Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Supikoira on vieraslaji Kaukoidästä!

Tiistai 9.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Vipu Viljakkala ry – jonka puheenjohtaja olen – järjesti Viljakkalan Seurojentalolla sunnuntaina 7.11.2021 yleisötilaisuuden, joka oli jatkumoa Vipun järjestämille luontoilloille.

 

Nyt järjestämämme tilaisuuden teema oli supikoira ja tilaisuutemme esiintyjä oli…

 

 

IMG_3642.JPG

 

…erikoistutkija, FT, riistaeläintieteen dosentti Kaarina Kauhala Luonnonvarakeskuksesta.

 

 

IMG_3638.JPG

 

 

Supikoira on vieras Kaukoidästä eli sen alkuperäinen levinneisyys on Kiina, Korea, Siperian kaakkoiskulma sekä Japani.

 

Venäläiset istuttivat supikoiran 1930-luvulla Euroopan puolelle ja Venäjältä se levisi Suomeen 1950-luvulla.

 

 

Supikoira oli alun perin Suomessa riistalaji, mutta nyt se on yksi niistä 12 lajista, jotka EU lisäsi vuonna 2017 torjuttavien erittäin haitallisten vieraslajien luetteloon.

 

Supikoiran pyydystämiseen ei enää nykyisin tarvita metsästyskorttia ja sitä saalistetaan vuosittain 170.000 – jopa 200.000 eläintä.

 

Supikoira on äärimmäisen kaikkiruokainen ja se syö mitä sattuu löytämään.

 

Supikoira on erittäin tehokas lisääntyjä, sillä pentuekoko on tavallisesti 9 – 10 ja maksimissaan jopa 16 pentua. Vain harvat pennut ovat elossa vuoden ikäisinä. Supikoira on yksiavioinen ja koiras osallistuu pentujen hoitamiseen aktiivisesti.

 

Supikoiran tehopyynti saattaa olla ongelmallista, sillä tehopyynti luo tyhjiön, jonka nuoret yksilöt täyttävät ja sen vuoksi pyynti lisää supikoirien liikkuvuutta sekä myös tautien lisääntymistä.

 

Mielenkiintoista oli kuulla, että supikoirilla on käymälät, jotka saattavat olla halkaisijaltaan jopa kahden metrin suuruisia!

 

Milloinkahan näen ensimmäisen kerran supikoiran?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Supikoira on vieraslaji Kaukoidästä!, Supikoira, supikoiran lisääntyminen, supikoira on vieraslaji, vieraslajit, Vipu Viljakkala ry, Viljakkalan seurojentalo, Kaarina Kauhala, Luonnonvarakeskus, FT Kaarina Kauhala,

Onkohan vieraslajeista kohkaaminen jo ylittänyt kohtuuden rajat?

Perjantai 14.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime aikoina on näyttävästi kohkattu vieraslajeista ja kansalaisia on syyllistetty ainakin vieraslajikasvien hellimisestä.

 

 

Ymmärrän oikein hyvin sen, että lupiinien esiintymistä pitää rajoittaa ja myös sen, että Venäjällä monissa paikoissa kasvavaa jättiputkea ei missään tapauksessa saa päästää Suomessa leviämään, mutta esimerkiksi kotipihoilla kasvavaa kurtturuusua kohtaan osoitettua suoranaista vihaa on vaikea ymmärtää.

 

 

Tein lyhyen kamerakierroksen mökkitontillani ja kamerani linssiin osui kolme vieraslajikasvia, joiden elinpäivät ovat luetut, jos noudattaa EU:n ja eri viranomaistahojen määräyksiä:

 

 

 

Kurtturuusu

 

 

 

IMG_1969.JPG

 

 

Tunnustan, että toistakymmentä vuotta sitten kaivoin tämän kurtturuusun alkuperäistaimen maantien penkalta.

 

 

Kurtturuusumme pysyy hyvin paikallaan ja se ei voi levitä kasvupaikaltaan minnekään. Joudun kolmen vuoden kuluttua pohtimaan – jolloin kurtturuusun kasvattaminen tulee laittomaksi – että syyllistynkö kansalaistottelemattomuuteen, jos en hävitäkään kurtturuusuamme.

 

 

 

IMG_1973.JPG

 

 

Vaatimaton, mutta kuitenkin kaunis kukka kurtturuusussa.

 

 

 

Japanintatar…

 

 

 

IMG_1962.JPG

 

 

…kasvaa varastorakennuksemme päädyssä ja ylittää ainakin metrillä kirjallisuustiedossa kerrotun kolmen metrin korkeuden.

Pitäisi joskus antaa kunnon lannoitepläjäys ja katsoa, miten korkeaksi japanintatar kasvaakaan!

 

 

Japanintatar on meille tullut erään bisnesmiehen ”avulla”, joka oli laittanut sen kylkiäiseksi eräästä pienostoksesta.

 

 

Japanintatar pysyy hyvin sille varatulla alueella ja nopeakasvuisena se tuo vihreyttä jo varhain keväällä.

 

 

Tiedostan, että japanintatar-kasvin kasvupaikalta ei koskaan saa viedä maata muualle, sillä japanintatar lisääntyy pienestäkin juurenpalasesta.

 

 

Jokseenkin samalla paikalla kasvoi taannoin poppeli ja se oli todellinen riesa, sillä sen juuret kasvoivat jopa takana näkyvän kalustovajan alitse uuteen paikkaan – poppeli on todellinen riesa ja sitä on ehdottomasti vältettävä.

Lupiini

 

 

 

IMG_1964.JPG

 

 

Haitallisin vieraslaji mökkitontillamme on lupiini ja sen torjuntaan on taas lähipäivinä paneuduttava.

 

 

Torjuntatoimeni rajoittuvat siihen, että kerään kaikkien kukkivien lupiinien kukat kompostiin ja jotkut lupiiniyksilöt revin maasta irti – näin olen menetellyt jo monina vuosina!

Lupiinit ovat muuten arvokasta ja haluttua raaka-ainetta kompostiin!

 

Lupiini on ehdottomasti haitallisin vieraslaji mökkitontillani.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: vieraslajit, lupiin on vieraslaji, kurtturuusu on vieraslaji, japanintatar on vieraslaji, poppeli, lupiini, japanintatar, kurtturuusu,

Ostomulta on aina riskihankinta

Keskiviikko 3.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mökkitieni varrella on multakasa, jonka siihen on hankkinut eräs kesäasukas.

 

 

 

vieras1.jpg

 

 

Kyse on mitä ilmeisimmin ostomullasta, jonka alkuperä lienee kaatopaikkamulta.

 

 

Kasan päällä rehottaa muutama jättipalsamiyksilö sekä vankka pujoesiintymä.

 

 

 

vieras2.jpg

 

 

Jättipalsami on vieraslaji, joka levitessään valtaa kasvualan kaikelta muulta kasvillisuudelta.

 

 

Jättipalsami pystyy laukaisemaan kypsät siemenensä jopa seitsemän (7) metrin etäisyydelle emokasvista.  Jättipalsamin tuhovaikutuksen ymmärtämiseksi on hyvä lisäksi tietää, että yksi jättipalsamiyksilö pystyy tuottamaan jopa 4.000 siementä!

 

 

Peli on menetetty, jos tuo mökkitieni varrella kasvava jättipalsami pääsee linkoamaan siemenensä maastoon.

 

 

**********

 

 

 

vieras3.jpg

 

 

Toista multakasan päällä kasvavaa haittakasvia eli pujoa ei lueta vieraslajiksi, mutta sen virallinen luokitus on ns. muinaistulokas eli se on levittäytynyt Suomeen omin neuvoin 1600-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin.

 

 

Pujo on yksi maamme pahimmista kasveista, jotka aiheuttavat siitepölyallergiaa.

 

 

**************

 

 

Jättipalsami ja pujo ovat mökkimaailmassani kasveja, joita siellä ei ole aikaisemmin esiintynyt.

 

On enemmän kuin harmillista, jos ne nyt ostomullan myötä alkavat leviämään Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Ainakin jättipalsamin leviämisen pystyy vielä nyt estämään, jos kitkee kukkivat yksilöt pois ja laittaa kitketyt kasvit jäteastiaan.  Sama menettely tehoaa myös pujoesiintymään.

 

 

 ************

 

 

Jättipalsamia ja pujoa enemmän pelkään ostomullan kautta alueellemme leviävän lehtokotiloita.

 

 

Olemme toistaiseksi säästyneet Viljakkalan Majajärvellä lehtokotiloista.

 

 

Tampereen omakotitalomme tontti on lehtokotiloiden saastuttama, mutta jämerillä toimenpiteillämme olemme ainakin vielä pystyneet estämään lehtokotilon pesiytymisen mökkitontillemme.

 

 

Pelkään nyt, että mökkitieni varteen hankitussa multakasassa on myös lehtokotiloita!

 

 

Olemme mökkimme osalta tiukkoja lehtikotilon torjunnassa, sillä emme salli kenenkään tuoda meille taimia, jotka ovat kasvaneet lehtokotiloiden saastuttamalla alueella.  Emme vahingossakaan vie mitään puutarhatyökaluja Tampereelta Viljakkalaan, sillä työkalujen mukana lehtokotilosaastunta olisi selviö.

 

 

 *****************

 

En ”suin surminkaan” suostuisi hankkimaan mökillemme ostomultaa, sillä sen avulla jättipalsami, pujoa sekä lehtokotilot saastuttavat puhtaat maa-alueet.

 

 

Kaatopaikkojen ja jäteasemien eräs ”tuote” on kotitalouksille ja julkiseen viherrakentamiseen tarjottava multa.  Asia on periaatteessa hyvä, mutta se sisältää suuria riskejä, joita ainakaan minä en suostu ottamaan.

 

 

Jättipalsami, pujo, lehtokotilot sekä esimerkiksi japanintatar ovat kylkiäisinä kaatopaikkojen tarjoamassa mullassa.

 

 

Vast´ikään Karjalan kannakselta palanneena matkailijana pelkään myös sitä, että ostomullan kylkiäisenä saan ikiaikaiseksi riesakseni jättiputken!

 

 

 

vieras4.jpg

 

 

Kiitos ei ostomullalle ja toivon samaa myös naapureiltani ja lähiseutujen asukkailta, sillä en halua nähdä lähitiennoilla näitä saastuneita multakasoja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ostomulta on riskihankinta, ostomulta, kaatopaikkamulta, jättipalsami, pujo, lehtokotilot, japanintatar, jättiputki, vieraslajit, muinaistulokas, pujo on muinaistulokas,