Tampereella Pyhäjärveen kohdistuva jätevesikuormitus fosforin osalta on vain pieni osa Näsijärven juoksutuksen kautta tulevasta P-kuormituksesta!

Perjantai 13.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen yleisötilaisuuteen, jossa saimme ajantasaista tietoa Sulkavuoreen rakennettavan Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon roolista Pyhäjärveen kohdistuvasta fosfori- eli P-kuormituksesta.

 

 

Nykyään Tammerkosken alapuoliseen Pyhäjärveen kohdistuu P-kuormitusta Viinikanlahden puhdistamosta 15 kg/päivä ja Raholan puhdistamosta 4 kg/päivä eli yhteensä 19 kg/kg.

 

Rakenteilla olevan puhdistamon jälkeen Pyhäjärveen kohdistuu Sulkavuoren keskuspuhdistamolta P-kuormitusta vain 15 kg/päivä eli tilanne paranee 4 kg/päivä.

 

 

********************

 

Tilanteen koheneminen on merkittävää, mutta se oli minulle suuri yllätys, että Tammerkosken kautta Pyhäjärveen kohdistuu P-kuormitusta peräti 48 kg/päivä ja se ei ole miksikään muuttumassa Keskuspuhdistamon valmistuttua!

 

On kai luotettava eilen kuulemiani lukuja P-kuormituksesta Pyhäjärveen ja silloin joudun toteamaan, että nyt ja myös jatkossa Pyhäjärveen tulee P-kuormitusta 3/4 Tammerkosken kautta ja vain 1/4 jätevedenpuhdistamojen kautta!

 

Käsittämätöntä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen perinteinen jäsenretki Viikinsaareen 4.6.2019

Perjantai 7.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Voidaan kai jo puhua perinteestä, kun Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti jo toisena vuonna peräkkäin jäsentensä virkistysmatkan Tampereen Laukontorilta Pyhäjärvellä sijaitsevaan Viikinsaareen.

 

 

 

 

 

Laivamatkaa varjosti se, että Tammerkoski-laivan pakoputki on viallinen ja laivalla haisee koko ajan pakokaasut.

 

 

Hopealinjan häpeäksi on luettava se, kun kapteeni kertoi meille, että rahaa pakoputken korjaamiseen on vasta ehkä ensi vuonna eli Viikinsaareen matkaajat ja Tammerkoski-laivalla risteilylle osallistuvat joutuvat kokemaan pakokaasujen hajua ensi vuoteen saakka – ei voi olla totta!!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viikinsaaresta on ensimmäiset kirjalliset tiedot jo vuodelta 1596, jolloin käräjöitiin Viikinsaaressa tapahtuneista heinävarkauksista.

 

 

Viikinsaari syntyi maankohoamisen vuoksi jo seitsemäntuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkamista, joten kyse on vanhasta saaresta.

 

 

 

 

 

Poikkesimme menomatkalla Rosendahlin laiturilla, sillä sieltä laivaan nousi orkesteriporukka, joka esiintyy kesäkauden aikana Viikinsaaren kesäteatterissa.

 

 

 

 

 

Kahdeksan hengen etujoukolla riitti grillikatoksella puuhaa, sillä kaikki piti saada valmiiksi ennen pääjoukon saapumista.

 

 

 

 

 

Olin hankkinut sata grillimakkaraa. jotta jokaiselle riitti kaksi makkaraa.

 

 

On luonnollista, että kelpuutin makkaroiksi vain kotimaisesta lihasta valmistetut makkarat ja silloin tulivat valituiksi Wilhelmi- sekä Kabanossi-grillimakkarat.

 

 

Sinikka Salo (vasemmalla) ja Terttu Styrman valmistelivat makkarat grillausvalmiiksi.

 

 

 

 

 

Suojelimme saaren luontoa ja kasvillisuutta, kun etujoukkomme grillasi makkaramme tarkoitukseen varatussa grillikatoksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme pääjoukko saapui klo 11.00 lähteneellä laivalla ja sen jälkeen vietimmekin rattoisan tapaamishetken grillimakkaraa ja salaattia maistellen.

 

 

Olin tehnyt pienen virheostoksen, kun olin ostanut juomaksi muutaman litran verran Valion mansikkakeittoa – ostos olikin lopulta nappiostos, sillä niin paljon sain kehuja hienosta ”juomasta”!

 

 

 

 

 

Yhdessäolomme päätteeksi hallituksemme jäsenet Seppo Saari (vasemmalla) ja Reijo Kauppila toimivat esilaulajina, kun yhteisesti lauloimme Puolustusvoimain lippujuhlapäivään hyvin sopivan ”Siniristilippumme”!

 

 

 

Toivottavasti Viikinsaareen taas vuonna 2020!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Koskipuiston kannat ovat siirtymässä talvilepoon!

Torstai 9.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Koskipuistossa Tammerkosken molemmilla rannoilla on kasvatettu kannoja jo vuodesta 1939 alkaen.

 

Punaisista kanna-istutuksista on muodostunut eräänlainen Tampereen ”merkkituote”!

 

Kanna eli latinankieliseltä nimeltään Canna Indiana-hybr. on näillä leveysasteilla kasvatettuna vaativa troopinen suo- ja rantakasvi.

 

Olen ottanut seuraavat kuvat 4.9.2014 ja niissä on kuvattuna Tampereen Hämeensillan Näsijärven puolella Tammerkosken rannalla Koskipuistossa kasvavia kannoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

Kanna on vaativa kasvi, sillä se vaatii ”ulkoilmakasvatuksessa” erillisen talvihoidon.

 

 

Tampereella kannat otetaan juurakkoineen pois kasvupaikaltaan lokakuun alussa.

 

Tarkastelin tätä vaihetta 7.10.2014, kun olin kamerani kanssa liikenteessä Koskipuistossa.

 

Tältä kannat silloin näyttivät:

 

 

 

 

************

Kannojen talvihoito tapahtuu Hatanpäällä sijaitsevassa viileähkössä puutarhahuoneessa, jossa kannojen juurakot talvehtivat.

 

Tiedän, että Tampere on erikoistunut kannojen talvihoitoon niin, että mm. Seinäjoen kaupungin kaunistuksena kesäisin olevat kannat ovat juurakoina talvehtineet Tampereella.

 

************ 

 

Tamperelaisena ilahduin, kun taannoisella Toscanan matkallamme tapasimme kannoja majoituskaupungissamme Chianciano Termessä.

 

 

 

 

Chianciano Termessä näkemämme kannat olivat samanlaisia kuin Tampereen Koskipuistossa, mutta ainakin tämä kanna-istutus oli kooltaan paljon vaatimattomampi kuin Koskipuistossa.

 

 

Harkitsen vakavasti, että pitäisikö yrittää kasvattaa kannoja myös privaatisti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tammerkosken rannalla

Maanantai 17.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin päivänä muutamana liikkeellä Tammerkosken itärannalla Hämeensillasta yläjuoksun suuntaan.

 

Tapani mukaan minulla oli kamera matkassa ja kun bussin lähtöön oli muutama minuutti aikaan, niin räpsyttelin muutaman kuvan.

 

 

 

 

 

Sain mahtumaan tähän kuvaan kolme perin tamperelaista elementtiä:

 

• sähkölaitoksen kuohuva ohijuoksutus

• Finlayson –kyltti

• Näsinneula

 

Voi kun kuva olisi äänikuva, sillä niin rauhoittava ääni tulee keväisenä päivänä ohijuoksutuksesta!

 

 

 

 

Aimo Tukiaisen vuonna 1971 pronssista veistämä Virvatulet –veistos sopii hyvin Tammerkosken itärannalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun veistosta tarkastelee lähemmin huomaa, että veistoksen toinen nimi ”Suomalaisen sotilaan muistomerkki” tai sen kolmas nimi ” Tuntemattoman sotilaan muistomerkki” ovat perusteltuja.

 

 

 

Virvatulet-veistos on helppo löytää, sillä se sijaitsee Hämeensillasta hieman Tammerkosken yläjuoksun suuntaan ja kosken itärannalla.

 

Kannattaa poiketa katsomassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viihdyttävää koskenlaskua keskellä Tamperetta

Lauantai 21.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain monien muiden ohella seurata koskenlaskua Tammerkoskessa torstaina syyskuun 19. päivänä 2013, kun Tapani Hiltula ja Jori Mikkonen laskivat tukilla Takon kartonkitehtaalta Ratinansuvantoon.

 

 

 

 

Koskenlaskunäytös alkoi tasan klo 9.00, mutta valmistelevia toimia tehtiin kosken rannalla jo varhain. 

Koskenlaskutukit olivat kaadettu Hervannasta Tampereen kaupungin metsästä. Tukit olivat pystyynkuivaneista kuusista.

 

 

 

 

 

Oli helppo arvata, että Valio oli Koskenlaskija-juustollaan eräs tapahtuman sponsoreista.

 

 

 

 

 

Tapahtuman nimi oli ”Metsänvihreä Jalanjälki” ja sen järjestivät Meto-Metsäalan Asiantuntijat ry sekä Metsänhoitajaliitto.

 

Koskenlaskunäytöksen jälkeen tapahtuma jatkui Keskustorilla ja siitä osuudesta ehkä joskus myöhemmin.

 

 

 

 

 

Takon kartonkitehtaan alapuolella Tammerkoskessa on niin voimakas akanvirta, että tukit pysyivät paikoillaan, kun koskenlaskijoita odotettiin paikalle.

 

 

 

 

 

Koskenlaskunäytöksen ja koko päivän tapahtumien juontajana toimi Jyri Makkonen ja hyvin toimikin.

 

 

 

 

Koskenlaskunäytöksen päätähdet olivat Tapani Hiltula (vasemmalla) ja Jori Mikkonen.

Tässä he ovat - ja vielä kuivina!

 

 

 

 

Venemiehenä toimi Leo Kinnunen.

 

 

 

 

Venemies souti koskenlaskijat tukkien äärelle.

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä laskuyritykseen lähti Tapani Hiltula…

 

 

 

 

…mutta voimakkaan akanvirran vuoksi hänen ensimmäinen yrityksensä päättyi kylmään kylpyyn.

 

 

 

 

Hiltulan kokemuksista viisastuneena koskenlaskun nuorten Suomen mestari Jori Mikkonen osasi ottaa erilaisen lähtölinjan…

 

 

 

 

…ja hän pääsikin hyvään vauhtiin.

 

 

 

 

 

Koskenlaskumatka oli 200 metriä ja sen puolivälissä oli silta, jonka alittaminen merkitsi ainakin jalkojen kastelemista. Tässä Mikkonen valmistautuu sillan alitukseen.

 

 

 

 

Ratinansuvannossa pystyi asiat ottamaan jo rauhallisemmin ja siellä esimerkiksi sestominen eli tukin pyörittäminen onnistui ammattimieheltä hienosti.

 

 

 

 

Etunojapunnerrukset onnistuivat hyvin,…

 

 

 

 

 

…mutta niiden jälkeen Jori Mikkonenkin päätyi veteen!

 

 

 

 

 

Tapani Hiltulakin tiesi toisella yrityksellään, että mitä kautta Tammerkoski nujerretaan…

 

 

 

 

 

…ja nyt koskenlasku sujuikin mutkattomasti.

 

 

 

 

 

Sillan alittamisen jälkeen Hiltula näytti, että miten koskenlaskija tekee vaa´an tukilla!

 

 

 

 

 

Näytöksen lopuksi Hiltula ja Mikkonen laskivat samalla tukilla Tammerkosken alas.

 

 

 

 

Sillan alittamisessa Hiltula oli makuullaan tukin päällä ja Mikkonen puolestaan istuallaan.

 

 

 

 

 

Mikkoselta taas tutut punnerrukset…

 

 

 

 

 

…ja uutuutena yhden jalan kyykkyasento,…

 

 

 

 

…mutta se meni kuitenkin sen verran epätasapainoiseksi, että molemmat koskenlaskijat löysivät itsensä Ratinansuvannon syyskuisen viileästä syleilystä!

 

 

 

 

Veteen pulahtamiset kuuluvat kuitenkin koskenlaskijan arkeen…

 

 

 

 

 

…ja he eivät siitä hätkähdä!

 

 

 

 

 

Satapäinen yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja palkitsi koskenlaskijat kättentaputuksin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pyynikin näkötornilla ja vanhalla Laululavalla hienoja valoteoksia!

Tiistai 3.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Valotaiteilijat Carita Elko ja Satu Leskinen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Tampereen Pyynikille hienot valoteokset.

 

Pyynikin näkötornin maastossa välkehtivä valoteos on nimeltään ”Kätketty” ja vanhalla Laululavalla pyörivä videoteos puolestaan ”Kaiut”.

 

Kävin ihailemassa valoteoksia tammikuun 2. päivänä.

 

 

Salaperäisesti valaistu Pyynikin näkötorni on osa ”Kätketty” –valoteosta.

 

 

Monet Pyynikinharjun puut saavat uuden ulottuvuuden, kun ne on taidokkaasti valaistu.

 

Tulee mieleen tarunhohtoinen Satumetsä. Ei kuitenkaan se Satumetsä, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Suvannon rannalla Keljan taistelupaikalla Sakkolassa.

 

 

Vanhalla Laululavalla pyörii non stop-näytäntönä vanhoja valokuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kuvat on vuosikymmeniä sitten otettu Pyynikinharjulla. Videoteoksen on suunnitellut ja toteuttanut Satu Leskinen ja sen on valosuunnittelu on Carita Elkon käsialaa.

 

 

Vanhalta Laululavalta Pyynikin näkötornille nouseva ulkoilutie on kerrassaan hieno!

 

Kiitokset valotaiteilijoille hienojen taideteosten toteuttamisesta!

Pyynikin valoteosten tarvitsema sähkövirta otetaan normaalista sähköverkosta. On selvää, että valoteosten valaisuun tarvitaan paljon energiaa ja on varmaa, että osa kaupunkilaisista asettaa vastakkain esim. vanhustenhoidon ja valoteokset. Pitää kuitenkin muistaa, että...

...Pyynikin valoteokset ovat nähtävissä vain tammikuun 8. päivään saakka.

 

 

Tampereella on samaan aikaan nähtävillä myös toinen valoteos.

 

Sen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Katja Muttilainen.

 

 

Siirosen ja Muttilaisen valoteos sijaitsee Tampereen keskustassa Tammerkosken rannalla ja Takon tehdasalueella.

 

Teoksen suunnittelijat sanovat, että valoteos korostaa Tampereen valtakunnallisesti merkittävää perinnettä ja Tammerkosken merkitystä kaupungin synnyssä.

 

On rehellisesti todettava, että keskikaupungilla sijaitseva valoteos ”häviää” muuhun valosaasteeseen ja se ei pääse esille yhtä voimakkaasti kuin Pyynikillä sijaitsevat valoteokset.

 

Tammerkosken partaalla sijaitsevia valoteoksia voi käydä ihailemassa tammikuun 5. päivään saakka.

 

-Esko Erkkilä-

Iloa, vireyttä ja hyvää oloa

Sunnuntai 9.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Elonpolkuja-verkosto järjesti 5.5.2010 Tampereen keskustassa Kevätkävely 2010 - tapahtuman. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti seniori-ikäisille, mutta siihen osallistui kolmisensataa eri-ikäistä tamperelaista.

 

Ehdin osallistumaan tapahtumaan, jota suosi mitä hienoin kevätsää.

 

Tapahtuman lähtö oli Keskustorilla. Reitti kulki Tammerkosken rantamaisemissa ja maali oli Tallipihan perinnemiljöössä.

 

Tallipiha on elävä osa vanhaa Tamperetta. Tehtaanpatruuna Wilhelm von Nottbeck rakennutti 1800-luvulla kauniin tallipihan...

Lue lisää »