Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Onkohan vieraslajeista kohkaaminen jo ylittänyt kohtuuden rajat?

Perjantai 14.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime aikoina on näyttävästi kohkattu vieraslajeista ja kansalaisia on syyllistetty ainakin vieraslajikasvien hellimisestä.

 

 

Ymmärrän oikein hyvin sen, että lupiinien esiintymistä pitää rajoittaa ja myös sen, että Venäjällä monissa paikoissa kasvavaa jättiputkea ei missään tapauksessa saa päästää Suomessa leviämään, mutta esimerkiksi kotipihoilla kasvavaa kurtturuusua kohtaan osoitettua suoranaista vihaa on vaikea ymmärtää.

 

 

Tein lyhyen kamerakierroksen mökkitontillani ja kamerani linssiin osui kolme vieraslajikasvia, joiden elinpäivät ovat luetut, jos noudattaa EU:n ja eri viranomaistahojen määräyksiä:

 

 

 

Kurtturuusu

 

 

 

IMG_1969.JPG

 

 

Tunnustan, että toistakymmentä vuotta sitten kaivoin tämän kurtturuusun alkuperäistaimen maantien penkalta.

 

 

Kurtturuusumme pysyy hyvin paikallaan ja se ei voi levitä kasvupaikaltaan minnekään. Joudun kolmen vuoden kuluttua pohtimaan – jolloin kurtturuusun kasvattaminen tulee laittomaksi – että syyllistynkö kansalaistottelemattomuuteen, jos en hävitäkään kurtturuusuamme.

 

 

 

IMG_1973.JPG

 

 

Vaatimaton, mutta kuitenkin kaunis kukka kurtturuusussa.

 

 

 

Japanintatar…

 

 

 

IMG_1962.JPG

 

 

…kasvaa varastorakennuksemme päädyssä ja ylittää ainakin metrillä kirjallisuustiedossa kerrotun kolmen metrin korkeuden.

Pitäisi joskus antaa kunnon lannoitepläjäys ja katsoa, miten korkeaksi japanintatar kasvaakaan!

 

 

Japanintatar on meille tullut erään bisnesmiehen ”avulla”, joka oli laittanut sen kylkiäiseksi eräästä pienostoksesta.

 

 

Japanintatar pysyy hyvin sille varatulla alueella ja nopeakasvuisena se tuo vihreyttä jo varhain keväällä.

 

 

Tiedostan, että japanintatar-kasvin kasvupaikalta ei koskaan saa viedä maata muualle, sillä japanintatar lisääntyy pienestäkin juurenpalasesta.

 

 

Jokseenkin samalla paikalla kasvoi taannoin poppeli ja se oli todellinen riesa, sillä sen juuret kasvoivat jopa takana näkyvän kalustovajan alitse uuteen paikkaan – poppeli on todellinen riesa ja sitä on ehdottomasti vältettävä.

Lupiini

 

 

 

IMG_1964.JPG

 

 

Haitallisin vieraslaji mökkitontillamme on lupiini ja sen torjuntaan on taas lähipäivinä paneuduttava.

 

 

Torjuntatoimeni rajoittuvat siihen, että kerään kaikkien kukkivien lupiinien kukat kompostiin ja jotkut lupiiniyksilöt revin maasta irti – näin olen menetellyt jo monina vuosina!

Lupiinit ovat muuten arvokasta ja haluttua raaka-ainetta kompostiin!

 

Lupiini on ehdottomasti haitallisin vieraslaji mökkitontillani.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: vieraslajit, lupiin on vieraslaji, kurtturuusu on vieraslaji, japanintatar on vieraslaji, poppeli, lupiini, japanintatar, kurtturuusu,

Näsinneula ja ruhtinaanpoppeli

Perjantai 12.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Särkänniemessä sijaitseva Näsinneula tiedetään Suomen korkeimmaksi näköalatorniksi.

 

poppelinasinneula

 

Näsinneula on rakennettu vuosina 1970 -1971 siten, että sen avajaiset järjestettiin Vappuna 1971.

 

Harva tietää, että Suomen kookkain ruhtinaanpoppeli sijaitsee Särkänniemen vieressä sijaitsevan Näsinpuiston länsilaidalla.

 

poppelipoppeli1


En aivan saanut Näsinneulaa ja Suomen kookkainta ruhtinaanpoppelia samaan kuvaan, kun maaliskuussa olin tutustumassa Näsinpuistoon.

 

poppelipoppeli2

 

Ruhtinaanpoppelin tieteellinen nimi on;

Populus ’Rasumowskiana’

 

Suomen kookkaimman ruhtinaanpoppelin ympärysmitta puolen metrin korkeudelta on yli 6 metriä ja korkeutta sillä on n. 28 metriä. Näkee, että puu on aikoinaan vaurioitunut, mutta se ei ole vaurion seurauksena kuollut, vaan on jaksanut kehittää viisi tasapuolisesti kehittynyttä latvusta.


*************

 

Poppeli sinänsä on puu, jota kokemukseni mukaan kenenkään ei pidä istuttaa pihalleen.

 

Isäni aikoinaan teki sen virheen ja minä jatkoin virheen ”monistamista”, kun istutin yhden poppelintaimen mökilleni.

 

Poppeli on sitkeähenkinen ja laajentumishaluinen puu, sillä se pystyy muodostamaan uusia vesoja jopa rakennuksen toiselle puolelle. Juuret pääsevät tavallisen vajarakennuksen perustaksi valetun betonilaatan ali ja muodostavat terhakoita taimia vajarakennuksen vastakkaisella puolella. Kokemusta on!

 

Poppelin poistaminen vaatii kovan työn. Avainasemassa on päätaimen kauliminen eli kuoren poistaminen heti maanpinnan yläpuolelta. Vaikka kauliminen onnistuisikin, niin aikaa tuloksiin pääseminen vaatii vähintään kolme vuotta.

 

Nautitaan Näsinpuistossa olevasta Suomen suurimmasta ruhtinaanpoppelista, mutta en suosittele kenenkään istuttavan poppelia omalle tontilleen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Näsinneula, Särkänniemi, Näsinpuisto, ruhtinaanpoppeli, Populus Rasumowskiana, poppelin hävittäminen, kaulaaminen, kauliminen, Roundup,

Harmaapoppeli soveltuu pioneeripuulajiksi Unkarin kuiville hiekkakankaille

Sunnuntai 22.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin metsämaiden karu maaperä ja maan vähäinen sademäärä rajoittavat unkarilaisen metsän puulajivalikoímaa.

 

Saimme Unkarin matkallamme tutustua vähäravinteisen ja kuivan hiekkakankaan keinolliseen uudistamiseen.

 

HUN_Sahara

 

Saavuimme Pilisissä sijaitsevalle karulle n. kolmen hehtaarin suuruiselle ”Saharalle” ja pääsimme seuraamaan hiekkakankaan metsittämistä.

 

Metsamiehet_HUN

 

Unkarilaisen yksityismetsänomistajan arjen haasteista meille kertoi erään yhteismetsän osakas (keskellä) sekä metsänhoitoalalla toimivan yrityksen edustaja (oikealla).

Metsäalan yritys toimii varsinaisten metsänhoitotöiden lisäksi mm. puuntaimien taimikasvatuksessa ja jopa viljan varastointibisneksessä – todellinen monialayrittäjä siis!

 

Harmaapoppeli_1

 

Uudistettavalta alueelta olivat vanhat kannot ja hakkutähteet raivattu kahdelle karholle, joten varsinainen uudistettava ala oli täysin putipuhdasta hiekkakenttää.

 

Harmaapoppeli_2

 

Taimien istuttaminen tapahtui koneellisesti hieman suomalaista perunanistutuskonetta muistuttavalla laitteella. Koneen päällä istuneet istuttajat laittoivat vuorotellen taimen koneen vetämään vakoon, jonka sitten koneen lautasvantaat muovasivat hieman muuta maastoa korkeammaksi penkiksi.

 

Harmaapoppeli_3

 

Istutettavat taimet olivat harmaapoppelin taimia. Harmaapoppeli on metsähaavan ja hopeapoppelin luonnollinen risteymä.

 Meitä hieman ihmetytti, että harmaapoppelitaimien juuret olivat istuttajilla täysin ilman suojaa ja siten helle pääsi niitä kuivattamaan. Todennäköisesti harmaapoppeli on kuitenkin niin elinvoimainen, että sen juuret saivat olla ilman kosteuttavaa säkkikangasta tai jotain muuta hellesuojaa.

 

Harmaapoppeli_4

 

Harmaapoppelintaimet istutettiin n. 40 sentin taimivälillä.

 

Harmaapoppeli_5

 

Ihmetystä herätti sekin, että istutuskoneen perässä kulki mies, joka katkaisi jokaisen juuri-istutetun taimen maanpinnan alta ja tökkäsi katkaisemansa latvuksen taimen juuriosan viereen. Ilmeisesti harmaapoppeli on niin ”kasvuhaluinen”, että sekä juuriosa ja myös katkaistu latvus lähtevät kasvamaan!

 

Harmaapoppeli_6

 

Työvoimakustannus Unkarissa on vaatimaton ja siitä kertoi sekin, että istutustyössä oli mukana kuusi miestä niiden kolmen lisäksi, jotka työskentelivät työmaalla traktorinkuljettajana sekä istuttajina.

Työnjohto mukaanlukien työmaalla hääri siis kymmenen miestä!

 

Nyt istutettava harmaapoppelimetsä tullaan 40 vuoden kuluttua korjaamaan energiapuuksi, sillä harmaapoppeli ei sovellu muuhun käyttöön.

 

Hiekkamailla neljänkymmenen vuoden kierto merkitsee, että metsänomistaja pysyy omillaan, mutta rikastumaan karujen metsämaiden omistaja ei pääse.

 

Yhteismetsän osakas mainitsi osuvasti, että hoidettu metsä suojelee maata!

 

Metsänomistaja kertoi, että ns. luonnossuojelijat ovat yksityismetsänomistajien kannalta suuri ongelma.

 

Ns. luonnossuojelijoiden aiheuttama ongelma on kasvamassa ja he kiusaavat jo nyt mm. metsätyöntekijöitä. Näin siitä huolimatta, vaikka metsänomistajat ja metsätyöntekijät ovat suurimpia luonnossuojelijoita.

 

Mediaa kiinnostaa ns. luonnossuojelijoiden tempaukset.

 

Kysyimme, että ovatko ns. luonnonsuojelijat ryhmittyneet poliittiseksi puolueeksi tai tukeeko jokin puolue heitä erityisesti. Isäntämme vastasivat, että luonnonsuojelijat eivät ole ryhmittyneet puolueeksi ja mikään poliittinen puolue ei tue heitä erityisesti.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Unkarin metsätalous, harmaapoppeli, hoidettu metsä suojelee maata,