Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vuosina 2014 - 2020 vähävaraisten avun toimenpideohjelmassa EU:n maksuosuus Suomelle on 22,5 miljoonaa euroa

Maanantai 30.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilen muistelin EU-ruoka-apuohjelmaa ja sen käytännön toteuttamista EU-jäsenyytemme alkuhetkistä vuoteen 2013 saakka.

 

 

Nyt selvittelin itselleni, että miten samassa asiassa on toimittu vuodesta 2014 eteenpäin ja totesin seuraavaa:

 

 

  • vähävaraisille suunnattu eurooppalaisen avun rahasto FEAD (The Fund for European Aid to the Most Deprived) tarjoaa vuosina 2014 – 2020 elintarvikeapua tai perushyödykkeitä niitä tarvitseville

  • rahaston erityistavoitteena on lieventää köyhyyden pahimpia muotoja tarjoamalla aineellista tukea

  • Suomessa vähävaraisten avun toimenpideohjelman kokonaisrahoitus mainittuna ajanjaksona on 26,5 miljoonaa euroa ja siitä EU:n rahoitusosuus on 85 % eli 22,5 miljoonaa euroa. Kansallinen valtion vastinrahoitus on 15 % eli 4 miljoonaa euroa.

  • tilastoista ilmenee, että tämän ohjelmakauden ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2014 EU-ruoka-apuohjelmaan kuuluvia elintarvikkeita ei jaettu – syytä en tiedä

  • Suomessa vähävaraisten avun toimenpideohjelman toteutus keskitetään elintarvikeapuun, jolla lievennetään vähävaraisimpien ruuan puutetta

  • Suomessa TEM eli työ- ja elinkeinoministeriö vastaa vähävaraisten avun rahastosta ja Maaseutuvirasto toimenpideohjelman toteutuksesta. Toteutukseen kuuluvat elintarvikkeiden hankinta, niiden välivarastointi ja kuljetus sekä elintarvikkeiden välittäminen kumppanuusorganisaatioille, jotka jakavat elintarvikkeet ruoka-apua tarvitseville.

 

 

*********************

 

 

Kumppanuusorganisaatiot ovat mielenkiintoinen joukko, sillä viime vuonna eli vuonna 2018 kumppanuus-organisaatiot olivat seuraavat (suluissa niiden saamat elintarvikemäärät tonneina):

 

 

 

  • Adra Finland säätiö                                              (96)

  • Asaria ry                                                                (23)

  • Hyvä Sanoma ry                                                  (151)

  • Kainuun Kansalaiskeskus ry                               (31)

  • Kirkkopalvelut ry                                                (567)

  • Kälviän rukoushuoneyhdistys Siion ry              (26)

  • Mielenterveyden Keskusliitto ry                          (53)

  • Mäntsälän Helluntailähetys ry                            (109)

  • Suomen Katulähetys ry                                         (16)

  • Suomen Punainen Risti                                         (67)

  • Suomen Vapaakirkko ViaDia ry                           (246)

  • Työttömien keskusjärjestö ry                              (480)

  • Muut                                                                         (74)

 

 

                 Yhteensä                                         1939 tonnia

 

 

 

Pidättäydyn kommentoimasta kumppanuusorganisaatioiden saamia elintarvikemääriä, mutta mielenkiintoisia kumppaneita ja mielenkiintoisia määriä!

 

 *********************

Täytyy muistaa, että ”leipäjonoissa” jaetaan paljon muidenkin rahoitustahojen maksamia elintarvikkeita kuin EU-rahoitteisia elintarvikkeita.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-rahoitteiset ruoka-aputuotteet, ruoka-apu, ruoka-aputuotteet, EU-ruoka-apua jakavat organisaatiot,

On oikein, että Suomi on heti EU:hun liittymisen jälkeen hyödyntänyt EU-ruoka-avun!

Sunnuntai 29.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kuten eilen jutussani kertasin, Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

  • 1996                                   1815 tonnia

  • 1997                                   1605

  • 1998                                   1520

  • 1999                                     789

  • 2000                                   1548

  • 2001                                   2020

  • 2002                                   2000

  • 2003                                   1963

  • 2004                                   2140

  • 2005                                   1970

  • 2006                                   2053

  • 2007                                   1893

  • 2008                                   1688

  • 2009                                   2252

  • 2010                                   2707

  • 2011                                   3109

  • 2012                                   1310

  • 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurasuurimoerälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa!

 

 

Vuonna 2014 alkoi uusi vähävaraisten avun rahaston FEAN (The Fund for European Aid to the Most Deprived) uusi ohjelmakausi, mutta siitä ehkäpä jo huomenna tällä saitilla lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-ruoka-apu, Vähävaraisten ruoka-apu, vähävaraisten EU-ruoka-apu, MMM:n Interventioyksikkö, Hansel, FEAN (The Fund for European Aid to the Most Deprived),

Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avusta

Tiistai 2.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 EU-elintarviketukea jakaneet järjestöt ja niiden jakamat määrät olivat seuraavat:

 

  • Adventtikirkon Avustuspalvelu ADA, 233 tonnia
  • Hyvä Arki, 52 tonnia
  • Kirkkopalvelut, 704 tonnia
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 351 tonnia
  • Mielenterveyden Keskusliitto, 64 tonnia
  • Yhdistysten Toimintajärjestö, 48 tonnia
  • Suomen Katulähetysliitto, 29 tonnia
  • Suomen Pelastusarmeijan säätiö, 237 tonnia
  • Suomen Vapaakirkko, 222 tonnia
  • Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY, 595 tonnia
  • Muut, 182 tonnia

 

Em. järjestöt jakoivat v. 2010 EU:n maksamia elintarvikkeita vähävaraisille yhteensä 2.707.000 kiloa.

 

 

******************

 

 

 

Vuonna 2010 EU:n elintarvikeapuun käyttämä summa oli yhteensä 478 miljoonaa euroa.

 

 

Kuinka EU:n maksama ruoka-apu jakaantui eri maiden kesken vuonna 2010?

 

 

Summa jakaantui tukiohjelmaan osallistuneille maille seuraavasti:

 

 

  • Italia; 25,62 %
  • Puola; 20,38 %
  • Ranska; 16,34 %
  • Espanja; 11,01 %
  • Romania; 6,27 %
  • Portugali; 4,71 %
  • Kreikka; 4,19 %
  • Unkari; 3,09 %
  • Liettua; 1,85 %
  • Bulgaria; 1,79 %
  • Belgia; 1,63 %
  • Suomi; 0,97 %
  • Slovenia 0,55 %
  • Irlanti; 0,17 %
  • Viro; 0,16 %
  • Malta; 0,15 %
  • Tsekki; 0,03 %
  • Luxemburg; 0,02 %

 

 

Listasta huomataan, että eräät maat ei ole lainkaan hakeneet EU-rahoitteista ruoka-apua vähävaraisille.

 

 

Pidän oikeana, että Suomi on ollut EU-jäsenyytemme alusta alkaen aktiivinen EU-rahoitteisen ruoka-avun hakemisessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avusta, EU:n ruoka-apuohjelma, EU:n elintarvikeapu yhteisön vähävaraisille,

Silloin, kun EU:n ruoka-avun maksuksi sai "oravannahkoja"!

Maanantai 1.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Eräät oppositiopuolueiden kansanedustajat ovat nostaneet kovan äläkän, että hallitus olisi luopunut vähävaraisten ruoka-avun tukemisesta.  Puheet ovat täyttä puppua, mutta kaikenlaisilla valheilla ja puolitotuuksilla oppositio pyrkii saamaan valhetietonsa julkisuuteen.

 

 

Nykytilanteen osalta olen julkisen tiedon varassa, mutta kun EU:n ruoka-aputoimintaan Suomessa lähdettiin, sain olla keskeisenä toimijana toiminnassa mukana.

 

 

Muutamia totuustietoja omakohtaisen kokemukseni pohjalta siltä ajalta, kun EU:n maksama ruoka-apu Suomessa alkoi joskus 1990-luvun lopulla ja jatkui 2000-luvun alussa:

 

 

 

  • ruoka-apuna jaettiin kuivia peruselintarvikkeita, joiden säilyvyydessä ei ollut ongelmia
    • esimerkkinä vuonna 2010 jaetut elintarvikkeet, jotka olivat mm. vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit ja myslit

  • ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset saivat maksuna interventiovarastoissa olevaa ja EU:n omistamaa viljaa eli vaihdannassa tavaroita toimittavien yritysten ei ollut mahdollista saada riihikuivaa rahaa

  • menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja loppuaikoina valtion yhteishankintayksikkö Hansel oli kiinteästi mukana vaihdannassa

  • EU-ruoka-aputuotteiden hankintamäärät julkistettiin aikanaan ja kerrottiin tuotekohtaiset hankintamäärät

  • EU-ruoka-aputuotteita tarjoavien yritysten piti tarjouksessaan kertoa, että kuinka paljon ne halusivat saada maksuksi esimerkiksi 500 tonnista kaurahiutaleita rehuohraa

 

Toimitusmäärät kiinnostivat elintarviketeollisuuden yrityksiä, mutta useimmat halukkaat yritykset eivät olleet kiinnostuneita maksuksi tarjolla olevista ”oravannahoista” eli rehuohrasta.

 

 

Myöskään työnantajani Rehuraisio Oy ei ollut kovinkaan kiinnostunut maksuksi saatavasta rehuohrasta, sillä sitä oli yllin kyllin saatavissa markkinoilta.

 

 

Olin yhteydessä konsernimme elintarvikeyksiköihin ja heillä puolestaan oli kiinnostusta toimittaa EU-elintarviketuotteita.

 

 

Selvitin konsernimme elintarvikeyksiköiltä, että kuinka paljon he halusivat saada euroja vaikkapa miljoonasta kilosta vehnäjauhoja, muutin eurot rehuohraksi markkinahinnalla ja siitäpä se tarjouksemme muodostui.

 

 

Tarjouksessa piti huomioida tarkasti se, että miltä interventiovarastolta rehuohra piti noutaa ja tarjouksessa oli tietysti huomioitava rahtikustannus varastolta käyttöpaikalle.

 

 

Hommassa oli hankaluutena, että rehuviljatoimitukset olivat mahdollisia vasta viljakauppavuoden eli satovuoden lopulla ja tarjoushetkellä ei pystynyt tarkasti ennakoimaa markkinatarjontaa.

 

 

Hinnoittelussa piti noudattaa varovaisuusperiaatetta ja en kertaakaan tässä ennakoinnissa epäonnistunut.

 

 

Oma lukunsa oli se, että hommassa piti olla toimivat suhteet kilpaileviin elintarvikeyrityksiin, sillä oma konsernimme ei pystynyt toimittamaan kaikkia pyydettyjä tuotteita.

 

 

Myös maksuksi saatavan rehuohran osalta piti joskus olla yhteydessä kilpaileviin rehuohran käyttäjiin ja sopia heidän kanssaan ”oravannahkojen” toimitusaikataulusta sekä hinnoista, jotta hommasta olisi mahdollista saada vaatimaton kate kaikille toimijoille.

Elintarvikeyritykset eivät tehneet bisnestä EU-ruoka-aputuotteilla, mutta mahdollistivat sen, että vähävaraiset saivat ruuanlaittoonsa laadukkaita tuotteita.

 

 

Kilpailu EU-ruoka-aputoimituksia oli rehtiä ja siinä ei pienimmissään määrin liikuttu epäterveen kilpailun tai kartellien alueella.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-ruoka-aputuotteet, interventioviljat,