Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"No eipä sieltä ole ennen soiteltukaan!"

Keskiviikko 7.4.2021 - -Esko Erkkilä-

Näin pääsiäisen tienoilla sopii hieman muistella kuolemaa ja siihen liittyviä hieman hupaisiakin juttuja.

 

Alajärvellä on kylä nimeltään ”Kuolema” ja muistan kerrotun, kun Kuolemankylällä toiminut K-kauppias soitti tavaratilausta Keskon Seinäjoen konttorille.

 

Kauppias – joka nettitietojen mukaan taitaa vieläkin olla toiminnassa - esitteli itsensä Seinäjoen Keskon keskukselle ja sanoi: ”Huomenta täältä kuolemasta!”

 

Keskuksessa oli oppityttö, joka vastasi: ”No eipä sieltä ole ennen soiteltukaan!”

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "No eipä sieltä ole ennen soiteltukaan!", Alajärvi, Alajärven Kuolema, Alajärven Kuolemankylä, Kesko Oyj, Keskon Seinäjoen konttori, Kesko Seinäjoki,

Miksi leipojat käyttävät tuotteisiinsa saastuneita seesaminsiemeniä?

Tiistai 17.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Lokakuun loppuun mennessä Suomessa on elintarvikkeiden takaisinvetoja ollut jo yhtä paljon kuin koko viime vuotena.

 

 

Lokakuun lopulla ja marraskuun aikana takaisinvedot ovat keskittyneet seesaminsiemeniin, joita leipomoteollisuus ja myös kotileipojat käyttävät leipomustensa raaka-aineena.

 

Vajaan kolmen viikon aikana on Ruokaviraston  nettisivuilla kerrottu ainakin seuraavista eri yritysten takaisinvedoista, joista kaikissa on kyse seesaminsiementen liian korkeista etyleenioksiinipitoisuuksista.

 

 

**************

 

 

26. lokakuuta 2020

Mauste-Sallinen Oy on ilmoittanut Ruokavirastolle vetävänsä pois kaupoista erän pakattua seesaminsiementä. Erässä saattaa olla turvallisen rajan ylittäviä määriä etyleenioksidia, joka pitkäaikaisesti käytettynä voi olla terveydelle haitallista. Tuotetta ei tule käyttää, kertoo yritys.

 

 

4. marraskuuta 2020

Helsinkiläinen Harmonia Life Oy on ilmoittanut vetävänsä myynnistä ja kuluttajilta kolme Voimaruoka-sarjan tuotetta. Hollantilainen tuotteen valmistaja on havainnut, että raaka-aineena käytetyssä seesaminsiemenessä on sallitun enimmäismäärän ylittävä määrä torjunta-aine etyleenioksidia.

 

 

9. marraskuuta 2020

Leipomo Rosten Oy on ilmoittanut vetävänsä myynnistä ja kuluttajilta kaksi gluteenitonta siemennäkkileipätuotetta, joiden raaka-aineena käytetyssä seesaminsiemenessä on sallitun enimmäismäärän ylittävä määrä torjunta-aine etyleenioksidia.

 

 

11. marraskuuta 2020

Atria Suomi Oy on ilmoittanut, että sen valmistama mikroateria Atria Heat & Eat Asian Meatballs with Noodles 350 g, on poistettu myynnistä. Tuotteen raaka-aineena käytetyssä seesaminsiemenerässä on mitattu liian korkea pitoisuus kasvintorjunta-aine etyleenioksidia.

 

 

11. marraskuuta 2020

Lidl Suomi Ky on ilmoittanut, että sen valikoimissa ollut myslipatukka Crownfield Muesli Bar Hazelnut, 200g, on poistettu myynnistä. Tuotteen raaka-aineena käytetyssä seesaminsiemenerässä on mitattu liian korkea pitoisuus kasvintorjunta-aine etyleenioksidia.

 

 

12. marraskuuta 2020

Kesko Oyj on ilmoittanut vetäneensä myynnistä kolme Pirkka-tuotetta. Näissä tuotteissa on käytetty seesaminsiemeniä, joissa on todettu lainsäädännön mukaisen raja-arvon ylittävä määrä etyleenioksidi-kasvinsuojeluainetta.

 

 

13. marraskuuta 2020

Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku on ilmoittanut vetäneensä myynnistä pienen määrän kuorittuja Eldorado seesaminsiemeniä, pakkauskoko 250 g. Yrityksen tavarantoimittajaltaan saaman tiedon mukaan tietyissä erissä on todettu turvallisen rajan ylittäviä määriä kasvinsuojeluaine etyleenioksidia, joka pitkäaikaisesti käytettynä voi olla terveydelle haitallista.

 

 

Lildl´n ja Keskon Pirkka-tuotteiden osalta töppäilyt eivät minua lainkaan yllätä, mutta miksi myös Atria on liittynyt töppäilijöiden joukkoon – ihmettelen ja kysyn vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seesaminsiemenet, etyleenioksiini, etyleenioksiinilla saastuneet seesaminsiemenet, Mauste-Sallinen Oy, Harmonia Life Oy, Leipomo Rosten Oy, Atria Suomi Oy, Lild Suomi Ky, Lild, Kesko Oyj, Pirkka-tuotteet, Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku, Ruokavirasto,

Suomalaisomisteiset agribisnesyritykset alkavat olla muisto vain!

Perjantai 11.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Maatalouden tuotantopanoksia myyvät suomalaisomistuksessa olevat yritykset alkavat nykyisin olla vain kaukainen muisto.

 

 

Suomalaisomistuksen puute elintarvikeketjun alkupäässä eli tuotantopanosten myynnissä on vakava puute jopa huoltovarmuuden kannalta.

 

 

Olen erityisen huolestunut ns. säkkilinjan yritysten siirtymisestä ulkomaalaisomistukseen.

 

 

Huoltovarmuuden kannalta pitää olla huolestunut myös konekaupan yritysten puolesta, sillä Suolahdessa valmistettavan traktorin lisäksi myös ns. ”kovan kalun” yrityksissä ainakin myytävät tuotteet ovat pääosin ulkomaalaisia.

 

 

****************

 

 

Maataloudelle elintärkeitä tuotantopanoksia valmistavien ja myyvien yritysten myynnin ulkomaisille omistajille aloitti se, kun valtiollinen lannoiteyhtiö Kemira myytiin norjalaisille.

 

 

Kemira myytiin norjalaisille silloin, kun nykyisin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana toimiva kokoomuslainen Jyri Häkämies oli hallituksessa omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.  

 

****************

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ehti kuppaamaan suomalaisten maanviljelijöiden varoja ja sitä kautta myös suomalaisten kuluttajien rahoja vuodesta 1905 alkaen aina vuoteen 1992 saakka, jolloin yritys ajautui konkurssiin.

 

Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty Hankkija-Maatalous Oy –nimiselle tytäryhtiölle, joka aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa Hankkija-Maatalous Oy omistajaksi tuli SOK 50 %:n omistusosuudella.

Muistan tarkasti, että olin tankkaamassa Nilsiän eräällä huoltoasemalla autoani, kun tieto SOK:n tulemisesta Hankkija-Maatalous Oy:n omistajaksi tuli julkisuuteen.

Vuonna 1993 yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan SOK:n eli aikoinaan Hankkijan pahimman kilpailijan omistukseen.

 

SOK myi enemmistön Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle Danish Agro Holding A/S:lle vuonna 2013 ja sopi samalla koko yhtiön siirtymisestä uudelle omistajalle vuosien 2015–2017 aikana.  

 

Yli sata vuotta suomalaista talonpoikaa kupanneen yrityksen taival päättyi siis tanskalaisomistukseen ja vaikka yrityksen nimenä onkin nyt Hankkija Oy pitää muistaa, että kyseessä on tanskalaisomisteinen yritys.

 

 

****************

 

 

Keskon maatalouskauppa oli vielä runsas vuosi sitten vakava kilpailija tanskalaisomisteiselle Hankkijalla.

 

Toki se on tanskalaisyrityksen vahva kilpailija tänään, mutta ei enää suomalaisomistuksessa, sillä Kesko myi maatalouskauppansa ruotsalaiselle Lantmännenille vuoden 2017 loppupuoliskolla.

 

 

***************

 

 

Ruotsalainen Lantmännen on nyt entistä vahvempi toimija suomalaisessa agribisneksessä, sillä se osti Raisio Oyj:n Raisio Agro Oy:n naudanrehuihin liittyvät liiketoiminnot siten, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi kaupan 23.10.2018.

********

On mielenkiintoista jatkossa seurata Lantmännenin toimintoja Suomessa, sillä jo nyt se omistaa siivun myös HK-Scan Ruokatalosta!

Mihin Lantmännen ehtiikään?

 

 

 

Suomalaisomisteista ”säkkilinjan” agribisnestä on toki edelleen olemassa, mutta pääosa siitä on valitettavan tiukasti sidottu teurastamoiden ja lihanjalostusteollisuuden toimintoihin, joten suomalainen talonpoika joutuu valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko norjalais,- tanskalais – tai ruotsalaisomisteisen kauppakumppanin tai joutuu asettumaan teurastamonsa talutusnuoraan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agribisnes, suomalaisomisteinen agribisnes, Keskusosuusliike Hankkija, Hankkijan konkurssi, SOK:n omistama Hankkija-Maatalous Oy, Kemiran myynti norjalaisille, Jyri Häkämies myyntimiehenä, Danish Agro Holding A/S, Lantmännen, Keskon maatalouskauppa,

Keskusliikkeiden konttoriverkosto on onnistuttu saneeraamaan 1970-luvun jälkeen

Keskiviikko 2.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime aikoina on hyvinkin aiheellisesti kritisoitu kaupan osuutta esim. päivittäistavaroiden hinnoittelussa – tunnustan, että olen ollut aktiivinen kritisoija minäkin!

 

 

Kaiken kritiikin keskellä on hyvä muistaa se rankka karsimistyö, jota keskeiset jakelutiemme eli K-ryhmä ja S-ryhmä ovat tehneet esimerkiksi konttoriverkostolleen vaikkapa kuluneiden runsaan neljänkymmenen vuoden aikana.

 

 

Aloitin bisneksessä vuonna 1970 ja jäin ”täysin palvelleena” eläkkeelle 2010. Sain noiden neljänkymmenen vuoden aikana läheltä seurata keskusliikkeiden konttoriverkoston alasajoa. Seurasin tilannetta ensisijaisesti agribisneksen kannalta, mutta tuntosarveni olivat tiiviisti mukana seuraamassa myös päivittäistavarakauppaa.

 

 

 

Keskolla oli parhaimmillaan tai pahimmillaan 23 konttoria Suomessa ja se on kyllä paljon, sillä konttoreiden henkilökunta ei koskaan nähnyt ”elävää asiakasta” vaan heidän toimintansa oli jotain muuta.

 

S-ryhmän osalta voin omakohtaisen kokemukseni perusteella todeta, että sen konttoriverkosto oli samaan aikaan Keskon konttoriverkoston tapainen lukumäärältään ja konttoreiden sijainniltaan.

 

Keskon ja SOK:n aluekonttoreiden lisäksi maakunnissa oli ainakin punapääoman eli ns. edistysmielisen osuustoiminnan sekä lukuisia tukolaisen kaupan konttoreita.

 

 

Nyt punapääoman bisnekset ovat jokseenkin kokonaan siirtyneet historiaan ja samoin on tapahtunut tukolaiselle eli T-ryhmän kaupoille.

 

 

Monissa kaupungeissa entiset tukkuliikkeiden konttorirakennukset ovat toisarvoisessa käytössä ja tilanteeseen ei ole tulossa muutosta.

 

 

*******************

 

 

Tämä juttuni ei missään tapauksessa ole synninpäästö päivittäistavarakaupan ylisuurille katteille, mutta on osoitus bisnesmaailman kyvystä leikata kustannuksiaan karsimalla sellaisia toimintoja, jotka eivät kasvata liiketoimintaketjun arvoa.

 

 

Milloinkahan kuntamaailmassa osataan asioita katsella samalla tavalla?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusliikkeiden konttoriverkosto, Keskon konttorit, SOK:n konttorit, punapääoma, tukolainen kauppa,

Pohjoismainen lannoiteyhteistyö on saumatonta

Torstai 31.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin suomalainen viljelijä ja puutarhatuotteiden pienkasvattaja käyttää satonsa varmistamiseksi lannoitteita.

 

 

 

IMG_9770.JPG

 

 

Lannoiteketju toimii pohjoismaisen työnjaon mukaisesti ja työnjaossa Suomelle kuuluu orpopojan osuus - Norja, Ruotsi sekä Tanska korjaavat suurimman bonuksen.

 

 

***************

 

 

Suomalainen viljelijä ja suomalainen kuluttaja saavat osallistua työnjakoon maksumiehinä.

 

 

Lannoitteet Suomessa valmistaa norjalainen Yara.

 

 

Lannoitteiden myynnistä vastaavat ruotsalaisomisteinen Lantmännen Agro eli entinen K-Maatalous ja tanskalaisomisteinen Danish Agro, joka Suomessa toimii nimellä Hankkija.

 

 

Muutaman säkillisen ostajana kysyn, että onko ruotsalais- ja tanskalaisomisteisilla yrityksillä yksinoikeus myydä Suomessa norjalaisyrityksen valmistamia lannoitteita!

 

 

Olisiko Kilpailuvirastolla paikka tutkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yara, Lantmännen, Hankkija, Maatalouskesko, Lantmännen Agro, K-Maatalous, Danish Agro,

Kesko kusettaa

Lauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

 

 

Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!

 

 

 

IMG_8067.JPG

 

 

Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.

 

 

 

IMG_8066.JPG

 

 

Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.

 

 

Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!

 

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.

 

 

 

IMG_8068.JPG

 

 

Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.

 

 

Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.

 

 ***************

 

Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.

 

 

Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!

 

**************

 

Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Kesko kusettaa, Herkkutilan parhaat, Perhe-kermajuusto. Citymarket Lielahti, Citymarket Ylöjärvi Elo, Kesko koettelee lainsäädännön rajoja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Hyvää Suomesta. Miksi Kesko kusettaa?

Asbestin vaaroja ei vielä osattu tiedostaa 1960-luvulla

Maanantai 5.6.2017

Asbesti on nykytietämyksen mukaan terveydelle erittäin vaarallista ja siitä kertoo mm. se, että asbestin pienintä terveydelle haitallista altistusta ei tunneta.

 

 

Puheenjohtamani erään yhdistyksen käyttämän toimiston taloyhtiössä ollaan tekemässä putki- ja sähköremonttia.  Törmäsin asbestikysymykseen, kun yhdistyksemme jäsenet alkoivat kyselemään remonttihommien asbestivaaroista.

 

 ****************

 

1960-luvulla huolta ei tunnettu ja kerron huolettomuudesta esimerkin, jossa minäkin olin osallisena.

 

 

Suoritin agrologi-opintoihin tähtäävän vuosiharjoittelun Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla Hauholla vuonna 1966.

 

 

Harjoittelijoiden eräänä työtehtävänä oli purkaa saunana käytetyn tilan kaikki sisärakenteet, jotta samainen tila voitiin muokata tyystin uuteen käyttötarkoitukseen.

 

 

Saunassa oli runsaasti asbestia erilaisten palontorjuntaesteiden muodossa.

 

 

Purimme asbestilevyt ja pilkoimme ne kottikärryihin sopiviksi paloiksi.  Teimme työn paljain käsin sorkkarautaa apuna käyttäen ja palaset sorkkaraudalla pienemmiksi iskien.

 

 

Kuljetimme purkuroinan kottikärryillä erään kuusiaidan juurelle ja poltimme kaiken materiaalin nuotiolla.

 

 

Erityisen innostuneita olimme, kun heitimme nuotioon asbestinkappaleita, sillä palaessaan ne räiskyivät iloisesti ja kuuluvasti.

 

 

Asbestin palamista oli mukava seurata, sillä räiskyminen toi jännitystä elämään.

 

 

 ****************

 

 

Omakohtainen kokemukseni kertoo, että 1960-luvulla ei ollut mitään käsitystä asbestin vaarallisuudesta.

 

 

Kauppajätti Kesko olisi varmaan menetellyt toisin kuin menetteli, jos silloin olisi ollut tietoa asbestin vaarallisuudesta.

 

 

Asbesti ei poistu koskaan ihmiskehosta ja se on suuri altistava tekijä syövälle.

 

 

En tiedä asbestisaastumiseni määrää, mutta onhan sen jonkinlainen, kun paljain käsin purimme asbestiseiniä ja poltimme asbestinpalasia nuotiossa.  Ymmärsimme suojautua ojan pohjalle, kun asbestin räiskyminen oli kiivainta nuotiossa.

 

 

Onneksi en ole tupakkamies, sillä asbestialtistuminen ja tupakointi ovat paha yhdistelmä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: asbesti, asbestivaara, asbestin purkaminen, Kesko ja asbesti, Kesko Oy, Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila, asbestisaastuminen,

Kesko heitti maatalouskaupassa pyyhkeen kehään!

Keskiviikko 12.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilisen uutinen bisnesmaailmassa oli se, kun Kesko ilmoitti myyvänsä maatalousliiketoimintansa ruotsalaiselle Lantmännenille.

 

Uutinen ei yllättänyt minua, sillä on ollut selviö, että maatalouskauppa ei ole Keskon ydintoimintaa.

 

Kaupalla on yllättävän pienet henkilöstövaikutukset, sillä se koskee suoranaisesti ”palkkanauhatasolla” ainoastaan 45 työntekijää.

 

 

Kaupalla on ilmeisen suuret vaikutukset kuitenkin niiden 43 kauppiasyrityksen toimintaan, jotka tekevät maatalouskauppaa 78 eri toimipisteessä.

 

 

Miten kauppiasmalli sopii Lantmännenin toimintaan on suuri kysymysmerkki.

 

 

Miksi uutinen ei yllättänyt minua?

 

 

Tilakoon kasvaminen, tuottajien suorat osto kotimaiselta ja ulkomaiselta teollisuudelta, maailmanlaajuinen tietoverkkojen toiminta sekä maatalouden ahdinko ovat merkinneet, että maatalouskauppa välistävetäjänä on heikoilla.

 

Maatalouskauppa ei ole enää vuosiin pystynyt tuomaan mitään lisäarvoa tavallisen maataloustuottajan tilanteeseen.

 

 

Tämän kehityksen aistii jo pikaisellakin pistäytymisellä maatalouskaupassa, sillä siellä on tarjonnan painopiste siirtynyt hevosalan tuotteisiin ja erilaisiin harrastustuotteisiin.

 

Kukapa enää nykyään ostaa esimerkiksi tuotantoeläinten rehuseoksia maatalouskaupasta?

 

 

Keskon myytyä maatalouskauppansa Lantmännenille katoaa suomalaisomisteinen maatalouskauppa kokonaan Suomesta, sillä peitenimellä ”Hankkija” toimiva maatalouskauppa on tanskalais- ja ruotsalaisomisteisen DLA:n toimintaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesko heitti maatalouskaupassa pyyhkeen kehään!, K-Maatalous, Lantmännen, DLA, Kesko, Hankkija, Halla Hukkakaura ja Hankkija, Kolme väkästä,

Menetämmekö lähikauppamme ja lähipostimme?

Perjantai 13.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n pääomasijoittaja Tritonilta 60 miljoonalla eurolla.

 

 

Kesko sai kaupassa 643 Siwaa ja Valintaloa.  Kauppa kasvatti Keskon markkinaosuutta päivittäistavarakaupassa 10 %-yksikköä, mutta kaupan jälkeenkin Kesko jäi päivittäistavarakaupan markkinaosuuksissa S-ryhmää pienemmäksi.

 

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti 11.4.2016 hyväksyvänsä yrityskaupan. KKV asetti kaupan ehdoksi velvoitteen myydä 60 Suomen Lähikauppa Oy:n kauppaa kilpailijoille.

 

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV):n myyntivelvoite askarruttaa, sillä eräänä kauppana, joka Keskon on myytävä, on lähikauppamme Peltolammin Siwa Tampereella.

 

 

siwa1.jpg

 

 

Ymmärrän KKV:n päätöksen ja se on varmaan myös Keskon tahto, sillä Peltolammilla on jo nyt K-Market, mutta se ei ole lähikappamme, sillä…

 

 

 

siwa2.jpg

 

 

…myytäväksi määrätty Siwa – joka on siis lähikauppamme – sijaitsee nykyisestä K-Marketista n. 600 metrin etäisyydellä.

 

 

Perhekuntani ei voi rehvastella, että olisimme Peltolammin Siwalle kummoinenkaan asiakas, sillä teemme päivittäistavaraostoksemme pääsääntöisesti joko Koivistonkylän Prismasta ja nykyään yhä enemmän Patolan Citymarketista.

 

 

Peltolammin Sivalla on yksi vahvuus ja se on se, että siellä sijaitsee erittäin hienosti palveleva asiamiesposti!

 

 

Emme ole mikään supersuuri asiakas Postillekaan, mutta järjestöelämässä vahvasti elävänä joudun usein lähettämään ”vanhanaikaisesti” kirjeitä, sillä kaikilla jäsenillämme ei ole sähköpostimahdollisuuksia.

Peltolammin Siwan "seinästä saa rahaa", sillä lähin pankkiautomaatti sijaitsee lähikauppamme seinässä.

 

 

Toivon, että Peltolammin Siwaa ei osta ainakaan Lild, sillä sen liikkeen ovea en halua avata jatkossakaan.

 

 

Lild´n joutuminen boikottilistalleni on kyseisen ketjun Suomeen rantautuminen, jolloin Lild suhtautui halveksien suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ja yleensäkin suomalaiseen ruokaan.

 

 

Tiedän vallan hyvin, että Lild´n hyllyillä on nykyisin paljon suomalaisia tuotteita, mutta minä en ole vielä päässyt sen yli, miten kyseinen pulju suhtautui suomalaiseen ruokaan Suomeen tullessaan.

 

 

Haluan vielä erikseen antaa tunnustuksen Peltolammin Siwan henkilöstölle, sillä niin ammattitaitoisia ja asiakkaitaan arvostavia myyjiä ei muualla tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Peltolammin Siwa, K-Market Peltolammi, Kesko Oy, Ruokakesko Oy, Keskon yrityskauppa, Suomen Lähikauppa Oy, pääomasijoittaja Triton, Triton, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Peltolammin Posti,

"Rohkaisevia" sanoja henkilöstölle

Tiistai 17.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla elämänaloilla tehdään virhepäätöksiä ja niin niitä tehdään ja on tehty myös liike-elämässä.

 

 

Tämä ilmeisen tosijuttuni tapahtui ennen sähköistä nettiaikaa, sillä en pysty googlaamallakaan selvittämään, että milloin avattiin ja milloin suljettiin Keskon Iisalmen konttori.

 

 

Muistan joskus lukeneeni – taisi olla Keskon historia, että kyseinen konttori oli kuitenkin hyvin lyhytaikainen.

 

 

Lyhytaikaisuutta ennakoi se Keskon pääjohtajan puhe Iisalmen konttorin vihkiäisissä, kun hän totesi näin:

 

”Nyt on viimeinen hetki alkaa suunnittelemaan, että milloin tämä konttori suljetaan!”

 

 

Olihan noissa sanoissa aikasmoinen negatiivinen motivointi upouuden konttorin henkilöstölle!

 

 

**************

 

 

Vihkiäisissä oli paikalla arvostamani esimieheni myyntipäällikkö Veikko Nikula (syntynyt 1925) ja häneltä olen kuullut tämän tosijutun.

 

 

Keskon pääjohtajana Iisalmen konttorin vihkiäisten aikaan oli Ilmo Olavi Nurmela ja kun Nurmela oli Keskon pääjohtajana 1957 – 1968, niin tuolle aikajaksolle ajoittuu Keskon Iisalmen konttorin vihkiäiset.

 

 

I.O.Nurmela oli ilmeisesti hyvissä väleissä presidentti Urho Kekkosen kanssa, sillä Kekkonen nimitti Nurmelan valtiovarainministeriksi Reino Kuuskosken virkamieshallitukseen vuonna 1958.

 

 

Tämmöinen muisteluksen muistelus tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskon Iisalmen konttori, Kesko Iisalmi, Kesko Oy Iisalmi, pääjohtaja Ilmo Olavi Nurmela, valtiovarainministeri I. O. Nurmela, Keskon pääjohtaja Nurmela,

Teki tiukkaa, että Neuvosto-Viron aikana Hotelli Virusta sai vuokrattua neuvotteluhuoneen, koska sama neuvotteluhuone oli jo varattuna samana päivänä eri aikaan toisille

Lauantai 17.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain työelämässä ollessani toimia päivälleen 40 vuotta Rehuraisio Oy:n palveluksessa.

 

Aloitin myyntihommissa 1.12.1970 ja kaksikymmentäviisi vuotta kestäneen myyntiurani jälkeen toimin yhtiön raaka-ainehankinnan vastuuhenkilönä 15 vuotta kunnes siirryin eläkkeelle.

 

Työajastani Raisiolla on pelkästään myönteisiä kokemuksia.

 

Muistelen nyt erästä palkintomatkaa Viroon ja siellä Viru-hotelliin. Järjestämämme matka oli palkintona hyvistä rehunmyyntituloksista Porin Keskon alueen kauppiaille ja heidän myyntimiehilleen.

 

 

Emme olleet etukäteen varanneet neuvotteluhuonetta, jossa olisimme voineet järjestää palkintojenjakamistilaisuuden sekä nauttia pienet näkäräiset palkintojenjaon ohella.

 

 

Neuvotteluhuoneita kyllä oli, mutta ongelmaksi paljastui se, että kaikkiin neuvotteluhuoneisiin oli jo yksi varaus samalle päivälle.

 

 

Hotelli Virun neuvonnassa kun asiaa selviteltiin, niin hotellin neuvotteluhuoneiden myynnistä vastaaville ei ollut heidän mielestään lainkaan mahdollista, että samaa neuvotteluhuonetta voisi samana päivänä eri aikaan käyttää kaksi asiakasryhmää.

 

 

Neuvostoliittolainen ajatus kulki silloin niin, että kun neuvotteluhuone on varattu jollekin asiakkaalle vaikkapa klo 18.00 alkaen, niin sinne ei voi päästää toista asiakasta esimerkiksi klo 10.00 – 12.00!

 

No, pitkällisten neuvottelujen jälkeen Hotelli Virun henkilökunta päästi meidät päivällä pariksi tunniksi sellaiseen neuvotteluhuoneeseen, jonne illan tullen saapui toinen asiakasryhmä!

 

 

Olen ollut siis mukana, kun neukkulaan on ajettu kapitalistista ajatusta, että saman neuvottelutilan myyminen eri aikaan, mutta samana päivänä kahdelle asiakkaalle on mahdollista ja että se merkitsee myös hotellille suurempaa tehokkuutta sekä lisääntyviä tuloja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hotelli Viru, Kesko Pori, myyntikilpailu, palkintomatka,

Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!

Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.

 

Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.

 

 

 

 

loikkanen1

 

 

Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.

 

 

*************

 

Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.

 

Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.

 

 

 

 

loikkanen2

 

 

Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.

 

Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:

 

 

**************

 

Vuorineuvos Ilmo Nurmela           12/10 1965

Hyvä Veli,

Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!)

Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.

 

**************

 

Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!

 

Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.

 

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.

 

Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jouko Loikkanen, pääjohtaja Jouko Loikkanen, Miettusen iii hallituksen ii valtiovarainministeri Jouko Loikkanen, Tampereen UKK-seura, Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila, Hahkialan Kartano, Kaupan Maataloussäätiö, Kesko, Keskon pääjohtaja I.O.Nurmela,

Puolalaiset Putin-tomaatit saapuivat Suomeen

Lauantai 30.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjä kielsi Ukrainan tilanteeseen liittyen hedelmien ja vihannesten tuonnin EU-maista.

 

Ounastelin eilisessä kirjoituksessani, että tilanne aiheuttaa selkeän markkinahäiriön EU:n alueella, kun keskisen Euroopan suuret elintarvikemarkkinat joutuvat etsimään korvaavia markkinoita.

 

Yllätyin viime torstaina, kun olin kauppaostoksilla Tampereen Nekalassa sijaitsevassa K-Supermarket Suurjaossa.

 

Siellä oli suuri massalataus puolalaisia tomaatteja ja hinta oli 0,49 €/kilo.

 

 

 

 

putintomaatit

 

 

Emme Rouvan kanssa sortuneet puolalaisiin tomaatteihin, vaan ostimme vierestä kotimaisia tomaatteja ja maksoimme niistä ilomielin 2,65 euroa per kilo!

 

Puolalaisten tomaattien hintaa kannattaa hieman analysoida:

 

Myyntihinta 0,49 €/kg merkitsee, että niiden arvonlisäveroton hinta on 0,4298 €/kg.

 

Päivittäistavarakauppa tarvitsee myyntipalkkiota vähintään niin paljon, että Keskon ostohinta asettuu tasolle 0,20 – 0,30 €/kg.

 

Rahti- ja kuljetuskustannukset Puolasta Tampereelle Keskon keskusvaraston kautta merkitsevät, että puolalaisen alkutuottajan tomaateistaan saama hinta on plus/miinus nolla!

 

Puolalaiset tomaatit olivat kohtuuttoman suuria ja puoliraakoja. Ymmärrän, että tomaatit kiinnostivat K-Supermarket Suurjaon asiakkaita ja ymmärrän tässä tapauksessa myös sen, että asiakkaat pusertelivat jokaista tomaattia, jonka olivat aikeissa ostaa.

*****************

 

En osaa arvostaa asiakkaita, jotka ostavat 0,49 euroa kilolta maksavia puolalaisia tomaatteja suomalaisesta päivittäistavarakaupasta.

 

Vähiten osaan arvostaa suomalaista tukkuliikettä, joka suostuu ostamaan myyntiin puolalaisia tomaatteja alle kaikkien tuotantokustannusten.

 

Peräänkuulutan erityisesti SOK:lta ja K-ryhmältä vastuullisuutta toiminnassaan!

Kilpailuvirasto laittoi Valion polvilleen, mutta se on hampaaton ulkomailta tulevaa polkumyyntiä vastaan!

Ei hyvä näin!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Putin-tuotteet, Putin-tomaatit, puolalaiset tomaatit, Kesko, SOK, K-Supermarket Suurjako,

Verkkokauppa runtelee kaupan rakenteita

Keskiviikko 5.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kesko kertoi eilen laskeneesta liikevaihdostaan, parantuneesta tuloksestaan ja siitä, että joka kolmas Anttila-tavaratalo tullaan lopettamaan.

 

Laskenut liikevaihto on luonnollista, mutta on hälyttävää, kun pienemmällä liikevaihdolla kaupan jättiläinen tekee entistä parempaa tulosta.

 

Kohentunut tulos merkitsee, että Keskon hinnoissa on ”pirunkyytirahaa” eli palkkiota entistä enemmän.

 

Keskon eilinen ilmoitus joka kolmannen Anttilan sulkemisesta kertoo, että verkkokauppa runtelee kaupan rakenteita yhä rajummin.

 

Itse en ole ostanut ainakaan vielä mitään verkkokaupasta, mutta kerron siitä kuitenkin yhden perhekuntakohtaisen esimerkin:

 

 

Meillä on 16 vuotta vanha Stiga-merkkinen päältäajettava ruohonleikkuri.

 

Ruohonleikkuriin on tehty normaalista kulumisesta aiheutuvat korjaukset ja huollot, mutta todellisia ongelmia ei ole vielä ilmaantunut.

 

Syksyllä kone ei käynnistynyt ja koneista ymmärtävä ”kossi” paikallisti vian moottorin käynnistyskehän ongelmiin – sieltä oli iän myötä hävinnyt muutama hammas ja kone ei käynnistynyt, kun käynnistyskehä oli tietyssä asennossa.

 

”Kossi” teki nettitiedustelun ja totesi, että…

 

 

kaynnistyskeha1

 

…israelilainen nettifirma myi Briggs & Strattonin valmistamia käynnistyskehiä.

 

 

Tilaus sinne, maksaminen netissä ja…

 

 

kaynnistyskeha2

 

 
…käynnistyskehän sisältämä postipaketti oli noudettavissa lähipostista!

 

 

 

kaynnistyskeha3

 

 
Lähetyslista ei ollut koolla pilattu, mutta siitä selvisi kaikki oleellinen!

 

 

Tärkeintä oli se, että lähipostiin toimitetun paketin kokonaishinta rahteineen oli 24,95 USD eli hieman alle 20 euroa!

Oletan, että suomalainen jälleenmyyjä olisi nostanut tassunsa taivaisiin, jos heiltä olisi mennyt kyselemään samanlaista käynnistyskehää. Hinta olisi varmaankin ollut moninkertainen ja asiakas olisi tuntenut olevansa kiusantekijä, kun tuollaisia varaosia kyselee!

Nyt ei tarvinnut anteeksipyydellä tarpeitaan!

  

Omakohtainen esimerkki osoittaa, että nettikauppa runtelee perinteisen kaupan rakenteita – tässä tapauksessa varaosakaupan rakenteita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskon tulosparannus, Keskon liikevaihto aleni, pirunkyytiraha, pirunkyytirahan osuus kasvoi, Anttila-tavaratalot, Anttila-tavarataloja suljetaan, Stiga-ruohonleikkuri, Stiga-ruohonleikkurin varaosat, Supershop1 Israel, Briggs & Stratton, verkkokauppa,

Törkymarkkinoinnin pohjanoteeraus - Keskon lanseeraama suomalainen Pirkka-varhaisperuna

Lauantai 22.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Kesko ”kunnostautui” juhannuksen aikaisessa päivittäistavaramarkkinoinnissaan oikein kunnolla, kun se se lanseerasi markkinoille Pirkka-varhaisperunan.

 


 

varhaiskesko

 

 

Eipä ole suomalaista kuluttajaa ehkä koskaan laitettu niin halvalla ja suurella pilkalla, kuin Kesko nyt teki!

 



varhaissok

 

Juhannuksen varhaisperunamarkkinoilla SOK peittosi Keskon puhtaasti, sillä S-ryhmän varhaisperunamainos oli huolella ja taidolla laadittu. Kiitokset siitä SOK:lle.

 

 

Luulevatko Keskon markkinointijippoilijat ja muut rikkiviisaat, että suomalaisen perunanviljelijän tuottama varhaisperuna voisi olla Pirkka-nimistä private label-tuotetta?

 

Sellaiseen asentoon kuu ja aurinko eivät koskaan asetu, että suomalaisen perunanviljelijän tuottama peruna, porkkana tai mikään muukaan pellontuote olisi Pirkka-tuotetta! Toivon, että tämä perustotuus porautuisi myös Keskon elintarvikekaupasta vastaavien johtajien kalloon!

 

Private label-tuotteet ovat kunnollisten tuotteiden rinnalla puoliviallisia halpaversioita ja puoliviallisesta halpaversiosta ei todellakaan voi puhua, kun tuotteena on suomalainen varhaisperuna, jota myydään juhannusmarkkinoille.

 

Ymmärtäisin, jos Kesko myisi ruotsalaista tai vaikkapa espanjalaista perunaa Pirkka-varhaisperunana, mutta että suomalaista! Kehtaavatkin!

 

Pidän Keskon toimintaa käsittämättömänä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: private label, private label-tuote, private label-tuotteet, Kesko, K-ryhmä, törkymarkkinointi, riman alitus, SOK, S-ryhmä,

Valion investointipäätös luo uskoa kotimaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuudelle

Keskiviikko 22.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Valio Oy julkisti eilen investoivansa Tampereen meijerin tuotannon kehittämiseen reilut 30 miljoonaa euroa kahden seuraavan vuoden aikana.

 

Me tamperelaiset otimme tiedon suurella mielihyvällä vastaan, mutta Valion päätöksellä on laajempaakin vaikutusta. Se rohkaisee kaikkia suomalaisia, että jollakin lohkolla voi mennä hyvin!

 

Yritän seuraavassa hieman pohtia, että mitä kaikkea Valion investointipäätös merkitsee.

 

Taustatiedoksi on todettava, että olen tiedotusvälineistä ja Valion nettisivuilta saamani tiedon varassa.

 

Valion päätös rohkaisee maamme maidontuotantoketjun kaikkia osapuolia, sillä se osoittaa, että vientimarkkinoiden oletetaan vetävän suomalaisia maitotaloustuotteita jatkossa entistä paremmin.

 

Olen erityisen iloinen siitä, että suomalaisen elintarviketeollisuuden työntekijät saavat investointipäätöksen myötä tunnustuksen hyvästä ja laadukkaasta toiminnastaan.

 

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on taho, jonka jäseniä olen aina arvostanut. He ovat olleet ja joutuvat olemaan varmaan jatkossakin vaikeassa paikassa, kun kaupan keskusliikkeet ovat koko ajan lisäämässä tuontielintarvikkeiden osuutta tarjonnassaan.

 

Toivon, että Valion investointipäätös herättäisi päivittäistavarakaupan valtiaat S-ryhmän ja Keskon huomaamaan, että suomalaiset elintarvikkeet ovat korkealaatuisia ja sellaisia, joita uskaltaa tarjota kuluttajille. Onkohan toiveeni toiveajattelua päivittäistavarakaupan ruhtinaiden suuntaan?

 

Valion investointipäätös merkitsee välitöntä uskonvahvistusta pirkanmaalaiselle, satakuntalaiselle ja varsinais-suomalaiselle maidontuotantotilalle. Valion Tampereen meijerille maidonhankinnan hoitaa Tampereella toimiva Länsi-Maito, jonka hankinta-alue yltää Pirkanmaan lisäksi myös Satakuntaan sekä Varsinais-Suomeen.

 

Valion eilen julkistama investointipäätös tuo välillisesti hyötyä koko Suomen maidontuotantoketjulle, sillä Valion lisääntyvä vientitoiminta on toivon mukaan jatkossakin niin kannattavaa, että se tukee kotimaan markkinoita.

 

Näin myönteisenä hetkenä täytyy kuitenkin käsitellä maitoketjun ongelmakohtiakin.

 

Suuri ongelmakohta on kuntien hankintaosaamisen vajavaisuus, joka näkyy tuontituotteiden osuuden kasvamisena myös maitotaloustuotteissa kuntien julkisissa paikoissa ja laitoksissa.

 

Kuntien ja kaupunkien hankintaosaaminen rajoittuu yleensä siihen, että ostetaan halvinta elintarviketta mitä markkinoilta on saatavissa. Kuntien hankintaorganisaatiot eivät osaa kilpailuttaa tavarantoimittajia muuten kuin halvalla hinnalla.

 

En lähde tässä ja nyt opastamaan kuntien hankintaorganisaatioita esim. maidon ja maitotaloustuotteiden hankinnassa, mutta tiedän, että keinoja laadukkaiden elintarvikkeiden hankintaan on.

 

Heikko hankintaorganisaatio joutuu tyytymään siihen, että se laatii tarjouspyynnöt ainoastaan halvan hinnan kriteereillä!


*********

 

Tänään kaikilla suomalaisilla, pirkanmaalaisilla ja tamperelaisilla on syytä hyvään mieleen, sillä Valion eilen julkistama investointisuunnitelma on suuri asia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valio Oy, Valio, Valion Tampereen meijeri, Länsi-Maito, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, S-ryhmä, Kesko,

Tanskalainen sikafarmari joutuu sairaalassa MRSA-eristykseen!

Lauantai 13.4.2013

Keski-Euroopan maissa sianliha tuotetaan tuhdin antibioottilääkityksen saaneilla possuilla.

 

Vankka sikojen antibioottilääkitys merkitsee, että sikoja hoitavat sikafarmarit ovat itsekin jatkuvalla antibioottikuurilla.

 

Jatkuva antibioottikuuri merkitsee, että esim. tanskalaiset sikafarmarit ovat saaneet resistenssin antibiooteille eli heidän omiin sairauksiinsa eivät tavanomaiset antibiootit enää pure. Kyseessä on sairaalabakteeri- eli MRSA-ongelma.

 

Jos tanskalainen sikafarmari joutuu sairaalahoitoon, hänet laitetaan MRSA-eristykseen. Eristyksessä hän saa tarvittaessa erilaista antibioottihoitoa kuin muut potilaat.

 

Sairaanhoitajat joutuvat suojautumaan MRSA-eristyksessä olevaa potilasta hoitaessaan joten sikafarmareiden sairaalahoidosta muodostuu ylimääräisiä kustannuksia yhteiskunnalle.

 

Ruotsin televisio STV kertoi maaliskuussa, että 88 % Tanskan teurastamoihin tuotavista sioista kantaa MRSA-bakteeria.

 

Antibioottiresistenssi on laajeneva ongelma.

 

Sikojen ennaltaehkäisevä antibiootti-pumppaus, jota mm. Tanskassa tehdään, lisää ongelmaa.

 

Suomessa ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa ei tehdä ja sen vuoksi Suomessa sianlihantuottaminen on turvallista.

 

Keski-Euroopassa sikojen ruokinnassa antibiootteja käytetään ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Tavoitteena on pitää siat lääkinnällisin keinoin terveinä ja siten tuottaa sianlihaa mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla.

 

Tanskalaiset sianlihantuottajat syyttävät muista EU-maista tulevaa halpaa sianlihaa siitä, että hekin joutuvat käyttämään antibiootteja omassa sianlihantuotannossaan.

 

Toivon, että tanskalaisten sikafarmareiden laajamittainen joutuminen MRSA-bakteerin kantajiksi laittaa S-ryhmän ja Keskon miettimään ulkomaisen sianlihan turvallisuutta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuontiliha, antibioottiresistenssi, MRSA, antibiootit rehuissa, tanskalainen sianliha, S-ryhmä, Kesko,

Hahkialan kartano on uuden tulemisensa partaalla

Keskiviikko 3.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Hauholla sijaitsevalla Hahkialan kartanolla on takanaan näyttävä historia ja nyt tuntuu, että sillä on edessään myös valoisa tulevaisuus.

 

Eri lähteissä Hahkialasta on mainintoja jo 1400-luvulta alkaen, mutta todellista kehittymistä kartano on kokenut 1650-luvulta alkaen, jolloin kartanon omistajaksi tuli Charpentier –suku.

 

Charpentierit omistivat kartanon vuoteen 1963 saakka, jolloin kartano myytiin Keskon hallinnoimalle Kaupan Maataloussäätiölle.

 

Henkilökohtaiset siteeni Hahkialaan liittyvät kiinteimmin vuoteen 1966, sillä silloin suoritin kartanossa maatalousopintoihini kuuluneen vuosiharjoittelun.

 

Kartanon omistajana siihen aikaan oli Kaupan Maataloussäätiön kautta siis Kesko ja kartanon nimi oli silloin Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila.

 

Charpentier-jakso Hahkialassa kesti hieman yli 300-vuotta ja Keskon omistusjakso puolestaan vain vajaat 40-vuotta, sillä vuonna 2001 kartano siirtyi agrologi Karl Fazer´n omistukseen.

 

Sain verestää vanhoja Hahkialan muistojani 16.3.2013, kun Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä osallistuin yhdistyksemme Hahkialan kartanossa järjestämään virkistyspäivään.

 

hahkialakarlfazer

 

Virkistyspäivämme osanottajat arvostivat, että kartanonherra Karl Fazer tuli henkilökohtaisesti kertomaan Hahkialan kartanon kuulumisia meille.

 

Agrologi-veli Karl Fazer johtaa kartanoa kahdella liiketoiminnan suunnalla:

 

Päärakennuksen rooli on toimia kokouskartanona, jossa on mahdollisuus yöpyä ylellisessä ja Suomen historiaan kiinteästi liittyvässä ympäristössä.

 

hahkialauiskola

 

Kirrinen-järven toiselta puolelta Fazer on hankkinut entisen Viittakiven opiston ja muuttanut sen suurten rakennus- ja muutostöiden tuloksena monipuolisiksi kokous-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelutiloiksi – yksikön nimi on Uiskola.

 

 

hahkialapaarakennusedesta

 

Hahkilan kartano hohtaa pääsisäänkäyntinsä puolelta ylväänä hankien keskellä…

 

 

 

hahkialapaarakennustakaa

 

…ja puiston puolelta katsellen se on ehkä vieläkin ylväämpi.

 

 

hahkialarantasauna1

 

Kartanon barokki-tyylinen puutarha ei luonnollisesti ole parhaimmillaan keskellä talvea, mutta Kirrisen rannalla sijaitseva rantasauna on eräs katseita vangitseva kohde talvellakin.

 

 

hahkialarantasauna2

 

Hahkialan rantasauna on peilikuvakopio presidentti Urho Kekkoselle Naantalin Kultarantaan 1960-luvulla rakennetusta rantasaunasta.

En ole käynyt Kultarannan saunassa, mutta yhteistyöni Keskon kanssa vei minut työurani aikana muutaman kerran saunomaan Hahkialan rantasaunaan hyvien löylyjen, Kirrisen hyvinruopattuun rantaan uimaan ja antoisan tarjoilun pariin.

 

Hahkialan rantasaunaan liittyy minulta muutama muistelus; tässä niistä yksi:

 

  • Kirrisen rantaa ruopattiin rantasaunan edestä tammikuussa 1966 kovien pakkasten aikaan. Olin sillä viikolla jalkamies-vuorossa, kun muut vuosiharjoittelijat ajoivat sen viikon traktoreita.
  • jalkamiehenä sain olla mutakuormien purkamisessa perälautojen avaajana, sillä ei siihen aikaan ollut traktoreiden peräkärryissä automaattisesti avattavia perälautoja – ei muuten taida olla vieläkään
  • perälautojen avaamisessa haalarit tulivat mutaisiksi ja kun ne ruokatauon ajaksi riisui päältään, ne jäivät mudan ja kovan pakkasen vuoksi kuin haarniska jököttämään pihalle – muilla harjoittelijoilla ja kartanon työväellä oli hauskaa haalareideni kustannuksella!

 

Vuosiharjoittelujakso Hahkialassa oli mielenkiintoista aikaa ja opetti maatalousopinnoista kiinnostuneelle nuorelle miehelle monia ”ison maailman asioita”.

 

Toivottelen Hahkialan kartanolle, sen henkilökunnalle, hauholaisille ja kartanon omistajalle myönteisiä tuulia kartanon liiketoiminnan kehittämisessä.

 

Saatan lähipäivinä kertoa lisää Hahkialaan liittyviä asioita!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Hahkiala, Hahkialan kartano, Karl Fazer, agrologi Karl Fazer, Kaupaan Maataloussäätiö, Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila, Kesko, Uiskola, Viittakiven opisto, Charpentier, Charpentier-suku,

Keskon kompastelu hevosenlihakriisissä ei ollut yllätys

Perjantai 22.2.2013 - -Esko Erkkilä-

On valitettavaa, että myös suomalainen elintarvikeyritys on jäänyt satimeen hevosenlihan käyttämisestä naudanlihana.

 

Yllätys ei puolestaan ole se, että narahtanut tuote on päivittäistavarakaupan merkitön eli ns. private label –tuote.

 

Kyseessähän on Keskon Pirkka-tuotemerkillä varustettu tuote, jonka on valmistanut Pouttu Oy.

 

Kesko joutuu vetämään markkinoilta Pirkka Kebablastu 200 g –nimisen tuotteen.

 

Siinäkään ei ole mitään yllättävää, että Pouttu Oy joutuu vetämään markkinoilta pois valmistamansa Pirkka-tuotteen ”sisartuotteet” eli;

 

  • Pouttu Kebablastu 300g
  • Pouttu XXL-kebab 265 g
  • Pouttu Pita Kebab 185 g
  • Pouttu Snadi Kebab 120 g

 

Miksi se ei ole yllättävää, että markkinoilta joudutaan vetämään pois privete label –tuotteen ”sisartuotteet”?

 

Oletukseni kulkee seuraavia latuja:

 

Kesko on tinkinyt Pirkka-tuotteen hinnan niin tiukalle, että valmistaja on alkanut etsiä keinoja, joilla tuotteen raaka-ainehintaa saadaan alemmas. Näin on päädytty korvaamaan osa naudanlihasta halvalla hevosenlihalla.

 

Otaksumaani tukee se, että tuotantoresepteissä on ollut selkeästi hevosenliha, mutta tuoteselosteisiin hevosenliha on ”unohdettu” merkitä.

 

Hevosenlihaa käyttämällä Pirkka-tuotteen kannattavaisuus on saatu kohtuulliselle tasolle ja nyt bisnesmiehet ovat tehtaalla päättäneet, että korvataanpa naudanlihaa hevosenlihalla myös omalla tuotemerkillä myytävissä saman käyttötarkoituksen tuotteissa.

 

Oman asiakaskokemukseni mukaan merkittömän tuotteen heikennys viedään alta aikayksikön myös yrityksen merkkituotteisiin. Muistan hyvin erään merkittävän lihanjalostusyrityksen merkkituotteen, jonka laatu heikkeni hetkessä sen jälkeen, kun yritys alkoi valmistaa ”samaa tuotetta” S-ryhmälle Rainbow-merkittömänä.

 

Mitä kuluttaja oppii Pirkka-hevosenlihakebabista?

 

Opimme sen, että yrityksen siirryttyä private label-tuotteen valmistajaksi on jokseenkin varmaa, että saman yrityksen vastaava merkkituote muuttuu hyvin nopeasti alemman laatutason tuotteeksi eli private label –tasolle.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesko, private label, private label-tuotteet, Pirkka, Rainbow, Pouttu Oy, Pouttu, hevosenlihakriisi,

Finnwatch ry:n julkaisema selvitys kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuudesta on surullista luettavaa

Sunnuntai 3.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Finnwatch ry on yhdistys, joka tutkii yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa. Yhdistyksen taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

 

 

Finnwatch ry julkisti 21.1.2013 laatimansa selvityksen, jonka kattoteemana on ”Halvalla on hintansa”. Julkaistun selvityksen nimi on;

 

”Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus”

 

Selvityksessä tarkastellaan suurimpien Suomessa toimivien vähittäiskauppojen omien merkkien eli niin sanottujen private label -tuotteiden vastuullisuutta. Tarkastelussa on mukana neljä vähittäiskaupan ketjua: S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi.

 

Selvityksen kenttätutkimuksessa esimerkkituotteiksi oli valittu Thaimaassa prosessoitavat…

 


ananas1

 

…tonnikalasäilykkeet…

 

 

ananas2

 

…sekä ananasmehu.

 

 

Esimerkkituotteet oli valittu osuvasti, sillä mainituissa tuoteryhmissä kaupan omat merkit ovat vahvoja.

 

Ylläolevat kuvat ovat laadultaan heikkoja, sillä ne on kuvattu tietokoneen ruudulta Finnwatch ry:n tekemästä selvityksestä.

 

Perheessämme ei käytetä tonnikalatuotteita ja sen vuoksi en ole seurannut kyseisen tuoteryhmän tuotteitakaan, mutta virvoitusjuomia sekä mehuja tulee seurattua hieman tarkemmin. Emme toki osta niitäkään, sillä meillä on oman puutarhan marjoja riittävästi, mutta kaupan mehut kiinnostavat sen vuoksi, että tavallisena kuluttajanakin olen huomannut mehuissa olevan hyvin paljon private label –tuotteita eli kaupan omia merkkejä.

 

Finnwatch ry:n selvitys antaa todella lohduttoman kuvan siitä välinpitämättömyydestä, jolla maamme suurimmat päivittäistavarakaupan jakelutiet S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi suhtautuvat juomahyllyillään tarjolla olevien merkittömien tuotteidensa vastuullisuuteen.

 

Finnwatch ry:n selvityksen mukaan Thaimaassa ananasmehutiivistettä valmistavan Natural Fruit -yhtiön olosuhteet tehtaalla viittaavat jopa pakkotyöhön ja ihmiskauppaan.

 

Työntekijöiden kertomukset ananasmehutiivistettä valmistavan tehtaan työoloista ovat karmeaa luettavaa:

 

Jos siirtotyöntekijä käyttää wc:ssä aikaa yli 10 minuuttia, hänen palkastaan vähennetään puolen tunnin palkka.

 

Työntekijät sanoivat lämpöhalvausten sekä pyörtymisten olevan yleisiä.

 

Työntekijöiden mukaan osa tehtaan koneista on vaarallisia ja varomattomien työntekijöiden vaatteita tai ruumiinosia saattaa jäädä kiinni koneisiin ja aiheuttaa näin tapaturmia. Kolme haastateltua työntekijää kertoi tapauksesta, jossa työntekijä oli kuollut koneesta saamaansa sähköiskuun.

 

Erittäin vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pakkotyöhön ja ihmiskauppaan viittaavia käytäntöjä, löydettiin ananasmehutiivistettä tuottavasta tehtaasta, joka toimitti raaka-ainetta Suomessa prosessoitaviin ja markkinoitaviin private label -mehuihin.

 

ananas3

 

Aamulehti referoi Finnwatch ry:n selvitystä tammikuun 22. päivänä julkaistun lehtensä 7-palstaisessa jutussa ja paljasti, että Natural Fruits-yhtiö valmistaa tiivisteet Eldorado-, Pirkka- ja Rainbow-mehuille.

Samassa jutussa paljastetaan myös se, että Thaimaassa tuotettu ananasmehutiiviste tulee Suomeen hollantilaiseen Refresco-konserniin kuuluvan Vip-Juicemakerin Suomessa valmistamien ananasmehujen kautta.

 

Poikkesin lähi-Prismassani ja huomasin, että Vip-Juicemakerin valmistamia Rainbow-ananasmehutuotteita oli tarjolla ainakin kaksi massalatausta. Massalatausten kyljessä oli kissankokoisin kirjaimin ”Valmistettu Suomessa”!

 

Kannattaa googlata ”Vip Juicemaker” ja tutkailla yhtiön nettisivuja!

 

On luonnollista, että Finnwatch ry:n selvityksen tuloksena yritys yrittää selitellä omaa ja raaka-ainetoimittajansa toimintaa thaimaalaisen ananasmehutiivisteen käytössä.

 

***********

 

Positiivista tässä prosessissa on se, että Kesko, S-ryhmä ja Tuko ovat luvanneet ottaa vakavasti tiedot, joiden mukaan niiden myymiä ananasmehuja tuotetaan Thaimaassa epäinhimillisissä oloissa.

 

Kysyä sopii; miksi vasta Finnwatch ry:n tekemän selvityksen jälkeen, sillä on päivänselvää, että epäkohdat ovat olleet kaupparyhmittymien tiedossa koko ajan. Ainakin epäkohtien olisi pitänyt olla kaupparyhmittymien tiedossa!

 

On hyvä, että maamme lehdistö on ottanut vahvasti esille private label –tuotteita nyt kohdanneen kohun. Toivottavasti aiheutunut kohu laittaa hieman jäitä hattuun niille päivittäistavarakaupan jakeluteille, jotka aikovat surutta laajentaa merkittömien tuotteiden tarjontaa.

 

Olen aina karttanut päivittäistavarakauppojen private label –tuotteita ja Finnwatch ry:n nyt julkistama selvitys vahvistaa, että olen toiminut kuluttajana vastuullisesti.

 

Neljäkymmentä sivua pitkä selvitys on helposti kovahermoisten luettavissa www.finnwatch.org –sivuilta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnwatch ry, Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus, S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics, Lidl Suomi, tonnikalasäilykkeet, ananasmehu, Vip-Juicemaker, Natural Fruit, Refresco, Pirkka, Rainbow, Eldorado, www.finnwatch.org,

Vanhemmat kirjoitukset »