Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on menestystarina!

Keskiviikko 24.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen pullonpalautus on logistinen järjestelmä, jossa tyhjät tölkit ja pullot kierrätetään - osa pulloista uusiokäytetään ja osan materiaali kierrätetään. Kaikki tölkkien materiaali kierrätetään.

 

Suomessa pullonpalautusjärjestelmästä vastaa Suomen Palautuspakkaus Oy eli Palpa.

 

Palpan omistavat seitsemän eri yritystä eli

• Hartwall

• Olvi

• Sinebrychoff

• Alko

• Inex Partners

• Ruokakesko

• Tuko Logistics

 

Juomapakkausvero ohjaa pullojen ja tölkkien kierrätystä, sillä tiettyjen alkoholi- ja virvoitusjuomien pakkauksista kannetaan juomapakkausveroa 0,51 € / litra, mutta veroa ei tarvitse maksaa, jos juomien valmistaja tai maahantuoja liittyy hyväksyttyyn ja toimivaan palautusjärjestelmään.

*******************

 

Palpan nettisivuilla on ajantasainen laskuri, että kuinka paljon tämän vuoden alusta on palautettu alumiinitölkkejä, muovipulloja ja kierrätyslasipulloja – eilen eli tammikuun 23 päivänä illansuussa kokonaispalautusmäärä lähenteli 140 miljoonaa palautusta!

 

Vuositasolla Suomessa palautetaan yli 2 miljardia pantillista juomapakkausta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Virvoitusjuomiin keskittynyt suomalainen elintarviketeollisuus löysi markkinaraon!

Tiistai 13.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Pitkään jatkunut hellejakso on vauhdittanut kivennäisvesien kysynnän uudelle myyntitasolle ja alan markkinajohtaja on Hartwallin Vishy, sillä sen markkinaosuus on tasoa 40 %!

 

 

 

Hartwallin Vishyn suosiota on nyt kasvattanut 24 muovipullon kutistekalvopakkaus, jossa pullokoko on 0,33 litraa.

 

 

 

Pullokoko on optimaalinen ”kertahörppäämiseen”.

 

 

Käsittääkseni Hartwallilla on ollut jopa tilapäisiä toimitusvaikeuksia ja ihmekös tuo!

 

 

 

24 pullon kutistekalvopakkaukset ovat nykyään jokapäiväisiä tuotteita myös muissa tuotteissa kuin Vishyssä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauppaketjujen hinnanalennuskampanjat vaikeuttavat kotimaisen elintarviketeollisuuden ja alkutuottajan asemaa

Sunnuntai 25.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on kohkattu päivittäistavarakauppaketjujen hinnanalennuskampanjoista, joissa hinnanalennukset on kohdistettu elintarvikkeisiin.

 

 

Toimenpide on sinänsä kannatettava, mutta muutama tosiasia on tiedostettava.

 

 

Käsittelen tässä kirjoituksessani sitä lisääntyvää ahdinkoa, jonka hinnanalennuskampanjat kohdistavat kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja sitä kautta suomalaiseen kotieläintalouteen sekä viljanviljelyyn.

 

 

SOK ja S-ryhmä oli aktiivinen kertoessaan hinnanalennuksistaan, mutta sitten tuli selväksi, että K-ryhmä oli tehnyt vastaavat hinnanmuutokset jo aikaisemmin.

 

 

Minulla on käytössäni lista, jolla S-ryhmä kertoi tuotekohtaisesti hinnanalennuksistaan.

 

 

On huolestuttavaa, että S-ryhmän hinnanalennustuotteet kohdistuvat 25 ensimmäisen tuotteen osalta seuraavien kotimaassa toimivien yritysten tuotteisiin:

 

 

• Valio

• Oululainen eli Fazer

• Vaasan

• Hartwall

• Sinebrychoff

• Kariniemi eli HKScan

• Atria

 

S-ryhmän hinnanalennustuotteista osa on mainittujen yritysten lisäksi ns. private label-tuotteita sekä ”Kotimaista”-sarjaan liittyviä tuotteita, joissa SOK:n kuristusote niitä valmistaviin yrityksiin on jo nyt tiukka.

 

 

Toisaalta pitää muistaa, että kaikenlaiset rainbow- ja pirkka-tuotteet ovat surkeita kopioita ja laadultaan todellisia halpaversioita kunnon merkkituotteista. Ainakaan minun ostoskoriini rainbow- ja pirkka-tuotteilla ei ole mitään asiaa.

 

 

Elintarvikekauppaa tuntemattomalla saattaa olla mielikuva, että sanomalehtien valtavat elintarvikkeiden hintailmoitukset olisivat päivittäistavaraketjujen maksamia.

 

 

Näin ei suinkaan valtaosaltaan ole, vaan jokaisesta kauppaketjujen valikoimiin hyväksytystä tuotteesta joudutaan maksamaan kauppaketjulle kynnysraha.  Kynnysrahan lisäksi jokaisesta tuotekuvasta, joka julkaistaan kauppaketjun sanomalehti-ilmoituksessa, veloitetaan tavarantoimittajaa melkoisella summalla.

 

 

Kauppaketjut lupaavat hurskaasti, että hinnanalennusta ei vyörytetä tavarantoimittajien maksettavaksi, mutta totuus tulee olemaan karu.

 

 

Kauppaketjut valitsevat kunkin tuoteryhmän yksittäiset tuotteet tietyn aikataulun mukaan ja valinnat tapahtuvat hyvissä ajoin ennen kyseisen valikoima- ja hinnoittelujakson alkamista.

 

 

Seuraavan hinnoittelujakson hintaneuvotteluissa tavarantoimittajat pannaan selkä seinää vasten ja todetaan, että jos hintaa ei alenneta, niin tuote lentää alkavalla valikoimajaksolla valikoimista pois.

 

 

Kuka sitten päätyy hinnanalennuskampanjan maksumieheksi?

 

 

Hinnanalennusketju toimii niin, että päivittäistavarakaupan hinnanalennusrumban maksajaksi valikoituu hyvin nopealla aikataululla kotimainen kotieläintuottaja ja kotimainen viljanviljelijä!

 

 

Hintaneuvottelut päivittäistavarakauppa toki käy elintarviketeollisuuden kanssa, mutta kenenpä rahapussille elintarviketeollisuus voisi mennä ellei alkutuottajan rahapussille!

 

 

Päivittäistavarakaupan suuresti mainostamat hinnanalennukset päätyvät hyvinkin nopeasti kotieläintuottajalle ja viljanviljelijälle maksettavan hinnan alentamiseen!

 

 

Näin se vaan menee!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain vähän soraääniä yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta

Sunnuntai 13.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti 10.02.2011 klo 18.00 valtuustosalissa yleisötilaisuuden, jossa selviteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena –hanketta.

Paikalla oli asian perusteellisesti tunteva asiantuntijajoukko ja hieman alle 50 kuulijaa. Osa kuulijoista oli hankkeessa tavalla tai toisella mukanolevia kaupungin palkollisia, joten asia kiinnosti vain vajaata neljääkymmentä kaupunkilaista.

Kannatan lämpimästi hanketta, vaikka en tilaisuudessa käyttänytkään puheenvuoroa.

Kansi ja Keskusareena –hanke on saanut taakseen laajan poliittisen tuen. Tamperelaiset näkevät, että hankkeen toteuttaminen merkitsee Tampereelle monenlaista hyvää.

Tilaisuus sujui mutkattomasti apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla. Hanhilahti antoi kärsivällisesti esittää asiansa myös niiden, jotka kritisoivat hanketta.

Asemakaavaehdotusta ja valmisteluaineistoa esitellyt arkkitehti Petri Saarikoski WSP Finland Oy:stä lanseerasi hankkeesta termin ”Palvelutehdas”. Termi on onnistunut, sillä suunnitelmat merkitsevät korkeatasoisen arkkitehtuurin hienoa taidonnäytettä ja merkittävää palvelukokonaisuutta. Palvelukokonaisuus merkitsee, että Tampereen mahdollisuudet kulttuurin, urheilun, musiikin sekä suurten tapahtuminen toteuttajana asettuvat uudelle tasolla.

Apulaispormestari Hanhilahti mainitsi tilaisuutta avatessaan, että kyse on hankkeesta, joka on kiinnostavin milloinkaan Tampereelle suunnitelluista vetonauloista. Asia kiinnostaa tavattomasti ihmisiä Tampereen ulkopuolella.

Studio Daniel Liebeskind´n laatima suunnitelma merkitsee Tampereen kaupunkikuvan kohoamista kansainväliseksi arkkitehtuurikohteeksi. Se tulee olemaan Tampereen imagon suuri edistäjä.

Muutama luku, joilla hanketta voidaan hahmottaa:

• kokonaisuuteen voi tulla uusia asukkaita 330 – 1.150
• asuntoja 160 – 540
• hotellihuoneita 0 – 800
• työpaikkoja hotelleihin 0 – 180
• toimistotyöpaikkoja 0 -2.400
• myymälätyöpaikkoja 30 – 400
• työpaikkoja Areenaan 150 – 400

Tampereen Areena tulee olemaan yleisömäärän osalta samaa kokoluokkaa kuin Hartwall-Areena.

Hanke merkitsee toteutuessaan, että Tampereen ilme muuttuu kauas näkyvän rakentamisen seurauksena, sillä kaupungin silhuettiin nousee uusi särmikäs aihe.

Prosessi etenee nyt siten, että hankkeen asemakaavaehdotus on nähtävillä 07.03.2011 saakka ja mahdolliset muistutukset tulee toimittaa siihen mennessä Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Asian on tarkoitus edetä Tampereen kaupunginhallitukseen maaliskuussa ja kaupunginvaltuustoon huhtikuussa.

-Esko Erkkilä-