"Talvisodan Summan taisteluista 80 vuotta"

Torstai 12.12.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen – tuttavallisemmin MSL-Tampere – otsikkoaiheisen luentosarjan toinen osa toteutettiin eilen Kirjastotalo Metson luentosalissa. Tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät ja sen vuoksi tilaisuus jouduttiinkin siirtämään alkuperäistä suurempaan luentosaliin.

 

 

 

 

 

Toteutimme luennon siten, että Jouni Koskela vastasi Summan taistelun taustoista ja minä puolestani siitä, miltä Summan taistelumaastot nykyisin näyttävät.

 

 

Luvattoman usein jätän esiintymisteni valmistelun vähäiseksi tai jätän valmistelun kokonaan tekemättä, mutta nyt tein poikkeuksen ja valmistelin osuuteni.

 

 

Tässä valmisteltu esitykseni:

 

 

Olen moniaita kertoja päässyt käymään Summan taistelupaikoilla kuluneiden 15 vuoden aikana ja täytyy tunnustaa, että kokonaiskuvan saaminen vei aikaa, sillä monesti käytiin vain Poppiuksen linnakkeella ja joskus toisinaan taas Summan kenttähautausmaalla.

 

 

 

Poppiukselle - joka "nykyasussaan" kuvassa - joudutaan kulkemaan Perkjärven ampuma-alueen kautta ja sen vierellä sijaitsevan varuskunta-alueen vieritse.

Perkjärvi oli Suomen aikana tärkeä tykistön koulutusalue ja siitä todetaan mm. näin:

"Vuosina 1918–1939 Perkjärven ampumaleirillä luotiin kenttätykistön korkea ampumatekninen ja osin myös teknillinen taito. Se ei käsittänyt yksinomaan ammuntoja, vaan myös tykistön kokonaistoimintaan liittyviä tukitoimintoja. Näitä olivat mittaus- ja säätiedustelu, tiedusteluilmakuvaus, kartoitus ja asetekniset kokeet. Leirikesinä hiottiin myös yhteistoimintaa eri aselajien kesken.”

 

Poppiukselle ei aina pääse, kun alueella on ampumaharjoituksia, mutta minun kohdallani ei ole koskaan ollut esteitä. Varmimmin Poppiukselle pääsee viikonlopun aikana, sillä silloin ampuma-alueella ei useinkaan ole harjoituksia.

 

Joskus Poppiukselle mennessämme näimme venäläisten varusmiesten olevan hikilenkillä matkamme varrella – yläruumiit paljaana ja nahkasaappaat jalassa pojat painelivat kestopäällystetiellä ja hiki virtasi!

 

 

 

Poppiuksen ja Miljoonalinnakkeen ( kuvassa) väliä on vajaat kilometri kuivaa kangasmaastoa. Patikkareitti kulkee kivistä rakennetun hyökkäysvaunuesteen ”Suomen puolella”.

 

Hyökkäysvaunuesteessä on yhä edelleen nähtävissä ne aukot, jotka venäläiset tekivät esteeseen puskutraktorilla ja joiden kautta sitten heidän läpimurtonsa 11.2.1940 tapahtui.

Näin siitä huolimatta, että suomalaiset tuhosivat 72 neuvostopanssaria.

 

Miljoonalinnakkeen edessä sijaitsee Munasuo ja voi niitä kertoja meidän pirtissä, jolloin viljakkalalaiset sotajermut kävivät 1950-luvulla taisteluja Munasuolla!

 

 

 

Summan kenttähautausmaalle on haudattuna 204 Summan alueelta ja Länsi-Kannakselta löydettyjä ja tuntemattomaksi jäänyttä talvisodan sankarivainajaa. Muistomerkin ovat veistäneet Heikki Häiväoja ja Ari Laitila 1995.

 

Summan kenttähautausmaa oli vielä 2000-luvun alkuvuosina salskean mäntymetsän keskellä, mutta sitten venäläiset parturoivat männikön niin, että nykyisin muistomerkki on metsäraivion keskellä.  Muistan oikein hyvin, kun kenttähautausmaa sijaitsi männikössä.

 

 

Fb:n ennakkomainonnassa kertomani Sillanpään marssilaulu liittyy siihen erääseen everstiluutnantti Jorma Inkisen (toimi aikoinaan Oriveden varikon päällikkönä) kertomaan ainakin hämeenkyröläisistä ja viljakkalalaisista koostuneen retkueen marssiin Miljoonalta kenttähautausmaalle ja kun he saapuivat kenttähautausmaalle suljetussa muodossa he lauloivat kenttähautausmaalle ehtiessään:

 

Kotikontujen tienoita tervehtien
tämä laulumme kaikukoon,
yli peltojen, vetten ja tunturien
aina Hangosta Petsamoon.

 

Olen aina halunnut, että olisipa joskus aikaa, jotta voisi taivaltaa Summan taistelupaikat Poppiukselta Miljoonalinnakkeen kautta Summan kenttähautausmaalle!

 

Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot …

 

…liittyvät Summan taisteluihin siten, että sinne siirrettiin Summan taisteluissa kaatuneita sankarivainajia odottamaan kotiseurakuntiin siirtämistä varten, mutta neuvostopommitus tuhosi Tuomiokirkon 18.2.1940 ja tuomiokirkkoon tuodut vainajat paloivat lähes kaikki – yli 100 sankarivainajaa - tunnistamattomiksi.

 

Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot ja Viipurin kenttähautausmaa

 

Viime kesänä bussin ikkunasta ottamani kuva kertoo Viipurin kenttähautausmaan sijainnin Viipurin vanhan tuomiokirkon vieressä.

 

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki, jonka myös kuvasin viime kesänä liikkuvan bussimme ikkunasta!

 

Viipurin kenttähautausmaalle on haudattu vuonna 1941 kaikkiaan 26 tunnistettua ja 82 tuntematonta Kannaksen rintamilta, mutta lähinnä Summasta tuotua sankarivainajaa.

 

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on ainoa Venäjällä sijaitsevista kenttähautausmaiden muistomerkeistä, jolle on tehty ilkivaltaa.

 

********************

Esitykseni lopuksi kerroin erään lähinaapurini pojan kohtalosta Summassa:

 

Eero Koivuniemen hautakivi Viljakkalan sankarihautausmaalla

 

 

Eero Koivuniemi kaatui Summassa 8.2.1940 ja hänen tomumajansa odotti Viipurin vanhassa tuomiokirkossa kotiinkuljetusta Viljakkalan sankarihautaan.

 

Eero Koivuniemi oli yksi niistä kuudesta sankarivainajasta, jotka pystyttiin tunnistamaan Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioista sen jälkeen, kun kirkko 18.2.1940 tuhoutui Puna-armeijan pommituksessa ja näin hän pääsi lopultakin Viljakkalan sankarihautaan.

 

Hanhijärven koulupiirin alueen sankarivainajat Talvi- ja Jatkosodissa

 

Synnyinkotini naapuritaloista Talvi- ja Jatkosodissa kaatui yhteensä neljä poikaa; Koivuniemestä, Lepomäestä ja Vuorenmaasta. Kalliin hinnan kulmakuntamme sai maksaa Suomen itsenäisyydestä ja Hanhijärven koulupiiri vielä raskaamman.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa

 

On annettava suuri tunnustus Viljakkalan kirkkoherralle, rovasti A.M.F. Bergiukselle, joka Talvisodan alkaessa päätti, että jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan hautakiveen kaiverretaan vainajan kaatumispaikkakunta.  Monet viljakkalalaiset luulevat, että sama tapa on kaikilla sankarihautausmailla, mutta niin ei valitettavasti ole!

 

***************

 

Kiitokset salintäyteiselle yleisölle kiinnostuksesta Summa-luentoihimme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Jalosen ansiokas "Summan tarina" kertoo Talvisodan ratkaisutaistelusta

Torstai 14.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli keskiviikkona 13.11.2019 olla läsnä Tampereen Kirjastotalo Metsossa, kun…

 

 

 

 

…MSL-Tampere järjesti siellä ansiokkaan tilaisuuden Summan taisteluista Talvisodassa 1940.

 

 

 

 

 

FT Jussi Jalonen on hyvin perehtynyt Summan taisteluihin ja hänen esityksensä olikin tietoa täynnä.

 

 

 

 

 

Summan taisteluihin osallistuneen poikana ostin Jussi Jaloselta hänen kirjoittamansa kirjan ”Summan tarina” ja…

 

 

 

 

 

…sain kirjailijalta myös signeerauksen ostamaani kirjaan.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi HM Jouni Koskela – Summan taistelijan poika myös hän.

 

 

 

 

 

Jouni Koskela toi näytille isänsä aikoinaan saaman Summan ristin – samanlainen on minullakin isäni jälkeen piironginlaatikossa.

 

 

 

 

 

Jussi Jalonen käsitteli Summan taistelua mielenkiintoisesti ja kytki Summan tapahtumiin myös 23.12.1939 tapahtuneen ”Hölmön tölväyksen”, joka oli tyhmin suomalaisten toteuttama sotatoimi Talvisodassa – liian monilla sankarihautausmaillamme lepää liian paljon Hölmön tölväyksessä kaatuneita!

 

 

Jussi Jalonen on ansioitunut sotahistorioitsija, mutta hän ei ole käynyt Summan taistelupaikoilla.

 

Korjaamme tämän puutteen 11.12.2019 Kirjastotalo Metson Tammi-neuvotteluhuoneessa, kun yhdessä Jouni Koskelan kanssa kerromme kokemuksistamme ja näkemisistämme Summan taistelupaikoilla – tervetuloa silloin paikalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on Venäjällä sijaitsevista suomalaissotilaiden kenttähautausmaista ainoa, joille pystytetty muistomerkki on kerran tuhottu

Perjantai 16.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuinen Kyröläismatkamme ja niistä tälle saitille laatimani blogikirjoitukset alkavat olla finaalissa, mutta vielä ainakin ehkä kahteen juttuun aineistoa riittää.

 

 

Tämä juttuni koskee Viipurin kenttähautausmaata ja haluan todeta, että kaikki tämän juttuni valokuvat olen kuvannut liikkuvan bussimme ikkunan läpi!

 

 

 

 

Viipurin Tuomiokirkko oli Talvisodan aikana pääasiassa Summan lohkolla kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien kokoamispaikka ja sinne päätyi mm. erään naapurimme veljessarjan eräs poika, joka kaatui Summassa.

 

 

Helmikuun 18. päivänä 1940 kirkkoon osui pommeja ja kirkko syttyi palamaan – kotiseuduilleen kuljetusta odottaneet sankarivainajien ruumiit paloivat kirkkopalossa.

 

 

Jatkosodassa Suomi valloitti Viipurin ja silloin tehdyissä kirkonraunioiden kaivauksissa löydettiin 114 sankarivainajan ruumiit, joista pystyttiin tunnistamaan 32 vainajaa, mutta heistä vain kuusi lähetettiin kotiseurakunnan multiin haudattavaksi – oletan, että naapurimme veljessarjan sankarivainaja oli yksi näistä kuudesta!

 

 

Vuonna 1995 Viipurin kenttähautausmaan aluetta kunnostettiin ja paikalle pystytettiin muistomerkki, joka paljastettiin elokuussa 1996.

 

 

Muistomerkki kuitenkin tuhottiin paikallisvoimin jo parin kuukauden kuluttua sen paljastamistilaisuudesta.

 

 

 

Viipurin kenttähautausmaan sijainti suhteessa Tuomiokirkon raunioihin ilmenee tästä kuvasta.

Nykyinen muistomerkki paljastettiin 13.9.2000 ja se on saanut olla rauhassa.

 

 

Kenttähautausmaan muistomerkissä on teksti:

 

 

Viipurin kenttähautausmaa

 

Sodassa 1939 – 1940

 

kaatuneen

 

tässä lepäävän 108 suomalaisen

 

sotilaan muistoksi

 

 

Suomen valtio

 

 

 

******************

 

 

 

 

Tästä vinkkelistä vielä kuva Tuomiokirkon kellotornista, jonka otin bussimme ikkunan läpi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-