Kuivuus uhkaa aiheuttaa viljasadon menetyksen.

Sunnuntai 17.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Maamme viljatilanteen seuraaminen oli työurani viimeisten viidentoista vuoden aikana yksi tärkeimmistä tehtävistäni, sillä viljaraaka-aineen saatavuus ja sen myötä hintatilanne olivat keskeisiä kysymyksiä maamme toiseksi suurimman rehuyrityksen raaka-ainepäällikölle.

Tehtävieni hoitamiseksi tapasin hyvissä ajoin ennen Juhannusta käydä tapaamassa kauppa- ja yhteistyökumppaneita Etelä-Suomen lisäksi Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Rehuviljojen teknisestä hankinnasta vastaava yksikkö hankkikin minulle jonain merkkipäivänäni lahjaksi metalliset pukit ja esittivät toiveen, että josko Esko joskus laittaisi autonsa "pukeille".

Pukkien hankkiminen sopi hyvin kyseisen yksikön toimintaan, sillä he näkivät viljatilanteen vain Raision tehtaanpiipun varjoon ylettyvän alueen näkökulmasta!

Nykyään Raision rehuteollisuuden raaka-ainepäällikön ei tarvitse kantaa vastuuta viljaraaka-ainetilanteesta, sillä Raisiolla ei enää ole rehuteollisuutta! Surullista mutta totta.

***********************

Viljatilanne on Suomessa nyt vaikea, sillä kuivuus on kurittanut kasvuolosuhteita siten, että syksyllä saamme ilmeisesti kohdata suuren kadon.

Olemme Suomessa tottuneet kokonaissadon osalta 4 miljardiin kiloon, mutta nyt saattaa kolmekin miljardia kiloa tehdä tiukkaa.

Miljardin kilon puute merkitsee suuria ongelmia viljataseen hoitamisessa.

Vilja-alalla satamaoperaattoreita kutsutaan "rantarosvoiksi" ja tulevana talvena rantarosvot saattavat lihottaa tuloslaskelmaansa merkittävien viljan tuontilukujen kautta.

Yleensä rantarosvot lihottavat tuloslaskelmaansa vientiviljan kautta, mutta tulevan talven aikana viljan vientitoiminta saattaa olla laimeaa, sillä viejät joutuvat myymään "eioota"!

Maamme viljataseen hoitamisessa on "suuressa kuvassa" huomioitava viljatase Euroopassa ja koko maailmassa sekä valuuttakurssikehitys. Eläkevaarina en ole niihin sillä tavalla perehtynyt, että osaisin kommentoida tilannetta, mutta syksyn lähestyessä saamme varmasti niistäkin tarkempaa tietoa.

-Esko Erkkilä-

Rantarosvot määrittelevät viljan hintatason

Lauantai 3.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomi liittyi kansanäänestyksen tuloksena Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Euroopan Unioniin liittyminen mullisti monta asiaa ja eräs mullistuksen kohteista oli viljakauppa.

 

 

Sain liittyä suomalaisten viljakauppiaiden joukkoon tuolloin, kun aloin vastata Rehuraisio Oy:n rehuviljahankinnasta.  Toimin Raision Maatalousryhmässä ja se antoi minulle mainion näköalapaikan myös maamme leipäviljan ja öljykasvinsiementen kaupan seuraamiseen.

 

 

Työtehtäväni oli hankkia rehuviljaa raaka-aineeksi rehuseosten tuotantoon.

 

 

Maamme viljantuotannosta valtaosa käytetään kotimaisen viljanjalostusteollisuuden raaka-aineena ja suoraan kotieläintiloilla eläinten rehuksi.

 

 

Yllättävää sinänsä, mutta lähes kaikkina vuosina Suomesta menee viljaa vientiin.

 

 

Kotimaisen tarpeen tyydyttäminen ja viljan vientitoiminta ovat tosiasioita Suomessa – samoin myös viljan tuonti on usein tarpeellista.

 

 

Viljanviejiä kutsutaan vilja-alalla ”rantarosvoiksi”, sillä vienti tapahtuu satamavarastojen kautta laivalasteittain.

 

 

Rantarosvoilla ei ole omaa raaka-ainetarvetta vaan ne tekevät bisneksensä ostohinnan ja myyntihinnan väliin jäävällä marginaalilla.

 

 

On luonnollista, että kotimaan markkinoille hankittavan viljan ostohinnalla on suuri merkitys, mutta viljan vientitoiminnassa mahdollisimman alhainen ostohinta eli viljelijälle maksettava tuottajahinta on bisneksessä keskeinen elementti.

 

 

Viljamarkkinoilla viljanviejät eli ”rantarosvot” määräävät tuottajille maksettavan hintatason.

 

Viljan ylituotantotilanteessa viejät puristavat hintatason mahdollisimman alhaalle, jotta heille muodostuisi toiminnasta kannattava bisnes.

 

 

Viejät joutuvat tekemään sitovia kauppoja jo ennen kuin viljasato on laareissa ja jos markkinoille muodostuukin puutostilanne, niin viejät joutuvat hankkimaan tavaraa ”väkisin” ja se nostaa hintatasoa.

 

 

Viljakaupassakin pätee vanha totuus eli…

 

 

…artisti maksaa…

 

 

…ja yleensä artisti on viljanviljelijä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-