Surullista, että Wäinö Aaltosen Suru-veistosta ei ole hoidettu asiaankuuluvasti!

Perjantai 1.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti eilen jäsenilleen patsaskävelyn, jonka eräänä kohteena oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Suru-teos, joka sijaitsee Pyynikin kirkkopuistossa Tampereella.

 

Olin tuon patsaskävelyn johdattelijana.

 

 

 

Suru-veistos on taiteilija Wäinö Aaltosen graniitista veistämä 135 cm korkea teos ja se kuvaa jalkojensa päällä istuvaa naishahmoa, jonka kädet ovat kohotettuina kasvojen eteen.

 

 

 

Veistoksen jalustassa on Wäinö Aaltosen signeeraus.

 

******************

 

Tampereen kaupunki osti veistoksen kuvanveistäjä Aaltoselta vuonna 1961 ja se sijoitettiin kirkkopuistoon vuonna 1963.

 

***********

Suru-veistos on vuosien myötä päässyt sammaloitumaan ja Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen patsaskävelylle osallistuneet jäsenet pitävätkin tärkeänä, että veistos puhdistetaan sammaleista sekä palautetaan arvoiseensa kuntoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Patsaskävelyä Hämeenpuistossa ja Näsinkalliolla!

Torstai 4.5.2023 - -Esko Erkkilä-

Muutaman vuoden tauon jälkeen sain eilen vetää Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen patsaskävelyn Hämeenpuistossa ja Näsinkalliolla.

 

 

Kävely kesti n. tunnin ja se alkoi Vapaudenpatsaalta sekä päättyi Kuru-laivan haaksirikon muistopatsaalle Näsinkalliolla!

 

 

 

Vapaudenpatsaan veistänyt Viktor Bernhard ”Faffan” Jansson oli suomenruotsalainen kuvanveistäjä. Jansson kuului maailmansotien välisen ajan huomattavimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin, vaikka hän jäikin monien aikalaistensa tavoin Wäinö Aaltosen varjoon. Hän oli kirjailija Tove Janssonin isä.

 

 

Vapaudenpatsaan mallina oli teologian ylioppilas Elias Simojoki, joka sittemmin kaatui Talvisodassa 25.1.1940 Laatokan jäälle, kun meni suksilla hiihtäen lopettamaan rintamalinjojen välissä tuskissaan hirnunutta haavoittunutta hevosta. Simojoki ampui pistoolillaan armonlaukauksella hevosen, mutta heti sen jälkeen neuvostoliittolaiset ampuivat kuolettavasti Simojokea. Kansanedustaja ja pappi Elias Simojoki on haudattuna Kiuruveden sankarihautausmaalla.

 

Simojoki (vuoteen 1926 Simelius) syntyi nykyisin Kalajokeen kuuluvassa Rautiossa vuonna 1899.

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Koirinojan taistelumaastoissa.

 

 

 

Kuru-laiva upposi Siilinkarin kupeella 7.9.1929, jolloin 138 ihmistä hukkui ja 22 pelastui. Hukkuneista kuuden ihmisen ruumiita ei koskaan löydetty.

 

Lasta kannattelevalla äidillä on helmoissaan toinen lapsi ja hän on kääntänyt päänsä julmalle Näsijärvelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen neljäs Patsaskävely...

Perjantai 10.5.2019 - -Esko Erkkilä-

…toteutettiin eilen kauniissa säässä ja siniristilippujen liehuessa, sillä vietettiinhän eilen Eurooppa-päivää.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen eräs tarkoitus on tarjota jäsenilleen kulttuurielämyksiä ja kotikaupunkimme moniin patsaisiin tutustuminen on sitä parhaimmillaan.

 

 

Olemme kolmella aikaisemmalla Patsaskävelyllämme tutustuneet keskikaupungilla sijaitseviin patsaisiin sekä taideteoksiin ja nyt kohteenamme olivat Hämeenpuiston eteläpuolisen alueen, Eteläpuiston sekä myös Aleksanterinpuiston patsaat.

 

 

Olen saanut toimia kaikkien aikaisempien Patsaskävelyjen vetäjänä ja sama tehtävä minulla oli myös eilen.

 

 

Tässä kuvakimara kohteistamme, joihin eilen tutustuimme:

 

 

 

 

 

Uutinen

• taiteilija Heikki Varjan (1918-1986) veistämä teos, joka on paljastettu 1981

• teos sijaitsee Kirjastotalo Metson edessä

• Aamulehden teettämä 100-vuotisjuhlansa kunniaksi

 

 

 

 

 

Hämeenpuiston graniittipallo (kutsutaan myös nimellä Pyörivä pallo)

• asennettu paikalleen 1997, kivi painaa 800 kiloa

• Sorvikivi Oy:n Eero Vainikka ja Reijo Huppunen ovat yhteistyöllään rakentaneet laitteen

 

 

 

 

 

Vapaudenpatsas

• kuvanveistäjänä Viktor Jansson (1886-1958), paljastettu 1921

• valkoisen Tampereen symboli, jota vaadittiin poistettavaksi vuonna 1922

• 1923 KHO katsoi päätöksellään, että patsas on ”lain suojeluksessa”

• mallina teologian opiskelija Elias Simojoki, joka sittemmin IKL:n kansanedustajana kaatui 1940 Laatokan jäälle vihollisen luodista, kun meni lopettamaan rintamien välissä kituvaa hevosta

 

 

 

 

 

Kevät

• Väinö Richard Rautalin (1891 – 1943) veistämä, paljastettu 1937

• veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina.

• Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe.

 

 

 

 

 

Eino Sakari Yrjö-Koskinen, 1858 - 1916

• veistänyt Heikki Konttinen (1910 – 1988), paljastettu 1958 Yrjö-Koskisen syntymän 100-vuotispäivänä

• Tampereen Reaalilyseon rehtori, koulu- ja kunnallismies

• sijainti Reaalilyseon, nykyisen Lastentarhaopettajaopiston edessä

 

 

 

 

 

Suru

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966)

• Tampereen kaupunki osti veistoksen suoraan taiteilijalta vuonna 1961. Teoksen valmistumisajasta ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se kuuluu 1950-luvun tai 1960-luvun alun tuotantoon. Veistos sijoitettiin Pyynikin kirkkopuistoon vuonna 1963

• Suru kuvaa alastonta, jalkojensa päällä istuvaa naishahmoa hiukset valtoimenaan ja kädet kohotettuina kasvojen eteen. Taiteilija on varioinut samaa teemaa useissa eri veistoksissa. Tällaisia ovat esim. Karinaisten sankarimuistomerkki vuosilta 1951-52 ja omalle sukuhaudalle sijoitettu Genius Montanus -veistos vuodelta 1961, joka on edellisten naishahmojen modernisoitu versio.

 

 

 

 

Tampereen Työväentalon seinäreliefit ovat Väinö Richard Rautalinin tuotantoa ja niitä ovat komeassa rivissä seuraavat;

 

 

 

 

 

Arkkitehti

 

 

 

 

 

Kirvesmies

 

 

 

 

Maalari

 

 

 

 

 

Tiilenkantaja

 

 

 

 

 

Seppä

 

 

 

 

 

Muurarimestari

 

 

 

 

 

Muurari

 

 

 

Tampereen Työväentalon ulkoseinillä on useita muistolaattoja ja niistä tutustuimme näihin:

 

 

 

 

 

Vienan Karjalaisten Liiton perustaminen 3.8.1906

 

 

 

 

 

SAK:n edeltäjän Suomen Ammattijärjestön perustaminen 15 – 17.4.1907

 

 

 

 

 

Suomen torppareittein kokous 9 – 12.IV.1906

 

 

 

 

 

V. I. Lenin ilmaisi tässä talossa vuosina 1905 ja 1906 pidetyissä kokouksissa myötämielisyytensä Suomen itsenäisyystahtoa kohtaan.

 

 

Mainittakoon, että Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran Tampereella joulupäivänä 1905!

 

 

 

 

 

Kauppaneuvos Fabian Klingendahlin muistomerkki

• Yrjö Liipola (1881- 1971) veistämä

• Alunperin kauppaneuvos Fabian Klingendahlin (1852-1937) muotokuvapää pystytettiin Klingendahlin teollisuusrakennuksen pihamaalle hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä vuonna 1952.

• Klingendahl perusti Tampereelle villatehtaan vuonna 1897. Klingendahlin tehtaan virkailijat halusivat lahjoittaa patsaan kaupungille, mikäli sille voitaisiin osoittaa uusi paikka Eteläpuistosta, koska tehdasalue katsottiin liian ahtaaksi ja vilkasliikenteiseksi.

• Patsas sijoitettiinkin Klingendahlin tehtaan eteläporttia vastapäätä. Patsaan virallinen luovutustilaisuus kaupungille pidettiin vuonna 1972.

 

 

 

Osuustoimintamuistomerkki "Tukinkantajat" ja "Ostoksilta paluu"

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966), paljastettu 1950

• Muistomerkki pystytettiin Tampereelle vuonna 1900 perustetun Suomen ensimmäisen osuuskaupan 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Osuuskauppojen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntain Keskusliitto järjesti muistomerkkikilpailun, jonka Wäinö Aaltonen voitti luonnoksellaan Pato. Teos paljastettiin Osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlien yhteydessä 17.6.1950. Muistomerkin tieltä purettiin 1920-luvulla rakennettu soittolava.

 

 

 

Monumentin etupuolella on kolmen naisen ryhmä. Yksi naisista kantaa kädessään koria ja toinen onnen oksaa. He symboloivat yhteistoiminnan henkistä ja kohottavaa puolta.

 

 

 

Vastakkaisella sivulla on neljä suurta lankkua kantavaa miestä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja.

 

 

 

Teoksen Eteläpuiston puoleisella sivulla on seuraava teksti:

 

Suomen kulutusosuustoiminnan uranuurtajien, perustajien ja rakentajien työtä kunnioittaen edistysmielinen osuuskappaliike pystytti tämän patsaan 50-vuotisjuhliensa yhteydessä 1950.

 

Sama teksti on ruotsiksi teoksen Ratinan puoleisessa päädyssä.

 

 

 

Patsaskävelymme kesti vajaat kaksi tuntia ja sen jälkeen pääsimme nauttimaan mainiosta kevätsäästä ja näimme kaupungin kylpevän siniristilippujen runsaudessa.

 

-Esko Erkkilä-