Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vuoden 2019 Kyröläismatkaan liittyvät blogikirjoitukseni alkavat olla finaalissa!

Lauantai 17.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen aloitteesta ja johdolla on nyt toteutettu lähes kaksikymmentä Kyröläismatkaa.

 

 

Kyröläismatkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelukentille Venäjällä.  Venäjän lisäksi olemme monesti suunnanneet Kyröläismatkamme Baltiaan sekä Puolaan – olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille!

 

 

 

IMG_3341.JPG

 

 

Heinäkuun alussa toteuttamamme vuoden 2019 Kyröläismatkamme ei suinkaan päättynyt Viipurin Punaisella torilla seisovan Leninin patsaan tuijotteluun, vaan se päättyi…

 

 

 

IMG_33452.JPG

 

 
 …tutustumiseen Alvar Aallon suunnittelemaan Viipurin Kaupunginkirjastoon.

 

 

 

IMG_33432.JPG

 

 
Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Viipurin Kaupunginkirjasto muodostavat ainutlaatuisen kulttuurikokonaisuuden, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä vaikka ne nyt sijaitsevatkin vieraan vallan alueella.

 

 

 

IMG_3364.JPG

 

 

Alvar Aalto voitti vuonna 1927 järjestetyn Viipurin Kaupunginkirjastoa koskevan suunnittelukilpailun ja Kirjasto valmistui Aallon suunnittelutyön mukaisena vuonna 1935.

 

 

 

Kirjastoon on kaikilla avoin pääsy ja nykyään ei edes siellä tapahtuvasta valokuvaamisesta tarvitse maksaa.

 

 

Tässä lyhyt kuvakavalkaadi käyntini 8.7.2019 tuloksena:

 

 

 

IMG_3360.JPG

 

 

 

IMG_3347.JPG

 

 

 

IMG_3348.JPG

 

 

 

IMG_3350.JPG

 

 

 

IMG_3353.JPG

 

 

 

IMG_3354.JPG

 

 

 

IMG_3355.JPG

 

 

 

IMG_3356.JPG

 

 

 

IMG_3357.JPG

 

 

 

Olen edellisen kerran käynyt Viipurin Kaupunginkirjastossa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla vuonna 2014 ja silloin laatimani juttu löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Viipuri 2014”!

 

 

*********************

 

 

Kuten alussa totesin, niin nyt Kyröläismatkamme 2019 aineisto on tällä saitilla käsitelty.

 

 

Kiitän kaikkia Teitä noin viittätuhatta lukijaani, jotka olette joka päivä olleet mukanani Kyröläismatkalla2019.

 

 

Uskon, että Kotisivukoneen kävijäpäivityksessä on joka päivä mukana tuhatkunta hakukonekäyntiä, mutta kiitollinen olen myös neljästätuhannesta päivittäisestä kävijästä.

 

 

Mitähän löydänkään aiheekseni huomenna?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin Kaupunginkirjasto, Alvar Aalto, Hirvi-veistos, Jussi Mäntysen Hirvi-veistos, Lenin Viipurin Punaisella torilla,

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on Venäjällä sijaitsevista suomalaissotilaiden kenttähautausmaista ainoa, joille pystytetty muistomerkki on kerran tuhottu

Perjantai 16.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuinen Kyröläismatkamme ja niistä tälle saitille laatimani blogikirjoitukset alkavat olla finaalissa, mutta vielä ainakin ehkä kahteen juttuun aineistoa riittää.

 

 

Tämä juttuni koskee Viipurin kenttähautausmaata ja haluan todeta, että kaikki tämän juttuni valokuvat olen kuvannut liikkuvan bussimme ikkunan läpi!

 

 

IMG_3371.JPG

 

 

Viipurin Tuomiokirkko oli Talvisodan aikana pääasiassa Summan lohkolla kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien kokoamispaikka ja sinne päätyi mm. erään naapurimme veljessarjan eräs poika, joka kaatui Summassa.

 

 

Helmikuun 18. päivänä 1940 kirkkoon osui pommeja ja kirkko syttyi palamaan – kotiseuduilleen kuljetusta odottaneet sankarivainajien ruumiit paloivat kirkkopalossa.

 

 

Jatkosodassa Suomi valloitti Viipurin ja silloin tehdyissä kirkonraunioiden kaivauksissa löydettiin 114 sankarivainajan ruumiit, joista pystyttiin tunnistamaan 32 vainajaa, mutta heistä vain kuusi lähetettiin kotiseurakunnan multiin haudattavaksi – oletan, että naapurimme veljessarjan sankarivainaja oli yksi näistä kuudesta!

 

 

Vuonna 1995 Viipurin kenttähautausmaan aluetta kunnostettiin ja paikalle pystytettiin muistomerkki, joka paljastettiin elokuussa 1996.

 

 

Muistomerkki kuitenkin tuhottiin paikallisvoimin jo parin kuukauden kuluttua sen paljastamistilaisuudesta.

 

 

IMG_3368.JPG

 

Viipurin kenttähautausmaan sijainti suhteessa Tuomiokirkon raunioihin ilmenee tästä kuvasta.

IMG_3367.JPG

Nykyinen muistomerkki paljastettiin 13.9.2000 ja se on saanut olla rauhassa.

 

 

Kenttähautausmaan muistomerkissä on teksti:

 

 

Viipurin kenttähautausmaa

 

Sodassa 1939 – 1940

 

kaatuneen

 

tässä lepäävän 108 suomalaisen

 

sotilaan muistoksi

 

 

Suomen valtio

 

 

 

******************

 

 

IMG_3370.JPG

 

 

Tästä vinkkelistä vielä kuva Tuomiokirkon kellotornista, jonka otin bussimme ikkunan läpi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin kenttähautausmaa, Viipurin Tuomiokirkko, Viipurin Tuomiokirkon kellotorni, Viipurin kenttähautausmaan muistokivi, Summassa kaatuneet sankarivainajat, Summan taistelut, Viljakkalan sankarihautausmaa,

Venäjällä matkatessa joutuu tutustumaan ainakin kahteen eriskummallisuuteen!

Torstai 15.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä matkatessa joutuu kokemaan monia aivan uusia kokemuksia, joista Suomessa ei ole tietoakaan.

 

Kerron tässä jutussani kahdesta eriskummallisuudesta eli jättiputkesta ja teiden varsilla olevista palokäytävistä!

Kerrotaan, että Nikita Sergejevitš Hruštšov, joka oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964 halusi aikoinaan, että Neuvostoliiton maidontuotannon rehuratkaisuksi pitää maahan luoda jättiputkeen perustuva rehuntuotanto.

 

Seuraavassa muutamia kuvia venäläisistä jättiputkistokasvustoista:

 

 

 

IMG_3308.JPG

 

 

 

IMG_3307.JPG

 

 

 

IMG_3243.JPG

 

 

 

IMG_3236.JPG

 

 

Siiranmäen taistelupaikan läheisyydessä olen nähnyt surkeimmat ja suurimmat jättiputkikasvustot, mutta onhan niitä joka puolella!

 

Nyt silloiset neuvostoliittolaiset ja nykyiset venäläiset saavat maksaa kallista hintaa Nikita Sergejevitš´n päätöksestä ja valitettavasti samaa kallista hintaa joudumme me suomalaisetkin monin paikoin maksamaan tästä, sillä jättiputket ovat joillakin alueilla pesiytyneet myös Suomeen.

 

Suomessa jättiputket luokitellaan nykyään haitallisiksi tulokaslajeiksi. Jättiputkien suuret, maanalaiset siemenpankit tekevät niistä hankalan hävitettävän – pelkän maanpäällisen osan poisto juurineen ei riitä, vaan jättiputkia ilmestyy samalle paikalle viimeistään seuraavana kesänä.

 

Voi Nikita, mitä aikoinaan teit!

 

 

 

**********************

 

 

 

IMG_3234.JPG

 

 

 

IMG_3214.JPG

 

 

 

IMG_3198.JPG

 

Jättiputkistokasvustojen lisäksi venäläinen erikoisuus on teiden varsille auratut palokäytävät, joiden avulla uskotaan ehkäisevän metsässä riehuvan maastopalon etenemistä.

 

Saattavat ne sitä tehdäkin, mutta latvapaloiksi yltynyttä metsäpaloa nuo metsiin auratut palokäytävät tuskin pystyvät estämään leviämään.

 

Maassa kuitenkin maan tavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Jättiputki, Jättiputkistokasvustot Venäjällä, Palokäytävät Venäjällä, Nikita Sergejevits Hrutsov, Siiranmäki,

Jussi Mäntysen "Hirvi"-patsas Viipurissa kuuluu Suomen kansallisaarteisiin...

Keskiviikko 14.8.2019 - -Esko Erkkilä-

…vaikka sijaitseekin nykyisin vieraan vallan miehittämällä alueella.

 

 

IMG_3363.JPG

 

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme oli Viipurissa sentään niin paljon aikaa, että pääsin piipahtamaan Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämän Hirvi-veistoksen äärellä.

 

 

Veistos on pystytetty Viipuriin vuonna 1928 eli se tulee täyttämään sata vuotta vajaan kymmenen vuoden kuluttua.

 

 

Tiedostot kertovat, että kopiot samaisesta veistoksesta on pystytetty Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

 

Lahden, Turun sekä Helsingin kopioita en ole koskaan nähnyt ja niitä minun ei tee mielikään nähdä, sillä ainoa ja oikea Hirvi-veistos on mielestäni Viipurissa.

 

 

 

IMG_3343.JPG

 

 

Viipurissa Jussi Mäntysen Hirvi-veistos sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kaupunginkirjaston lähellä, mutta käynnistäni Viipurin kaupunginkirjastossa ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Hirvi-patsas Viipurissa, Jussi Mäntynen, Jussi Mäntynen Hirvi-patsas, Viipurin Hirvi-patsas, Hirvi-patsas Viipurissa,

Nopeallakin piipahduksella ehtii näkemään Viipurin keskeisimmät symbolit!

Tiistai 13.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti saanut käydä Viipurissa ja ensimmäiset käyntini ajoittuvat jo Neuvostoliiton aikaan.

 

 

Heinäkuun alussa tekemämme Kyröläismatka oli Viipurin-matkojen tyypilliseen tapaan nopea piipahdus.

 

 

Nopean piipahduksemme aikana ehdin kuitenkin käymään Viipurin keskeisimmillä paikoilla ja niistä tässä muutama valokuva.

 

 

 

IMG_3319.JPG

 

 

Pyöreä torni on eräs Viipurin symboleista ja tällä kerralla en ehtinyt käymään ravintolatiloissa, mutta ulkoakin katsellen Pyöreä torni on muistoja herättävä rakennus.

 

 

 

IMG_3321.JPG

 

 

Viipurin linnasta on jokaisella Viipurin kävijällä omanlainen kuvansa ja minun Kyröläismatkan aikana ottama kuva on tässä!

Joskus olen päässyt käymään tuolla ylätasanteella, mutta nyt oli tyytyminen tähän "kaukokuvaan"!

 

 

 

IMG_3323.JPG

 

 

Viipurin eräs kuvatuimmista kohteista on Viipurin vanhan tuomiokirkon kellotapuli ja tässä oma versioni siitä 8.7.2019 ottamassani kuvassa!

 

 

 

IMG_3340.JPG

 

 

Viipurin Kauppahalli kuului jo Suomen aikaan Viipurin kaupunkikuvaan ja sitä se on myös nykypäivänä.

 

 

IMG_3333.JPG

 

 

Minulla on Viipurin Kauppahallissa ”luottomyyjänä” tämä azerbaidsanilainen kaveri, jolla on iso vihannes-, hedelmä- ja juuresosasto siellä.

 

 

Monet moninaiset kerrat olen ostanut tältä kaverilta valkosipuleita omien valkosipuleiden jatkeeksi, kun syksyin istutan valkosipuleita.

 

 

Taas kerran sorruin ostamaan tältä veikkoselta melko kalliitakin valkosipuleita ja nyt pitää toivoa, että niitä ei ole käsitelty idunestoaineilla, jotta azerbaidsanilaiset valkosipulit tuottaisivat Viljakkalan Majajärvellä syksyllä 2020 hyvän sadon!

 

 

 

Suuri haaveeni muuten on, että joskus olisi yhteen menoon aikaa vaikkapa kolme päivää Viipuriin tutustumiseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyöreä torni, Viipurin linna, Viipurin tuomiokirkon kellotapuli, Viipurin Kauppahalli, Kyröläismatka2019,

Muolaan Horoskooppipuisto on rapistunut, mutta yhä paikoillaan!

Maanantai 12.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Me jotka jo Neuvostoliiton aikana olimme mukana Leningradiin suuntautuneilla bussimatkoilla, muistamme varmasti Muolaassa sijaitsevan Horoskooppipuiston.

 

 

Sain työelämän aikana olla järjestämässä jakeluteillemme myyntikilpailuja, joiden palkintona oli viikonvaihdereissu Leningradiin.

 

 

Matkoilla ”luvallinen” pysähtymispaikka oli Muolaassa sijaitseva Horoskooppipuisto ja siellä me Kyröläismatkaajatkin pysähdyimme heinäkuisella matkallamme Äyräpäästä kohti Viipuria.

 

 

 

IMG_3316.JPG

 

 

Horoskooppipuiston ovat aikoinaan rakentaneet Leningradin Taideyliopiston oppilaat.  Oppilaiden lopputyönään tekemä kehän muotoon rakennettu horoskooppipatsaiden ryhmä on tehty varmaan jo 1960-luvulla.

 

 

 

IMG_3318.JPG

 

 

Horoskooppipuiston vierellä sijaitsee Mannerheim-linjaan kuulunut suomalaisbunkkeri, joka yhä edelleen seisoo – toki venäläisten tuhoamana – paikallaan.

 

 

 

IMG_3313.JPG

 

 

On varsin kummallista, että Horoskooppipuiston ja tuhotun suomalaisbunkkerin äärellä korkeassa heinikossa on puhelin ja…

 

 

 

IMG_3311.JPG

 

 

…mikä vielä kummallisempaa – kun nostaa luurin, niin luurista kuulee täysin tavallisen vapaa-äänen!

Kamerassani oli erään kaverin ottaessa minusta tätä kuvaa "kalansilmä-asetus" ja se tekee minusta tässä tavallistakin vatsakkaamman!

 

 

Harmittelen, että en vääntänyt summamutikassa jonkinmoista numerosarjaa – olisikohan minulle joku vastannut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Muolaa, Horoskooppipuisto, Mannerheim-linja, Mannerheim-linjan bunkkeri Muolaassa,

"Vallitkoon rauha heidän leposijoillaan"

Sunnuntai 11.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilisestä Äyräpää-jutustani sen verran kannustavaa palautetta, että…

 

 

…jatkan vielä yhden jutun verran viime heinäkuun kokemuksistani Äyräpään kirkonraunioilla ja niiden lähistöltä, kun Kyröläismatkallamme poikkesimme siellä.

 

 

Äyräpään kirkonraunioiden Vuoksen suunnalta katseltuna kirkon takana sijaitsee Äyräpään hautausmaa, jonka…

 

 

 

IMG_3293.JPG

 

 

…tuhoamisessa neuvostoliittolaiset ovat näyttäneet tuhovoimansa, kun ovat aurausmenetelmällä kaivaneet hautausmaalle vakourat ja istuttaneet vakouriin männyntaimia.

 

 

 

IMG_3290.JPG

 

 

IMG_3289.JPG

 

 

Männyntaimirivistöjen ja kirkonraunioiden väliin on Juho Juvosen (syntynyt 15.10.1983, kuollut 11.1.19359) ja Salamon Kannisen (kuollut 21.9.934) hautojen väliin Äyräpään siviilihautausmaan muistoksi pystytetty muistokivi, jossa suomeksi lukee näin:

 

 

"Äyräpään hautausmaa

 

Tällä alueella lepää n. 900 äyräpääläistä vainajaa, jotka on siunattu viimeiseen lepoon 1927 – 1944. Vallitkoon rauha heidän leposijallaan"

 

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että useimmat matkanjohtajat ja matkaoppaat keskittyvät Äyräpään kirkonrauniolla Äyräpään – Vuosalmen taisteluiden selvittämiseen, mutta eivät osaa kertoa mitään Äyräpään siviilihautausmaasta.

 

 

Huomaatte varmaan, että Juha Juvosen ja Salamon Kannisen hautakivissä on ammusten jättämiä iskemiä!

 

 

Äyräpään siviilihautausmaalle pitää harpata pienen ojan yli mäntymetsikköön ja siellä on – varsinkin kirkonraunioista vasemmalla – säilynyt eräitä Äyräpään hautausmaalle aikoinaan laitettuja hautakiviä!

 

 

 

***********************

 

 

IMG_3266.JPG

 

 

Äyräpään kirkon jäänteitä.
 

 

 

IMG_3259.JPG

 

 

Ammusten jälkiä Äyräpään rauniokirkon kattopelleissä.

 

 

 

IMG_3267.JPG

 

 

Äyräpään kirkonraunioiden takana näkyy Vuoksi ja monet perääntyvät suomalaissotilaat yrittivät uida sen ylitse Vuosalmen puolelle – osa onnistui, mutta monet jäivät Vuoksen aaltoihin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Äyräpää, Äyräpään siviilihautausmaa, Äyräpään - Vuosalmen taistelut, Vuoksi, Vasikkasaari Vuoksessa,

Onneksi Äyräpään kirkonrauniot saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993

Lauantai 10.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti saanut käydä Äyräpään kirkonrauniolla ja arvostan, että ne saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993.

 

 

Äyräpään kirkko ja sen rauniot sijaitsevat Vuoksen rannalla Äyräpään kunnan itäosassa Pölläkkälässä Lammasniemessä.

 

 

Äyräpään ratkaisutaistelut käytiin kesä – heinäkuun vaihteessa 1944 ja taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Äyräpään - Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa.

 

 

Keskeinen toimija Äyräpään taistelussa oli silloinen everstiluutnantti Adolf Ehnrooth, joka kuitenkin joutui luovuttamaan Äyräpään kirkonseudun viholliselle.

 

 

Ehnrooth siirsi komentopaikkansa Vuoksen toiselle puolelle Vuosalmelle, josta hän sitten joutui antamaan käskyn tulittamaan Äyräpään kirkon maastoa. Olen joskus takavuosina päässyt käymään Adolf Ehnroothin komentopaikalla Vuosalmella.

 

 

Äyräpään kirkonrauniot saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993 ja silloin ne venäläisten asuntovaunut ja muut lomaromppeet saatiin häädettyä muualle tältä suomalaisille niin merkittävältä taistelupaikalta.

 

 

 

IMG_3270.JPG

 

 

Kirkon muistomerkkiä suunniteltaessa valittiin muistomerkiksi itse kirkon rauniot. Mustasta marmorista valmistettu muistolaatta kiinnitettiin suureen teräsbetonin palaseen, jonka räjähdys oli repäissyt kirkon lattiasta ja nostanut pystyyn. Marmorilaatassa on kuva kirkosta ja laatassa teksti:

 

 

Äyräpäässä ja Vuosalmella Suomen sodissa 1939-1944 kaatuneitten suomalaisten sankarivainajien muistoa kunnioittaen

 

 

 

IMG_3249.JPG

 

 

Suomen valtio pystytti kirkon raunion vieressä sijaitsevalle 118 tuntemattomaksi jääneen sotilaan kenttähautausmaalle muistomerkin 12.8.1996. Tämän 4,3 metriä korkean graniittisen muistopaaden suunnitteli kuvanveistäjä Ari Laitila ja siinä on suomeksi ja venäjäksi teksti

 

 

Äyräpään sankarihautausmaa

 

Toisessa maailmansodassa

kaatuneitten

tässä lepäävien

suomalaisten sotilaiden muistoksi.

 

Suomen valtio.

 

 

 

Kunnia Äyräpään ja Vuosalmen taisteluun osallistuneille, sillä heidän ansiostaan olemme saaneet elää itsenäisessä Suomessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kyröläismatka2019, Äyräpää, Vuosalmi, Äyräpään-Vuosalmen taistelut, Äyräpään-Vuosalmen taistelut 1944, everstiluutnantti Adolf Ehnrooth, Adolf Ehnrooth, Äyräpään kirkonrauniot, Äyräpään kenttähautausmaa,

Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!

Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.

 

 

Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %.  Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.

 

 

Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!

 

 

Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:

 

  • Tuure Ara, laulaja
  • Aku Korhonen, näyttelijä
  • Rauno Meriö, entinen Ilmavoimien komentaja ja Karjala-liiton puheenjohtaja
  • Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja ja ex-pääministeri Alexsander Stubb´n isä
  • Urpo Ylönen, jääkiekkomaalivahti
  • Olavi Viestäjä, Aamulehden teatterikriitikko
  • Simo Kärävä, KOP:n entinen pankinjohtaja

 

 

 

 

Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…

 

IMG_3170.JPG

 

 

…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…

 

 

 

IMG_3135.JPG

 

 

…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.

 

 

**************

 

 

IMG_3149.JPG

 

Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!

 

 

 

IMG_3193.JPG

 

 

Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…

 

 

IMG_3189.JPG

 

 

IMG_3190.JPG

 

 

 

 …kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla.

Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa.

Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.

 

 

 

IMG_3203.JPG

 

 

Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…

 

 

 

IMG_3206.JPG

 

 

…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!

Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Kyröläismatka2019, Käkisalmen linna, Poika ja leopardi Käkisalmessa, Lenin Käkisalmessa, Pietari Suuri Käkisalmessa, Taipaleenjoen muodostuminen 21.5.1881, Raision kalanrehut,

Arvostan, että toimenpiteet Jaakkiman kirkon pelastamiseksi ovat käynnissä!

Torstai 8.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Julkaisin näillä sivuillani 29.7.2016 jutun, jonka otsikkona oli:

 

 

”Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko olisi vielä pelastettavissa”.

 

 

Juttuni löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko”!

 

 

Juttu sai aikoinaan kohtuullisesti huomiota ja sen näki muutama viikko sitten mm. Vesa Turunen, jonka johdolla nyt ollaan pelastamassa tuota pyhäkköä.

 

 

Poikkesimme taannoisella Kyröläismatkallamme kolmen vuoden tauon jälkeen Jaakkiman kirkkomäellä 7.7.2019 ja olipa ilahduttavaa nähdä, että Vesa Turunen sekä hänen venäläiset yhteistyökumppaninsa ovat tarttuneet toimeen.

 

 

Tuolloin kaivuutöitä oli tehty vasta kirkon ulkopuolella, mutta muutama päivä sitten sain Vesa Turuselta sähköpostiviestin, jossa oli viitisentoista kuvaa ja niistä ilmeni, että nyt myös kirkon sisäpuolella on tehty hommia.

 

 

Tässä muutama 7.7.2019 ottamani valokuva:

 

 

 

IMG_3092.JPG

 

 

 

IMG_3096.JPG

 

 

 

IMG_3103.JPG

 

 

 

IMG_3108.JPG

 

 

 

IMG_3098.JPG

 

 

Tämmöisellä länsimaisella koneella laitetaan Jaakkiman kirkkoa kuntoon!

 

 

Annoin eilen Jaakkiman kirkon kunnostustöistä juttuvinkin Karjala-lehdelle ja nyt odotan mielenkiinnolla, että tekeekö Karjala-lehti aiheesta oikein kunnollisen jutun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Jaakkima, Lahdenpohja, Jaakkiman kirkko, Jaakkiman kirkon kunnostustyöt etenevät,

Sortavalassa pitää aina olla aikaa, jotta ehtii poiketa "Runonlaulaja" -patsaalla!

Keskiviikko 7.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme kahdestikin Sortavalassa - mennessämme kohti Petroskoita ja palatessamme Aunuksesta kohti Käkisalmea.

 

 

Menomatkalla olimme liikkeellä kovin myöhäistunteina ja kun yövyimme Piipun Pihassa, en lähtenyt illalla enää Sortavalan keskustaan.

 

 

Paluumatkalla oli olevinaan myös kiire ja pysäköimme bussimme Sortavalan torin äärelle, josta on muutama sata metriä Sortavalan keskustaan.

 

 

 

IMG_3063.JPG

 

 

Sortavalan ykköskohde on mielestäni ”Runonlaulaja” –patsas ja sen luokse kiirehdin myös nyt.

 

 

 

IMG_3066.JPG

 

 

Runonlaulajan patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935. Patsaan mallina Sailo käytti karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka Sailo oli tavannut aikaisemmin henkilökohtaisesti.

 

 

Veistoksen tekemisessä Sailoa auttoi hänen oppilaansa Nina Stynkel, josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli Sailon puoliso.

 

 

IMG_3067.JPG

 

 

Kannustan, että Sortavalassa käydessänne poikkeatte Alpo Seilon veistämän ”Runonlaulaja” – patsaan äärellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Sortavala, Piipun Piha, Alpo Sailo, Nina Stynkel, Petri Shemeikka, Runonlaulaja, Runonlaulaja-patsas,

Apteekkari Jääskeläinen maksoi kyläläisille markan jokaisesta kivestä, jotka he toivat huvilan rakennustyömaalle!

Tiistai 6.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Sorvalalaisen apteekkari Tauno Jääskeläisen huvila sijaitsee Sortavalasta Pitkärannan ja Salmin kautta Aunukseen johtavan tien varrella Sortavalasta ajaen tien vasemmalla puolella 12 kilometrin etäisyydellä Sortavalasta.

 

 

 

IMG_3058.JPG

 

 

 

IMG_3059.JPG

 

 

 

IMG_3060.JPG

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme ajoimme kahdestikin apteekkari Jääskeläisen huvilan ohitse, mutta vain paluumatkalla - kun istuin bussin oikealla puolella - sain heikkolaatuisia kuvia huvilasta.

 

 

Harmittelen, että en pyytänyt kuljettajaamme Raivoa pysähtymään tai edes hiljentämään, kun ajoimme apteekkari Jääskeläisen huvilan ohi!

 

 *******************

 

Sortavalan apteekkari Tauno Jääskeläinen (1888 – 1947) rakennutti Laatokan pohjoisrannalle Kirjavalahden rannalle funkistyylisen kaksikerroksisen kivirakennuksen, jonka suunnitteli vuonna 1935 arkkitehti Pauli Blomstedt.

 

 

Rakennuksen erikoisuus on se, että sen julkisivu on koristeltu pienillä kivenlohkareilla ja se valmistui vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisotaa.

 

 

Tutkin tätä juttuani varten apteekkari Jääskeläisen Kirjavanlahdella sijaitsevan huvilan historiaa ja totesin, että apteekkari Jääskeläinen tuki paikallista toimintaa ja maksoi jokaisesta kivestä, jotka kyläläiset toivat rakennustyömaalle, yhden markan!

 

 **************

 

Apteekkari Jääskeläisen huvilassa toimi Jatkosodan loppuvaiheessa Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa ja komentotoimisto.

Myöhemmin siinä toimi joskus vajaat kolmisenkymmentä vuotta sitten kaikille avoin kahvila ja silloin olen poikennut siellä teellä ja maistuvia leivonnaisia nauttien – nykyisin Jääskeläisen huvila toimii venäläisten taiteilijoiden kesäkotina ja sen vuoksi se ei ole avoin ohikulkijoille.

 

Mainittakoon, että Blomstedt suunnitteli myös Jääskeläisen vuonna 1929 Helsinkiin Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan perustaman Carelia- apteekin ja apteekin painotuotteet. Carelia- apteekki on toiminut vuodesta 1996 alkaen Töölöntorin laidassa.

 

En tunne Carelia-apteekin nykytilannetta, mutta toivon, että se on yhä edelleen olemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jääskeläisen huvila, Kyröläismatka2019, Kirjavanlahti, Carelia-apteekki, Sortavala, Pitkäranta, Salmi, Aunus, arkkitehti Pauli Blomstedt, Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa, Rannikkotykistörykmentti 13:n komentotoimisto, taiteilijoiden kesäkoti,

Uskomatonta, jos Salmin ortodoksikirkko voidaan vielä pelastaa!

Maanantai 5.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Salmi on entinen suomalainen kunta pakkoluovutetussa Karjalassa.

 

Kunta sijaitsee silloisella Suomen itärajalla Laatokan pohjoisrannalla. Manneralueen lisäksi Salmiin kuuluvat minulle hyvinkin tutut Mantsinsaari ja Lunkulansaari – saaret ovat tulleet minulle tutuiksi kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen ainakin kolmesti käynyt Mantsissa.

 

 

Mantsiin kuljetaan Lunkulansaaren läpi, joten myös se on ainakin ”läpiajosaarena” tullut minulle tutuksi.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, poikkesimme Kyröläismatkallamme Salmin hautausmaalla, jossa sijaitsee mm. Aunuksen retkeläisten muistomerkki.

 

 

IMG_3041.JPG

 

 

Salmin keskustassa, Tulemajoen korkealla rantatöyräällä sijaitsee Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko.  

 

 

Toki tänään voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on rauniokirkko, mutta toisaalta joudun toteamaan, että tuossa tilassa se on omien havaintojeni mukaan ollut jo kolmekymmentä vuotta.

 

 

 

IMG_3046.JPG

 

 

Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1817 Pavel ja Ivan Gromovin toimiessa rakennuttajina. Valmistuttuaan vuonna 1823 se vihittiin käyttöönsä.

 

 

On selvää, että kirkkoa piti korjata vuosien saatossa ja eräs korjausoperaatio oli se, kun kirkko sai päälleen uuden peltikaton.  Kuparikattoremontti ”liippaa” minua ja Rouvaani läheltä, sillä Rouvan eno – Juhani Ahven – osallistui nuorena poikana kirkon kattoremonttiin.

 

 

 

IMG_3048.JPG

 

 

Emme Kyröläismatkallamme käyneet kirkossa sisällä ja käynti siellä olisikin hengenvaarallista puuhaa, sillä putoilevat tiilet ovat ainainen uhka kirkkosalissa kävijöille.

 

 

Harmillista Salmi ortodoksisen kirkon osalta on se, että kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät miehittäjän saaliiksi.

 

 

***********************

 

 

Salmin tiilisellä ortodoksikirkolla on ollut edeltäjinä ainakin kaksi puukirkkoa ja niistä toinen on aikoinaan siirretty Mantsinsaarelle – olen joskus saanut nähdä Mantsin Työmpäisten kylässä rukoushuoneen jäännökset, mutta ilmeisesti Salmista Mantsiin siirrettyä kirkkoa ei uudelleenrakennettu Työmpäisiin vaan kyse on vaatimattomammasta tsasounasta.

 

 

**********************

 

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon, kun kerron Yle Uutisten 7.11.2017 julkaisemasta uutisesta, joka on otsikoitu näin:

 

 

”Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa”

 

 

Toivon toki, että uutinen pitää paikkansa, mutta vaikea sitä on todeksi uskoa!

 

 

Joka tapauksessa suosittelen googlaamaan tuon yllä lainausmerkeissä olevan uutisotsikon, lukemaan jutun ja toivomaan, että se joskus olisi totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Salmi, Tulemajoki, Mantsinsaari, Mantsi, Lunkulansaari, Työmpäinen, Mantsinsaaren Työmpäinen, Juhani Ahven, Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko, Yle Uutiset,

"Kaaduitte nuorna, nähdessä huomenen ruskon, puolesta maanne, puolesta heimoususkon"

Sunnuntai 4.8.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_3028.JPG

 

 

Otsikossa olevat sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Salmin hautausmaalla ja kertoo meille ns. Aunuksen retkestä.

 

 

Sain jälleen kerran poiketa tuolla kunniakkaalla muistomerkillä, kun me kyröläismatkaajat osallistuimme Kyröläismatkalle heinäkuun alkupäivinä.

 

 

Aunuksen retken tarkoituksena oli liittää aunuksenkarjalaiset ja vepsäläiset maa-aloineen Suomen lipun alle. Eduskunnan päätöksellä retken rahoitti Suomen valtio. Hyökkäysosastot, joita oli kolme, lähtivät etenemään huhtikuussa 1919.

 

 

Kaikki kolme taisteluosastoa kärsivät kukin suunnallaan tappiota ja ne olivat pakotettu palaamaan Suomeen eli Aunus jäi vapauttamatta.

 

 

Retken muistoksi pystytettiin Salmin hautausmaalle muistomerkki ja sen paljastustilaisuudessa 7.7.1929 erästä taisteluosastoa johtanut silloinen jääkärimajuri Paavo Talvela – joka Itsenäisyyspäivänä 1966 sai ylennyksen jalkaväenkenraaliksi - piti puheen ja lausui muun muassa seuraavaa:

 

 

”Olemme saapuneet tänne kunnioittamaan muistoa niiden vainajien, jotka kymmenen vuotta sitten uhrasivat henkensä koettaessaan siirtää Isänmaamme rajoja sinne, minne luonto on ne määrännyt. Kohtalo ei silloin kuitenkaan sallinut yrityksen toteutuvan, mutta sitä ei voida pitää turhana. Kun Suomi vuonna 1918 karisti päältään orjan ikeen, ei se suinkaan ollut hetken työ vaan vuosisatojen määrätietoisen toiminnan tulos. Emme sen vuoksi voi epäillä, etteikö Karjalakin kerran ole vapautuva.”

 

 

Vasta tätä juttuani kirjoittaessani huomasin, että olimme paikalla tasan 90 –vuotta siitä, kun muistomerkki paljastettiin!

 

 

 

********************

 

 

IMG_3016.JPG

 

 

Kyröläismatkamme johtaja, hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoi paikan päällä meille muistomerkin historiasta.

 

 

******************

 

 

Hautakumparetta ja sen siipiä reunustavat kivilaatat, joihin kuhunkin on merkittynä kaatuneen nimi, kotipaikka ja kaatumisaika. Laattoja on 24, ja yksi niistä on omistettu neljälletoista tuntemattomalle kaatuneelle.

 

 

Tässä kuvia joistakin muistolaatoista:

 

 

 

IMG_3008.JPG

 

 

 

IMG_3009.JPG

 

 

 

IMG_3011.JPG

 

 

 

IMG_3012.JPG

 

 

 

IMG_3013.JPG

 

 

 

IMG_3023.JPG

 

 

 

IMG_3024.JPG

 

 

 

IMG_3025.JPG

 

 

 

IMG_3026.JPG

 

 

 

IMG_3027.JPG

 

 

 

IMG_30292.JPG

 

 

 

Ansaitsee suuren arvostuksen, että Aunuksen retken muistomerkki on saanut olla Salmin hautausmaalla jo yhdeksänkymmentä vuotta rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Kaaduitte nuorna nähdessä huomenen ruskon puolesta maanne puolesta heimoususkon, Aunuksen retki, Salmin hautausmaa, Kyröläismatka2019, Aunuksen retken muistomerkki, Aunuksen retken muistomerkki Salmin hautausmaalla, jalkaväenkenraali Paavo Talvela,

Tuuloksen kenttähautausmaalla 7.7.2019

Lauantai 3.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä sijaitsee seitsemän Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden suomalaisten sotilaiden viimeistä leposijaa eli kenttähautausmaata.

 

 

Olen vuosien varrella saanut vierailla ainakin kerran kaikilla kenttähautausmailla ja nyt kerron käynnistämme Tuuloksen kenttähautausmaalla Kyröläismatkallamme 7.7.2019.

 

 

 

************

 

 

 

IMG_2959.JPG

 

 

 

IMG_2962.JPG

 

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaa sijaitsee Tuuloksessa Tuulosjoen välittömässä läheisyydessä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä.

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaa on sotien jälkeen paikannettu erään sotaveteraanin toimesta, joka oli itse ollut 26.6.1944 peittämässä hautaa, mihin oli siunattu sotilaspastori Eero Kansasen toimesta 57 tunnistettua ja kuusi tuntemattomaksi jäänyttä maihinnousun torjuntataisteluissa kaatunutta suomalaissoturia. Haudalle ei pikaisen lähdön vuoksi keretty edes muistoristiä asentaa, vaan joukkomme vetäytyivät alueelta pikaisesti. 

 

 

 

IMG_2969.JPG

 

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaata ruvettiin suunnitelmallisesti kunnostamaan vuonna 1996 ja silloin maisema-arkkitehti Leena Iisakkalan suunnitelman mukaisesti.

 

Koska alue oli vielä tuolloin perunamaana, niin alueen tarkkaa sijaintia ei ryhdytty kaivamalla selvittämään, vaan kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema ja taiteilija Ari Laitilan toteuttama muistomerkki pystytettiin maantien varressa olevalle ruohottuneelle aukiolle perunamaan aidan viereen ja se paljastettiin 14.8.1996 kutsuvierasjoukon ja runsaslukuisen kyläläisjoukon läsnäollessa.

 

Muistomerkin paljastuspuheen piti kansliapäällikkö Jaakko Numminen ja kenttähautausmaan vihki kenttäpiispa Hannu Niskanen. 

 

 

 

IMG_2975.JPG

 

 

Muistomerkissä on teksti:

 

 

Tuuloksen
kenttähautausmaa
 
Toisessa
maailmansodassa
kaatuneen
tässä lepäävän
57 suomalaisen
sotilaan
muistoksi
 
Suomen valtio

 

 

 

IMG_2973.JPG

 

 

…ja sama venäjäksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Tuuloksen kenttähautausmaa, maisema-arkkitehti Leena Iisakkala, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, taiteilija Ari Laitila, kansliapäällikkö Jaakko Numminen, kenttäpiispa Hannu Niskanen,

On harmillista, mutta ilmeisen totta, että Aunus on kuihtuvaa aluetta!

Perjantai 2.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme ajoimme Petroskoista lähettyämme Aunuksen kautta kohti Salmia ja edelleen Käkisalmeen.

 

 

IMG_2952.JPG

 

 

Aunuksessa oli yllätys, että monilta reissuiltani tuttu Hotelli Ologna oli suljettu ja rapautumassa. Emme toki aikoneetkaan yöpyä Aunuksessa, mutta surullista, että ennen niin menestyvä hotelli on jouduttu sulkemaan.
 

 

 

IMG_2955.JPG

 

 

Ologna hotellin sisäänkäyntiportaiden vieressä ollutta parsakasvustoa olen aina kademielin katsellut, mutta nyt ei ole syytä olla kademielinen, sillä ennen niin rehevän parsakasvuston paikalla rehottaa saunakukkakasvusto!

 

 

 

IMG_2953.JPG

 

 

Aunuksessa on jotain merkkejä elämästäkin, sillä paikallinen market on valikoimiltaan oikein kunnollinen ja…

 

 

 

IMG_2956.JPG

 

 

…sen vieressä sijainneesta kenkä- ja sukkakaupasta ostin kuusi paria oikein laadukkaita sukkia.  Ihmeellistä oli se, että pikkuputiikissa kävi maksuvälineenä Visa-luottokortti ja sukkien hinnatkin olivat oikein kohtuulliset.

 

 

 

IMG_2957.JPG

 

 

 

IMG_2958.JPG

 

 

Jatkoimme matkaamme Aunuksen viljelylakeuksien läpi ja minusta tuntui, että näillä pelloilla on viime vuosina tehty määrätietoista työtä viljelyolosuhteisen parantamiseksi, sillä sarkaojien paikalla olleita pajupuskistoja on kovalla kädellä perattu ja hienoa viljelysmaata ollaan palauttamassa tehokkaan viljelyn piiriin.

 

 

 

**********************

 

Aunuksesta, tai oikeammin Aunuksen Kuujärven kylästä, jossa pääsin taannoin käymään, on mieleeni jäänyt ne kaksimetriset digitaaliskukat, jotka siellä mummujen pihoilla kukkivat. Olivat ne jotain todella hienoa!

 

 

Liitän tämän juttuni lopuksi Yrjö Jylhän vuonna 1942 kirjottaman pitkähkön runon ”Laulu Kuujärvestä”!

 

 

"Oli marssittu Aunuksen teitä

ja taisteltu, tottavie;

tomupilvet peittivät meitä,

jalan alla upposi tie.

 

Oli meitä paahtanut helle,

tuli tykkien kärventänyt,

oli rynnätty lakeudelle,

taas korpeen painuttu nyt.

 

Joka mies oli taas lopen kuitti,

lepotaukoa vartosi vain,

asemekkonsa hiessä uitti,

janon poltteessa taivaltain.

 

Kovin houkutti sammalmättäin

salon siimeessä viileä maa:

hyvä siinä taakkansa jättäin

ois soturin uinahtaa.

 

Mitä silloin äkkiä näimme,

sitä näitkö unissakaan?

Havahduimme ja mykkinä jäimme

yli maiseman tuijottamaan.

 

Niin pehmeä kumpujen kaarre,

niin kummasti kimaltaen

lepäs järvi kuin simpukan aarre

sylis´armaan vehreyden -

 

kylä harmaja niemekkeessä,

kylä heimomme vainotun:

koti siin´ oli silmäimme eessä,

koti ihmisen, sun ja mun!

 

Miten autuas iäti olla,

oi järvi, sun huomassas ois,

miten vilvasta kuutamolla

sinun laineillas lipua pois!

 

Oli kolme veikkoa meitä,

ja me päätimme, koska taas

me marssimme Aunuksen teitä,

laulaa sun kunniaas:

 

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu

pilviä päin kuvastuu...

 

Ja se laulu lyhensi matkaa,

säe toiseen kun liittyi näin.

Piti laulua vieläkin jatkaa

sitä seutua vain ylistäin.

 

Mut kalliit on laulujen lunnaat -

sana suurten runoilijain -

ja sen tuntevat Karjalan kunnaat

läpi aikain katoavain.

 

Tyly kohtalo, valtias jäinen

sitä meille sallinut ei:

tulitaistelu ensimmäinen

ne veikot, ne laulajat vei.

 

Jäin yksin kolmesta meistä,

jäi kesken laulumme tää;

en lohtua saa säveleistä,

ja kesken se iäksi jää.

 

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu -

siinä mun lauluni taas tukahtuu,

siinä mun silmäni taas sumentuu."

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Kyröläismatka2019, Aunus, Hotelli Ologna, Hotelli Ologna on suljettu, Yrjö Jylhä, Laulu Kuujärvestä, Yrjö Jylhä Laulu Kuujärvestä, "Oli marssittu Aunuksen teitä...", Kuujärven kunnaat,

Petroskoista Aunukseen on tyypillistä venäläistä asujamistoa!

Torstai 1.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eteni ja 7.7.2019 lähdimme Petroskoista kohti Aunusta.

 

Kamerani oli herkkänä ja napsin kuvia ohikiitävistä maisemista.

 

 

Tässäpä kuvia, mutta vain joissakin kuvissa on ”saatesanoja”!

 

 

Olen vuosien varrella saanut muutaman kerran matkustaa saman matkan ja on todettava, että suurta muutosta ei ole pariinkymmeneen vuoteen tapahtunut.

 

 

 

**************

 

 

 

IMG_2923.JPG

 

 

Taisimme aluksi ylittää kuuluisan Muurmanskin rautatien.

 

 

 

IMG_2925.JPG

 

 

 

IMG_2927.JPG

 

 

 

IMG_2928.JPG

 

 

 

IMG_2929.JPG

 

 

 

IMG_2930.JPG

 

 

 

IMG_2933.JPG

 

 

Poikkesimme eräässä hyvinvarustetussa marketissa, mutta kun kello ei vielä ollut aamukymmentä, jäivät matkaoluet ostamatta!

 

 

 

IMG_2934.JPG

 

 

 

IMG_2935.JPG

 

 

 

IMG_2937.JPG

 

 

 

IMG_2938.JPG

 

 

 

IMG_2939.JPG

 

 

 

IMG_2940.JPG

 

 
Viisi ikkunaa talon päädyssä kertoo, että kyseessä on hyvinvoipa talous!

 

 

 

IMG_2951.JPG

 

 

Ja sitten n. 150 ajokilometrin jälkeen saavuimme Aunuksen kaupunkiin, mutta se onkin sitten taas uuden jutun aihe!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Aunus, Petroskoista Aunukseen,

Kierros Kizhin saarella on kokemisen arvoinen!

Keskiviikko 31.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme taannoisella Kyröläismatkallamme Kizhin saarelle aamun varhaisimmalla kantosiipialuksella 6.7.2019 ja aloimme tutustumaan tuohon jopa tarunhohtoiseen saareen.

 

 

 

IMG_2808.JPG

 

 

Saari on pituudeltaan viitisen kilometriä ja leveydeltään leveimmältä kohdaltaan n. 800 metriä. Saari on Unescon maailmanperintökohde.

 

 

 

IMG_2836.JPG

 

 

Oppaanamme oli Tatyana, joka paria kielioppivirhettä lukuunottamatta osasi hyvin suomenkielen.

 

 

 

IMG_2810.JPG

 

 

Tässä Tayana yhdessä hymyilevän matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen kanssa toivottaa meidät tervetulleiksi Kizhin saarelle.

 

 

 

IMG_2816.JPG

 

 

Oikealla näkyvä Preobrazhenskaja (Kristuksen kirkastuksen) 22-kupolinen kesäkirkko (v. 1714) on saaren arvokkain puurakennustaiteen luomus ja sen vieressä vasemmalla oleva Pokrovskaja (Pyhän Neitsyen esirukouksen) talvikirkko (v. 1764) on toiseksi merkittävin Kizhin pogostin kirkkoryhmässä.

 

 

Kesäkirkko on ollut remontissa jo vuosikymmenet ja sinne ei turisteilla ole pääsyä, mutta talvikirkko on avoinna saarella vieraileville.

 

 

 

IMG_2827.JPG

 

 

Talvikirkon ikonostaasi.

 

 

 

IMG_2830.JPG

 

 

 

IMG_2834.JPG

 

 

 

Kolme munkkikaapuihin pukeutunutta miestä esittivät meille mieleenpainuvasti ortodoksisen laulun!

 

 

 

IMG_2835.JPG

 

 

Jatkoimme Tatyanan johdolla…

 

 

 

 

IMG_2837.JPG

 

 

…seuraavaan kohteeseen, jossa olikin paljon nähtävää!

 

 

 

IMG_2838.JPG

 

 

Matkalla sinne kuvasin vielä kerran sekä kesäkirkon, että talvikirkon.

 

 

 

IMG_2839.JPG

 

 

Seuraava kohde oli siis tämä iso talo, jossa olikin paljon nähtävää!

 

 

 

IMG_2841.JPG

 

 

 

IMG_2843.JPG

 

 

 

IMG_2845.JPG

 

 

 

IMG_2846.JPG

 

 

 

IMG_2847.JPG

 

 

 

IMG_2849.JPG

 

 

 

IMG_2855.JPG

 

 

 

IMG_2857.JPG

 

 

 

*******************

 

 

 

IMG_2853.JPG

 

 

 

IMG_2854.JPG

 

 

 

Rakennuksen ”pirtissä” paulotti helmiä täydellistä suomea puhuva nainen, joka olisi mielellään myynyt paulottamiaan helminauhoja.

 

 

 

**********

 

 

IMG_2866.JPG

 

 

Poistuimme rakennuksesta sen jälkeen, kun vielä olimme tutustuneet saarella käytettyihin veneisiin ja kalanpyydyksiin.

 

 

 

IMG_2870.JPG

 

 

 

IMG_2874.JPG

 

 

Kiertomatkamme loppupuolella pysähdyimme ja meitä tuli tervehtimään kaksikin sorsapoikuetta, jotka olivat tottuneet turistien antamiin makupaloihin.

 

 

 

IMG_2882.JPG

 

 

Matkailu Venäjällä ei ole mitään, jos ei pääse tutustumaan venäläiseen vessaan, jossa tarpeet tehdään nousemalla pytyn reunoille seisomaan!

 

 

 

IMG_2890.JPG

 

 

Loppumatkalla satamaan saimme katsella edellämme lähteneen kantosiipialuksen riehakasta menoa kohti Petroskoita!

 

 

 

IMG_2900.JPG

 

 

Sitten oli meidänkin vuoro luovuttaa Kizhin vierailulle oikeuttavat kaulanauhat laivapojille ja nousta paluumatkaa varten Meteor-luokan kantosiipialukseen!

 

 

 

Kizhi tuli nähtyä ja koettua – suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Kizhi, Preobrazhenskaja, Kesäkirkko Kizhin saarella, Kristuksen kirkastuksen kirkko, Pokrovskaja, Pyhän Neitsyen esirukouksen kirkko, Talvikirkko, Talvikirkko Kizhin saarella,

Matka kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle on jo elämys sinänsä!

Tiistai 30.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valamo Laatokalla ja Kizhi Äänisellä ovat paikkoja, joilla soisin kaikkien Venäjällä kävijöiden pääsevän vierailemaan.

 

 

Pari vuotta sitten pääsin käymään Valamossa ja nyt heinäkuun alussa Kyröläismatkallamme sitten Kizhissä.

 

 

 

IMG_2745.JPG

 

 

Kizhille matkataan Petroskoin satamasta kantosiipialuksilla neljästi päivässä ja me lähdimme 6.7.2019 matkaan päivän ensimmäisellä vuorolla klo 9.15.

 

 

 

IMG_2759.JPG

 

 

Kantosiipialuksella on matkustamon etu- ja takaosien välissä avoin tila ja sieltä oli mukava seurata ohjaamon työskentelyä.

 

 

**********

 

 

Äänisen maisemia oli elämys seurata ja tarkkailla – mainio sää mahdollisti näkymistä nauttimisen:

 

 

IMG_2761.JPG

 

 

 

IMG_2764.JPG

 

 

 

IMG_2774.JPG

 

 

 

IMG_2780.JPG

 

 

 

IMG_2786.JPG

 

 

 

***********

 

 

Vastaantulijoitakin oli:

 

 

IMG_2765.JPG

 

 

 

IMG_2766.JPG

 

 

 

IMG_2767.JPG

 

 

 

IMG_2768.JPG

 

 

 

IMG_2769.JPG

 

 

 

IMG_27702.JPG

 

 IMG_2771.JPG

 

 

 

 

IMG_2773.JPG

 

 

*******

 

IMG_2791.JPG

 

 

Saimme esimakua tulevasta jo ennen laituriin saapumistamme!

 

 

 

IMG_28032.JPG

 

 

Kantosiipialuksemme jäi laituriin, kun me matkalaiset…

 

 

 

IMG_2799.JPG

 

 

 

…rantauduimme Kizhiin ja…

 

 

 

IMG_2802.JPG

 

 

…aloimme tutustumaan tähän jopa hieman tarunhohtoiseen Äänisen saareen, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Petroskoin satama, Kizhi, kantosiipialus, Meteor-luokan kantosiipialus Äänisellä, Ääninen, Valamo, Laatokka,

Melkoisia vesipetoja nuo venäläiset kantosiipialukset!

Maanantai 29.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Venäläiset kantosiipialukset liikennöivät Laatokalla ainakin Valamoon ja Äänisellä Kizhin saarelle.

 

 

Olen muutama vuosi sitten päässyt matkaamaan tuolla vesihirmulla Sortavalasta Valamoon ja takaisin ja nyt heinäkuisella Kyröläismatkallamme vierailimme kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle.

 

 

 

IMG_2747.JPG

 

 

Petroskoin satamassa aamulla näitä vesipetoja on asiakkaita odottamassa muutama.

 

 

 

IMG_2748.JPG

 

 

Osaa se kantosiipialuskin edetä hissukseen, mutta vain satama-alueella!

 

 

 

IMG_2752.JPG

 

 

Venäläisissä kantosiipialuksissa on etu- ja takaosan matkustajaosastojen välissä avoin tila, josta voi katsella eteenpäin…

 

 

 

IMG_2753.JPG

 

 

…ja taaksepäin.
 

 

 

IMG_2755.JPG

 

 

Laivahenkilöstö opastaa matkustajia oikeaan käyttäytymiseen kantosiipialuksella.

 

 

 

IMG_2770.JPG

 

 

Kapeiden kohtien kohtaamistilanteissa kantosiipialuksemme ”pudotti” vauhdin alas ja se merkitsi myös sitä, että jatkoimme matkaamme tavallisen laivan tavoin!

 

 

 

IMG_2803.JPG

 

 

Laivamatka kantosiipialuksella Kizhiin on takana, sillä olemme Kizhin satamassa!

 

 

 

IMG_2889.JPG

 

 

Tässä edeltämme Kizhistä Petroskoihin lähtenyt kantosiipialus täydessä lennossa!

 

 

On siinä menemisen meininkiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoin satama, kantosiipialus, venäläiset kantosiipialukset, kantasiipialukset Äänisellä, kantosiipialukset Laatokalla, kantosiipialuksella Kizhin saarelle, Kizhi,

Vanhemmat kirjoitukset »