Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Demokratia kapeni

Perjantai 27.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2016 päättyminen merkitsi, että kaikki ”pehmeistä asioista” päättäneet johtokunnat lopetettiin Tampereella.

 

Kuoliniskun saivat seuraavat johtokunnat:

 

  • Avopalvelujen johtokunta
  • Kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta
  • Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta
  • Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta
  • Toisen asteen koulutuksen johtokunta
  • Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta

 

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jo 14.12.2015 näin;

 

  • että avopalvelujen johtokunta, kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta sekä varhaiskasvatuken ja perusopetuksen johtokunta lakkautetaan 1.1.2017 alkaen,

 

  • että edellä mainittujen johtokuntien tehtävät siirtyvät hallintosäännössä määriteltävällä tavalla kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille

 

Olen melkoisen varma, että useimmat kaupunginvaltuutetut eivät ymmärtäneet millaisen demokratiavajeen he päätöksellään siunasivat. 

Taas kerran virkahenkilöt veivät luottamushenkilöitä kuin pässiä narusta!

 

Em. johtokuntien lopettaminen merkitsi, että yhteensä 84 luottamushenkilöpaikkaa hävisi Tampereen luottamushenkilöpaikoista, sillä johtosäännön mukaan johtokunnissa on seitsemän jäsentä ja kaikilla heillä on henkilökohtainen varajäsen.

 

 

Keskusta menetti kuoliniskussa yhteensä kolme johtokuntapaikkaa ja kolme johtokunnan varapaikkaa.

 

 

Uudistuksessa jätettiin ennalleen ”kovat johtokunnat” eli liikelaitosten johtokunnat;

 

  • Tampereen Infra Liikelaitos
    • keskustalaisista Esko Erkkilä varsinainen jäsen ja Terhi Mäkinen varajäsen

  • Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
    • ei keskustalaisia jäseniä

  • Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
    • keskustalaisista Raija Kytöharju varsinainen jäsen ja Mervi Karinkanta varajäsen

  • Tampereen Vesi Liikelaitos
    • keskustalaisista Antti Juva varsinainen jäsen ja Iina Karppila varajäsen

  • Tampereen Voimia Liikelaitos
    • keskustalaisista Titta Mattila varsinainen jäsen ja Mervi Juntunen varajäsen

 

Näiden lisäksi Sara Hildenin taidemuseon johtokunta jatkaa toukokuun 2017 loppuun saakka ja sen keskustalaisena jäsenenä jatkaa Maarit Suonsivu.

 

 

Näin se meni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Tampereen Vesi Liikeaitos, Tampereen Voimia Liikelaitos, Sara Hildenin taidemuseon johtokunta,

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi Liikelaitos, Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta, yksi ääni, yhdellä äänellä on merkitystä, Antti Juva, Tampereen vesimaksujen korotus, Tampereen vesimaksujen korotusesitys,

Työmme tuotti tulosta!

Perjantai 19.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Saimme virallisesti eilen tiedon, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt Tavase Oy:n hakemuksen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi Pälkäneelle ja Kangasalle.

 

 

Toki asiasta liikkui alustavaa tietoa jo edellispäivänä, mutta virallisesti asia vahvistui eilen.

 

 

Sanotaan, että hyvällä ja myönteisellä asialla on monta isää.

 

 

Olen varma, että Te, jotka olette vuosikausia seuranneet näitä sivujani, allekirjoitatte, että Esko Erkkilä on eräs Tavasen kuoppaamiseen liittyneen prosessin isistä!

 

 

Olen kuitenkin pieni tekijä siinä monien henkilöiden joukossa, jotka olemme taistelleet järjetöntä hanketta vastaan.

 

 

Haluan nostaa esille muutaman henkilön, jotka ovat olleet etulinjassa, kun Tavasea ollaan kuopattu.

 

 

Ari Nieminen Valkeakoskelta saa suurimmat kiitokseni, sillä hänen laskelmiin ja tosiasioihin perustuvat kirjoituksensa ja kannanottonsa ovat antaneet meille ”vesialan amatööreille” sitä selkänojaa, jota olemme tarvinneet.

 

 

Politiikan saralta kansanedustaja Pauli Kiurun selkeä toiminta Tavasen kuoppaamiseksi on ollut ratkaisevaa. Kansanedustaja Mikko Alatalo on yhdessä Pauli Kiurun kanssa muodostanut sen parivaljakon, jotka kansanedustajan mandaatilla ovat toimineet porkanmaalaisten parhaaksi.

Muistan päivän tarkkuudella sen hetken, jolloin kansanedustaja Mikko Alatalo vei silloisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen Pälkäneelle tutustumaan järjettömään Tavase-hankkeeseen - tuo päivä oli tammikuun 24. päivä vuonna 2011!

*************

 

 

Saavuttamamme voitto on kirvelevä tappio Tampereen Vedelle ja Tavasen johdolle.

 

 

AVI:n päätös on tappio myös niille monille tamperelaispoliitikoille, jotka ovat aikoneet Tavasen kautta alistaa Tampereen naapurikunnat keskuskaupungin määräysvallan alle.

 

 

Päätös on tappio myös niille henkilöille, jotka joissain poliittisissa yhteyksissä ovat todenneet, että ”Tavasen vastustaminen on Eskon omaa toimintaa”.

 

 

*****************

 

 

 

On aihetta iloon, mutta pelkään, että Tavase-kysymyksessä on nyt nähty vasta ensimmäinen alkuerä.

 

 

Olen melko varma, että Tavase-taistelun nyt hävinneet tahot alkavat suunnitella tekopohjavesilaitoksen rakentamista Pinsiöön.

 

 

Hämeenkyrön ja Ylöjärven päättäjät!

 

Nyt pitää olla hereillä ja alkaa heti tekemään työtä, jotta Tavasen kannattajat eivät uskaltaisi alkaa tekemään suunnitelmia Pinsiönharjun tuhoamiseksi, jotta Tampereen tarpeisiin saataisiin tekopohjavettä!

 

 

Tavasen kannattajien mukaan Tampereelle eivät riitä Näsijärvi ja Pyhäjärvi raakaveden lähteiksi – sitä pitää heidän mukaansa tehdä keinotekoisilla sadetuksilla ja tuhota korvaamattomat luontoarvot.

 

 

Tavasen toinen ja todellinen taistelu on vasta alkamassa – sitä pelkään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavase Pinsiöön?, Pinsiö, Ari Nieminen, Pauli Kiuru, kansanedustaja Pauli Kiuru, Mikko Alatalo, Tampereen Vesi Liikelaitos, Vesitehdas, Tampereen Vesi,

Tampereella vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvistä asioista ei päätä kaupunginvaltuusto, vaan Tampereen Vesi Liikelaitos

Maanantai 23.9.2013 - -Esko Erkkilä-

On yleinen menettely, että kunnanvaltuustot tai kaupunginvaltuustot toimivat kunnissa ja kaupungeissa ylimpänä päättävänä elimenä.

 

Näin Tampereellakin pääsääntöisesti, mutta vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä päättäjänä toimii Tampereen Vesi Liikelaitos.

 

Asiantila tuli täysin selväksi, kun kaupunginvaltuutettu Lasse ”Oka” Oksanen esitti kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 16.9.2013 klo 16.00 kysymyksen Kämmenniemen jätevesien johtamisesta kaupungin verkkoon.

 

Valtuutettu Oksanen taustoitti kysymystään näin:

 

Tampereen kaupunginvaltuusto on linjannut vuonna 2008, siis viisi vuotta sitten, että Kämmenniemen jätevedet johdetaan kaupungin verkkoon vuoden 2013 loppuun mennessä.  Varmentaakseen kaupunginvaltuuston tahdon toteutumisen, kirjattiin vuoden 2013 budjettiin teksti ”Kämmenniemi liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon rakentamalla yhdyslinja Sorilan ja Kämmenniemen välille”.

 

Oksanen jatkoi todeten nykytilanteesta;

 

Vesihuollon rakentamistoimenpiteet kuluvana vuonna ovat täydellisessä ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa. Asia oli tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn kevään 2013 aikana, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut.

 

Lasse Oksanen päätti lyhyen ja selkeän kysymyksensä;

 

 

Tiedustelemme, millaisiin toimiin ja millä aikataululla Tampereen kaupunki ryhtyykaupunginvaltuuston päätöksen toteuttamiseksi? Lisäksi on tärkeätä selvittää, mikä taho tai kuka kantaa vastuun päätöksen vastaisista toimista?

 

Hämmästys oli suuri, kun pormestari Anna-Kaisa Ikonen vastauksessaan toisteli konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan ja erityisesti Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja Pekka Pesosen sepustuksia, että kuinka mahdottomia päätöksiä kaupunginvaltuutetut ovat tehneetkään.

 

Jos yhtäänkään osaa tulkita vastauksia, niin Kämmenniemen asukkaat saavat heittää vuosikausiksi toiveensa Kankkulan kaivoon siitä, että Tampereen kaupunki laittaisi alueen jätevesiasiat kuntoon.

 

Laiha lohtu kämmenniemeläisten kannalta on pormestarin omaan vastaukseensa kirjoittama lause, joka kuuluu näin:

 

”Kämmenniemen jätevesien johtamista koskeva asia ja siitä tehdyt ristiriitaiset päätökset on käsiteltävä uudelleen vuoden 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä.”

 

 

On surulla todettava, että tämä vesittyy jo kuitenkin pormestarin vastauksen seuraavassa lauseessa:

 

 

”Tällöin on otettava huomioon Tampereen Veden investointisuunnitelmat ja aikataulut runkoverkon vahvistamiseksi sekä taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa valtuuston talousarviokokouksessa tekemä tekstilisäys.”

 

 

Myönnän, että en ole asiantuntija Kämmenniemen vesihuoltoasioissa, mutta sen ymmärrän, että Tampereen Vesi Liikelaitos nyt kävelee reippaasti yli Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksien.

 

Tapaus on varoittava esimerkki jälleen kerran myös siitä, että kuntaliitosten mahdollisesti syntyessä kantakaupungin päättäjät vähät välittävät syrjemmällä elävien elinolosuhteiden kehittämisestä.

 

Lausun parhaat kiitokset Tampereen Sitoutumattomat ry:n kaupunginvaltuutettu Lasse Oksaselle asioita paljastaneen kysymyksen esittämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kämmennimei, Kämmenniemen vesihuoltokysymys, Lasse Oksanen, Lasse "Oka" Oksanen, Tampereen Vesi, Tampereen Vesi Liikelaitos, valtuustokysely,

Kunnan ja kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen merkitsee kuntalaisdemokratian haaksirikkoa

Lauantai 30.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Monissa kunnissa on nykyisin pyrkimyksenä yhtiöittää kuntalaisille palveluja tarjoavat liikelaitokset.

 

Äänestäjien, kuntalaisten ja päättäjien on yhtiöittämispyrkimyksistä kuullessaan tiedostettava, että kuntalaisten ja luottamushenkilöiden valvontamahdollisuudet katoavat olemattomiin yhtiöittämisen myötä.

 

Yhtiöittämisen jälkeen kuntayhtiön on noudatettava osakeyhtiölakia ja se merkitsee, että yhtiöiden päätösvalmistelu sekä rahavirrat eivät ole julkisia.

 

Kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen rapauttaa demokratiaa.

 

Tampereen seudulla yhtiöittämisen ehkä surkein esimerkki on Tavase Oy.

 

Onneksi Tavase Oy on tulossa tiensä päähän ja se pitääkin nyt ehdottomasti varmistaa.

 

Yhtiöitetty palveluntarjoaja on kaiken avoimuuden tavoittamattomissa. Kunnalliset valvontaelimet eli esim. tarkastuslautakunnat ovat tervetulleita ”tarkastamaan” kuntien yhtiöittämiä liikelaitoksia, mutta niiden yhtiöstä saama informaatio rajautuu korkeintaan kahvi- sekä pullatarjoiluun sekä ilmoista jutusteluun. Yhtiön toimitusjohtajan ei tarvitse – eikä osakeyhtiölain mukaan saakaan – kertoa yhtiön asioista tarkastajille tavuakaan!

 

Ylikunnallisten palveluntarjoajien kohdalla päädytään usein yhtiöittämiseen.

 

Pelkään, että Tampereella ja Tampereen seudulla seuraava yhtiöittämishanke rakentuu veden- ja ehkä erityisesti jäteveden ympärille.

 

Tampereen Vedellä on nyt jo kunnallisena liikelaitoksenakin – Tampereen Vesi Liikelaitos – maine, joka tiedonsaannin vinkkelistä on kaukana asukasdemokratiasta.

Jos sen toiminnot yhtiöitetään, saavat sen vaikutuspiirissä asuvat valmistautua erittäin vakavasti kuntalaisdemokratiaa pilkkaavaan toimintakulttuuriin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhtiöittäminen, kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen, kunnallisten palvelujen yhtiöittäminen, liikelaitosten yhtiöittäminen, liikelaitokset, Tampereen Vesi, Tampereen Vesi Liikelaitos, Sulkavuori, Tavase, Tavase Oy, jätevesien keskuspuhdistamo,

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.


Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

varapurku1

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.


Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.


Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

varapurku2

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

varapurku3

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

varapurku4

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

varapurku5

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

varapurku5plus

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.


Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.


Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?


Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

varapurku6

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.


Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.


Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!


Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi, Sulkavuori, Koivistonkylän Omakotiyhdistys, Vihioja, Houkanoja, Lahdenperänkatu, Koivistonkylä, Lempääläntie, Ramboll Oy, Ikea, Ikea-räjäytykset, viettopurkuviemäri, . Koivistonkylän Prisma, Prisma, Palokallion Omakotiyhdistys, Tavase Oy,

Totuus alkaa paljastua - Sulkavuoreen rakennettavan jätevesien keskuspuhdistamon rakennusvaihe tulisi raunioittamaan Koivistonkylän omakotitalojen lisäksi kerrostaloja runsaasti ja julkisista rakennuksista ainakin Hatanpään koulun sekä Hatanpään lukion

Lauantai 18.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan keskuspuhdistamon kolmas YVA antaa arvokasta tietoa, sillä siinä suunnitelman sinänsä perin vajavaisesta aineistosta paljastuu monia hanketta koskevia tietoja, jotka ovat merkittäviä koko hankkeen torppaamiselle.

 

Kiitän YVA-suunnitelmaa mm. siitä, että nyt ensimmäisen kerran koko hankkeen aikana annetaan edes jonkinmoista tietoa rakennusvaiheen aiheuttamista ongelmista.


Jokainen YVA-suunnitelma maksaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa ja koska nyt on kyse kolmannesta keskuspuhdistamon YVA:sta, niin me tamperelaiset veronmaksajat tulemme maksamaan keskuspuhdistamon YVI: sta peräti 3,0 MEUR!

 

Tähän saakka on ollut yleisesti tiedossa, että Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon rakennusvaiheessa raunioituisi joitakin kymmeniä omakotitaloja Sulkavuoren läheisyydessä Tampereen Koivistonkylässä ja Nirvassa.

 

Nyt julkaistussa YVA-aineistossa tulee selkeästi esille, että Viinikanlahdesta Sulkavuoreen louhittavan jäteveden siirtotunnelin ja Sulkavuoresta Viinikanlahteen louhittavan purkutunnelin louhintatyöt tulisivat raunioittamaan laajalti omakotitaloja, kerrostaloja sekä julkisia rakennuksia ainakin Koivistonkylässä, Taatalassa, Rautaharkossa, Hatanpäällä ja Vihilahdessa.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata raunioituneille omakotitaloille, kerrostaloasuntojen omistajille ja sitä kautta niiden vuokralaisille louhintatöiden aiheuttamat vahingot?

 

Minä tiedän vastuksen ja se on:

 

Ei mitenkään.

 

Muutama kuva YVA-suunnitelmaan liittyvästä aineistosta vahvistaa edellä sanomani:

 

sulkavuorikartta1

 

YVA-suunnitelman havainnekuvassa  esitetään punaisella alue, jolla tunneleiden räjäytystöiden tärinävaikutus ylittää 5 mm/sekunnissa. Sen ulkopuolella tärinävaikutus ylittää sinisellä merkityllä alueella 2 mm/sekunnissa.

 

Voin Ikea-räjäytysten kokemusten perusteella vakuuttaa, että kahden millimetrin sekunnissa oleva heilahdusnopeus merkitsee ruokailuvälinekaapissa ”uutta järjestystä” ja melkoista kilinää. Omien kokemusteni perusteella se merkitsee myös omakotitalon tiiliverhouksien vaurioitumista. Samaan tulokseen tapauksessamme tuli myös Tampereen kaupunki, sillä saimme tärinävaurioiden vuoksi kuudensadan (600,00) euron suuruisen korvauksen!

 

 

sulkavuorikartta2

 

Tästä havainnekuvasta selviää, että Hatanpään koulu ja Hatanpään lukio tulevat olemaan louhintatyöongelmien keskipisteessä, sillä jätevesien siirtotunneli ja ”puhdistettujen” jätevesien purkutunneli tultaisiin louhimaan täsmälleen näiden oppilaitosten alitse!

 

On varmaa, että koulujen rakenteisiin tulisi kohdistumaan sellaisia tärinävaikutuksia, että koulujen rakenteet tulisivat vaurioitumaan. Herää kysymys, että voitaisiinko opetusta turvallisin mielin jatkaa Hatanpään koululla ja Hatanpään lukiossa? Uskaltavatko vanhemmat lähettää koulukkaansa kouluun, joka on joka hetki sortumisvaarassa?

 

Kiitän Tampereen Veden tähän hankkeen kolmanteen YVA-suunnitelmaan liittyvästä aineistosta, sillä nyt alamme päästä asian ytimeen.

 

Kolmas YVA-suunnitelma merkitsee kolmannen miljoonan euron maksamista tamperelaisten rahakukkarosta, mutta siitä huolimatta se on kuitenkin paikallaan, sillä vasta nyt alkaa paljastumaan Sulkavuori-hankeen mielettömyys.

 

Toivon, että Tampereen nykyiset päättäjät, syksyn kaupunginvaltuustoehdokkaat, Tampereen Veden virkahenkilöt sekä Koivistonkylän, Taatalan, Hatanpään, Rantaperkiön ja Vihilahden asukkaat seuraavat blogipalstaani, sillä jatkan tällä palstalla Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon asioiden käsittelyä myös lähipäivinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koivistonkylän Omakotiyhdistys, Sulkavuori, Tampereen Vesi, Taatala, Rautaharkko, Vihilahti, Hatanpää, Hatanpään koulu, Hatanpään lukio,

Jäteveden keskuspuhdistamon YVA maksaa jokaisella yrityskerralla miljoona euroa?

Maanantai 6.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoiminta lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti sekä kehittää vesihuoltoa siten, että pysytään mukana yhteiskunnan kehityksessä.

 

Kauniisti sanottu, mutta käytännön toteutukset ovat vedenhankintasuunnitelmien sekä jätevesien käsittelysuunnitelmien osalta kaikkea muuta kuin ”kauniita”.

 

Käsittelen tässä jutussa Tampereen Veden keskuspuhdistamohanketta ja tarkemmin ilmaistuna hankkeen ympäristövaikutusten arviointeja eli YVA-hankkeita.

 

Hankkeen ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointi kulki nimellä Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA -selostus). Se valmistui 30.10.2008 ja hankkeen konsulttiyrityksenä toimi Pöyry Environment Oy.

 

Hankkeen yhteysviranomaisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen 26.3.2009 antama lausunto keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on murheellista luettavaa. Se kuvastaa hankkeesta vastaavan eli Tampereen Veden ylimielistä suhtautumista suureen ja vakavaan hankkeeseen.

 

Oli luonnollista, että yhteysviranomaisen lausunto ei antanut Tampereen Vedelle mahdollisuuksia jatkaa hanketta suunnitelman pohjalta.

 

Tampereen Vesi ei kuitenkaan lannistunut, vaan otti hihastaan mielestään suurenmoisen valttikortin ja esitti, että keskuspuhdistamo sijoitettaisiin Tampereen Sulkavuoreen.

 

Suunnitelmat kyhättiin nopeasti kokoon ja kiireessä useita asioita jäi huomioimatta.

 

Hankkeen toinen ympäristövaikutusten arviointi kulki nimellä Pirkanmaan keskuspuhdistamo, Sulkavuoren vaihtoehto. Tätä arviointiselostusta ei ole kirjattu täsmällisesti millekään päivämäärälle, vaan valmistumishetkeksi todetaan ”heinäkuu 2011”!

 

On luonnollista, että Tampereen Vesi vaihtoi konsulttiyhtiötä ja nyt onneaan koitti FCG Finnish Consulting Group Oy.

 

Sulkavuoren keskuspuhdistamon hankevaihtoehdon yleissuunnitelmat on laatinut Pöyry Finland Oy ja tunnelien yleissuunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy. Konsultteja esiintyy siis aivan tungokseen saakka!

 

Tampereen Veden keskuspuhdistamohankkeen toisen YVA-yrityksen yhteysviranomaisena toimi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto keskuspuhdistamohankkeen Sulkavuoren vaihtoehdon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettiin 22.11.2011.

 

Yhteysviranomaisen lausunto on yhtä masentavaa luettavaa kuin Tampereen Veden ensimmäisenkin YVA-hankkeen lausunto.

 

Lausunnosta löytyy lukemattomia kohtia, jotka olisivat lupahakemuksen epäämisen syitä. Laskin, että lausunnossa yhteysviranomainen toteaa ainakin kymmenen kertaa

 

Arviointiselostus on tältä osin puutteellinen.  

 

Maininta ei jokaisessa kymmenessä kohdassa ole täsmälleen mainitsemani, mutta asiallisesti kuitenkin samaa tarkoittava.

 

Tampereen Vesi ei hätkähdä vähästä, vaan se jatkaa aloittamallaan linjalla ja nyt on vuorossa kolmannen YVA-selvityksen laatiminen, joista toinen ja nyt tekeillä oleva kolmas yritys kohdistuvat Sulkavuoreen.

 

Osallistuin kutsuttuna edustajana Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen työpajaan 2.8.2012. Edustin Palokallion Omakotiyhdistys ry:tä.

 

Nyt meneillään olevan kolmannen ”YVA-rynnistyksen” konsulttina Tampereen Vesi käyttää Ramboll Finland Oy:tä ja sen vuoksi työpajakutsun olivatkin allekirjoittaneet Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen sekä Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Jukka Hokkanen.

 

Palaan työpajan antiin myöhemmin, mutta kysyin tilaisuudessa Ramboll Finland Oy:n konsultilta, että paljonko tämän suuruusluokan YVA-selvitys maksaa hakijalle. Vastauksen helpottamiseksi heitin hintahaarukaksi 500.000 – 1.000.000 euroa.

 

Konsultti vastasi, että koska kyse on vaativasta hankkeesta, niin kustannusarvio asettuu esittämääni hintahaarukkaan!

 

Kysymykseni ansiosta tamperelaisten tiedossa on nyt, että Tampereen Vesi tulee maksamaan kolmesta keskuspuhdistamohankkeen YVA-arvioinnista todennäköisesti n. kolme miljoonaa euroa!

 

Toistan – 3.000.000 euroa!

 

Ensimmäisestä YVA-lausunnosta suoritemaksu Pirkanmaan Ympäristökeskukselle oli 11.620 euroa ja toisesta YVA-lausunnosta Tampereen Vesi joutui maksamaan suoritemaksua Pirkanmaan ELY-keskukselle 10.700 euroa!

 

On enemmän kuin todennäköistä, että Tampereen Vesi on ykkösluokan asiakas konsulttiyhtiöille!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Pirkanmaan keskuspuhdistamo, Pirkanmaan keskuspuhdistamon YVA, Sulkavuori, Sulkavuoren YVA, Koivistonkylän Omakotiyhdistys, Palokallion Omakotiyhdistys, Tampereen Vesi, Pöyry Environment Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy, Ramboll Finland Oy,

Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmien YVA-teelmäksen hylkääminen vahvistaa uskoa asukasvaikuttamisen mahdollisuuksiin

Torstai 1.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus antoi 29.11.2011 lausuntonsa Tampereen Veden YVA-suunnitelmasta rakentaa Pirkanmaan keskuspuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen.

 

Keskuspuhdistamon YVA-selostuksessa on ELY-keskuksen mielestä lukemattomia puutteita ja sen vuoksi se totesikin YVA-selostuksen riittämättömäksi.

 

Olin useiden muiden tavoin ollut menettämässä luottamustani ELY-keskusten lausuntoihin erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa. Sulkavuori-case osoittaa, että aktiivisella asukasmielipiteen esiintuomisella YVA-prosessista muodostuu todellinen ja olenkin nyt mieluusti valmis muuttamaan mielipiteeni!

 

Tampereen Veden Sulkavuori-hankkeestaan laatimaa YVA-selvitystä voidaan täydellä syyllä kutsua teelmäkseksi, sillä hankkeen yhteysviranomaisen lausunto on koko pituudeltaan karua luettavaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on pituudeltaan 33 sivua ja kun teelmäksen arvostelu alkaa heti lausunnon alussa, on selvää, että laadittu YVA-selvitys on lähes arvoton.

 

Yhteysviranomaisen antamien kattavien moitteiden vuoksi onkin ihmeteltävä sitä Tampereen kaupungin nettisivuille 29.11.2011 klo 15.51 ilmestynyttä tiedotetta, jonka otsikkona on:Tampereen Vesi täydentää keskuspuhdistamon YVA-selostusta”.

 

Tiedotteessa vähätellään niitä puutteita, jotka Pirkanmaan ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta.

 

Nettiin Tampereen kaupungin sivuille ilmestyneessä ja Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen allekirjoittamassa tiedotteessa todetaan, että Tampereen Vesi tulee täydentämään arviointiselostuksen pikaisesti yhteysviranomaisen puutteellisiksi arvioimilta osin.

 

Nyt mielestäni täydentäminen ei riitä, vaan on laadittava kaikkia sijoituspaikkaehtoja koskeva vertaileva ympäristövaikutusten arviointiselostus – vanhan korjaileminen ei riitä!

 

Toimin Tampereen Vedelle ilman korvausta konsulttina, kun kerron, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa sivulla 2 todetaan ykskantaan: ”Hankkeen YVA-menettelyä ei ole yhteen sovitettu muiden menettelyiden kanssa.”

 

Lause merkitsee, että aikaisemmin laaditut YVA-sijoituspaikkavaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia nyt kenkää saaneen YVA:n kanssa – menee siis kokonaan uusix!

 

Uudessa YVA:ssa on samoista lähtökohdista arvioitava kaikki aikaisemmat sijoituspaikkavaihtoehdot, nolla-vaihtoehto eli nykyisten puhdistamojen saneeraaminen sekä on tarkasti tutkittava myös eräät uudet sijoituspaikkaehdot, joita nyt hylätyssä YVA:ssa monet lausuntojen antajat ja mielipiteiden esittäjät ovat esittäneet.

 

Mielipiteitä nyt hylättyyn YVA:aan jätettiin lukuisia ja ne kaikki olivat hyvin perusteltuja. Uskon, että niillä oli ratkaiseva vaikutus, kun Pirkanmaan ELY-keskus tyrmäsi Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmat.

 

Osallistuin kahden mielipiteen aikaansaamiseen – Palokallion Omakotiyhdistys ry:n sekä Etelä-Alvarin mielipiteiden muotoiluun. Sen lisäksi lähetin oman henkilökohtaisen mielipiteeni, joka esiintyy Pirkanmaan ELY-keskuksen loppulausunnon liitetiedostoissa ”Asukas B, Ruokomäenkatu” –nimellä.


Puutun vielä ”YVA:ilun” kustannuspuoleen.

Tampereen Veden toimesta on nyt laadittu monia YVA- ja muita sevityksiä jätevesien keskuspuhdistamosta. Konsulttifirmat ovat tyytyväisiä, sillä niiden kassat pullistelevat tamperelaisten veronmaksajien rahoista. Nyt hylätty YVA-suunnitelma on kultakimpale konsulttiyrityksille. Kaikki joudutaan aloittamaan alusta (ja kaukaa) sekä laatimaan yhteismitalliset YVA:t aikaisemmin kolutuille sijoituspaikkavaihtoehdoille!

Peräänkuulutan erityisesti Tampereen Vesiliikelaitoksen johtokunnan roolia taloudellisissa kysymyksissä. Onko liikelaitoksen operatiivinen johtaminen riittävän tiukasti johtokunnan näpeissä?

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto löytyy helposti nettiosoitteesta www.ely-keskus.fi -> ELY-keskukset -> Pirkanmaan ELY -> Tiedotteet -> Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon arviointiselostus riittämätön.

 

Opettavaisia lukuhetkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi, jätevesien keskuspuhdistamo, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki, asukasvaikuttaminen, Palokallion Omakotiyhdistys ry, Etelä-Alvari,

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupinojan vesilaitos, Ruskon vesilaitos, Tampereen Vesi, Tavase Oy, Kaupinojan vesilaitoksen saneeraaminen, Pinsiönkankaalle Tavase Oy:n imeytysalue? Tavase Oy ja Pinsiö, Tampereen kaupunginvaltuusto,

Yksi dia vakuutti kaikki !

Torstai 8.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon YVA-tilaisuuden parasta antia torstaina 25.8.2011 Tampereen valtuustosalissa oli Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen esityksessään esittämä Näsijärven ja Pyhäjärven tilaa kuvaava dia.

 

Pesosen esittämässä diassa kuvattiin Näsijärven sekä Pyhäjärven vedenlaatua 1970-luvun alussa ja nyt.

 

Pyhäjärven osalta tilanne on vajaan neljänkymmenen vuoden aikana parantunut selvästi. Sen osalta ei enää olekaan korjaantumista odotettavissa, sillä Sulkavuoreen suunniteltu keskuspuhdistamo ”pitää siitä huolen”. On suuri todennäköisyys, että Pyhäjärvi pysyy pilaantuneena seuraavan sadan vuoden ajan!

 

Näsijärven tila on kohentunut siten, että koko järvessä vesi on nyt korkealaatuista. On ilahduttavaa, että veden laatu on koko Näsijärvessä erinomainen.

 

Tampereen Veden toimitusjohtaja Pesosen esittämän dian sanoma merkitsee, että Pälkäneelle ja Kangasalle suunniteltu sadetusmenetelmällä toimiva Tavase-hanke on tarpeeton. Yksi dia vakuutti siis kaiken oleellisen!

 

On mainio asia, että Tampereen Vesi on aloittanut Kaupin vanhan vedenottamon koekäytön ja ohjaa jo nyt Näsijärven vettä Tampereen vesijohtoveteen. Pesosen esittämä dia varmistaa, että tamperelaiset juovat turvallista vettä, jota ei ole tuotettu epäekologisesti.

 

Tiedän, että Tampereen eri poliittiset tahot käyvät parhaillaan keskusteluja Tavase-hankkeesta luopumisesta.

 

Ymmärrän päättäjien tuskan, sillä Tavaseen nyt sijoitettu 12 miljoonaa euroa on iso summa hukkaan heitettäväksi. Se on kuitenkin verrattomasti pienempi summa kuin 200 miljoonaa euroa, joka olisi Tavasen todellinen kustannusvaikutus, jos sen annettaisiin valmistua.

 

Summassa on huomioitu Pinsiöön tarvittava toinen imeytysalue. Pälkäneen imeytysalueesta Tavase joutunee varmuudella luopumaan ja Kangasalan imeytyskapasiteetti ei riitä, joten sen vuoksi  joudutaan tuhoamaan myös Pinsiön harjumaisemat.

 

Toivon, että hankkeen kannattajat huomioivat toimitusjohtaja Pesosen esittämät seikat ja luopuvat järjettömästä, kalliista ja toimimattomasta hankkeesta.

 

Tavasen Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin pumppaaman ja sadettaman vesipatsaan korkeus olisi suunnitelmien mukaan 863 metriä vuodessa! Se olisi yli tuhatkertainen alueen luontaiseen sademäärään verrattuna. Kyseessä olisi siis suorastaan ympäristörikos!

 

Kiitän toimitusjohtaja Pekka Pesosta havainnollisen dian esittämisestä ja toivon, että Tampereen päättäjät toimivat Pesosen esittämän tiedon pohjalta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Pekka Pesonen, Tampereen Vesi, Sulkavuori,

Tavase Oy:n vähäinenkin arvovalta ja merkitys karisee, sillä se hävisi oikeudessa Pälkäneen kunnalle ja tuomittiin maksamaan kunnan oikeudenkäyntikulut

Torstai 30.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tavase Oy haastoi Pälkäneen kunnan käräjäoikeuteen ja vaati kunnalta noin 60 000 euroa vahingonkorvauksia korkoineen.

Tavase haastoi Pälkäneen oikeuteen, koska kunta ei suostunut maksamaan osaa laskusta, joka aiheutui Tavasen tutkimusputkelle tehdystä ilkivallasta.

Käräjöinti tuli Tavaselle kalliiksi, sillä sen pitää maksaa Pälkäneelle oikeudenkäyntikuluja noin 19 000 euroa.

Tuomittu summa on Tavasen maksukyvylle suuri, sillä yhtiö oli juuri anelemassa viittä miljoonaa euroa toimintansa jatkamiseksi. Onneksi Tampereen päättäjät eivät suostuneet lisärahoitukseen.

Surullisen kuuluisan Tavase Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 2003 alkupuolella. Yhtiön tarkoituksena on hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa tekopohjavesi ja myydä se osakkaille.

Yhtiön suurin osakas on Tampere, sillä se omistaa Tavase Oy:n osakekannasta lähes 70 %.

Tekopohjaveden valmistamiseksi Tavase Oy suunnittelee sadettavansa Roineen järvivettä Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin 863 metriä vuodessa – luitte aivan oikein eli Tavase Oy:n suunnitelmissa on sadettaa lähes kilometrin korkuinen vesipatsas Suomen kauneimpiin harjumaisemiin!

Kun tiedämme, että Suomessa keskimääräinen sademäärä on n. 70 senttiä vuodessa, on varmaa, että jokainen toteaa Tavase Oy:n suunnitelmien mielettömyyden.

Tampereen kaupungin omistama liikelaitos – Tampereen Vesi – on ennakoinut Tavase Oy:n suunnitelmien epärealistisuuden ja on aloittanut koeajot Näsijärven veden hyödyntämiseksi Tampereen seudun vesihuollossa. Tampereen Kaupissa sijaitseva vesilaitos on koekäytössä ja se toimittaa jo nyt Näsijärven vedestä puhdistettua vettä Tampereen vesijohtoverkostoon.

Toivon, että Tampereen päättäjät ottavat ”järjen käteensä” ja lopettavat järjettömän Tavase-hankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase Oy, Tampereen Vesi, Pälkäne,

Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennusaikaiset haitat asukkaille tulevat olemaan mittavat

Maanantai 18.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tutustuminen Turun seudun puhdistamo Oy:n Turun Kakolanmäelle vahvisti ennakkokuvitelmat siitä, että vastaavan laitoksen rakentaminen Tampereen Sulkavuoreen tulee aiheuttamaan paljon ongelmia lähialueen asukkaille.

 

Jotta ongelmat voitaisiin minimoida, on niistä nyt puhuttava.

 

Turussa Kakolanmäkeen jouduttiin louhimaan tilat, jotka merkitsivät 500.000 kuutiometrin suuruisia kalliolouhintoja. Turun siirtoviemärit on toteutettu putkiratkaisuina, joten niiden osalta kalliolouhintoja ei tarvittu, kun uusi puhdistamo rakennettiin. "Toist puolt jokke" puhdistamolle tulevat jätevedet kulkevat Aurajoen alitse aiemmin louhittua tunnelia ja sinne rakennettua putkea pitkin.

 

Turussa puhdistamotilojen keskimääräinen louhintakorkeus on 10 metriä. Uskallan hieman epäillä meille esitettyä keskikorkeutta ja pidän todennäköisenä, että se todellisuudessa on suurempi.

 

Tampereella kalliotiloja tullaan louhimaan 60.000 neliömetrin alueella eli kyseessä on kuusi (6) hehtaaria kallionalaista tilaa. Jos sen keskikorkeus jää kymmeneen (10) metriin, joudutaan Tampereella räjäyttämään kalliota 600.000 kuutiometriä.

 

Tampereella jäteveden siirtoviemäri Viinikasta Sulkavuoreen ja puhdistetun veden siirtoviemäri Sulkavuoresta Pyhäjärveen tullaan louhimaan kallioon. Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila piti Tampereen suunnitelmaa hyvänä, sillä se mahdollistaa tietyn jätevesivaraston muodostamisen. Jätevesivarasto estää huippukausina puhdistamattoman jäteveden ylijuoksutuksen.

 

Anttila suositteli siirtoviemäreiden poikkileikkausalaksi 4 metriä x 4 metriä. Kun molemmat siirtoviemärit ovat pituudeltaan 3 kilometriä, kertyy niistä lisäräjäytystarvetta n. 100.000 kuutiometriä.

 

Tampereella joudutaan kalliolouhintoja suorittamaan siis vähintään 700.000 kuutiometrin verran.

 

Varmistin puhelinsoitolla toimitusjohtaja Anttilalta, että kalliolouhinnan kiintokuutiometristä syntyy louhetta 3 tonnia.

 

Turussa syntyi 500.000 kuutiometrin louhinnoista louhetta 1.500.000 tonnia. Louhe kuljetettiin Kakolanmäen uumenista ihmisten ilmoille Saksasta tuodulla erikoiskalustolla, jolla kuormakoko oli 30 tonnia.

 

Yksinkertainen jakolasku osoittaa, että louhekuormia tarvittiin Turussa 50.000 ajoneuvolastillista. Koska ajoneuvot joutuivat palaamaan samaa tietä takaisin, kertyi asukkaiden rauhaa häiritseviä ajoneuvo-ohituksia tasan 100.000 ajokertaa.

 

Tampereella kokonaislouhinnat tulevat Turun mallia perusteena käyttäen olemaan 700.000 kiintokuutiometriä. Siitä kertyy louhetta 2.100.000 tonnia.

 

Jos Tampereen Vesi onnistuu hankkimaan Sulkavuoren rakennustyömaalle vastaavan kuljetuskaluston kuin oli Turussa, niin louhekuormia Sulkavuoren sisästä ja siirtotunneleista kertyy 70.000 ajoneuvolastillista ja ajoneuvo-ohituksia 140.000.

 

Kuljetusmäärät ovat mielettömän suuria.

 

Miksi louhekuljetusten määrää ei kerrota kansalle?

 

En suoranaisesti vastusta jäteveden keskuspuhdistamon rakentamista. Haluan kuitenkin näillä laskelmilla selvittää Sulkavuoren tuntumassa asuvilla, että millainen louheenajohelvetti heitä odottaa, jos puhdistamo rakennetaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi, Tampereen Vesi Liikelaitos, Turun seudun puhdistamo Oy, Sulkavuori, Kakola,

Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Tampereen Veden Sulkavuoreen suunnitteleman jätevedenpuhdistamon vertailua

Sunnuntai 17.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi suunnittelee rakentavansa Pirkanmaan keskuspuhdistamon Tampereen ja eräiden lähikuntien jätevesille Tampereen Sulkavuoreen.

 

Turun seudulla on vastaava maakunnallinen keskuspuhdistamo toteutettu Turun Kakolanmäelle.

 

Olen kansalaisnäkökulmasta seurannut Tampereen Veden hanketta ja nyt sain myös tutustua Turun laitokseen maanantaina 11.1.2010.

 

Seuraavassa vertailen hankkeita maalaisjärjen antamalla viisaudella:

 

1. Puhdistamoiden puhdistusteho

 

Oletan Turun tutustumisen perusteella, että nykytekniikalla toteutettu keskuspuhdistamo pystyy puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja suorittamaan sen kustannustehokkaasti.

 

2. Puhdistetun jäteveden purkupaikka

 

Turussa puhdistetun jäteveden purkupaikka sijaitsee meressä Turun matkustajasataman Silja-terminaalista 400 metrin etäisyydellä Linnanaukiolla Ruissalon suuntaan.

 

Tampereella purkupaikkaa suunnitellaan Pyhäjärveen suhteellisen lähelle rantaa.

 

Ensimmäisen vuoden tulokset vedenlaadun kohenemisesta Turussa ovat vakuuttavat. Onko osasyynä se, että Turun matkustajalaivaliikenne ja tavaraliikennealukset sekoittavat purkupaikan meriveden tehokkaasti - tämä on erikseen arvioitava. Suhtaudun tietyllä varauksella Tampereen suunnitelmavaihtoehdon toteuttamiseen ja epäilen, että riittävää sekoittumista Tampereella ei tapahtuisi.

 

3. Tampereella suunnitelmat on tehokkaasti pyritty salaamaan

 

Turussa vakuutettiin, että avoin ja runsas tiedottaminen on auttanut hankkeen toteuttamisessa. Tiedotejakelun piirissä on hankkeen kaikissa vaiheissa ollut 10.000 turkulaista. Yllättävää, että mainittu väkimäärä sijoittuu max. 250 metrin etäisyydelle Kakolanmäestä.

 

Tampereella suunnittelu on tehty suurta salaisuutta noudattaen. Tampereen Veden johto on noudattanut hankesuunnittelun varhaisvaiheessa neuvostotyyppistä linjaa eli "kansalle ei tarvitse kertoa - ne saattavat kritisoida hanketta".

 

Onko Tampereen Vesi Turkuun suunnattujen tutustumismatkojen merkeissä muuttamassa linjaansa?  Hyvä, jos näin on tapahtunut.

 

Turussa nähty vakuutti, että nykytekniikalla toteutetut puhdistamot pystyvät puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja toiminta on myös kustannustehokasta.

 

Sulkavuori-suunnitelman purkauspaikkaa on mielestäni vielä perusteellisesti arvioitava.

 

Toivottavasti Tampereen hankkeen salailuvaihe nyt on takana ja johto uskaltautuu avoimuuteen.

 

Todelliset ongelmat ja haasteet Tampereen Sulkavuori-hankkeessa liittyvät rakennusaikaisiin ongelmiin. Ne saattavat kaataa koko hankkeen. Pyrin palaamaan niihin lähiaikoina näillä sivuilla.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turun seudun puhdistamo Oy, Tampereen Vesi, Tampereen Vesi Liikelaitos, Sulkavuori,

Ainoastaan aurinko saa laskea Itämereen puhdistamatta

Lauantai 16.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti maanantaina 11.10.2010 tutustumismatkan bussilastilliselle tamperelaisia Turun Kakolanmäellä sijaitsevalle Turun seudun puhdistamo Oy:lle. Olin mukana matkalla.

 

Oikeastaan puhdistamo sijaitsee Kakolanmäessä, sillä kyse on Kakolanmäkeen louhitusta laitoksesta.

 

Turun seudun puhdistamo Oy on seuraavien kuntien omistama palvelulaitos: Turku, Kaarina, Paimio, Rusko, Lieto, Naantali, Raisio, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Luvansaajien joukossa on ollut enemmänkin kuntia, mutta kuntaliitosten myötä osakaskuntien lukumäärä on vähentynyt.

 

Myös Aura, Pöytyä ja Oripää ovat liittymässä joukkoon, mutta niiden lopullinen liittyminen viivästyy, sillä ne ovat hakemassa valtion avustusta siirtoviemärin rakentamiseen.

 

Turun seudun puhdistamo Oy on mainio esimerkki saumattomasta seutuyhteistyöstä.

 

Mainittakoon, että Raisio ja Turusta katsellen sen "takana" sijaitsevat kunnat niskuroivat ja eivät alusta alkaen liittyneet Kakolanmäen laitoksen asiakkaiksi. Niiden paikallispuhdistamojen puhdistustulokset jäivät kuitenkin vajaiksi ja ne liittyivät myöhemmin Kakolanmäen laitoksen asiakkaiksi - viivyttely ja uppiniskaisuus maksoi mm. Raision kaupungille 20 miljoonaa euroa!

 

Turun seudun puhdistamo Oy on rakennettu Kakolan vankilan alle kallioon. Senaatti-kiinteistöt hallinnoi Valtion omistamia kiinteistöjä ja yritti jarruttaa puhdistamon louhimista vankilan alle. Puhdistamo käynnisti pakkolunastustoimituksen ja kahden vuoden kuluttua Senaatti-kiinteistöjen oli todettava hävinneen turhan kiistansa.

 

Puhdistamon rakentaminen maksoi 131 miljoonaa euroa ja sille kertyy liikevaihtoa 14 milj. euroa vuodessa.

 

Turun seudun puhdistamo Oy käsittelee jätevesiä hiljaisena ajankohtana 60.000…70.000 kuutiometriä vuorokaudessa ja sateisena aikana jopa 220.000 kuutiometriä vuorokaudessa. Sadeaikana osa jätevedestä - josta merkittävä osa on hulevesiä - joudutaan ohjaamaan puhdistamattomina purkupaikan kautta mereen.

 

Jätevedestä otetaan käsittelyn aikana talteen lämpöä 8 celsiusasteen verran - tämä merkitsee Turun Energia Oy:n tuottamasta kaukolämmöstä 10 % ja sen tuottamasta kaukokylmästä 80 %.

 

Laitoksen rakentaminen merkitsi 500.000 kuutiometrin suuruisen kalliolouhinnan toteuttamista Kakolanmäen uumenissa. Louhe ajettiin Turun-Helsingin moottoritien tietyömaalle ja penkereeksi Turun satamaan sekä erilliselle varastopaikalle, jonne louhetta kertyi hehtaarin kokoiselle alueelle 10 metriä korkea kasa.

 

Louhetta kertyi kaikkiaan 1.500.000 tonnia. Syntyneen louheen tonnimäärä oli lukuarvona siis kolminkertainen niihin kiintokuutiometreihin verrattuna, jotka jouduttiin louhimaan.

 

Louheen ajaminen kallion uumenista merkitsi lähikaduille nopeusrajoituksen asettamista 20 km/tunnissa. Pölyhaittoja louheen ajaminen ei aiheuttanut.

 

Turussa on hoidettu lähiympäristön informointi erityisellä huolella rakennustyön kaikissa vaiheissa.

 

Tiedotealueella asuu 10.000 turkulaista ja heidät pidettiin jatkuvasti ajan tasalla kaikista rakennusvaiheista. Tiedottaminen hoidettiin jokaiseen postilaatikkoon tai postiluukkuun jaetulla kirjallisella informaatiolla. Nettiin ei turvauduttu.

 

Toimitusjohtaja Anttila piti ensiarvoisen tärkeänä jatkuvaa ja rehellistä tiedottamista.

 

Kaikki kriittisellä alueella sijainneet huoneistot ja kiinteistöt tarkastettiin ennen louhintatöiden aloittamista. Ennakkotarkastus kesti 3,5 kuukautta.

 

Seurantatarkastuksissa ja lopputarkastuksissa ei todettu merkittäviä vaurioita.

 

Puhdistusprosessin läpikäynyt jätevesi johdetaan mereen Linnanaukiolle n. 400 metriä Turun satamassa sijaitsevasta Siljan terminaalista Ruissalon suuntaan. Linnanaukiolle päätyvä puhdistettu jätevesi on lämpötilaltaan 4…5 asteista.

 

Kunnissa sijaitsevat teollisuuslaitokset ja niiden jätevedet ovat sijaintikuntiensa vastuulla ja niiden jätevedet muodostavat osan kunkin kunnan jätevesistä. Osakaskuntien jätevesikuormitus määritellään jäteveden kokonaisvolyymin ja jäteveden likaisuuden yhteissummana. Toimitusjohtaja Anttila ennakoi, että osakaskuntien teollisuuslaitosten jätevedet ovat muutaman vuoden kuluessa suoraan Turun seudun puhdistamo Oy:n vastuulla ja ohjauksessa.

 

Jätevesilinjojen pumppuasemat ovat kuntien vastuulla ja toimitusjohtaja Anttilan mukaan pumppuasemien hajuhaitat johtuvat tästä. Minulla on omakohtaista kokemusta pumppuasemien hajuhaitoista, sillä Turun Vaakahuoneen vieressä sijaitseva pumppuasema tuoksahtelee - koen sen omalla nenälläni, kun olen iltalenkillä Turussa yöpyessäni.

Jos pumppuasemat olisivat Turun seudun puhdistamo Oy:n hoidossa ja vastuulla, ne eivät aiheuttaisi hajuhaittoja, lupasi toimitusjohtaja Anttila.

 

Mynämäen syrjäkulmilla WC-pytyn vetämisessä syntyneen jätteen kulkeutuminen Turun Kakolanmäen puhdistamoon kestää 18 tuntia - muualla syntynyt jätevesi tavoittaa Kakolanmäen puhdistamon nopeammin.

 

Kakolanmäen puhdistamossa syntyvä liete ajetaan tankkiautoilla Turun Topinojalla sijaitsevan Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen raaka-aineeksi. Päivittäin lietettä syntyy 7 säiliöautollista.

 

Turun seudun puhdistamo Oy:n toiminnan johdosta alentuneet fosforin, typen ja kiintoaineksen vähentymät ovat puhuttelevia. Tilastoja on vasta kahdelta vuodelta eli 2008 ja 2009, mutta ne vakuuttivat suurimmankin epäilijän eli allekirjoittaneen!

 

Merialueen tila on parantunut, Itämeren kuormitus on vähentynyt ja Saaristomeren suojelu on edennyt.

 

On helppo yhtyä luolamies Jouni Virkkusen toteamukseen:

"Ainoastaan aurinko saa laskea Itämereen puhdistamatta!"

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi, Turun seudun puhdistamo Oy, Timo Anttila, Ainoastaan aurinko saa laskea Itäreen puhdistamatta,

Kävin Kakolassa

Keskiviikko 13.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman tutustumismatkan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle perjantaina 8.10.2010 ja maanantaina 11.10.2010.

 

Osallistuin maanantain matkalle.

 

Tunnelmat tutustumismatkan tiimoilta ovat kaksijakoiset.

 

Kommentoin tänään matkan teknistä toteuttamista ja matkan sisällöllinen analysointi jääköön tuonnemmas.

 

Matkan anti oli osanottajille kiintoisa. Kysyä sopii, että olemmeko me osanottajat etuarvoisessa asemassa muihin tamperelaisiin verrattuna, kun saimme tutustua Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon?

 

Miksi lukemattomilla tamperelaisilla ei ollut siihen mahdollisuutta. Pohdiskelua helpottaa se, että kiinnostusta matkalle oli kahden bussilastillisen verran, joten suuria omantunnontuskia matkalle osallistumisesta ei tarvinne kantaa.

 

Tampereen Vesi tarjosi matkalaisille mainion lounaan ja sen osalta koen tiettyä omantunnon puhuttelua. Miksi me saimme nauttia tamperelaisten veronmaksajien kustantaman lounaan? Sanoinkin matkalla Tampereen Veden henkilöille, että lounas olisi pitänyt olla omakustanteinen eli 7,20 euroa per nenä. Nyt jäi mieleen painamaan, että olemmeko kiitollisuudenvelkaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille.

 

Tampereen Vedeltä matkalla oli mukana kaksi henkilöä, suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki ja laatuvastaava Liisa Mustaniemi.

 

Kokeneena myyntimiehenä ja lukemattomia asiakasmatkoja järjestäneenä ihailen naisten uupumatonta panostusta jututtaa paluumatkalla jokaista osanottajaa ja kartoittaa osanottajien kokemuksia matkalta. Kynät sauhusivat molemmilla naisilla ja kerrottavaa Tampereen Veden toimitusjohtajalle kertyi. En ole ennen nähnyt niin tehokasta tapaa hyödyntää korruptiomatkalla olevien asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden mielipiteitä! Hyvä Tampereen Vesi!

 

Matka taisi hieman loppua kesken ja bussi keskivaiheille jäi muutama osanottaja, joita Rauhamäki tai Mustaniemi eivät ehtineet "kuulustella".

 

Vierailumme pääisäntä oli Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila. Puhdistamokierroksella oppaana toimi luolamieheksi itsensä esitellyt Jouni Virkkunen.

 

Anttila omaa vahvan aseman Turun seudun jätevesibisneksessä ja se näkyy hänen esiintymisessään. Mies antoi ymmärtää siirtyvänsä lähiaikoina eläkkeelle ja se on asia, joka on omiaan antamaan varmuutta esiintymiselle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tutustumismatkalle!

 

Matka vakuutti tietyistä asioista, mutta vahvisti eräitä seikkoja, jotka pitää huomioida Pirkanmaan jäteveden keskuspuhdistamoa suunniteltaessa. Palaan molempiin lähipäivinä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi, Sulkavuori, Pirkanmaan jäteveden keskuspuhdistamo, Turun seudun puhdistamo Oy, Kakola, Kakolan jätevedenpuhdistamo, Timo Anttila, Jouni Virkkunen, Heidi Rauhamäki, Liisa Mustaniemi, luolamies,