Rakennusliikkeet himoitsevat Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon 8,5 hehtaarin tonttia Pyhäjärven rannalta rakennusmaaksi

Keskiviikko 22.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin jäsenillä oli 23.5.2011 mahdollisuus tutustua Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon.

Olin mukana, sillä uskoin saavani tutustumisen aikana uutta tietoa Tampereen Veden toiminnoista. En pettynyt, sillä kuulimme ja näimme monipuolisesti uutta tietoa Tampereen vesiasioiden hoidosta ”putken molemmista päistä” eli puhtaan veden tuotannosta ja varsinkin jätevesien käsittelystä.

 

 

Käyttöpäällikkö Heikki Sandelin (seisomassa) toimi asiantuntevana oppaana, kun saimme tutustua laitoksen toimintaan. Vasemmalla Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ja oikealla Niilo Paldanius.

 

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti.

Puhdistamo valmistui vuonna 1968. Viinikanlahti oli ennen puhdistamoa uimakiellossa, mutta vuosina 1980…1982 uimakiellot voitiin purkaa.

Viinikanlahden pohjasedimentti on kuitenkin Nokian kondensaattoritehtaan toiminnan vuoksi siinä kunnossa, että sitä ei voida koskaan mennä käsittelemään. ”Ei koskaan” on ajallisesti voimakas ilmaisu pohjasedimentin rauhoittamiselle, mutta niin se nykytietämyksen ja nykytekniikan valossa on!

Mekaanisen puhdistusvaiheen jälkeen tapahtuvassa kemiallisessa puhdistuksessa käytetään vaikuttavana aineena ferrisulfaattia. Sen ”veljesainetta” ferrosulfaattia eli rautasulfaattia käytetään monissa teollisuuden prosesseissa, joten kyse ei ole mistään ongelmallisesta aineesta.

 

 

 

Puhdistamolla on monenlaista vempelettä, jotta jätevesi saadaan puhdistettua. Nämä kanavat kuuluvat puhdistamon mekaanisen puhdistamisen osaan.

 

 

 

Tässä eräs puhdistamoallas tyhjillään. Tässä vaiheessa prosessiin on lisätty ferrisulfaattia eli kyseessä on puhdistusprosessin kemiallinen vaihe.

 

 

 

Puhdistamolla jätevettä siirretään prosessissa eteenpäin kapeiden kanavien kautta. Kanavat tuovat mieleen kylpylöiden vasta- ja myötävirta-altaat - näihin kanaviin ei tosin vapaaehtoisesti kukaan mene uimaan!

 

 

 

Puhdistusprosessin viimeinen vaihe on biologinen puhdistus. Se tapahtuu  tällä allaskentällä.

Oli mieluisaa huomata, että lintuja ei puhdistamoalueella näkynyt. Siisteys jätevedenpuhdistamollakin on A ja O, jotta linnut pysyvät alueelta poissa!

 

Biologisessa puhdistusvaiheessa - josta ylläoleva kuva - ”työmiehinä” ovat tietyt bakteerit ja alkueläimet, jotka käyttävät ravinnokseen jätevedessä siinä vaiheessa vielä olevat ravinteet. Osa ravinteita syöneistä bakteereista ja alkueläimistä poistetaan ja jätevesi puhdistuu täten sellaiseksi, että se voidaan laskea turvallisin mielin Pyhäjärveen.

 

Tamperelaiset voivat ajoittain todeta, että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla haisee.

 

Käyttöpäällikkö Sandelin vakuutti, että ainoa hajunmuodostus voi tapahtua, kun puhdistamolla syntyvää lietettä kuormataan autoon.

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä 25 tonnia tunnissa. Osa siitä mädätetään ja osa kuivataan – molemmat prosessit ovat hallittuja. Kiintoainetta syntyy Viinikanlahden puhdistamolla lopulta 50 tonnia vuorokaudessa ja se kuljetetaan Koukkujärven kaatopaikan maisemointiin. Raholan jätevedenpuhdistamolla vastaavaa materiaalia syntyy 5 autokuormaa viikossa.

Tampereella on maan alla 700 kilometriä vesijohtoverkostoa ja saman verran myös jätevesiverkostoa. Sadevesiviemäreitä Tampereella on 500 kilometriä.

 

Miksi Viinikanlahden puhdistamosta pitäisi luopua ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään?

 

Tampereella on nyt kova paine luopua Viinikanlahden jätevedenpuhdistamosta ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään. Asian poliittinen tausta selvisi, kun saimme kuulla, että rakennusliikkeet ovat kaavailemassa Viinikanlahden rannalla sijaitsevalle 8,5 hehtaarin tontille ökyrikkaille suunnattuja kerrostaloasuntoja!

Koivistonkylässä ja muuallakin Sulkavuoren ympäristössä on tulossa kovat ajat, jos ja kun Tampereen seudun jäteveden keskuspuhdistamo rakennetaan Sulkavuoren sisään. Erityisesti pelkään rakennustyön aikaisia ongelmia. Saimme esimakua Ikean rakennustyömaasta, jonka vuoksi monet omakotitalot vaurioituivat pahoin ja vaurioiden korvaajaa ei löydy mistään!

Ikean kokemusten perusteella vastustan Sulkavuoreen suunniteltua jäteveden keskuspuhdistamoa.

 

 

Tämä kaikille tamperelaisille tuttu Viinikanlahden tulopumppaamon ruuvipumppu on ollut käytössä 1971 – 1997 ja se on pumpannut vettä kaikkiaan 250 miljoonaa kuutiometriä.

 

Ruuvipumppu on nostettu nykyiselle paikalleen Viinikanlahden puhdistamon pihalle Vesilaitoksen 100-vuotisjuhlavuonna 1998.

 

Kiitän Etelä-Alvaria paljon uutta tietoa antaneen tutustumiskäynnin järjestämisestä.

 

Kiitokset myös käyttöpäällikkö Heikki Sandelin ! Pätevän ja asiantuntevan oppaan esitystä oli mielenkiintoista kuunnella!

 

-Esko Erkkilä-

Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennusaikaiset haitat asukkaille tulevat olemaan mittavat

Maanantai 18.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tutustuminen Turun seudun puhdistamo Oy:n Turun Kakolanmäelle vahvisti ennakkokuvitelmat siitä, että vastaavan laitoksen rakentaminen Tampereen Sulkavuoreen tulee aiheuttamaan paljon ongelmia lähialueen asukkaille.

 

Jotta ongelmat voitaisiin minimoida, on niistä nyt puhuttava.

 

Turussa Kakolanmäkeen jouduttiin louhimaan tilat, jotka merkitsivät 500.000 kuutiometrin suuruisia kalliolouhintoja. Turun siirtoviemärit on toteutettu putkiratkaisuina, joten niiden osalta kalliolouhintoja ei tarvittu, kun uusi puhdistamo rakennettiin. "Toist puolt jokke" puhdistamolle tulevat jätevedet kulkevat Aurajoen alitse aiemmin louhittua tunnelia ja sinne rakennettua putkea pitkin.

 

Turussa puhdistamotilojen keskimääräinen louhintakorkeus on 10 metriä. Uskallan hieman epäillä meille esitettyä keskikorkeutta ja pidän todennäköisenä, että se todellisuudessa on suurempi.

 

Tampereella kalliotiloja tullaan louhimaan 60.000 neliömetrin alueella eli kyseessä on kuusi (6) hehtaaria kallionalaista tilaa. Jos sen keskikorkeus jää kymmeneen (10) metriin, joudutaan Tampereella räjäyttämään kalliota 600.000 kuutiometriä.

 

Tampereella jäteveden siirtoviemäri Viinikasta Sulkavuoreen ja puhdistetun veden siirtoviemäri Sulkavuoresta Pyhäjärveen tullaan louhimaan kallioon. Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila piti Tampereen suunnitelmaa hyvänä, sillä se mahdollistaa tietyn jätevesivaraston muodostamisen. Jätevesivarasto estää huippukausina puhdistamattoman jäteveden ylijuoksutuksen.

 

Anttila suositteli siirtoviemäreiden poikkileikkausalaksi 4 metriä x 4 metriä. Kun molemmat siirtoviemärit ovat pituudeltaan 3 kilometriä, kertyy niistä lisäräjäytystarvetta n. 100.000 kuutiometriä.

 

Tampereella joudutaan kalliolouhintoja suorittamaan siis vähintään 700.000 kuutiometrin verran.

 

Varmistin puhelinsoitolla toimitusjohtaja Anttilalta, että kalliolouhinnan kiintokuutiometristä syntyy louhetta 3 tonnia.

 

Turussa syntyi 500.000 kuutiometrin louhinnoista louhetta 1.500.000 tonnia. Louhe kuljetettiin Kakolanmäen uumenista ihmisten ilmoille Saksasta tuodulla erikoiskalustolla, jolla kuormakoko oli 30 tonnia.

 

Yksinkertainen jakolasku osoittaa, että louhekuormia tarvittiin Turussa 50.000 ajoneuvolastillista. Koska ajoneuvot joutuivat palaamaan samaa tietä takaisin, kertyi asukkaiden rauhaa häiritseviä ajoneuvo-ohituksia tasan 100.000 ajokertaa.

 

Tampereella kokonaislouhinnat tulevat Turun mallia perusteena käyttäen olemaan 700.000 kiintokuutiometriä. Siitä kertyy louhetta 2.100.000 tonnia.

 

Jos Tampereen Vesi onnistuu hankkimaan Sulkavuoren rakennustyömaalle vastaavan kuljetuskaluston kuin oli Turussa, niin louhekuormia Sulkavuoren sisästä ja siirtotunneleista kertyy 70.000 ajoneuvolastillista ja ajoneuvo-ohituksia 140.000.

 

Kuljetusmäärät ovat mielettömän suuria.

 

Miksi louhekuljetusten määrää ei kerrota kansalle?

 

En suoranaisesti vastusta jäteveden keskuspuhdistamon rakentamista. Haluan kuitenkin näillä laskelmilla selvittää Sulkavuoren tuntumassa asuvilla, että millainen louheenajohelvetti heitä odottaa, jos puhdistamo rakennetaan.

 

-Esko Erkkilä-

Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Tampereen Veden Sulkavuoreen suunnitteleman jätevedenpuhdistamon vertailua

Sunnuntai 17.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi suunnittelee rakentavansa Pirkanmaan keskuspuhdistamon Tampereen ja eräiden lähikuntien jätevesille Tampereen Sulkavuoreen.

 

Turun seudulla on vastaava maakunnallinen keskuspuhdistamo toteutettu Turun Kakolanmäelle.

 

Olen kansalaisnäkökulmasta seurannut Tampereen Veden hanketta ja nyt sain myös tutustua Turun laitokseen maanantaina 11.1.2010.

 

Seuraavassa vertailen hankkeita maalaisjärjen antamalla viisaudella:

 

1. Puhdistamoiden puhdistusteho

 

Oletan Turun tutustumisen perusteella, että nykytekniikalla toteutettu keskuspuhdistamo pystyy puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja suorittamaan sen kustannustehokkaasti.

 

2. Puhdistetun jäteveden purkupaikka

 

Turussa puhdistetun jäteveden purkupaikka sijaitsee meressä Turun matkustajasataman Silja-terminaalista 400 metrin etäisyydellä Linnanaukiolla Ruissalon suuntaan.

 

Tampereella purkupaikkaa suunnitellaan Pyhäjärveen suhteellisen lähelle rantaa.

 

Ensimmäisen vuoden tulokset vedenlaadun kohenemisesta Turussa ovat vakuuttavat. Onko osasyynä se, että Turun matkustajalaivaliikenne ja tavaraliikennealukset sekoittavat purkupaikan meriveden tehokkaasti - tämä on erikseen arvioitava. Suhtaudun tietyllä varauksella Tampereen suunnitelmavaihtoehdon toteuttamiseen ja epäilen, että riittävää sekoittumista Tampereella ei tapahtuisi.

 

3. Tampereella suunnitelmat on tehokkaasti pyritty salaamaan

 

Turussa vakuutettiin, että avoin ja runsas tiedottaminen on auttanut hankkeen toteuttamisessa. Tiedotejakelun piirissä on hankkeen kaikissa vaiheissa ollut 10.000 turkulaista. Yllättävää, että mainittu väkimäärä sijoittuu max. 250 metrin etäisyydelle Kakolanmäestä.

 

Tampereella suunnittelu on tehty suurta salaisuutta noudattaen. Tampereen Veden johto on noudattanut hankesuunnittelun varhaisvaiheessa neuvostotyyppistä linjaa eli "kansalle ei tarvitse kertoa - ne saattavat kritisoida hanketta".

 

Onko Tampereen Vesi Turkuun suunnattujen tutustumismatkojen merkeissä muuttamassa linjaansa?  Hyvä, jos näin on tapahtunut.

 

Turussa nähty vakuutti, että nykytekniikalla toteutetut puhdistamot pystyvät puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja toiminta on myös kustannustehokasta.

 

Sulkavuori-suunnitelman purkauspaikkaa on mielestäni vielä perusteellisesti arvioitava.

 

Toivottavasti Tampereen hankkeen salailuvaihe nyt on takana ja johto uskaltautuu avoimuuteen.

 

Todelliset ongelmat ja haasteet Tampereen Sulkavuori-hankkeessa liittyvät rakennusaikaisiin ongelmiin. Ne saattavat kaataa koko hankkeen. Pyrin palaamaan niihin lähiaikoina näillä sivuilla.

 

-Esko Erkkilä-

Kävin Kakolassa

Keskiviikko 13.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman tutustumismatkan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle perjantaina 8.10.2010 ja maanantaina 11.10.2010.

 

Osallistuin maanantain matkalle.

 

Tunnelmat tutustumismatkan tiimoilta ovat kaksijakoiset.

 

Kommentoin tänään matkan teknistä toteuttamista ja matkan sisällöllinen analysointi jääköön tuonnemmas.

 

Matkan anti oli osanottajille kiintoisa. Kysyä sopii, että olemmeko me osanottajat etuarvoisessa asemassa muihin tamperelaisiin verrattuna, kun saimme tutustua Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon?

 

Miksi lukemattomilla tamperelaisilla ei ollut siihen mahdollisuutta. Pohdiskelua helpottaa se, että kiinnostusta matkalle oli kahden bussilastillisen verran, joten suuria omantunnontuskia matkalle osallistumisesta ei tarvinne kantaa.

 

Tampereen Vesi tarjosi matkalaisille mainion lounaan ja sen osalta koen tiettyä omantunnon puhuttelua. Miksi me saimme nauttia tamperelaisten veronmaksajien kustantaman lounaan? Sanoinkin matkalla Tampereen Veden henkilöille, että lounas olisi pitänyt olla omakustanteinen eli 7,20 euroa per nenä. Nyt jäi mieleen painamaan, että olemmeko kiitollisuudenvelkaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille.

 

Tampereen Vedeltä matkalla oli mukana kaksi henkilöä, suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki ja laatuvastaava Liisa Mustaniemi.

 

Kokeneena myyntimiehenä ja lukemattomia asiakasmatkoja järjestäneenä ihailen naisten uupumatonta panostusta jututtaa paluumatkalla jokaista osanottajaa ja kartoittaa osanottajien kokemuksia matkalta. Kynät sauhusivat molemmilla naisilla ja kerrottavaa Tampereen Veden toimitusjohtajalle kertyi. En ole ennen nähnyt niin tehokasta tapaa hyödyntää korruptiomatkalla olevien asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden mielipiteitä! Hyvä Tampereen Vesi!

 

Matka taisi hieman loppua kesken ja bussi keskivaiheille jäi muutama osanottaja, joita Rauhamäki tai Mustaniemi eivät ehtineet "kuulustella".

 

Vierailumme pääisäntä oli Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila. Puhdistamokierroksella oppaana toimi luolamieheksi itsensä esitellyt Jouni Virkkunen.

 

Anttila omaa vahvan aseman Turun seudun jätevesibisneksessä ja se näkyy hänen esiintymisessään. Mies antoi ymmärtää siirtyvänsä lähiaikoina eläkkeelle ja se on asia, joka on omiaan antamaan varmuutta esiintymiselle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tutustumismatkalle!

 

Matka vakuutti tietyistä asioista, mutta vahvisti eräitä seikkoja, jotka pitää huomioida Pirkanmaan jäteveden keskuspuhdistamoa suunniteltaessa. Palaan molempiin lähipäivinä.

 

-Esko Erkkilä-

Ajatuksia Etelä-Alvarin Sulkavuorilausunnon hienosäätämiseksi

Perjantai 24.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari on jättämässä mielipiteen Sulkavuoreen suunnitellusta jätevedenpuhdistamosta.

 

Puheenjohtaja Juhani Skogberg pyysi Etelä-Alvarin jäseniä kommentoimaan lausuntoluonnosta.

 

Tässä 23.09.2010 lähettämäni kommentointiviesti:

 

 

Tervehdys !

 

Luonnos on kattava ja asiantunteva jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten osalta. Myös prosessin eri vaiheiden "vaiheistaminen" on käsitelty kattavasti.

 

Ikea-räjäytysten tiimoilta saamani kokemuksen perusteella esitän huomioitavaksi puhdistamon rakentamisen yhteydessä ilmeneviä ongelmia.

 

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy Sulkavuoreen louhittavista tiloista?

 

Sulkavuoreen tullaan suunnitelman mukaan räjäyttämään puhdistamotilat kuuden (6) hehtaarin pinta-alalle. Kuuden hehtaarin pinta-ala muodostuu esim. suorakaiteesta, jonka pituus on 300 metriä ja leveys 200 metriä.

 

Jos louhittavan kallioluolan keskikorkeus on 20 metriä, joudutaan vuoren sisältä kuljettamaan kalliolouhosta 1.200.000 kuutiometriä.

 

Mikäli louhe ajetaan ihmisten ilmoille autolla, johon louhetta mahtuu 10 kuutiometriä, se merkitsee 120.000 louhekuormaa.

 

Louhe ajetaan Sulkavuoresta kahden ajorampin kautta eli louheen kokonaismäärä merkitsee 60.000 louhekuormaa/ramppi.

 

Kyse on valtavasta kuljetusurakasta ja louheliikenteen ympäristövaikutukset on jo YVA-vaiheessa selvitettävä tarkasti.

 

Minne Sulkavuoresta ajettava kalliolouhe välivarastoidaan?

 

Liikenneinsinööri Jukka Kyrölä totesi pormestarin asukasillassa Peltolammin koululla 21.09.2010, että Sulkavuoresta louhittavalle louheelle löytyy käyttöä.

 

Kyrölän maininta on helppo uskoa, mutta missä sijaitsee Sulkavuoresta louhittavan kalliolouheen loppusijoituspaikka?

 

Mitkä alueet joutuvat kärsimään mielettömästä louherallista? On varmaa, että louheralli tulee häiritsemään taloja, jotka sijaitsevat lähellä ajoramppien suuta sekä niitä, joiden asunto/talo sijaitsee lähellä niitä liikenneväyliä, jotka johtavat rampin suulta välivarastointipaikalle.

 

Oletan, että Sulkavuoresta louhittava kalliolouhe ajetaan maan pinnalle isoina lohkareina, jotka välivarastoidaan jonnekin eteläisen Tampereen alueelle (minne?) ja sitten aikanaan räjäytetään pienemmäksi louheeksi välivarastointipaikalla. Näin meneteltiin aikoinaan nykyisellä Ikean tontilla ja aiheutettiin suurta vahinkoa lähellä sijaitseville taloille.

 

Sulkavuoresta ajettavan kalliolouheen välivarastointipaikat sekä loppusijoituspaikat pitää selvittää jo tässä vaiheessa. Samoin on selvitettevä se, että joudutaanko kalliolohkareet räjäyttämään välivarastointipaikalla.

 

Välivarastoinpaikoilla suoritettavien räjäytysten vaaratekijät ja ympäristövaikutukset on selvitettävä.

 

 

Kallioluolat Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärven purkupaikalle?

 

Kävin tänään tutustumassa Moreniassa Sulkavuori-suunnitelmiin. Asukkaiden mielenkiinto suunnitelmia kohtaan on laimea, sillä olin vasta neljäs näyttelyssä vieraillut.

 

Moreniassa varmistui, että Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta purkupaikalle tullaan louhimaan omat kallioluolat. Kallioluolien pituus on 3 kilometriä kummallakin.

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy kallioluolien louhinnasta?

 

YVA-yleisötilaisuudessa kerrottiin, että kallioluolista louhittava louhe ajetaan ramppeja pitkin luolien puolivälin tienoilta maan päälle. Mikä on tarkka paikka kallioluolien ajorampille/ajorampeille? Tieto on välttämätön, jotta ajoramppien läheisyydessä asuvat asukkaat pystyvät muodostamaan mielipiteensä väliramppien sijainnista ja louheliikenteen ongelmista.

 

Varapurkauspaikka?

 

Yleisötyilaisuudessa kerrottiin, että häiriötilanteita varten rakennetaan varapurkauspaikka, jonne häiriötilanteissa lasketaan puhdistamaton jätevesi.

 

Sijaitseeko varapurkauspaikka kuivalla maalla vai lasketaanko puhdistamaton jätevesi häiriötilanteissa Pyhäjärven rantaveteen esim. Arboretum´n kohdalla?

 

Puhdistamon päiväkapasiteetti on 91.000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa.

 

Varapurkauspaikan merkityksestä saa kuvan, kun tietää, että jos varapurkauspaikka on käytössä vuorokauden, sen merkitsee puhdistamatonta jätevettä kahden hehtaarin alueelle päästettynä 4,5 metrin paksuista p...avesikerrosta!

 

 

Valitettavasti kuvatut asiat ovat ainakin kalliolouheen osalta täyttä totta. Toivottavasti varapurkauspaikkaa ei koskaan tarvitse ottaa käyttöön, mutta siihenkin pitää jo YVA-vaiheessa valmistautua.

 

 

 

Jos ajatuksistani on jotain hyötyä Etelä-Alvarin lausuntoa hienosäädettäessä, niin siitäpä vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipide; Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo/YVA

Keskiviikko 22.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Toimitin asukasmielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle perjantaina 17.07.2010.

 

Mielipide on pitkähkö, mutta "minulla ei ollut aikaa kirjoittaa lyhyesti"!

 

-----------------

 

 

 

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO, Sulkavuoren vaihtoehto

 

Yleistä

 

Kiinnitän huomiota Pirkanmaa keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta laadittuun tiivistelmään, joka oli yleisön saatavilla mm. 07.09.2010 järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

 

Tiivistelmän otsikoinnissa puhutaan ainoastaan Sulkavuoren vaihtoehdosta eli tiivistelmästä saa ilmeistä todellisuutta vastaavan kuvan, että muita vaihtoehtoja ei ole tutkittukaan. Tätä tuntumaa ei vähennä se, että tiivistelmän alussa lyhyesti mainitaan myös vaihtoehto VE NYKY+ eli olemassa olevien puhdistamojen puhdistusprosessin tehostaminen.

 

Sulkavuoreen sijoitettavaksi kaavailtua keskuspuhdistamoa on suunniteltu salassa ja vastoin niitä lupauksia, joita Tampereen Veden johto antoi syksyllä 2009 Ahlmanilla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Prosessi on kunnallisen asukasvaikuttamisen irvikuva.

 

Yksityiskohtaiset seikat, jotka tulee YVA-menettelyssä huomioida

 

Kiinnitän huomiota muutamaan kohtaan, jotka pyydän YVA-menettelyssä käsittelemään, mahdollisuuksien mukaan selvittämään ja ohjeistamaan:

 

1. Kalliolouhinnat

 

Sulkavuoren sisään on suunniteltu pinta-alaltaan 60.000 neliömetrin suuruiset louhinnat. Louhintoja tarvitaan siis kuuden (6) hehtaarin suuruisen alueen pinta-alalle.

 

YVA:ssa pitää selvittää, että kuinka monta kuutiometriä kalliota on louhittava puhdistamotiloja varten. Louhintamäärien arvioinneissa on esim. Ikea-projektin aikana epäonnistuttu perusteellisesti eli louhintamäärät on arvioitu rankasti alakanttiin. Samoin tapahtui Pirkkalassa Linnavuoren louhintaprojektissa.

 

YVA-prosessissa on käytettävä sellaisia asiantuntijoita, jotka pystyvät arvioimaan tarvittavat louhintamäärät oikein.

 

Mikäli Sulkavuoreen louhittavan tilan keskikorkeus on 20 metriä, syntyy louhetta 1.200.000 kuutiometriä. Kun tämä louhemäärä kuljetaan välivarastoon jonnekin Tampereen kaupungin alueella, merkitsee se 10 kuutiometrin kaivosautoilla 120.000 edestakaista ajomatkaa. Koska kaivosauton pitää palata samaa reittiä takaisin Sulkavuoren sisään, niin kaivosautot joutuvat kulkemaan maanpinnalla yhteensä 240.000 ajomatkaa - 120.000 matkaa kaivoksesta välivarastointipaikalle ja 120.000 matkaa välivarastointipaikalta takaisin Sulkavuoren uumeniin. Mikäli Sulkavuoreen louhittavan luolaston keskikorkeus tulee olemaan 40 metriä, niin matkaluvut luonnollisesti tuplaantuvat ja 10 metrin keskikorkeudella matkaluvut puolittuvat.

 

Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärveen on louhittava yhteensä kuuden kilometrin pituisesti kalliotunnelia.

 

YVA:ssa pitää selvittää, että kuinka monta kuutiometriä kalliota on louhittava jäteveden siirtotunneleita varten.

 

Kalliolouhinnat tulevat olemaan kuutiomääriltään valtavat.

 

YVA:ssa pitää selvittää, että kuinka monta kuorma-autokuormallista kalliolouhosta on ajettava Sulkavuoren sisältä ja siirtotunneleista maan pinnalle. Ajoramppien ulostulokohdat on tarkasti selvitettävä, jotta asukkaat pystyvät seuraavassa vaiheessa kommentoimaan ajoramppien sijaintia sekä sitä ajoneuvomäärää, joka rakennustyön aikana tulee liikkumaan ajoramppien kautta Tampereen kaupungin liikenneväylille.

 

Ajoneuvoliikenteen laskennassa on huomioitava se, että kuorma-autot joutuvat ajamaan ajoramppien kautta tyhjänä takaisin. Tyhjänä ajavan auton liikennemelu ja sen asukkaille aiheuttama häiriö on lähellä kuormaa kuljettavan ajoneuvon aiheuttamasta liikennemelusta ja sen vuoksi tyhjänä louhokseen ajavien ajoneuvojen lukumäärä pitää sisällyttää hankkeen vaatimiin liikennöintimääriin.

 

Kalliolouhoksen välivarastointipaikat sekä louhinnassa syntyneen louheen lopulliset sijoituspaikat on YVA:ssa  selvitettävä.

 

Jos kalliolouhinnassa syntyvät kivijärkäleet joudutaan murskaamaan ennen tavaran loppusijoitusta, YVA:ssa on selvitettävä, että missä murskaustyö suoritetaan ja mitä ongelmia maan päällä tapahtuva murskaaminen aiheuttaa. Ongelmina tulevat olemaan ainakin melu- ja tärinä- ja pölyongelmat. Jos kivenjärkäleiden murskaamisessa on käytettävä räjäyttämistä, on maan päällä tapahtuvan räjäyttämisen vaikutukset asuntoihin, rakennuksiin, ihmisiin ja luontoon erikseen arvioitava.

 

Jäteveden siirtotunneleiden puolivälin tienoille rakennettavan ajoluiskan paikka on tarkasti suunniteltava ja kerrottava asukkaille. Luiskan sijoituspaikkavaihtoehdoista pitää asukkaille varata erikseen mahdollisuus sanoa mielipiteensä.

 

2. Luohintojen tärinä- ja räjäytysvahinkojen arviointi sekä niiden korvausvastuun määrittäminen

 

                      Louhinta- ja räjäytystöiden aiheuttamien vaurioiden arvioiminen on haasteellista.

 

Maan johtavilta ns. räjäytysasiantuntijoilta puuttuu käytännön kokemus räjäytystöiden aiheuttamien vahinkojen ennakoinnissa. Ns. asiantuntijat ovat sallimaan heilahdusnopeuksia, jotka vaurioittavat kaukanakin räjäytyskohteesta sijaitsevia asuintaloja. Tästä on karmeaa kokemusta Tampereen Ikean ja sen tarvitsemien liikenneramppien rakennusajalta.

 

YVA:ssa on määrättävä, että räjäytystöiden aiheuttamien vahinkojen arvioinnissa on etukäteistarkastus tehtävä asunnoille ja rakennuksille, jotka sijaitsevat 500 metrin etäisyydellä tai sitä lähempänä räjäytyskohdetta. Ikea-räjäytysten kokemus oli, että parikymmentä vuotta sitten rakennetut omakotitalot vaurioituivat pysyvästi jopa 500 metrin etäisyydellä räjäytyskohdasta.

 

Heilahdusnopeusmittareita on jo YVA:ssa määrättävä kiinnittämään riittävä määrä, jotta räjäytyskohtaiset vahinkojen aiheuttajat pystytään jäljittämään. Räjäytyskohtaisen vahingonaiheuttajan jäljittäminen on korvausvastuiden vuoksi välltämätöntä.

 

Jo YVA:ssa pitäisi määrätä, että räjäytysvahinkojen korvaajaksi määrättäisiin jätevesilaitoksen rakennuttaja eli Tampereen Vesi. Räjäytysvahinkojen minimoinnissa on tärkeää, että rakennuttaja on määrätty korvausvelvolliseksi, sillä se takaa sellaisten urakkasopimusten solmimisen, jotka säästäisivät rakennuttajan suurilta korvauksilta alueen asukkaille.

 

3. Varapurkupaikan määrittäminen ja sen selvittäminen, että onko suunniteltu varapurkupaikka lainkaan mahdollinen

 

YVA:ssa on kiinnitettävä erityistä huomiota jätevedenpuhdistamon poikkeustilanteiden hallintaan.

 

Yleisötilaisuudessa tuli esille, että varapurkupaikka on suunniteltu sijoittaa Vihilahden tuntumaan lähes "kuivalle maalle".

 

Jätevedenpuhdistamon kapasiteetiksi suunnitellaan 91.000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa. Varapurkupaikan merkitys havainnollistuu, kun toteaa vuorokausimäärä tarvitsevan kahden hehtaarin suuruisen alueen, jolle vuorokaudessa johdettaisiin puhdistamatonta jätevettä 4,5 metrin paksuinen "paskapatja". Kyse on valtavasta ympäristöriskistä.

 

Varapurkupaikan sijainti ja sen toimivuus on perusteellisesti selvitettävä. Käsittelemättömän jäteveden ohjaaminen kuivalla sijaitsevan purkupaikan kautta luontoon sisältää suuren ympäristöriskin.

 

Varapurkupaikan sijoittaminen Pyhäjärven rannan tuntumaan on perusteellisesti tutkittava ja sijaintipaikka on selkeästi kerrottava YVA-selostuksessa, jotta kansalaiset voivat ottaa asiaan kantaa.

 

 

Yhteenvetoa

 

                      YVA:ssa pitää mielestäni selvittää mm. seuraavat asiat:

 

• Sulkavuoreen louhittavan kalliotilan tilavuus
• ajoluiskien paikat, joiden kautta räjäytetty kalliolouhe kuljetetaan ulos
• kalliolouheen partikkelikoko ja selvitys siitä, että onko kiviaineksen murskaaminen maan päällä tarpeellista
• kalliolouheen murskauspaikat ja paikoilla syntyvä melu, pöly sekä tärinävaikutukset
• kalliomurskeen välivarastointipaikat (=murskauspaikat) sekä loppusijoituspaikat 
• yhdensuuntaiset ajomatkat Sulkavuoresta louhittavalle kalliomurskeelle ja ajoreittien tarkka selvittäminen
• likaisen jäteveden johtamiseksi Viinikasta Sulkavuoreen tarvittavan siirtotunnelin osalta samat selvitykset kuin Sulkavuoren sisällä tapahtuvien louhintojen kohdalla
• kulkeeko puhdistettu jätevesi omissa putkistoissaan samassa tunnelissa kuin likaista vettä kuljettavat putkistot? Jos puhdistettua vettä varten tarvitaan erillisiä louhintoja, on niiden osalta tehtävä samat selvitykset kuin Sulkavuoren louhinnoille. Erityisen huolella pitää selvittää Viinikan ja Sulkavuoren väliin mahdollisesti tulevan ajoluiskan paikka. Ajoluiskan kautta kulkevan liikenteen määrä pitää selvittää.
• varapurkupaikan sijainti. Mitä vaikutuksia ihmisille, luonnolle, liikenteelle ja ympäristölle koituu, jos likaista jätevettä joudutaan ohjaamaan varapurkupaikan kautta vuorokausi tai viikko?
• Pyhäjärveen suunnitellun purkupaikan kohdalla olevan virtaama pitää selvittää
• mitä vaikutuksia olisi, jos purkuputkea jatkettaisiin se 17 kilometrin matka, joka nyt puuttuu, jotta Tampereen seudun (puhdistetut) jätevedet voitaisiin ohjata vesistön alajuoksulle?

 

Toivon, että tässä esitetyistä mielipiteistä on hyötyä Sulkavuoden YVA:aa laadittaessa. Myönnän, että mielipide sisältää uhkakuvia. Uhkakuvat ovat kuitenkin sen laatuisia, että ne pitää huomioida, kun asiaa jatkokäsitellään.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun kalliopuhdistamon esittelytilaisuus Ahlmanilla 23.11.2009

Tiistai 24.11.2009 klo 20.52 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti Ahlmanin ammattiopistolla maanantaina 23.11.2009 yleisötilaisuuden, jossa lähialueen asukkailla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä Sulkavuoreen suunnitellusta jäteveden puhdistuslaitoksesta.

 

Tilaisuus täytti Ahlmanin auditorion ääriään myöten, sillä tilaisuuteen oli saapunut...

Lue lisää »

Mistä niitä asioita oikein tulee?

Torstai 19.11.2009 - -Esko Erkkilä-

Saunalahden mainoksessa sanotaan, että mistä niitä senttejä oikein tulee!

 

Tamperelainen asukasaktivisti joutuu nyt toteamaan, että mistä niitä asioita oikein tulee!

 

Asioiden runsaus on nähtävä pääsääntöisesti positiivisena seikkana, sillä XL-ryhmä on saanut kaupunkiin vauhtia. On toki myönnettävä, että...

Lue lisää »