Tehyn ja Superin palkankorotusvaateet vievät uskottavuuden niiden muiltakin vaatimuksilta

Tiistai 15.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Sairaanhoitajia edustava Tehy ja lähihoitajaliitto Super ovat vaatineet alan työntekijöille yleistä tasoa korkeampia palkankorotuksia – vaatimuksena on viiden vuoden aikana 3,6 prosentin suuruinen extra-korotus ”normaalien” palkankorotusten lisäksi.

 

 

Hoitoalan tilanteesta kenelläkään ei ole epäselvyyttä, mutta palkankorotusvaatimus osoittaa järjestöjen olevan täysin poissa työmarkkinatilanteesta.

 

 

Toisaalta on totta sekin, että hullujahan voi aina esittää, mutta tässä tilanteessa tuo esitys osoittaa järjestöjen asiantuntemattomuuden.

 

 

Ylimääräinen korotus nostaisi viidessä vuodessa sairaanhoitajan peruspalkkaa noin 490 eurolla ja lähihoitajan noin 430 eurolla ja sen toteuttaminen nostaisi palkansaajan veroja keskimäärin noin 336 euroa vuodessa.

 

 

Tehy ja Super leikkivät vaatimuksillaan vakavilla asioilla ja osoittavat tietämättömyytensä ammattiyhdistysliikkeen perusteettomista vaatimuksista, joista takavuosilta on kokemusta ”Sari sairaanhoitajan” ’palkkavaatimuksiin suostumisesta taannoisen pääministeri Jyrki Kataisen toimesta.

 

 

Hoitureiden palkkavaatimukset merkitsisivät veronmaksajille miljardin euron vuotuista lisärasitusta eli samansuuruista rasitusta, jota sote-uudistuksen palkkaharmonisointi merkitsee – palkkaharmonisoinnista hyötyvät useimmat Tehyn sekä Superin jäsenet eli palkankorotuksiako palkankorotusten päälle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Riittääkö edes miljardia sote-alan palkkaharmonisointiin!

Perjantai 28.1.2022 - -Esko Erkkilä-

Nykyisin kuntien ja kuntayhtymien palkkalistoilla olevat työntekijät siirtyvät noin vuoden kuluttua hyvinvointialueiden palkkalistoille.

 

 

Henkilöstö siirtyy kunnista hyvinvointialueille liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti.

 

Sote-uudistuksessa kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy hyvinvointialueille noin 175 000 työntekijää.

 

Työelämälakien ja oikeuskäytännön mukaan liikkeenluovutuksen jälkeen palkat tulee harmonisoida.

 

Palkkaharmonisointi nostaa työntekijöiden keskipalkkaa reilusti ja maksumiehinä ovat kaikki veronmaksajat.

 

Hallitus on valmistelussaan arvioinut palkkaharmonisoinnin kustannukseksi 124 – 434 miljoonaa euroa.

 

Jo suuri hintahaarukka kertoo, että kenelläkään ei ole varmaa tietoa palkkaharmonisoinnin kustannuksista, mutta kaikki ovat yksimielisiä siitä, että tuo korkeinkin ennakkoarvio on liian matala!

 

Työnantaja esittää palkkaharmonisoinnin toteuttamisessa ns. mediaanimallia, jossa palkat harmonisoitaisiin palkkahaitarin keskimmäisen palkansaajan mukaan. Keskitason alapuolella olevat palkat nousisivat keskitasolle, mutta sen yläpuolella olevat palkat jäisivät ennalleen – kenenkään palkka ei luonnollisesti alenisi.

 

Palkansaajapuolen ay-jyrät ajavat ns. kärkipalkkamallia, jossa kaikkien palkat harmonisoitaisiin suhteessa ylimpään palkkaan.

 

 

Kannatan vastuullisuutta ja mielestäni mediaanimalliin tukeutuminen sekä sen toteuttaminen riittävän pitkän siirtymäajan puitteissa takaisivat kaikille oikeudenmukaisen palkkaratkaisun – ilmeisesti sellaisenkin ratkaisuvaihtoehdon toteuttaminen olisi miljardiluokan eli tuhannen miljoonan euron suuruinen kustannus veronmaksajien maksettavaksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-