EU:n vähävaraisille tarjoamat ruoka-aputuotteet maksettiin yrityksille interventioviljoillaSunnuntai 7.6.2020 - -Esko Erkkilä- Taidan olla viimeisiä, jotka muistavat tai ainakin niitä viimeisiä, jotka olivat mukana operatiivisessa toiminnassa, kun maamme Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen hyödynsi EU:n tarjoaman mahdollisuuden toimittaa rehuohraa maksuvälineenä käyttäen vähävaraisille erilaisia ruoka-aputuotteita.******************Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.*******************Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia. Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu Euroopan Unionin rahoittamana elintarvikeapuna vähävaraisille:
Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurahiutale-erälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa.**********************
Ruoka-aputuotteiden hinnoittelu oli siis tietynmoista ”oravannahkakauppaa”, kun suomalaisen elintarviketeollisuuden valmistamia tuotteita myytiin Huoltovarmuuskeskukselle ja saatiin hintana rehuohraa – loppuvaiheessa välikätenä oli Hansel Oy.EU:n maksaman ruoka-avun tuotteina oli jossain vaiheessa myös sellaisia elintarviketuotteita, joita Raisio ei valmistanut ja tällöin hyvät sekä toimivat henkilökohtaiset suhteeni kilpaileviin elintarvike-alan yrityksiin olivat tärkeitä; joillakin kilpailijoilla oli halu ja kyky toimittaa elintarvikkeita, mutta ei kykyä hyödyntää maksuvälinettä eli rehuohraa. Joskus taas oman työnantajani rehuohran tarve oli jo tyydytetty ja silloin homma piti hinnoitella niin, että saatoin ohjata ”maksuvälineen” eli rehuohran rehualan kilpailijalle!Huoltovarmuuskeskus ja/tai Hansel ohjasivat EU:n maksamat elintarvikkeet mm. eri kirkkokuntien jaettavaksi ja esimerkiksi Suomen Punainen risti oli merkittävä ruoka-avun jakelija.***************Tutkailin nettiä ja siellä kerrottiin, että EU:n maksaman ruoka-avun jakelu oli vuoden 2013 jälkeen tauolla, mutta vuonna 2015 se alkoi uudelleen.Käsitän, että nykyisin EU maksaa vähävaraisille suunnatun ruoka-avun ”sileinä seteleinä”, joten entisenmoista interventioviljalla maksamista ei enää tapahdu ja miksi tapahtuisikaan, sillä viljojen interventiotoimintaa ei enää ole!*************** Näin totesi ylitarkastaja Sari T. Niemi Ruokavirastosta 26.11.2019:– Elintarvikkeita jaetaan vuosittain 3,5–4 miljoonan euron edestä. Koko ohjelmakauden 2014-2020 rahoitus Suomessa on 26,5 miljoonaa euroa, josta Suomen maksama osuus on 4 miljoonaa euroa.– Kaikkiaan ruoka-apua toimitettiin viime vuonna eli vuonna 2018 1 939 tonnia. Siitä saatiin sisältöä 327 856 ruokapakettiin ja aineksia 47 396 ateriaan.Tarkkaan on Ruokavirastossa tuo aterioiden lukumäärä osattu laskea – onkohan nyt varmasti oikein?Tämmöinen muistelus tänään!-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruoka-aputuotteet, EU:n maksamat ruoka-aputuotteet, ruoka-aputuotteet vähävaraisille, MMM:n interventioyksikkö, Ruokavirasto, Valtion Hankintakeskus, Huoltovarmuuskeskus, Hansel Oy, Kaurasuurimot, Vehnäjauho, |
Vuosina 2014 - 2020 vähävaraisten avun toimenpideohjelmassa EU:n maksuosuus Suomelle on 22,5 miljoonaa euroaMaanantai 30.12.2019 - -Esko Erkkilä- Eilen muistelin EU-ruoka-apuohjelmaa ja sen käytännön toteuttamista EU-jäsenyytemme alkuhetkistä vuoteen 2013 saakka.Nyt selvittelin itselleni, että miten samassa asiassa on toimittu vuodesta 2014 eteenpäin ja totesin seuraavaa:
*********************Kumppanuusorganisaatiot ovat mielenkiintoinen joukko, sillä viime vuonna eli vuonna 2018 kumppanuus-organisaatiot olivat seuraavat (suluissa niiden saamat elintarvikemäärät tonneina):
Yhteensä 1939 tonniaPidättäydyn kommentoimasta kumppanuusorganisaatioiden saamia elintarvikemääriä, mutta mielenkiintoisia kumppaneita ja mielenkiintoisia määriä!*********************Täytyy muistaa, että ”leipäjonoissa” jaetaan paljon muidenkin rahoitustahojen maksamia elintarvikkeita kuin EU-rahoitteisia elintarvikkeita.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-rahoitteiset ruoka-aputuotteet, ruoka-apu, ruoka-aputuotteet, EU-ruoka-apua jakavat organisaatiot, |
Silloin, kun EU:n ruoka-avun maksuksi sai "oravannahkoja"!Maanantai 1.1.2018 - -Esko Erkkilä- Eräät oppositiopuolueiden kansanedustajat ovat nostaneet kovan äläkän, että hallitus olisi luopunut vähävaraisten ruoka-avun tukemisesta. Puheet ovat täyttä puppua, mutta kaikenlaisilla valheilla ja puolitotuuksilla oppositio pyrkii saamaan valhetietonsa julkisuuteen.
Nykytilanteen osalta olen julkisen tiedon varassa, mutta kun EU:n ruoka-aputoimintaan Suomessa lähdettiin, sain olla keskeisenä toimijana toiminnassa mukana.
Muutamia totuustietoja omakohtaisen kokemukseni pohjalta siltä ajalta, kun EU:n maksama ruoka-apu Suomessa alkoi joskus 1990-luvun lopulla ja jatkui 2000-luvun alussa:
Toimitusmäärät kiinnostivat elintarviketeollisuuden yrityksiä, mutta useimmat halukkaat yritykset eivät olleet kiinnostuneita maksuksi tarjolla olevista ”oravannahoista” eli rehuohrasta.
Myöskään työnantajani Rehuraisio Oy ei ollut kovinkaan kiinnostunut maksuksi saatavasta rehuohrasta, sillä sitä oli yllin kyllin saatavissa markkinoilta.
Olin yhteydessä konsernimme elintarvikeyksiköihin ja heillä puolestaan oli kiinnostusta toimittaa EU-elintarviketuotteita.
Selvitin konsernimme elintarvikeyksiköiltä, että kuinka paljon he halusivat saada euroja vaikkapa miljoonasta kilosta vehnäjauhoja, muutin eurot rehuohraksi markkinahinnalla ja siitäpä se tarjouksemme muodostui.
Tarjouksessa piti huomioida tarkasti se, että miltä interventiovarastolta rehuohra piti noutaa ja tarjouksessa oli tietysti huomioitava rahtikustannus varastolta käyttöpaikalle.
Hommassa oli hankaluutena, että rehuviljatoimitukset olivat mahdollisia vasta viljakauppavuoden eli satovuoden lopulla ja tarjoushetkellä ei pystynyt tarkasti ennakoimaa markkinatarjontaa.
Hinnoittelussa piti noudattaa varovaisuusperiaatetta ja en kertaakaan tässä ennakoinnissa epäonnistunut.
Oma lukunsa oli se, että hommassa piti olla toimivat suhteet kilpaileviin elintarvikeyrityksiin, sillä oma konsernimme ei pystynyt toimittamaan kaikkia pyydettyjä tuotteita.
Myös maksuksi saatavan rehuohran osalta piti joskus olla yhteydessä kilpaileviin rehuohran käyttäjiin ja sopia heidän kanssaan ”oravannahkojen” toimitusaikataulusta sekä hinnoista, jotta hommasta olisi mahdollista saada vaatimaton kate kaikille toimijoille. Elintarvikeyritykset eivät tehneet bisnestä EU-ruoka-aputuotteilla, mutta mahdollistivat sen, että vähävaraiset saivat ruuanlaittoonsa laadukkaita tuotteita.
Kilpailu EU-ruoka-aputoimituksia oli rehtiä ja siinä ei pienimmissään määrin liikuttu epäterveen kilpailun tai kartellien alueella.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-ruoka-aputuotteet, interventioviljat, |