Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tampereella Pyhäjärveen kohdistuva jätevesikuormitus fosforin osalta on vain pieni osa Näsijärven juoksutuksen kautta tulevasta P-kuormituksesta!

Perjantai 13.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen yleisötilaisuuteen, jossa saimme ajantasaista tietoa Sulkavuoreen rakennettavan Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon roolista Pyhäjärveen kohdistuvasta fosfori- eli P-kuormituksesta.

 

IMG_6192.JPG

 

Nykyään Tammerkosken alapuoliseen Pyhäjärveen kohdistuu P-kuormitusta Viinikanlahden puhdistamosta 15 kg/päivä ja Raholan puhdistamosta 4 kg/päivä eli yhteensä 19 kg/kg.

 

Rakenteilla olevan puhdistamon jälkeen Pyhäjärveen kohdistuu Sulkavuoren keskuspuhdistamolta P-kuormitusta vain 15 kg/päivä eli tilanne paranee 4 kg/päivä.

 

 

********************

 

Tilanteen koheneminen on merkittävää, mutta se oli minulle suuri yllätys, että Tammerkosken kautta Pyhäjärveen kohdistuu P-kuormitusta peräti 48 kg/päivä ja se ei ole miksikään muuttumassa Keskuspuhdistamon valmistuttua!

 

On kai luotettava eilen kuulemiani lukuja P-kuormituksesta Pyhäjärveen ja silloin joudun toteamaan, että nyt ja myös jatkossa Pyhäjärveen tulee P-kuormitusta 3/4 Tammerkosken kautta ja vain 1/4 jätevedenpuhdistamojen kautta!

 

Käsittämätöntä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereella Pyhäjärveen kohdistuva jätevesikuormitus fosforin osalta on vain pieni osa Näsijärven juoksutuksen kautta tulevasta P-kuormituksesta!, Sulkavuoren Keskuspuhdistamo, Raholan puhdistamo, Tammerkoski, Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi,

Teleferico do Funchal - Madeira Cable Car

Sunnuntai 14.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Madeiralla käynti on käytännössä käynti Funchalin kaupungissa.

 

Tammikuisen Madeiralla käyntimme erääksi ohjelmanumeroksi halusimme köysiratamatkan Funcalin keskustasta Monteen ja takaisin.

 

Funcalissa on kaksikin vaihtoehtoa ajaa köysiradalla Monteen ja takaisin, sillä toisena mahdollisuutena on matkustaa köysiradalla sinne Kasvitieteellisestä puutarhasta – valitsimme matkan Funcalin keskustasta Monteen ja takaisin!

 

Köysirata Teleferico do Funchal on pituudeltaan 3.173 metriä ja korkeuseroa tuolla matkalla on 560 metriä.

 

Radan rakennustyöt alkoivat syyskuussa 1999 ja valmista tuli marraskuussa vuonna 2000.

 

Matka yhteen suuntaan kestää 15 minuuttia ja korkeus linjalta maahan vaihtelee 10 metristä sataan metriin.

 

Koreja köysiradalla on 39 kappaletta ja radan kuljetusteho on 800 matkustajaa tunnissa.

 

 

Tässä pieni kuvakertomus köysiratamatkastamme Monteen ja takaisin:

 

 

 

 

koysi1.jpg

 

 

 

 

koysi2.jpg

 

 

 

 

koysi3.jpg

 

 

Koriin vaan ja matka kohti Montea voi alkaa!

 

 

Näkymiä menomatkalla:

 

 

 

 

koysi4.jpg

 

 

 

 

koysi5.jpg

 

 

 

 

koysi6.jpg

 

 

 

 

koysi7.jpg

 

 

 

 

koysi8.jpg

 

 

 

 

koysi9.jpg

 

 

 

 

koysi10.jpg

 

 

 

 

koysi11.jpg

 

 

 

 

koysi12.jpg

 

 

 

 

koysi13.jpg

 

 

 

koysi14.jpg

 

 

 

 

koysi15.jpg

 

 

 

 

koysi16.jpg

 

 

Yläasema lähestyy!

 

 

 

Alhaalla paistoi aurinko, mutta Montessa satoi ja sen vuoksi tutustuminen Monteen jäi tällä kerralla, joten lähdimme takaisin alas sen jälkeen, kun olimme tutustuneet yläaseman matkamuistomyymälään.

Tässä kuvia paluumatkalta:

 

 

 

 

koysi17.jpg

 

 

 

 

koysi18.jpg

 

 

 

 

koysi19.jpg

 

 

Vuohet ovat tärkeitä kotieläimiä Madeiralla ja niitä laidunnetaan mm. köysiradan kohdalla!

 

 

 

 

koysi20.jpg

 

 Tässä kohdassa köysirata taitaa kulkea 100 metrin korkeudessa!

 

 

koysi21.jpg

 

 

 

 

koysi22.jpg

 

 

 

 

koysi23.jpg

 

 

Matkan lähetessä loppuaan piti matkakavereiden antaa ottaa minustakin kuva!

 

 

 

Madeiralla kannattaa käydä köysiradalla Montessa joko Funcalin keskustasta tai kasvitieteellisestä puutarhasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teleferico do Funchal - Madeira Cable Car, Teleferico do Funchal, Teleferico do Funchal, Madeira Cable Car, Madeira2016, Madeiran köysirata, www.madeiracablecar.com,

"Älä lähre mihenkkas ennen ku Föri on kii kaijas"

Perjantai 17.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Joudun työni vuoksi yöpymään keskimäärin yhden yön viikossa syrjä-Suomessa eli Turussa.

 

Yöpyminen Turussa on tamperelaiselle kova paikka, mutta onhan tuo mennyt.

 

Turku-yöpymisiin on vuosien saatossa kehittynyt tietyt rituaalit ja yksi rituaaleistani on joenrantakävely Aurajokirannassa.

 

Menen Samppalinnan puolelle Tuomiokirkkosillan kautta ja palaan toiselle puolelle jokea Förillä. Kaavoihin kangistumisestani kertoo, että en voisi ajatellakaan kiertää kävelylenkkiäni vastapäivään!

 

On todettava, että Förissä olisi ainesta ehkä enempääkin kuin sitä nyt Turussa hyödynnetään. Kesäaikaan saattaa nähdä, että bussilastillinen turisteja saapuu Föri-rantaan, käy Förillä toist´puolt´jokke ja sen jälkeen he lähtevät bussilla tutustumaan Turun muihin nähtävyyksiin.

 

Förillä on turvallisuusohjeena otsikkoteksti. Turun murteen lisäksi sama ohje on präntättynä suomeksi ja ruotsiksi. Ei hassumpi idea!

 

Kannustan turkulaisia kehittelemään jotain uutta Föri-teeman ympärille.

 

Mikä olisi turkulainen tai varsinais-suomalainen perinneruoka, jota voisi valmistaa Förillä ja myydä herkkupaloina Aurajokea ylittäville?

 

Voisiko ainakin kesäiltoina Förillä matkata vaikkapa soittaja, joka viihdyttäisi matkustajia?

 

Entä Förin reitin kupeeseen Aurajokeen sijoitetut vesisuihkut - elävöittäisivätkö ne Förin tienoota?

 

Ideani ovat turkulaisten vapaasti käytettävissä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turku, föri, Älä lähre mihenkkas ennen ku Föri on kii kaijas,

Kreenholm - merkittävä teollisuusyritys Narvassa

Sunnuntai 29.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Teollisuusyritysten puute on Baltian maiden akilleenkantapää. Länsi- ja itämarkkinoilla kilpailukykyiset yritykset ja niiden tuotteet olisivat kullanarvoisia mille maalle tahansa, mutta näin on erityisesti Baltian maiden kohdalla.

 

Narvassa toimii Viron vanhin alkuperäisen nimensä säilyttänyt teollisuuslaitos, Kreenholm, joka on yksi koko Euroopan suurimmista tekstiilitehtaista. Yritys kuuluu ruotsalaiseen Borås Wäferi-konserniin.

 

Yrityksen historia alkoi 150 vuotta sitten, kun Kreenholmin ensimmäinen ompelimo nousi Narvajoen saareen vuonna 1857. Nykyään Kreenholmin kahdeksan tehdasta tuottavat neljässä vuorossa muun muassa lankaa, kankaita, vaippoja, froteepyyhkeitä, aamutakkeja, vuodevaatteita, pöytäliinoja ja verhoja.

 

Kilpailu kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla on kireää, mutta Kreenholm on selviytynyt niillä erinomaisesti. Viennin kokonaisarvo on yli miljardi Viron kruunua vuodessa ja tärkeimpiä vientimarkkinoita ovat USA, Saksa, Suomi, Alankomaat, Britannia sekä Ruotsi.


Kreenholmin varjossa ja tuella Itä-Vironmaan muunkin tekstiiliteollisuuden kehitys on ollut nousujohteista. Suuryhtiö yksistäänkin työllistää täysin yli kymmenen alihankkijayritystä.

 

Viime aikoina Kreenholmilla on ollut vaikeaa, sillä erimielisyydet Narvan kaupungin kanssa ovat nakertaneet yrityksen taloudellista asemaa.

 

Kreenholmin punatiiliset tuotantolaitokset ovat edelleen eräs Narvan nähtävyyksistä.

 

Kreenholm oli ennen sotia yritys, joka huolehti työntekijöistään kehdosta hautaan. Se palkittiin mm. Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 parhaasta yhdyskuntasuunnittelusta yrityssarjassa.

 

Oppaamme kertoi Narvan reissullamme, että Kreenholm on tehnyt alihankintatöitä mm. Keskolle, Finlayson´lle ja Marimekolle. Marimekko lopetti yhteistyön v. 2007, kun Ruotsin televisio kertoi, että Kreenholmin käyttämän puuvillan keruussa on käytetty lapsityövoimaa.

 

Suomalaisittain Narvassa toimivista yrityksistä mielenkiintoinen on Cargotec Estonia AS. Sen nimikyltti on näkyvästi esillä lähellä Narvan keskustaa. Narvan läheinen sijainti Venäjän rajan tuntumassa, mutta kuitenkin EU-alueella, on varmaan ollut eräs perusta, kun Cargotec on päättänyt sijoittaa tytäryhtiönsä Narvaan.

 

On syytä toivoa menestystä niin Kreenholmille kuin myös Cargotec`n Narvan toiminnoille.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kreenholm, Krenholm, Cargotec Estonia A/S, Cargotec, Marimekko, Kesko, Finlayson, Borås Wäferi, Narva, Narvajoki,

Föri on laitettu talviteloille

Lauantai 16.1.2010 klo 17.44 - -Esko Erkkilä-

Joudun työni vuoksi yöpymään yhden yön viikossa Turussa.

 

Tavallisesti iltaohjelmaani kuuluu kävelylenkki Tuomiokirkkosillan kautta "toist puolt jokke" siten, että palaan Förillä takaisin.

 

Näin oli tarkoitukseni tehdä myös viime viikon torstaina, mutta jouduin toteamaan, että Föri oli laitettu talviteloille. Syynä lehtitietojen mukaan on Aurajoen vaikea jäätilanne.

 

Turkulaiset olivat rakentaneet Förin kulkureitistä hieman Tuomiokirkon suuntaan jääsillan ja sitä pitkin piti nyt ylittää Aurajoki.

 

Vaihtelun vuoksi Aurajoen ylittäminen jääsiltaa pitkin oli uusi kokemus. Joskus aikoja sitten olen kokenut saman, kun tiukkana pakkastalvena on ollut sama juttu.  Perimätieto kertoo, että edellisen kerran Föri on tällä vuosituhannella ollut pois käytöstä pakkastalvena 2003.

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Föri on lossi, joka Turussa liikennöi Aurajoen yli non stop-periaatteella. Föri-toiminta on ulkoistettu West Coast Seaservice Oy:lle, joka kolmen lossinkuljettajan voimin operoi toimintaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: föri, turku, toist puolt jokke