"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision päätökset ovat tulosta johdon epäonnistumisesta

Sunnuntai 20.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut tyrmistyneenä uutisia, joissa kerrotaan Raision luopumisesta sian- sekä siipikarjan rehuseosten valmistamisesta.

 

Päätös osoittaa yrityksen ylimmän johdon epäonnistumisesta ja se kertoo myös siitä, että yrityksen omistajat vähät välittävät ennen niin menestyneen yrityksen tulevaisuudesta.

 

Vuodelta 2013 rehuseosten valmistustilastoja ei vielä ole saatavissa, mutta vuonna 2012 sianrehuseoksia valmistettiin 309 miljoonaa kiloa ja siipikarjan rehuseoksia 317 miljoonaa kiloa. Rehuseosten kokonaisvalmistus vuonna 2012 oli 1.397 miljoonaa kiloa.

 

On suuri ihmettelyn aihe, jos Suomen toiseksi suurin rehunvalmistaja ei pysty kannattavaan valmistukseen volyymistä, jonka kokonaismarkkinat asettuvat tasolle yli 600 miljoonaa kiloa.

 

Toimin Raision rehuteollisuuden palveluksessa vuodesta 1970 alkanen tasan 40 vuotta ja myönnän, että oli vuosia, jolloin rehuseosten valmistaminen oli taloudellisesti tiukkaa.

 

Hanskojen heittäminen kehään on kuitenkin osoitus, että yhtymän johto ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Kuudensadan miljoonan kilon kokonaismarkkinat Suomessa olisivat varmasti taanneet taloudellisesti terveen toiminnan, mutta makeisvalmistuksen näkymät kaukomailla sumensivat yritysjohdon silmät.

 

Totean selkeästi, että vuorineuvos Matti Salminen Raision pääjohtajana oli viimeinen johtaja, joka tajusi yrityksen kannalta kokonaisuuden – hänen seuraajansa ovat kvartaalitalouden juoksupoikia, jotka joutavat optioineen yritysmaailman romukoppaan.

 

 

***********

 

Hämmästelen MTK:n roolia ja lausuntoja sen jälkeen, kun Raisio ilmoitti 10.06.2014 luopuvansa sian- sekä siipikarjanrehujen valmistuksesta.

 

MTK ei suonut asian johdosta sanaakaan suomalaisen kotieläintuottajan puolesta, vaan esitti huolestumisensa ainoastaan siitä, että päätöksen myötä viljamarkkinat vaikeutuvat!

 

• Miksi MTK ei kanna lainkaan huolta rehumarkkinoiden keskittymisestä?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että sikatalouden ja siipikarjatalouden toimintaedellytykset heikkenevät Raision päätöksen vuoksi?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että kotimaisen kotieläintalouden toimintaedellytykset heikkenevät?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että suomalaisen kuluttajan ruokalasku kasvaa Raision päätöksen vuoksi?

 

Pidän valitettavana, että MTK asettui Raision päätöksen myötä ainoastaan viljanviljelijöiden puolestapuhujaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-