Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"Lapsiperheistä lahopuihin ja parkkitunneleista pihoihin"

Maanantai 1.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kurssilla osallistuttiin Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan valmisteluun alkuvuodesta 2013.

 

Ympäristön ja alueiden politiikan opiskelijat toteuttivat kävely- ja tilannehaastatteluja keskustan alueella sekä analysoivat internetissä avoinna olevan keskustan karttakyselyn alkuvaiheen tuloksia.

 

Kurssin tuloksia esiteltiin Tampereen kaupungin kaupunkikehittämisen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa 18.3.2013.

 

Osallistuin yleisötilaisuuteen.

 

Opiskelijat eli nuoret tieteenharjoittajat olivat toteuttaneet aineiston keruun kahdella uudella menetelmällä; kävelyhaastatteluilla ja tilannehaastatteluilla.

 

Kävelyhaastattelussa haastateltavan kanssa kuljetaan hänen valitsemallaan reitillä ja haastattelija toimii yhdessä haastateltavan kanssa ympäristön havainnoijana.

 

Tilannehaastattelussa kerätään kävelyhaastattelujen tavoin paikkaan kietoutunutta tietoa, mutta ne ovat kestoltaan lyhyempiä, vain muutaman minuutin pituisia.

 

Kysyin yleisötilaisuudessa tarkemmin kävelyhaastattelun luonnetta ja vasta toiseen tarkentavaan kysymykseeni sain vastauksen, että kävelyhaastatteluun valitut henkilöt olivat tutkijoiden tuttavia.

 

Kun ”tutkimuksen” perustana oli kuusi kävelyhaastattelua ja haastateltavat olivat haastattelijoiden tuttavia sekä profiililtaan alle kouluikäisten perheitä, niin kovin suurta tieteellistä painoarvoa tutkimustuloksille ei voida kaikkien kaupunkilaisten vinkkelistä antaa.

 

On toki muistettava, että kävelyhaastatteluun perustuvan osion tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden kokemuksia keskustassa asumisesta, liikkumisesta ja ulkoilusta.

 

Tilannehaastattelujen kohdalla tilanne oli hieman toinen, sillä niiden lukumäärä ”tutkimuksessa” oli eri osioissa kaikissa kuitenkin yli 30 tilannehaastattelua!

 

Vaikka tutkimusmenetelmät eivät olleet lähelläkään todelliselle tutkimukselle asetettavia vaatimuksia, niin opiskelijoiden esitykset esim. kaupunkiluonnon kehittämisen kannalta tärkeistä paikoista olivat huomionarvoisia. Muutama esimerkki:

 

  • Tammelantorille puita
  • Keskustorille puita Hämeenkadun suuntaisesti
  • Hämeenpuistossa on potentiaalia vehreäksi keitaaksi. Puistosta olisi kiva saada elävä kohtaamispaikka vaikka piknikille. Nyt se on lähinnä koirien ulkoiluttamispaikka.
  • Koko Eteläpuisto uusiksi. Nykyään se on autio hiekka/lumikenttä. Aluetta käytetään myös autojen parkkipaikkana, vaikka kyseessä on upea järven ranta!
  • Sipulikirkon edusta on hukkatilaa, siihen saisi hyvän puiston tai muuta toimintaa.

 

 

johtamisopiskelijat1

 

Lahopuille sopiviksi alueiksi tutkimus toteaa Hatanpään, Pyynikin, Kaupin sekä Iidesjärven seudut – ei varmaan yllätä ketään!

 

 

johtamisopiskelijat2

 

”Tutkimusaineistossa” oli jonkun tilannehaastatellun mielipide kerrostalon pihalle suunnitellusta ryytimaasta:

 

”Et kyllä tohon varmaan kakstoista plänttiä mahtuis, et jokaisella asukkaalla olis se semmonen oma, et sitä vois sitte joko käyttää tai sitten ei, et siinä vois kasvattaa jotain, yrttejä tai muuta, mitä nyt vaan niinku haluaa omaan käyttöönsä. Niin ei se sitten mun mielestä, tolle olis niinku paljon enemmän käyttöö tolle pihalle silloin.”

 

Tulkitsen, että haastateltu kannattaa ryytimaan perustamista – vai olenko oikeassa?

 

**********

 

Yleisötilaisuuden ehkä keskeinen sanoma opiskelijoille, kuulijoille ja medialle oli se, että senioriväestö oli ”tutkimuksessa” unohdettu tyystin.

 

Jo tutkimusmenetelmät sulkivat keskustan ehkä suurimman väestöryhmän eli seniorit kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.

 

*********

 

Tutkimus (nyt kirjoitan tuon sanan ilman heittomerkkejä!) puolustaa paikkaansa opiskelijoiden harjoitelmana Tampereen keskustan strategisessa kehittämisessä, mutta tavallisen työssäkäyvän ja senioriväestön sivuuttaminen pitäisi tulevissa tutkimuksissa paikata.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunkikehittäminen, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunta, Tammelantori, Hämeenpuisto, Keskustori, Ortodoksikirkko, sipulikirkko, Eteläpuisto, Hatanpää, Kauppi, Iidesranta, Pyynikki,

"Aitoa ja alkuperäistä tamperelaista roskasakkia jo vuodesta 2011"

Perjantai 14.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Saimme mielenkiintoisen vieraan Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön ja Keskustan eduskuntaryhmän yleisötilaisuuteen Keskustorilla 11.9.2012.

 

ilkkajatarmo

 

Kyseessä oli Ilkka Erkkilä (vasemmalla) joka tässä kisailee Tarmo Aaltosen kanssa. 

Ilkka Erkkilän – joka ei ole minulle sukua – sydämenasia on roskien kerääminen Tampereen keskustan alueelta.

 

Ilkka Erkkilästä ja hänen vaimostaan Kaija Erkkilästä oli 23.8.2012 juttu Aamulehden Morossa, jossa Erkkilän pariskunta kertoi harrastuksestaan eli siitä, että he keräävät roskia Tampereen keskustan kaduilta ja toreilta.

 

Puhun suulla suuremmalla, kun lainaan tähän Aamulehden toimittaja Anniina Lahti-Kalan juttua:

 

”Oli lokakuu, kun juuri Nurmijärveltä Tampereelle muuttanut pariskunta katseli pöyristyneenä Ratinan asunnostaan Tampereen valtatien kaistojen välistä viheraluetta. Kaistale oli autoilijoiden heittämien serviettien, pahvimukien, tupakka-askien ja savukkeenpätkien peitossa.

Erkkilät kahmaisivat heti muovipussit mukaansa.

– Siivosimme aluksi kotireviiriämme, mutta pian valtasimme Laukonsillan, Pyynikin, Kauppakadun ja Keskustorin. Sloganimme on, että jos itse kukin ei tartu roskaan, ongelma ei poistu koskaan, Ilkka lausuu.

Töitä todellakin riittää: pelkästään Pyynikiltä tupakantumppeja kertyi pariskunnan ja heidän lapsenlastensa pusseihin yhtenä päivänä toista tuhatta. Kaduilla lojuu paperiroskaa, serviettejä, rikottuja lasipulloja, juomamukeja ja tupakantumppeja, mutta Erkkilät ovat löytäneet myös kännykän akun, kuulokkeet, kaulakorun ja Haarlan palatsilta Björn Borgin laukun, korkokengät sekä korvakorut.

Pariskunta nimeää Tampereen sottaisimmiksi paikoiksi Koskipuiston, Laukontorin ja Keskustorin. Erityisesti Laukontorin ja Keskustorin välissä olevan Aleksis Kiven kadun pätkän siivous on Erkkilöiden mukaan täysin retuperällä.

– Muutaman viikon Tampereella asuttuamme kiinnitimme heti huomiota kaupungin roskaisuuteen. On täysin turhaa, että verorahoja käytetään roskien keräämiseen ihmisten asennevamman takia, kun rahat voitaisiin ohjata vaikkapa sairaanhoitoon, Ilkka harmittelee.”

 

 

Ilkka saapui telttamme lähistölle ja ryhtyi mielipuuhaansa eli roskien keräämiseen.

 

Hän pyysi saada käyttää puheenvuoron Keskustan kansanedustajien puheenvuorojen lomassa. Tilaisuuden juontajana annoin sen hänelle, sillä pidän sukunimikaimani toimintaa kannatettavana.

 

ilkkajamikrofoni

 

Ilkka piti lupaamani minuutin pituisen puheenvuoron ja sai puheenvuoronsa jälkeen yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

 

Tampereelle on perustettu poliittisin perustein jopa virka, jonka haltijan tehtäviin kuuluu huolehtia erilaisin tempauksin kaupunkikuvan siisteydestä.

 

Poliittinen virka luo suojatyöpaikan yhdelle valtapuolueen henkilölle, mutta viranhaltijan työn tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.

 

Ilkka ja Kaija Erkkilän vapaaehtoistyö on todellista talkootyötä, jonka tulokset näkyvät kaupunkikuvan kohenemisena.

 

Kiitän Ilkka ja Kaija Erkkilää heidän toiminnastaan. Toivon, että heidän esimerkkinsä toimisi pontimena myös meille muille, jotka haluamme elää siistissä kaupunkiympäristössä!

 

Juttuni lopuksi pitää kertoa, että tämän kirjoitukseni otsikko on suora lainaus Ilkka ja Kaija Erkkilän käyntikortista!

 

 

-Esko Erkkilä- 

3 kommenttia . Avainsanat: Ilkka Erkkilä, Kaija Erkkilä, Ilkka ja Kaija Erkkilä, Aitoa ja alkuperäistä roskasakkia jo vuodesta 2011, Laukontori, Keskustori, Pyynikki, Laukonsilta, Kauppakatu,

Pyynikin näkötornilla ja vanhalla Laululavalla hienoja valoteoksia!

Tiistai 3.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Valotaiteilijat Carita Elko ja Satu Leskinen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Tampereen Pyynikille hienot valoteokset.

 

Pyynikin näkötornin maastossa välkehtivä valoteos on nimeltään ”Kätketty” ja vanhalla Laululavalla pyörivä videoteos puolestaan ”Kaiut”.

 

Kävin ihailemassa valoteoksia tammikuun 2. päivänä.

 

img_0442.jpg

 

Salaperäisesti valaistu Pyynikin näkötorni on osa ”Kätketty” –valoteosta.

 

img_0414.jpg

 

Monet Pyynikinharjun puut saavat uuden ulottuvuuden, kun ne on taidokkaasti valaistu.

 

Tulee mieleen tarunhohtoinen Satumetsä. Ei kuitenkaan se Satumetsä, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Suvannon rannalla Keljan taistelupaikalla Sakkolassa.

 

img_04312.jpg

 

Vanhalla Laululavalla pyörii non stop-näytäntönä vanhoja valokuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kuvat on vuosikymmeniä sitten otettu Pyynikinharjulla. Videoteoksen on suunnitellut ja toteuttanut Satu Leskinen ja sen on valosuunnittelu on Carita Elkon käsialaa.

 

img_0429.jpg

 

Vanhalta Laululavalta Pyynikin näkötornille nouseva ulkoilutie on kerrassaan hieno!

 

Kiitokset valotaiteilijoille hienojen taideteosten toteuttamisesta!


Pyynikin valoteosten tarvitsema sähkövirta otetaan normaalista sähköverkosta. On selvää, että valoteosten valaisuun tarvitaan paljon energiaa ja on varmaa, että osa kaupunkilaisista asettaa vastakkain esim. vanhustenhoidon ja valoteokset. Pitää kuitenkin muistaa, että...

...Pyynikin valoteokset ovat nähtävissä vain tammikuun 8. päivään saakka.

 

 

Tampereella on samaan aikaan nähtävillä myös toinen valoteos.

 

Sen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Katja Muttilainen.

 

img_0452.jpg

 

Siirosen ja Muttilaisen valoteos sijaitsee Tampereen keskustassa Tammerkosken rannalla ja Takon tehdasalueella.

 

Teoksen suunnittelijat sanovat, että valoteos korostaa Tampereen valtakunnallisesti merkittävää perinnettä ja Tammerkosken merkitystä kaupungin synnyssä.

 

On rehellisesti todettava, että keskikaupungilla sijaitseva valoteos ”häviää” muuhun valosaasteeseen ja se ei pääse esille yhtä voimakkaasti kuin Pyynikillä sijaitsevat valoteokset.

 

Tammerkosken partaalla sijaitsevia valoteoksia voi käydä ihailemassa tammikuun 5. päivään saakka.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyynikin näkötorni, Pyynikki, vanha Laululava, Carita Elko, Kätketty, Kaiut, Satumetsä, Satumetsä Kelja, Satumetsä Sakkola, Tammerkoski, Tako, Roope Siiroinen, Katja Muttilainen, Satu Leskinen,