamushenkilökilpiä”?

 

Miten aioitte toimia, sillä S-ryhmän Rainbow-huuma on kohoamassa jopa asiakkaiden ruokaturvallisuutta uhkaavaksi toiminnaksi?

 

-Esko Erkkilä-

Keskon kompastelu hevosenlihakriisissä ei ollut yllätys

Perjantai 22.2.2013 - -Esko Erkkilä-

On valitettavaa, että myös suomalainen elintarvikeyritys on jäänyt satimeen hevosenlihan käyttämisestä naudanlihana.

 

Yllätys ei puolestaan ole se, että narahtanut tuote on päivittäistavarakaupan merkitön eli ns. private label –tuote.

 

Kyseessähän on Keskon Pirkka-tuotemerkillä varustettu tuote, jonka on valmistanut Pouttu Oy.

 

Kesko joutuu vetämään markkinoilta Pirkka Kebablastu 200 g –nimisen tuotteen.

 

Siinäkään ei ole mitään yllättävää, että Pouttu Oy joutuu vetämään markkinoilta pois valmistamansa Pirkka-tuotteen ”sisartuotteet” eli;

 

• Pouttu Kebablastu 300g
• Pouttu XXL-kebab 265 g
• Pouttu Pita Kebab 185 g
• Pouttu Snadi Kebab 120 g

 

Miksi se ei ole yllättävää, että markkinoilta joudutaan vetämään pois privete label –tuotteen ”sisartuotteet”?

 

Oletukseni kulkee seuraavia latuja:

 

Kesko on tinkinyt Pirkka-tuotteen hinnan niin tiukalle, että valmistaja on alkanut etsiä keinoja, joilla tuotteen raaka-ainehintaa saadaan alemmas. Näin on päädytty korvaamaan osa naudanlihasta halvalla hevosenlihalla.

 

Otaksumaani tukee se, että tuotantoresepteissä on ollut selkeästi hevosenliha, mutta tuoteselosteisiin hevosenliha on ”unohdettu” merkitä.

 

Hevosenlihaa käyttämällä Pirkka-tuotteen kannattavaisuus on saatu kohtuulliselle tasolle ja nyt bisnesmiehet ovat tehtaalla päättäneet, että korvataanpa naudanlihaa hevosenlihalla myös omalla tuotemerkillä myytävissä saman käyttötarkoituksen tuotteissa.

 

Oman asiakaskokemukseni mukaan merkittömän tuotteen heikennys viedään alta aikayksikön myös yrityksen merkkituotteisiin. Muistan hyvin erään merkittävän lihanjalostusyrityksen merkkituotteen, jonka laatu heikkeni hetkessä sen jälkeen, kun yritys alkoi valmistaa ”samaa tuotetta” S-ryhmälle Rainbow-merkittömänä.

 

Mitä kuluttaja oppii Pirkka-hevosenlihakebabista?

 

Opimme sen, että yrityksen siirryttyä private label-tuotteen valmistajaksi on jokseenkin varmaa, että saman yrityksen vastaava merkkituote muuttuu hyvin nopeasti alemman laatutason tuotteeksi eli private label –tasolle.

 

-Esko Erkkilä-

Finnwatch ry:n julkaisema selvitys kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuudesta on surullista luettavaa

Sunnuntai 3.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Finnwatch ry on yhdistys, joka tutkii yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa. Yhdistyksen taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

 

 

Finnwatch ry julkisti 21.1.2013 laatimansa selvityksen, jonka kattoteemana on ”Halvalla on hintansa”. Julkaistun selvityksen nimi on;

 

”Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus”

 

Selvityksessä tarkastellaan suurimpien Suomessa toimivien vähittäiskauppojen omien merkkien eli niin sanottujen private label -tuotteiden vastuullisuutta. Tarkastelussa on mukana neljä vähittäiskaupan ketjua: S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi.

 

Selvityksen kenttätutkimuksessa esimerkkituotteiksi oli valittu Thaimaassa prosessoitavat…

 

 

…tonnikalasäilykkeet…

 

 

 

…sekä ananasmehu.

 

 

Esimerkkituotteet oli valittu osuvasti, sillä mainituissa tuoteryhmissä kaupan omat merkit ovat vahvoja.

 

Ylläolevat kuvat ovat laadultaan heikkoja, sillä ne on kuvattu tietokoneen ruudulta Finnwatch ry:n tekemästä selvityksestä.

 

Perheessämme ei käytetä tonnikalatuotteita ja sen vuoksi en ole seurannut kyseisen tuoteryhmän tuotteitakaan, mutta virvoitusjuomia sekä mehuja tulee seurattua hieman tarkemmin. Emme toki osta niitäkään, sillä meillä on oman puutarhan marjoja riittävästi, mutta kaupan mehut kiinnostavat sen vuoksi, että tavallisena kuluttajanakin olen huomannut mehuissa olevan hyvin paljon private label –tuotteita eli kaupan omia merkkejä.

 

Finnwatch ry:n selvitys antaa todella lohduttoman kuvan siitä välinpitämättömyydestä, jolla maamme suurimmat päivittäistavarakaupan jakelutiet S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi suhtautuvat juomahyllyillään tarjolla olevien merkittömien tuotteidensa vastuullisuuteen.

 

Finnwatch ry:n selvityksen mukaan Thaimaassa ananasmehutiivistettä valmistavan Natural Fruit -yhtiön olosuhteet tehtaalla viittaavat jopa pakkotyöhön ja ihmiskauppaan.

 

Työntekijöiden kertomukset ananasmehutiivistettä valmistavan tehtaan työoloista ovat karmeaa luettavaa:

 

Jos siirtotyöntekijä käyttää wc:ssä aikaa yli 10 minuuttia, hänen palkastaan vähennetään puolen tunnin palkka.

 

Työntekijät sanoivat lämpöhalvausten sekä pyörtymisten olevan yleisiä.

 

Työntekijöiden mukaan osa tehtaan koneista on vaarallisia ja varomattomien työntekijöiden vaatteita tai ruumiinosia saattaa jäädä kiinni koneisiin ja aiheuttaa näin tapaturmia. Kolme haastateltua työntekijää kertoi tapauksesta, jossa työntekijä oli kuollut koneesta saamaansa sähköiskuun.

 

Erittäin vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pakkotyöhön ja ihmiskauppaan viittaavia käytäntöjä, löydettiin ananasmehutiivistettä tuottavasta tehtaasta, joka toimitti raaka-ainetta Suomessa prosessoitaviin ja markkinoitaviin private label -mehuihin.

 

 

Aamulehti referoi Finnwatch ry:n selvitystä tammikuun 22. päivänä julkaistun lehtensä 7-palstaisessa jutussa ja paljasti, että Natural Fruits-yhtiö valmistaa tiivisteet Eldorado-, Pirkka- ja Rainbow-mehuille.

Samassa jutussa paljastetaan myös se, että Thaimaassa tuotettu ananasmehutiiviste tulee Suomeen hollantilaiseen Refresco-konserniin kuuluvan Vip-Juicemakerin Suomessa valmistamien ananasmehujen kautta.

 

Poikkesin lähi-Prismassani ja huomasin, että Vip-Juicemakerin valmistamia Rainbow-ananasmehutuotteita oli tarjolla ainakin kaksi massalatausta. Massalatausten kyljessä oli kissankokoisin kirjaimin ”Valmistettu Suomessa”!

 

Kannattaa googlata ”Vip Juicemaker” ja tutkailla yhtiön nettisivuja!

 

On luonnollista, että Finnwatch ry:n selvityksen tuloksena yritys yrittää selitellä omaa ja raaka-ainetoimittajansa toimintaa thaimaalaisen ananasmehutiivisteen käytössä.

 

***********

 

Positiivista tässä prosessissa on se, että Kesko, S-ryhmä ja Tuko ovat luvanneet ottaa vakavasti tiedot, joiden mukaan niiden myymiä ananasmehuja tuotetaan Thaimaassa epäinhimillisissä oloissa.

 

Kysyä sopii; miksi vasta Finnwatch ry:n tekemän selvityksen jälkeen, sillä on päivänselvää, että epäkohdat ovat olleet kaupparyhmittymien tiedossa koko ajan. Ainakin epäkohtien olisi pitänyt olla kaupparyhmittymien tiedossa!

 

On hyvä, että maamme lehdistö on ottanut vahvasti esille private label –tuotteita nyt kohdanneen kohun. Toivottavasti aiheutunut kohu laittaa hieman jäitä hattuun niille päivittäistavarakaupan jakeluteille, jotka aikovat surutta laajentaa merkittömien tuotteiden tarjontaa.

 

Olen aina karttanut päivittäistavarakauppojen private label –tuotteita ja Finnwatch ry:n nyt julkistama selvitys vahvistaa, että olen toiminut kuluttajana vastuullisesti.

 

Neljäkymmentä sivua pitkä selvitys on helposti kovahermoisten luettavissa www.finnwatch.org –sivuilta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Epäreilun alhainen tuottajahinta vaarantaa kotimaisen ruuantuotannon

Sunnuntai 25.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK:n toteuttama elintarvikkeiden myyminen tuottajahinnalla oli onnistunut kampanja, sillä se herätti kuluttajat huomaan, miten pieni tuottajan osuus on elintarvikkeiden hinnasta.

 

On korostettava, että tuottajan elintarvikkeista saama tuottajahinta ei suinkaan ole niiden tuotantokustannus, sillä tuotantokustannus on tavallisesti selkeästi korkeampi kuin tuottajahinta.

 

Tuotantokustannusten kattamiseksi EU on luonut koko aluettaan koskevan tukijärjestelmän eli paljon puhutut maataloustuet.

 

Maataloustukia ovat EU:n maksamat tuet, mutta niiden lisäksi on kansallisia tukia, jotta maataloustuotanto olisi mahdollista koko EU:n alueella.

 

Maataloustuet ovat todellisuudessa kuluttajille suunnattua tukea, sillä tuet mahdollistavat elintarvikkeiden kuluttajahintojen pysyvän kohtuullisella tasolla.

 

Nyt suomalaisen talonpojan osuus elintarvikkeiden hinnasta on reilusti eurooppalaisen keskitason alapuolella. Näin siitä huolimatta, vaikka meillä ruokaa tuotetaan Euroopan haastavimmissa olosuhteissa.

 

Seuraavassa keskeisten elintarvikkeiden kuluttajahinta ja sen rinnalla tuottajan siitä saama osuus prosenteissa:

 

• ruisleipä 4,57 €/kg -> tuottajan osuus 4,3 %
• kananmunat 3,71 €/kg -> tuottajan osuus 28,5 %
• porsaan palapaisti 8,23 €/kg -> tuottajan osuus 19,2 %
• naudan paisti 15,31 €/kg -> tuottajan osuus 20,3 %
• perunat 0,75 €/kg -> tuottajan osuus 15,5 %

 

 

 

Tuottajaosuuteen pitää saada nopeasti kohennusta, sillä nykymenolla kotimainen ruuantuotanto uhkaa näivettyä ja loppua kokonaan.

 

-Esko Erkkilä-

Päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa useilla kilpailun kannalta kyseenalaisilla tavoilla

Torstai 28.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Käsittelen vasta nyt asiaa, joka Kilpailuviraston selvityksen perusteella julkistettiin jo tammikuun 10. päivänä tänä vuonna.

 

Kyse on Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskevasta selvityksestä. Selvityksen nimi on:

 

Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin?

 

Selvityksen suorittajina sekä vastuuhenkilöinä olivat Kilpailuviraston erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Aija Palo sekä tutkija Milla Kajova.

 

Selvitysraportti keskittyy melko suppealle alueelle päivittäistavarakaupan toiminnassa, mutta asiantuntijoille oli tutkimattakin selvää, että juuri niillä alueilla päivittäistavarakaupan toiminta on härskeintä.

 

Selvityksen piiriin kuuluivat päivittäistavarakaupalle tuotteitaan toimittavat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus.

Kommentoin muutamaa selvityksessä esilleotettua asiakokonaisuutta:

 

Hyllymaksuista ml. markkinointirahat selvitys toteaa, että vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on huomattava.

 

Tämä voi nostaa tuotteiden hintatasoa, sillä tavarantoimittajat joutuvat luonnollisesti siirtämään markkinointikustannukset hintoihin.

 

Selvityksessä todetaan, että riskinsiirtoa kaupalta teollisuudelle esiintyy monella eri tapaa.

 

Takaisinostovaatimukset ovat ylivoimaisesti yleisin riskinsiirron muoto. Leipomo- ja lemmikkieläinruokateollisuuden aloilla takaisinostovaatimusten osuus oli jopa 75 prosenttia – kauppa ei siis ota mitään riskiä hankkimiensa tuotteiden vanhenemisesta, vaan riski on sälytetty teollisuudelle! Uskomatonta!

 

Olen eri yhteyksissä tälläkin saitilla jatkuvasti puuttunut kaupan omien merkkien (mm. Rainbow ja Pirkka) eli private label-tuotteiden turmiollisuuteen.

 

Kaupan omat merkit ovat merkkituotteiden heikkolaatuisempia kopioita.

 

Kilpailuviraston selvitys tukee mielipidettäni, sillä selvityksen mukaan privat label –tuotteiden kautta kauppa hallinnoi kaikkien tuotteiden valikoimaa, hinnoittelua ja esillelaittoa. Lisäksi kauppa saa PL-tuotteiden avulla sellaista tietoa tuotteiden kulurakenteesta, että teollisuuden ja kaupan roolit sekoittuvat epäterveesti.

 

Selvityksessä puututaan myös siihen, että toimivan kilpailun esteitä riittää yhä myös perusolosuhteissa. Näitä ovat mm. kaavoitus sekä kaupan ja kauppakeskusten oheispalvelujen sijoittuminen.

 

On selvää, että Alkon ja pankkiautomaattien sijoittuminen eri kauppakeskuksiin luo varjon tasapuolisille kilpailuasetelmille.

 

Moni on ihmetellyt, että Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä ei ole Alkon myymälää, mutta kulkuväylistä syrjässä sijaitsevan S-Marketin vieressä se on! Osuuskauppaväki on osannut olla oikeaan aikaan välilöissä vaikutusvaltaisten päättäjien kanssa!

 

Kilpailuviraston selvityksen yhteenvedossa todetaan, että päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien välillä ilmiöiden monimuotoisuus ja sijoittuminen ”harmaalle alueelle” luovat selvän tarpeen jatkotoimenpiteille.

 

Kuluttajana odotan Kilpailuviraston jatkotoimenpiteitä!

 

-Esko Erkkilä- 

PS. Selvitys on 138 –sivuinen ja se löytyy Kilpailuviraston www.kilpailuvirasto.fi –nettisivuilta. Kannattaa tutustua myös selvityksen julkistamistilaisuuden kalvoesitykseen.

Selvityksen voi tilata maksutta sähköpostiosoitteesta;

tiedotus@kilpailuvirasto.fi.