Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tänään on oikea päivä muistella myös sankarivainajiamme!

Lauantai 2.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Pyhäinpäivää, jota aiemmin kutsuttiin Pyhäinmiestenpäiväksi.
 
Kävin jo eilen illalla sytyttämässä kynttilät sukulaisteni, naapureiden sekä ”kylänmiesten” haudoille Viljakkalan hautausmaalla.
 
Lähdin matkaan jo varhain iltapäivällä ja etenin hautausmaalla hitaasti kynttilöitä sytytellen ja poisnukkuneita muistellen – olin muistojeni kanssa rauhassa yksin!
 
 

IMG_5282.JPG
 

Tärkeä osa minulle Viljakkalan hautausmaalla on sankarihautausmaa, sillä lepäähän siellä…


 
 
 
IMG_5290.JPG
 
 

…yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.


 
 
Setäni kuoli 8.3.1940 eli vain muutama päivä ennen Talvisodan päättymistä.
 
 
Käytin termiä ”kuoli” ja en käyttänyt termiä ”kaatui”, vaikka setäni lepääkin kotiseurakuntansa sankarihaudassa.
 
 
Talvisodassa Viipurinlahden taistelut käytiin 2.3.1940 alkaen ja ne kestivät Talvisodan päättymiseen eli 13.3.1940 saakka.
 
 
Viipurinlahden taisteluiden aikana setäni kuului joukko-osastoon, joka löysi Viipurista spriiksi luulemaansa nestettä ja eräs joukko-osaston porukka otti tästä nesteestä kunnon huikat.
 
Neste olikin jäähdytysnestettä ja lähes kaikki sitä nauttineet kuolivat – setäni oli yksi näistä kuolleísta!
 
Tilasin aikoinaan kopiot monien sukulaisteni kantakorteista ja siinä aineistossa on tarkat tiedot mm. setäni Reino Erkkilän kuolemasta. Valitettavasti tuo aineistonippu on nyt niin ”hyvässä tallessa”, että en edes muista missä se on!
 
 

Arvostan, että setäni on kuolinsyystään huolimatta haudattu Viljakkalan sankarihautausmaalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhäinpäivä, Pyhäinmiestenpäivä, Pyhäinpäivä 2.11.2019, Viljakkalan sankarihautausmaa, Viipurinlahden taistelut 1940, Viipuri, Talvisota,

Jussi Mäntysen eläinveistokset ovat todellisia taideteoksia!

Keskiviikko 2.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että olen ”aina” ollut kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja hänen eläinaiheisten veistostensa suuri ihailija.

 

 

 

hirvi.JPG

 

 

Ihailuni perustuu paljolti Viipurissa Torkkelinpuistossa sijaitsevaan ”Hirvi” – veistokseen, jonka Jussi Mäntynen loi jo vuonna 1923 ja se pystytettiin Viipuriin vuonna 1928. Teoksen toisintopatsaat saatiin Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

Tunnustan, että en ole milloinkaan nähnyt toisintopatsaita, mutta alkuperäisen sitäkin useammin!

 

 *****************

 

Sain tutustua Jussi Mäntysen veistoksiin Mäntässä Serlachius-museoissa 28.9.2019, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti mm. sinne suuntautuneen 80-vuotisjuhlatilaisuutensa.

 

IMG_4711.JPG

 

 

 

IMG_4710.JPG

 

 

G.A.Serlachiuksen pääkonttorin pääsisäänkäyntiä vartoivat Jussi Mäntysen veistämät ilvespari ja veistosparin nimi on ”Äidin ylpeys”!

 

IMG_4784.JPG

 

Samasta aiheesta on vuonna 1934 Jussi Mäntysen punaisesta graniitista veistämä veistos Joenniemen kartanossa.

 

 

 

IMG_4788.JPG

 

 

”Rosvoritari” vuodelta 1930.

 

 

 

IMG_4747.JPG

 

 

”Selkäänsä koukistava ilves” vuodelta 1935.

 

 

 

IMG_4743.JPG

 

 

”Istuva ilves” on Jussi Mäntysen tuotantoa joskus 1930-luvulta!

 

 

 

Jussi Mäntynen - oikeastaan Johan Rickhard Konstantin Mäntynen - syntyi 1886 Helsingissä ja kuoli Turussa vuonna 1978 – Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1949.

 

 ******************

 

Jussi Mäntysen eläinaiheisten veistosten pikkutarkkuus perustuu osaltaan siihen, että hän toimi Helsingin Yliopistossa pitkään konservaattorina ja siinä työssään hän tutustui eläinten anatomiaan perusteellisesti.

 

 

Turun Taidemuseossa on erillinen ”Jussi Mäntysen huone” ja siellä on Mäntysen lahjoittamia pienoisveistoksia esillä peräti 120 kappaletta.

 

 

Jouduin työelämäni aikana viettämään aikaani ihan riittävästi Turussa ja Varsinais-Suomessa, mutta pitäisikö kuitenkin nöyrtyä ja käydä tutustumassa Jussi Mäntysen taideteoksiin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-veistos Viipurissa, Hirvi-veistos Torkkelinpuistossa, Hirvi-veistos Turussa, Hirvi-veistos Lahdessa, Hirvi-veistos Helsingissä, professori Jusi Mäntynen,

Vuoden 2019 Kyröläismatkaan liittyvät blogikirjoitukseni alkavat olla finaalissa!

Lauantai 17.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen aloitteesta ja johdolla on nyt toteutettu lähes kaksikymmentä Kyröläismatkaa.

 

 

Kyröläismatkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelukentille Venäjällä.  Venäjän lisäksi olemme monesti suunnanneet Kyröläismatkamme Baltiaan sekä Puolaan – olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille!

 

 

 

IMG_3341.JPG

 

 

Heinäkuun alussa toteuttamamme vuoden 2019 Kyröläismatkamme ei suinkaan päättynyt Viipurin Punaisella torilla seisovan Leninin patsaan tuijotteluun, vaan se päättyi…

 

 

 

IMG_33452.JPG

 

 
 …tutustumiseen Alvar Aallon suunnittelemaan Viipurin Kaupunginkirjastoon.

 

 

 

IMG_33432.JPG

 

 
Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Viipurin Kaupunginkirjasto muodostavat ainutlaatuisen kulttuurikokonaisuuden, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä vaikka ne nyt sijaitsevatkin vieraan vallan alueella.

 

 

 

IMG_3364.JPG

 

 

Alvar Aalto voitti vuonna 1927 järjestetyn Viipurin Kaupunginkirjastoa koskevan suunnittelukilpailun ja Kirjasto valmistui Aallon suunnittelutyön mukaisena vuonna 1935.

 

 

 

Kirjastoon on kaikilla avoin pääsy ja nykyään ei edes siellä tapahtuvasta valokuvaamisesta tarvitse maksaa.

 

 

Tässä lyhyt kuvakavalkaadi käyntini 8.7.2019 tuloksena:

 

 

 

IMG_3360.JPG

 

 

 

IMG_3347.JPG

 

 

 

IMG_3348.JPG

 

 

 

IMG_3350.JPG

 

 

 

IMG_3353.JPG

 

 

 

IMG_3354.JPG

 

 

 

IMG_3355.JPG

 

 

 

IMG_3356.JPG

 

 

 

IMG_3357.JPG

 

 

 

Olen edellisen kerran käynyt Viipurin Kaupunginkirjastossa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla vuonna 2014 ja silloin laatimani juttu löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Viipuri 2014”!

 

 

*********************

 

 

Kuten alussa totesin, niin nyt Kyröläismatkamme 2019 aineisto on tällä saitilla käsitelty.

 

 

Kiitän kaikkia Teitä noin viittätuhatta lukijaani, jotka olette joka päivä olleet mukanani Kyröläismatkalla2019.

 

 

Uskon, että Kotisivukoneen kävijäpäivityksessä on joka päivä mukana tuhatkunta hakukonekäyntiä, mutta kiitollinen olen myös neljästätuhannesta päivittäisestä kävijästä.

 

 

Mitähän löydänkään aiheekseni huomenna?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin Kaupunginkirjasto, Alvar Aalto, Hirvi-veistos, Jussi Mäntysen Hirvi-veistos, Lenin Viipurin Punaisella torilla,

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on Venäjällä sijaitsevista suomalaissotilaiden kenttähautausmaista ainoa, joille pystytetty muistomerkki on kerran tuhottu

Perjantai 16.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuinen Kyröläismatkamme ja niistä tälle saitille laatimani blogikirjoitukset alkavat olla finaalissa, mutta vielä ainakin ehkä kahteen juttuun aineistoa riittää.

 

 

Tämä juttuni koskee Viipurin kenttähautausmaata ja haluan todeta, että kaikki tämän juttuni valokuvat olen kuvannut liikkuvan bussimme ikkunan läpi!

 

 

IMG_3371.JPG

 

 

Viipurin Tuomiokirkko oli Talvisodan aikana pääasiassa Summan lohkolla kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien kokoamispaikka ja sinne päätyi mm. erään naapurimme veljessarjan eräs poika, joka kaatui Summassa.

 

 

Helmikuun 18. päivänä 1940 kirkkoon osui pommeja ja kirkko syttyi palamaan – kotiseuduilleen kuljetusta odottaneet sankarivainajien ruumiit paloivat kirkkopalossa.

 

 

Jatkosodassa Suomi valloitti Viipurin ja silloin tehdyissä kirkonraunioiden kaivauksissa löydettiin 114 sankarivainajan ruumiit, joista pystyttiin tunnistamaan 32 vainajaa, mutta heistä vain kuusi lähetettiin kotiseurakunnan multiin haudattavaksi – oletan, että naapurimme veljessarjan sankarivainaja oli yksi näistä kuudesta!

 

 

Vuonna 1995 Viipurin kenttähautausmaan aluetta kunnostettiin ja paikalle pystytettiin muistomerkki, joka paljastettiin elokuussa 1996.

 

 

Muistomerkki kuitenkin tuhottiin paikallisvoimin jo parin kuukauden kuluttua sen paljastamistilaisuudesta.

 

 

IMG_3368.JPG

 

Viipurin kenttähautausmaan sijainti suhteessa Tuomiokirkon raunioihin ilmenee tästä kuvasta.

IMG_3367.JPG

Nykyinen muistomerkki paljastettiin 13.9.2000 ja se on saanut olla rauhassa.

 

 

Kenttähautausmaan muistomerkissä on teksti:

 

 

Viipurin kenttähautausmaa

 

Sodassa 1939 – 1940

 

kaatuneen

 

tässä lepäävän 108 suomalaisen

 

sotilaan muistoksi

 

 

Suomen valtio

 

 

 

******************

 

 

IMG_3370.JPG

 

 

Tästä vinkkelistä vielä kuva Tuomiokirkon kellotornista, jonka otin bussimme ikkunan läpi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin kenttähautausmaa, Viipurin Tuomiokirkko, Viipurin Tuomiokirkon kellotorni, Viipurin kenttähautausmaan muistokivi, Summassa kaatuneet sankarivainajat, Summan taistelut, Viljakkalan sankarihautausmaa,

Jussi Mäntysen "Hirvi"-patsas Viipurissa kuuluu Suomen kansallisaarteisiin...

Keskiviikko 14.8.2019 - -Esko Erkkilä-

…vaikka sijaitseekin nykyisin vieraan vallan miehittämällä alueella.

 

 

IMG_3363.JPG

 

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme oli Viipurissa sentään niin paljon aikaa, että pääsin piipahtamaan Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämän Hirvi-veistoksen äärellä.

 

 

Veistos on pystytetty Viipuriin vuonna 1928 eli se tulee täyttämään sata vuotta vajaan kymmenen vuoden kuluttua.

 

 

Tiedostot kertovat, että kopiot samaisesta veistoksesta on pystytetty Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

 

Lahden, Turun sekä Helsingin kopioita en ole koskaan nähnyt ja niitä minun ei tee mielikään nähdä, sillä ainoa ja oikea Hirvi-veistos on mielestäni Viipurissa.

 

 

 

IMG_3343.JPG

 

 

Viipurissa Jussi Mäntysen Hirvi-veistos sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kaupunginkirjaston lähellä, mutta käynnistäni Viipurin kaupunginkirjastossa ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Hirvi-patsas Viipurissa, Jussi Mäntynen, Jussi Mäntynen Hirvi-patsas, Viipurin Hirvi-patsas, Hirvi-patsas Viipurissa,

Nopeallakin piipahduksella ehtii näkemään Viipurin keskeisimmät symbolit!

Tiistai 13.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti saanut käydä Viipurissa ja ensimmäiset käyntini ajoittuvat jo Neuvostoliiton aikaan.

 

 

Heinäkuun alussa tekemämme Kyröläismatka oli Viipurin-matkojen tyypilliseen tapaan nopea piipahdus.

 

 

Nopean piipahduksemme aikana ehdin kuitenkin käymään Viipurin keskeisimmillä paikoilla ja niistä tässä muutama valokuva.

 

 

 

IMG_3319.JPG

 

 

Pyöreä torni on eräs Viipurin symboleista ja tällä kerralla en ehtinyt käymään ravintolatiloissa, mutta ulkoakin katsellen Pyöreä torni on muistoja herättävä rakennus.

 

 

 

IMG_3321.JPG

 

 

Viipurin linnasta on jokaisella Viipurin kävijällä omanlainen kuvansa ja minun Kyröläismatkan aikana ottama kuva on tässä!

Joskus olen päässyt käymään tuolla ylätasanteella, mutta nyt oli tyytyminen tähän "kaukokuvaan"!

 

 

 

IMG_3323.JPG

 

 

Viipurin eräs kuvatuimmista kohteista on Viipurin vanhan tuomiokirkon kellotapuli ja tässä oma versioni siitä 8.7.2019 ottamassani kuvassa!

 

 

 

IMG_3340.JPG

 

 

Viipurin Kauppahalli kuului jo Suomen aikaan Viipurin kaupunkikuvaan ja sitä se on myös nykypäivänä.

 

 

IMG_3333.JPG

 

 

Minulla on Viipurin Kauppahallissa ”luottomyyjänä” tämä azerbaidsanilainen kaveri, jolla on iso vihannes-, hedelmä- ja juuresosasto siellä.

 

 

Monet moninaiset kerrat olen ostanut tältä kaverilta valkosipuleita omien valkosipuleiden jatkeeksi, kun syksyin istutan valkosipuleita.

 

 

Taas kerran sorruin ostamaan tältä veikkoselta melko kalliitakin valkosipuleita ja nyt pitää toivoa, että niitä ei ole käsitelty idunestoaineilla, jotta azerbaidsanilaiset valkosipulit tuottaisivat Viljakkalan Majajärvellä syksyllä 2020 hyvän sadon!

 

 

 

Suuri haaveeni muuten on, että joskus olisi yhteen menoon aikaa vaikkapa kolme päivää Viipuriin tutustumiseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyöreä torni, Viipurin linna, Viipurin tuomiokirkon kellotapuli, Viipurin Kauppahalli, Kyröläismatka2019,

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri,

Tuntolevy kuuluu yhä edelleen sotilaan taisteluvarustukseen

Tiistai 19.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Suoritin varusmiespalvelukseni siten, että siirryin reserviin 10.1.1968.

 

 

Muistelen - en kuitenkaan ole varma - , että varusmiesaikana meille ei jaettu tuntolevyjä.

 

 

 

IMG_7159.JPG

 

 

Joka tapauksessa sain tämän tuntolevyn ensimmäisissä kertausharjoituksissani 24.9 – 5.10.1970 ja se on edelleen tallella. (Saksen kärjet peittävät henkilötunnukseni!)

 

 

Tuntolevyssä on kantajansa henkilötunnus kaiverrettuna kahteen, toisistaan murrettavissa oleviin teräslevyn puolikkaisiin.

 

 

Tuntolevyä kannetaan kaulan ympärillä roikkuvassa ketjussa kuin kaulakorua.

 

 

Tuntolevyn tarkoituksena on identifioida kaatuneet. Kaatuneelta sotilaalta otetaan talteen tuntolevyn toinen osa, joka lähetetään omaisille ja toinen osa kiinnitetään esimerkiksi ruumisarkun päätyyn. Näin voidaan varmistaa, että haudataan oikea sotilas, ja toisaalta tunnistamattomaksi ruhjoutuneet ruumiitkin voidaan tunnistaa varmemmin.

 

 

Viime sotiemme sankarivainajia etsitään vapaaehtoisvoimin yhä edelleen nykyisen Venäjän alueella sijaitsevilta taistelukentiltä ja heidän tunnistamisessaan tuntolevyillä on tärkeä rooli.

 

 

Viipurin vanha tuomiokirkko paloi Neuvostoliiton pommitusten seurauksena 18.2.1940 ja kun siellä siunausta odottaneet suomalaiset sankarivainajat paloivat, oli tuntolevyillä tärkeä rooli vainajien tunnistamisessa.

 

 

********************

 

 

Sotilaan käsikirja 2017 määrittelee, että Taisteluvarustus M/05:n varustuksiin kuuluu kaulassa oleva tuntolevy eli tuntolevy kuuluu yhä edelleen varusmiehen varustuksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuntolevy, Viipurin tuomiokirkon palo, Viipurin tuomiokirkon palo 18.2.1940,

Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan 14.10.1939

Keskiviikko 20.1.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

talvisotaan14101939.jpg

 

 

Viljakkalan Seurojentalon pihamaalla on muistokivi joka kertoo siitä, kun Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan silloiselta Viljakkalan Maamiesseurantalolta 14.10.1939.

 

 

Muistokivessä on seuraava teksti:

 

 

ISÄNMAAN KUTSUESSA LÄHTIVÄT

VILJAKKALAN MIEHET TÄLTÄ

PAIKALTA PUOLUSTAMAAN MAAN

VAPAUTTA TALVISOTAAN 14.10.939

 

VELVOITTAVAKSI MUISTOKSI

TULEVILLE SUKUPOLVILLE

 

SOTIIN 1939- JA 1941-1944

OSALLISTUNEET

VILJAKKALAN SOTAVETERAANIT

 

 

***************

 

 

Viljakkalan miehet kuuluivat Satakunta-Hämeen sotilasläänin 14.10.939 perustamaan Jalkaväkirykmentti 17:ään.

 

 

Viljakkalassa perustettiin JR17:n I Pataljoonan 2. Komppania.

 

 

JR17:n komentajana toimi silloinen eversti Kaarlo Heiskanen.

 

 

Kylmä-Kallena tunnettu Heiskanen oli Jääkäripataljoona 27:n kasvatteja ja hän toimi Puolustusvoimien komentajana 1953 – 1959.

 

 

Heiskanen otti 13.3.1940 vastaan Suomen lipun, kun se Talvisodan jälkeen laskettiin alas Viipurinlinnan tornista.

 

 

****************

 

Viljakkalan miesten tie Talvisotaan kulki yksikön perustamisen jälkeen Hämeenkyrön, Siuron ja Tampereen kautta Sippolan kunnan Enäjärvelle, jonne JR17 keskitettiin Päämajan reserviksi lähelle Kaipiaisten asemaa.

 

 

JR17 oli osa 6.divisioonaa, jonka Ylipäällikkö alisti Karjalan armeijalle 19.12.939.

 

 

Tilanteet kehittyivät siten, myös Viljakkalan miehet joutuivat osallistumaan 23.12.1939 tapahtuneeseen Hölmön tölväykseen.

 

 

Olen käsitellyt Hölmön tölväystä tällä palstalla 25.12.2015.

 

 

***************

 

 

Viljakkalan Seurojentalon vierellä sijaitseva muistokivi on niiden tapahtuminen paikalla, josta vuonna 1939 alkoi Viljakkalan miesten tie Suomen itsenäisyyttä puolustamaan.

 

 

Ehdotan, että Viljakkalassa otetaan tavaksi kokoontua lokakuun 14. päivänä muistelemaan tapahtumia 14.10.1939 ja kunnioittamaan niitä miehiä, jotka taistellen takasivat meille itsenäisen Suomen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan 14.10.1939, Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan 14.10.1939, Viljakkala, Viljakkalan Sotaveteraanit, JR17, JP27, Kaarlo Heiskanen, Suomen lipun laskeminen Viipurinlinnan tornista 13.3.1940,

Saimaan kanavan nykyinen ja kolmas versio vihittiin käyttöönsä vuonna 1968

Torstai 17.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain juuri luettua Ritva Muhosen kirjoittaman ja vuonna 1988 julkaistun kirjan…

 

 

urhokiukas.jpg

 

 

…Kanavalla URHO KIUKAS.

 

 

Maaherra Urho Kiukas toimi Suomen ensimmäisenä kanavavaltuutettuna 17 vuotta, vuodesta 1963 vuoteen 1980.

 

 

Sain työurani aikana olla useaankin otteeseen tekemisissä Saimaan kanavan kanssa ja sen vuoksi eräs muistelus, joka liittyy Saimaan kanavaan.

 

 

Työhöni liittyvä ensimmäinen Saimaan kanavaan liittyvä juttu tapahtui vuonna 1982, kun sain vaimoni kanssa osallistua pienen asiakasryhmän kanssa vierailuun Viipurissa.

 

 

Teimme matkan Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin laivalla kanavaa pitkin. Yövyimme Hotelli Druzhba´ssa.

 

 

Kyseessä oli kananmunantuottajien opinto- ja kokousmatka ja kun olimme kananmunatuotannon merkeissä matkalla, niin pitihän poiketa Viipurin Kauppahallissa tutustumassa kananmunien myyntiin Neuvostoliitossa.

 

 

Viipurin Kauppahallissa oli isoissa kennoissa myytävänä kananmunia, mutta suuomalaisittain oli yllätys, että lähes kaikki avokennoissa tarjolla olleet kananmunat olivat rikki.

 

 

Kananmunista oli tallella keltuainen ja osa valkuaistakin, mutta perin harvat kananmunat olivat ehjiä.

 

 

Ostajat kallistelivat rikkinäisiä kananmunia ja varmaan arvioivat, että paljonko rikkinäisissä kananmunissa oli sisällystä jäljellä.

 

 

Vaimoni ei pitänyt lainkaan näkemästään ja vaatikin parisenkymmentä vuotta ennen kuin hän suostui lähtemään seuraavan kerran Viipuriin.

 

 

Olot ovat Viipurin Kauppahallissa nykyään aivan toiset kuin yli 30 vuotta sitten.

 

 

Vakio-ostokseni Viipurin Kauppahallista on nykyään valkosipulit, joita ostan kauppahallin takaosassa sijaitsevalta azerbaitsanilaiselta kauppiaalta.

 

 

Olen jo monena syksynä laittanut maahan azer-kauppiaalta ostamiani valkosipuleita ja hyvin ovatkin kasvaneet!

 

 

Saa nähdä, että pääsenkö ensi vuoden aikana käymään Viipurin Kauppahallissa ja ostamaan sieltä valkosipulin siemensipuleita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saimaan kanava, kanavavaltuutettu, kanavavaltuutettu Urho Kiukas, Urho Kiukas, Viipurin Kauppahalli, valkosipuleita Viipurin Kauppahallista,

Pikaisellakin Viipurin-käynnillä pitää käydä Kauppahallissa

Lauantai 22.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella kyröläismatkallamme Äänisen ja Laatokan ympäri pysähdyksemme Viipurissa kesti ainoastaan vajaan tunnin.

 

 

 

 vii1.jpg

 

 

Vajaa tunti Viipurissa riittää ainoastaan pikaiseen käyntiin Viipurin Kauppahallissa ja näin myös teimme.

 

 

 

 

vii2.jpg

 

 

Tapaan Viipurin Kauppahallissa käydessäni ostaa valkosipuleita tältä azerbanilaiselta kauppamieheltä, joka osaa auttavasti suomea.

 

 

 

 

vii3.jpg

 

 

Azerbanilaismiehen valkosipulit olivat nytkin sellaisia, että tein kaupat kymmenestä valkosipulista – sain yhdennentoista kaupan päälle.

 

 

Osa Viljakkalan Majajärvellä nyt korjuuta odottavista valkosipuleistani ovat peräisin niistä sipuleista, jotka vuosi sitten ostin samaiselta kauppamieheltä – hyvin ovat azerbanilaiset valkosipulit taipuneet talvivalkosipulien viljelymenetelmään!

 

 

 

 

vii4.jpg

 

 

Monenlaista hedelmää samaisella kauppiaalla oli taas kerran tarjolla.

 

 

 

vii5.jpg

 

 

Eräs myyjä oli keskittänyt kaiken myyntitarmonsa tätä herraa esittelevien t-paitojen myyntiin.

 

Myyjä melkein kiukustui, kun hänen tuotteensa eivät tehneet suomalaisille kauppaansa!

 

***************

 

Luin jostain, että…

 

 

 

 

vii6.jpg

 

 

…tämä vanha mummo, joka seisoo Kauppahallin oven vieressä, on jonkinlainen houkutuslintu, jolle annetut almut nahkatakkimiehet käyvät keräämässä tietyin väliajoin pois parempaan talteen.

 

 

En antanut mummulle almujani!

 

 ****************

 

Viipurin Kauppatori on siistiytynyt, mutta erilaista rihkamaa – ja ehkä joillekin tarpeellistakin tavaraa – myyvät mummot ovat erittäin agressiivisia myyntityössään.

 

 

 

 

vii7.jpg

 

 

 

 

vii8.jpg

 

 ********

 

 

vii10.jpg

 

 

Pyöreä torni on kuitenkin paikallaan ja se on tärkeintä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin Kauppatori, Viipurin Kauppahalli, Pyöreä torni, Viipurin Pyöreä torni, venäjä2015,

Kympin taulu!

Keskiviikko 7.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Ostin joskus taannoin Turussa järjestetystä huutokaupasta kymmenellä markalla…

 

 

 

 

taulu1

 

 

…tämän taulun.

 

 

Taulu on kooltaan 620 mm x 440 mm ja se on ollut ripustettuna takkatilassamme.

 

 

Remontin ajan se on ollut poissa paikaltaan, mutta nyt se on taas pääsemässä omalle paikalleen.

 

 

 

 

taulu2

 

 

Taulun kehykset ovat kunnolliset kiilakehykset, mutta taulusta ei löydy pieneintäkään mainintaa taulun maalaajasta ja ei myöskään maalausvuodesta.

 

 

Tusinamaalari varmaan.

 

 

 

 

taulu3

 

 

Maalauksen kohde, Viipurin Pyöreä torni, on tässä viimekesäisessä asussaan.

 

 

 

Vielä tuosta maalauksesta, että se taitaa tyyliltään olla naivistinen.

 

 

Autot ja pukeutumistyyli antavat viitteitä, että maalaus saattaisi olla peräisin 1920- tai 1930-lukujen tienoilta.

 

 

Jos joku tietää maalauksesta tarkemmin olen tiedoista kiinnostunut.

 

 

Maalaus saattaa olla maalattu paljon myöhemminkin, mutta sekään tieto ei haittaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Pyöreä torni,

Viipurin Maakunta-arkiston takana sijaitseva huonokuntoinen rakennus on Linnoitustykistön kasarmi

Sunnuntai 4.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan ulkomailla liikkuessani tehdä ennen aamupalaa kävelykierroksen majoituskaupungissani.

 

Yövyin viime kesä kahdestikin Viipurissa ja molemmilla kerroilla tein aamulenkin Tervaniemeen.

 

Kävin Tervaniemessä Pietari Suuren patsaalla sekä tutkailin Viipurin maakunta-arkistorakennusta ulkoapäin.

 

Aamukävelyretkistäni laatimani kirjoitukset löytyvät tältä saitilta.

 

 

 

viipuriterva1

 

 

Viime kesän aamukävelyillä minua jäi kaivelemaan, että mikä huonokuntoinen rakennus sijaitsee Viipurin maakunta-arkiston takana.

 

 

Olen liittynyt facebookissa ”Juuret rajantakaisessa, kauniissa Karjalassa” –ryhmään ja kysyin ryhmän jäseniltä, että tuo komea rakennus on joskus ollut.

 

 

Sain vastauksia ”alle aikayksikön” ja kaikki ne olivat mielenkiintoisia.

 

 

Näitä palasia selvisi:

 

 

  • rakennus on valmistunut 1880-luvun alussa ja sen nimi ”Linnoitustykistön kasarmi”
  • vuosina 1921 – 1936 rakennuksessa on toiminut Lapin Lennoston edeltäjä
  • viime sotien aikana kasarmiin on ollut majoitettuna IS-joukkoja sekä Ilmavoimien lentokurssilaisia

 

 

Omien nettitutkimusteni tuloksena sain hieman lisätietoja Viipurin linnoitustykistöstä ja kyse on henkilöstä nimeltään Carl Fredrik Örn, joka syntyi 1823 ja kuoli Viipurissa 1881.

 

 

Aikakirjat kertovat Örn´stä näin:

 

 

Vuoden 1858 lopulla Örn määrättiin Viipurin tykistövaruskunnan päälliköksi, ylennettiin everstiluutnantiksi ja merkittiin armeijan ratsastavan tykistön upseeriluetteloihin. Seuraavana vuonna Örn siirrettiin Viipurin linnoitustykistön päälliköksi, missä tehtävässä hän toimi aina kuolemaansa saakka. Hänet ylennettiin 28.12.1865 everstiksi ja komennettiin Viipurin sotilassairaalan esimieheksi pysytettynä edellisessä tehtävässä. Örn ylennettiin kenraalimajuriksi 13.1.1878.

 

 

Nyt tiedän tuosta ennen varmaan komeasta viipurilaisesta rakennuksesta paljon enemmän kuin ennen.

 

 

Taidan ensi kesän Viipurin-matkallani palata paikalle ja tutkia kasarmivanhusta hieman tarkemmin.

 

 

 

 

viipuriterva2

 

 

Viipurin Linnoitustykistön kasarmin ja Viipurin maakunta-arkiston välissä kulkee suomalaisaikana hyvinhoidettu katu – Tervaniemenkatu – mutta nykyisin se on tässä kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin maakunta-arkisto, Viipurin Linnoitustykistö, Viipurin Linnoitustykistön kasarmi, Lapin Lennosto, Lapin Lennoston edeltäjä, Tervaniemenkatu, Tervaniemenkatu Viipurissa,

Profeetta Elian kirkko Viipurissa on hyvin hoidettu kokonaisuus

Perjantai 25.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin kesäkuun alussa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Viipurin-matkalla lähellä hotelliamme sijainneeseen Profeetta Elian ortodoksikirkkoon.

 

 

 

 

vie1

 

Olimme majoittuneina Hotelli Viking´iin lähellä Viipurin rautatieasemaa.

 

Kuva hotellistamme on otettu Rautatieaseman aukiolta ja näkymä hotellihuoneemme ikkunasta oli Viipurin rautatieasemalle eli suoraan kuvaajan selän taakse.

Hotelli Viking on sinällään hyvä hotelli, mutta ei sovellu eläkeläisille, sillä neljänteen kerrokseen matkalaukkujen raahaaminen on liian työläs homma senioreille - hotellissa kun ei ole hissiä!

En voi suositella hotellia senioriväestölle ja se ei sovi lainkaan henkilöille, joilla on ongelmia liikkumisessa.

 

 

 

 

vie2

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee saman kadun varrella kuin hotellimme ja sinne oli hotellilta kävelymatkaa parisensataa metriä.

 

Profeetta Elian kirkko toimi Suomen aikana Viipurin suomalaisen ortodoksiseurakunnan pääkirkkona.

 

 

 

 

vie3

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee korkealla mäellä.

 

Vierailin kirkossa 10.6.2014.

 

Kirkko oli koristeltu tuoreilla koivuilla ja koivujen tuoksu oli kirkossa melkein huumaava.

 

Harmittelen, että noudatin kuvauskieltoa täydellisesti ja minulla ei ole ainuttakaan kuvaa kirkon hienoista sisätiloista.

 

 

 

 

vie4

 

 

Profeetta Elian kirkko korjattiin juuri ennen Talvisotaa ja siellä ehdittiinkin pitää ainoastaan yksi jumalanpalvelus ennen sodan syttymistä.

 

Kirkko paloi Jatkosodassa Viipurin takaisin valtauksen yhteydessä vuonna 1941 siten, että siitä jäi jäljelle ainoastaan tiilirunko.

 

Venäläiset rakensivat kirkon nykykuntoon vuonna 1997.

 

 

**********

 

 

 

Kauniiden sisätilojen lisäksi Profeetta Elian kirkko on viimeistelty myös kirkon ympäristön osalta.

 

 

 

 

 

vie5

 

 

 

 

vie6

 

 

 

 

vie7

 

 

 

 

vie8

 

 

 

 

*************

 

 

 

vie9

 

 

Profeetta Elian kirkon keskeinen sijainti Viipurissa merkitsee, että sinne on helppo mennä hetkeksi hiljentymään ja ihastelemaan kirkon kauneutta.

 

Rohkaisen käymään Profeetta Elian kirkossa, kun olette matkalla Viipurissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: viipuri, viipuri2014, Profeetta Elian kirkko, Profeetta Elian kirkko Viipuri, Viipurin rautatieasema, Hotelli Viking Viipuri, Hotelli Viking Viipurissa ei sovellu senioreille,

Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

vikonstja1

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

vikonstja2

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

vikonstja3

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

vikonstja4

 

 

 

 

vikonstja5

 

 

 

 

vikonstja6

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: venäläiset kauppa-autot Karjalan kannaksella, Viipuri, Karjalan kannas, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, laatutuotteet, Baltika 9, ruplan kurssi, suomenlahti2014,

Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana

Keskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.

 

Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.

 

Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.

 

Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!

 

Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.

 

Lähdetkö mukaan?

 

 

 

 

viaa1

 

Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.

 

Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.

 

Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.

 

Olen Karjala-lehden tilaaja.

 

 

 

 

viaa2

 

 

Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.

 

Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.

 

 

 

 

viaa3

 

 

Viipurin linna.

 

 

 

 

viaa4

 

 

Viipurin Kauppahalli.

 

 

 

 

viaa5

 

 

Pyöreä torni…

 

 

 

 

viaa6

 

 

…ja myös tässä.

 

 

 

 

viaa7

 

 

Ahti Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

**********

 

 

viaa8

 

 

Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:

 

 

 

 

viaa9

 

 

 

 

viaa10

 

 

 

 

viaa11

 

 

 

 

viaa12

 

 

 

 

*******

 

 

viaa13

 

 
Opaste Monrepos`n puistoon.

 

 

 

 

viaa14

 

 

Onkijoita Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

viaa15

 

 

Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.

 

 

 

 

viaa16

 

 

Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.

 

 

 

 

viaa17

 

 

Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.

 

 

 

 

viaa18

 

 

Viipurin satama.

 

 

 

 

viaa19

 

 

Torkkeli Knuutinpoika.

 

 

 

 viaa20

 

 

 

Seinälehti Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa21

 

 

 

Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa22

 

 

Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.

 

 

 

 

viaa23

 

 

Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa24

 

 

Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa25

 

 

Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo!

Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!

 

 

 

Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, suomenlahti2014, Hotelli Viipuri, Karjala-lehti, Viipurin linna, Pietari Suuri Viipuri, Viipurin maakunta-arkisto, Torklis Kunnutinpoika, Pyöreä torni, Viipurin Kauppahalli, Mikael Agricolan patsas Viipuri, Yrjö Liipola Metsänpoika, Hirvi,

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

viagri1

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

viagri2

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

viagri3

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

viagri4

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

  • Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

  • Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

  • Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Mikael Agricolan Viipurin muistopatsas, Mikael Agricola, Pietari-Paavalin kirkko Viipurissa, Viipurin Tuomiokirkko. Emil Wikström, suomenlahti2014, Viipurin linna, Mikael Agricola Turku, Mikael Agricola Lahti, Mikael Agricola Pernaja,

Sama jalusta, mutta patsas on vaihtunut vallanpitäjien mukaan

Maanantai 21.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olkoon tämän jutun alaotsikkona vaikkapa...

...patsaiden vaihtovuodet!

 

Olen parin viime vuoden aikana omakohtaisesti havainnut, että Viipurissa on paljon maamme historiaan liittyviä mielenkiintoisia seikkoja havaittavissa ja omin silmin nähtävissä.

 

Käsittelen nyt Viipurin Tervaniemessä sijainneita patsaita ja muistomerkkejä sekä sitä, mitä siellä nykyään on.

 

 

Tervaniemen kalliot sijaitsevat Viipurin keskustasta katsellen Viipurin linnan takana.

 

 

*************

 

Turistikartoissa saattaa ilmetä Pietari Suuren patsas ja sinne kannattaakin kävellä, jotta pääsee eräälle Suomen historian merkkipaikalle.

 

Tervaniemen kalliolle pystytettiin vuonna 1910 Pietari Suuren patsas.

 

Patsas pystytettiin Terveniemeen Suuren Pohjan sodan 200-vuotisjuhlien merkeissä, sillä Pietari Suuri seurasi Tervaniemen kallioilta Viipurin pommituksia vuonna 1710.

 

 

*************

 

Pietari Suuren patsas sai olla Tervaniemessä kahdeksan vuotta, sillä suomalaiset poistivat patsaan paikoiltaan vuonna 1918 ja pystyttivät samalle jalustalle 6. XII 1927 Suomen Itsenäisyydenpatsaan.

Pietari Suuren patsas sai siirtyä Helsinkiin, josta se vuonna 1930 palautettiin Viipuriin ja nyt Viipurin taidemuseoon.

 

 

viii1

 

Tässä on Viipurin linnassa oleva valokuva Suomen Leijona-patsaan paljastustilaisuudesta 6.12.1927 eli Suomen itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivänä.

 

Patsaan huipulla oli ylväs Suomen-leijona ja alla teksti

 

SUOMEN

 

ITSENÄISYYSJULISTUKSEN

 

MUISTOKSI

 

6. XII  1927

 

 

 

 

viii2

 

 

Valokuvan selitystekstissä kerrotaan, että muistopatsas on Gunnar Finnen veistämä.

 

 

 

 

viii3

 

 

Viipurin linnassa on näytteillä osa muistopatsaan tekstiosakivestä.

 

Leijona oli pitkään kadoksissa, mutta sitten se löytyi runneltuna Monrepos´n puistosta ja on nyt tietääkseni erään omakotitalon nurmikolla olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa.

 

 

 

************

 

 

Pietari Suuren patsas palasi Tervaniemen kalliolle Talvisodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

 

***********

 

 

 

Tilanne kuitenkin muuttui, kun suomalaiset valtasivat Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Viipurin ja Pietari Suuren patsas sai taas lähteä Tervaniemen kallioilta.

 

 

**********

 

 

 

Pietari Suuren patsas sai palata nykyiselle paikalleen Jatkosodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

**********

viii4

 

 

 

Kävin tapaamassa Pietari Suurta 6.7.2014, kun tein vajaat kaksi tuntia kestäneen aamukävelyn Viipurissa käydessäni.

 

 

Pietari Suuri nojaili tykkiin ja jatkoi Viipuria katsellen samaan tapaan kuin hän teki vuonna 1710.

 

Patsaalle johtavat portaat ja graniittipallot portaiden vierellä ovat vuosien saatossa pysyneet samoina.

 

 

 

 

viii5

 

 

Patsaan takana on kallioon hakattuna vuosiluku 1910 eli se, jolloin Pietari Suuren patsas ensimmäisen kerran pystytettiin jalustalleen.

 

 

 

 

viii6

 

 

Kalliolla on rautaketjuin ympäröitynä alue, jossa on kyrillisin kirjaimin hakattuna kallioon P-kirjain ja kerrotaan, että Pietari Suuri on itse sen siihen hakannut vuonna 1710!

 

 

 

 

viii7

 

 

Lähdin jatkamaan aamukävelyäni ja jätin Pietari Suuren tähyilemään Tervaniemen kalliolta aamuun heräävää Viipuria!

 

 

Kannustan suuntaamaan Viipurissa kävelymatkan Tervaniemen kalliolle Pietari Suuren patsaan juurelle ja suomaan syvälliset ajatukset niille tapahtumille, jotka ovat tapahtuneet Tervaniemen kalliolla runsaan sadan vuoden aikana - oikeastaan jopa runsaan kolmensadan vuoden aikana!

 

Toivon, että joskus tulevaisuudessa Suomen Leijona sekä Pietari Suuri saisivat sulassa sovussa seisoa Viipurissa Tervaniemen kalliolla ja katsella monikulttuurellisen Viipurin elämänmenoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Viipurin Tervaniemi, Tervaniemi, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Tervaniemessä, Suomen Itsenäisyydenpatsas, Suomen Itsenäisyyden muistoksi 6.12.1927, Gunnar Finne, Viipurin linna, suomenlahti 2014,

Viipurin Tervaniemessä sijaitseva maakunta-arkisto vaatisi nopeasti kunnostusta

Perjantai 18.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto on kunnostettu hyvään kuntoon ja siellä on nyt ilo poiketa.

 

On yksityisajatteluani, kun ehdottelen, että myös Viipurin Tervaniemessä sijaitseva Viipurin maakunta-arkistorakennus pitäisi nopeasti kunnostaa.

 

 

vima1

 

 

Tutustuin Maakunta-arkistorakennukseen sen ulkopuolelta 6.7.2014, kun olin aamukävelyllä Viipurissa.

 

 

 

vima2

 

Maakunta-arkisto sijaitsee Tervaniemessä kaupungista katsellen Viipurin linnan takana kävelymatkan päässä keskustasta.

 

Viipurin maakunta-arkiston on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg ja se on avattu vuonna 1934.

 

Arkkitehti Ullberg suunnitteli monia huomattavia rakennuksia, jotka sittemmin jäivät Neuvostoliitolle pakkoluovutetulle alueella.

 

Hän toimi Viipurin kaupunginarkkitehtinä 1932 – 1936.

 

Uulberg muutti Helsinkiin vuonna 1936 ja ryhtyi Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi.

 

Siinä toimessaan hän suunnitteli useita sairaanhoitoon liittyviä rakennuksia ympäri Suomea.

 

 

******************

 

 

Kiersin aamutuimaan Viipurin maakunta-arkistorakennuksen ympäri ja tässä kierrokseni tuloksena muutama valokuva:

 

 

 

vima3

 

 

 

 

vima4

 

 

 

 

vima5

 

 

 

 

vima6

 

 

 

 

vima7

 

 

 

 

vima8

 

 

 

 

vima9

 

 

 

 

vima10

 

 

 

 

vima11

 

 

 

 

vima12

 

 

 

 

vima13

 

 

 

 

vima14

 

 

 

 

vima15

 

 

 

 

Linnansillalta maakunta-arkisto näyttää tältä:

 

 

 

 

vima16

 

 

 

 

vima17

 

 

 

 

vima18

 

 

 

************

 

 

vima19

 

 

Viipurin maakunta-arkiston nykykäyttö ilmenee varmaan tästä.

 

 

 ***********

 

 

Kävin Viipurin maakunta-arkiston portailla myös vuosi sitten ja totesin silloin, että kissat ovat ottaneet paikan omakseen – näin myös tänä vuonna:

 

 

 

vima20

 

 

 

 

vima21

 

 

 

***********

 

 

vima22

 

 

Maakunta-arkiston takana oleva rakennus on päässyt pahasti rappeutumaan ja…

 

 

 

 

vima23

 

 

…ja samoin on käynyt myös sille tielle, joka kulkee Viipurin maakunta-arkiston takana.

 

 

 

Toistan yksityisajatteluni, että Viipurin maakunta-arkiston kunnostaminen olisi ajankohtainen!

Toivottavasti Venäjä löytää Viipurin maakunta-arkiston kunnostamiseen rahat, jotta aikakautensa arkkitehtuuriteos saa arvoisensa kohtelun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipurin maakunta-arkisto, Tervaniemi, Viipurin Tervaniemi, Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemessä, Uno Ullberg, arkkitehti Uno Ullberg, suomenlahti2014,

Viipurin linna on kansallisomaisuuttamme

Keskiviikko 16.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Uskallan sanoa, että Viipurin linna on kansallisomaisuuttamme, vaikka sitä nyt isännöikin vieras vallanpitäjä.

 

Aamulla 6.7.2014 tein varhaisen vajaan kahden tunnin pituisen aamukävelyn Viipurissa ja aamukävelyni reitti kulki mm. vastapäivään Viipurin linnan ympäri.

 

 

Tässä kuvakavalkaadi näkemästäni:

 

 

 

vili1

 

 

 

 

vili2

 

 

 

 

vili3

 

 

 

 

vili4

 

 

 

 

vili5

 

 

 

 

vili6

 

 

 

 

vili7

 

 

 

 

vili8

 

 

 

 

vili9

 

 

 

 

vili10

 

 

 

 

vili11

 

 

 

 

vili12

 

 

 

 

vili13

 

 

 

 

vili14

 

 

 

 

vili15

 

 

 

 

vili16

 

 

 

 

vili17

 

 

 

 

vili18

 

 

 

 

vili19

 

 

 

 

vili20

 

 

 

 

vili21

 

 

 

 

vili22

 

 

 

 

vili23

 

 

 

 

vili24

 

 

 

 

vili25

 

 

 

 

**************

 

 

Muistutan taas kerran, että julkaisemani kuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.

 

Olen tietysti mielissäni, jos käytöstä kerrotaan minulle, mutta välttämätöntä se ei ole!

 

 

*************

 

 

 

vili26

 

 

 

Lopuksi kuva siitä kipsiteoksesta, jonka aikoinaan ostin eräästä huutokaupasta Turussa.

 

Huutoni maksoi tasan 10 euroa ja tunnen saaneeni huudolleni vastinetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin linna, suomenlahti2014,

Vanhemmat kirjoitukset »