Onkohan vieraslajeista kohkaaminen jo ylittänyt kohtuuden rajat?

Perjantai 14.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime aikoina on näyttävästi kohkattu vieraslajeista ja kansalaisia on syyllistetty ainakin vieraslajikasvien hellimisestä.

 

 

Ymmärrän oikein hyvin sen, että lupiinien esiintymistä pitää rajoittaa ja myös sen, että Venäjällä monissa paikoissa kasvavaa jättiputkea ei missään tapauksessa saa päästää Suomessa leviämään, mutta esimerkiksi kotipihoilla kasvavaa kurtturuusua kohtaan osoitettua suoranaista vihaa on vaikea ymmärtää.

 

 

Tein lyhyen kamerakierroksen mökkitontillani ja kamerani linssiin osui kolme vieraslajikasvia, joiden elinpäivät ovat luetut, jos noudattaa EU:n ja eri viranomaistahojen määräyksiä:

 

 

 

Kurtturuusu

 

 

 

 

 

Tunnustan, että toistakymmentä vuotta sitten kaivoin tämän kurtturuusun alkuperäistaimen maantien penkalta.

 

 

Kurtturuusumme pysyy hyvin paikallaan ja se ei voi levitä kasvupaikaltaan minnekään. Joudun kolmen vuoden kuluttua pohtimaan – jolloin kurtturuusun kasvattaminen tulee laittomaksi – että syyllistynkö kansalaistottelemattomuuteen, jos en hävitäkään kurtturuusuamme.

 

 

 

 

 

Vaatimaton, mutta kuitenkin kaunis kukka kurtturuusussa.

 

 

 

Japanintatar…

 

 

 

 

 

…kasvaa varastorakennuksemme päädyssä ja ylittää ainakin metrillä kirjallisuustiedossa kerrotun kolmen metrin korkeuden.

Pitäisi joskus antaa kunnon lannoitepläjäys ja katsoa, miten korkeaksi japanintatar kasvaakaan!

 

 

Japanintatar on meille tullut erään bisnesmiehen ”avulla”, joka oli laittanut sen kylkiäiseksi eräästä pienostoksesta.

 

 

Japanintatar pysyy hyvin sille varatulla alueella ja nopeakasvuisena se tuo vihreyttä jo varhain keväällä.

 

 

Tiedostan, että japanintatar-kasvin kasvupaikalta ei koskaan saa viedä maata muualle, sillä japanintatar lisääntyy pienestäkin juurenpalasesta.

 

 

Jokseenkin samalla paikalla kasvoi taannoin poppeli ja se oli todellinen riesa, sillä sen juuret kasvoivat jopa takana näkyvän kalustovajan alitse uuteen paikkaan – poppeli on todellinen riesa ja sitä on ehdottomasti vältettävä.

Lupiini

 

 

 

 

 

Haitallisin vieraslaji mökkitontillamme on lupiini ja sen torjuntaan on taas lähipäivinä paneuduttava.

 

 

Torjuntatoimeni rajoittuvat siihen, että kerään kaikkien kukkivien lupiinien kukat kompostiin ja jotkut lupiiniyksilöt revin maasta irti – näin olen menetellyt jo monina vuosina!

Lupiinit ovat muuten arvokasta ja haluttua raaka-ainetta kompostiin!

 

Lupiini on ehdottomasti haitallisin vieraslaji mökkitontillani.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lupiinin torjuntatoimenpiteet ovat juuri nyt ajankohtaisia

Tiistai 19.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Lupiini on eräs vieraslajeistamme, joka on valtaamassa yhä uusia kasvualueita.

Joudun katsomaan peiliin, kun totean sen vallanneen aivan liian suuren alueen mökkitontiltamme.

Eräs hyvä puoli lupiinin laajenemisessa on se, että onneksi kyse ei ole jättiputkesta!

Lupiinintorjunta ja kasvualueen rajoittaminen ovat juuri nyt ajankohtaista.

 

Pyrin hoitamaan lupiinintorjuntaa eilen seuraavasti:

 

Leikkasin puutarhasaksilla kaikki versot, joissa oli lähes tuleentuneita siemenpalkoja. Siemenet olivat melkein valmiita, sillä ne rapisivat paloissaan. Varovasti varret leikaten sain ne kuitenkin päätymään kompostiimme.

Varsien leikkaamisen jälkeen lapiolla auttaen revin lupiininjuurakot maasta ja toimitin ne muutamalla kottikärrykuormallisella samaiseen kompostiin, kuin rapisevat lupiininpalot.

Tiedän, että lupiininsiemenet saattavat säilyttää itämiskykynsä vuosikausia, mutta luotan siihen, että muutaman vuoden kestävä kompostointi taltuttaa siementen itämiskyvyn.

 

Meillä puutarhajätteet esikompostoidaan vähintään vuoden ja sen jälkeen ne talikoidaan viereiseen avokompostiin, jossa aines saa muhia ainakin toisen vuoden. Viime vuosina kompostointiketju on kestänyt vähintään kolme vuotta ja uskon, että se taltuttaa myös lupiininsiementen itämiskyvyn.

 

 

 

Lupiinikasvustojen palot ovat valmiit levittämään siemeniä ympäristöönsä juuri näillä hetkillä. On tärkeää, että siementen kautta lisääntyminen estetään ja se merkitsee tuleentuneiden palkojen varovaista poistamista ja niiden ohjaamista kompostointiin.

 

 

 

Lupiinilla on vahva ja syvälle ulottuva juuristo. Se merkitsee vaikeaa torjuntaa. Lupiini kuuluu typenkerääjäkasveihin ja…

 

 

 

 

…se näkyy voimakkaina typpinystyröinä, joita lupiini pystyy kasvattamaan juuristoonsa.

 

Typenkerääjäominaisuus on syy siihen, että lupiini pystyy muodostamaan ravinteista köyhästä maasta sellaisen, että vaatimattomiin kasvuolosuhteisiin tottuneet ”suomalaiset peruskasvit” syrjäytyvät ja lupiini pystyy valtaamaan yhä uusia alueita.

 

Vahingosta viisastuneena toivon, että kukaan ei ehdoin tahdoin levitä lupiinia uusille alueille.

 

-Esko Erkkilä-