Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hallanpelko vauhditti papujen sadonkorjuuta!

Perjantai 15.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Sääennusteissa povataan yöhalloja ja se vauhditti sitä, että eilen suoritin sadonkorjuun viimeisille pavuillemme.

 

Meillä on trekoolimaalla…

 

 

IMG_8565.JPG

 

…kolmen metrin pituinen x kaksi ja puolimetriä korkea verkkoaita, jota olen perinteisesti käyttänyt keltaisen salkopavun tukena.

 

Kuluneena kesänä ”unohdin” tämän aidanteen sadettamisen ja salkopapusatomme jäi vaatimattomaksi.

 

 

IMG_8566.JPG

 

Jotain sentään kuitenkin tuli!

 

 

*********************

 

IMG_8568.JPG

 

Onnistuneet salkopavut ovat komeita katsella ja maukkaita maistella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallanpelko vauhditti papujen sadonkorjuuta!, halla, hallanpelko, pavut, salkopapu, keltainen salkopapu,

Pavut on poimittu!

Maanantai 11.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Kolme muovisangollista oli eilisen päivän saalis, kun sain satokauden viimeisetkin pavut poimittua.

 

 

IMG_8539.JPG

 

 

IMG_8543.JPG

 

 

Eilen poimimani pavut olivat laadukkaita, sillä ne kasvoivat laatikoissa, joita olen hommannut trekoolimaallemme.

 

Laatikot alkavat olla tiensä päässä, mutta ehkä ne pienellä kunnostuksella vielä kestävät ensi vuoden!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pavut on poimittu!, pavut, papu,

Kahdenkymmenenkolmen kilon suuruinen papusato oli aivan riittävä!

Sunnuntai 27.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Viime päivät ovat minulta kuluneet papusadon korjuuhommissa ja eilen sain urakkani loppuun, kun pääsin 23 kilon kokonaissatoon!

 

Toki joskus olen kokonaissadossa päässyt suurempaankin lukemaan, mutta olen eiliseen saavutukseeni hyvinkin tyytyväinen.

 

 

IMG_8412.JPG

 

Sato oli laadultaan ensiluokkaista ja…

 

 

IMG_8415.JPG

 

…sekös ilahduttaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kahdenkymmenenkolmen kilon suuruinen papusato oli aivan riittävä! Papu, papusato!,

Kesän viimeiset!

Sunnuntai 2.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli päivä, jolloin sain kesän viimeiset vihannekset korjuuseen, kun…

 

 

IMG_6311.JPG

 

…härkäpavut päätyivät talteen!

 

 

Eihän niitä paljon ollut kylvössäkään, mutta joissain paloissa oli…

 

IMG_6312.JPG

 

…jopa kuusi härkäpapua!

 

 

***********************

 

IMG_6314.JPG

 

Härkäpavut kiehautetaan ja sen jälkeen ne päätyvät pakasteeseen odottamaan niillä herkuttelua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Härkäpapu,

Papu pystyy sitomaan ilmasta typpeä!

Sunnuntai 4.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Papu on eräs niistä kasveista, jotka pystyvät sitomaan ilmasta typpeä.

 

Sain eilen suositettua pavun sadonkorjuun ja siinä samalla tuli jälleen todettua omin silmin, että papu on eräs niistä kasveista, jotka pystyvät sitomaan ilmasta typpeä.

 

 

IMG_6143.JPG

 

Pavun juurissa on nystyröitä, jotka kertovat, että tuo kasvi pystyy sitomaan ilmasta typpeä.

 

Meillä kasvaa toinenkin samaan pystyvä puutarhakasvi eli tyrni.

 

Pavun viihtyminen trekoolilla on hyvä asia, sillä se kertoo, että maa on hyvässä kasvukunnossa.

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Papu pystyy sitomaan ilmasta typpeä!, Typpi eli N, typensitojakasvit, papu on typensitojakasvi, tyrni on typensitojakasvi,

Ensi kesänä omavaraisuus on arvossaan!

Torstai 17.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan aloittaneen Vladimir Putinin toimenpiteiden vuoksi me kaikki joudumme maksamaan kalliin hinnan.

 

Meillä oli aikomus ensi kesänä se, että laittaisimme kasvimaalle aikaisempia vuosia vähemmän erilaisia hyötykasveja kasvamaan. Toki tavoite on edelleen voimassa, mutta joidenkin kasvien osalta sitä emme tee ja eräs näistä puutarhan hyötykasveista on pensaspapu.

 

IMG_5024.JPG

 

Rouva ehti hankkia keltaisen pensaspavun siemeniä 300 kappaletta ja niillä pääsen hyvään alkuun.

 

Uskallan sanoa, että ”pääsen”, sillä pensaspavun viljelytoimenpiteet kylvöstä sadonkorjuuseen saakka ovat minun vastuullani.

 

*******************

Pensaspapu kylvetään lämpimään maahan eli sen kylvöaika ajoittuu vasta kesäkuun kymmenennen päivän tietämille.

 

Riviväli on 40 senttiä ja se sama on myös taimiväli.

 

Pensaspavusta saatava sato ei ole mikään itsestäänselvyys, sillä sato saattaa jäädä täysin olemattomaksi tai sitten satoa tulee tolkuttomasti.

 

Viime kesänä saimme satoa 60 kiloa ja kun vasta nyt aloimme sitä käyttämään, niin pensaspapua riittää lautasilla!

 

Rouvan hankkimat pensaspavun siemenet olivat maksaneet 69 senttiä per pussi, joten kyse oli onnistuneesta ostoksesta, sillä vakuustodistuksen mukaan niillä on viimeinen kylvöpäivä vasta vuoden 2024 lopussa!

 

Kesäkuun alkupuoliskoa odotellen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ensi kesänä omavaraisuus on arvossaan! Pensaspapu, Keltainen pensaspapu, Venäjän aloittama hyökkäyssota, Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan,

Nyt on aika härkäpavun sadonkorjuulle!

Keskiviikko 8.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen taas yhden puutarhakasvimme sadonkorjuun päätökseen, kun härkäpapumme päätyivät pakkaseen!

 

Härkäpapu eli Vicia faba on helppo viljellä ja proteiinipitoisena hernekasvina sen viljelyn soisi olla laajempaakin.

 

Härkäpapua viljellään ainakin ulkomailla rehukasvina, mutta Suomessa sen elintarvikelaadut ovat viljelyksessä.

 

Työelämän aikana tavarantoimittajat kauppasivat rehulaatuista härkäpapua ja kokeilin kylvääkin sitä, mutta olivat niin kitkeriä, että ainakaan rehulaatuisista härkäpavuista ei ole ihmisravinnoksi.

 

*******************

 

Olemme mielenkiinnosta viljelleet härkäpapua parinkymmenen rivimetrin verran jo useana vuonna ja niin myös tänä vuonna.

 

 

IMG_3117.JPG

 

Härkäpavun palko on komea ilmestys!

 

 

IMG_3121.JPG

 

Härkäpapumme olivat kahdenlaatuisia eli vaaleita ja punertavia.

 

Pidin eriväriset erillään ja samoin menetteli Rouva, kun hän kiehautti härkäpapumme.

Härkäpavuilla on monien muiden kasvien tapaan se ominaisuus, että ne menettävät kiehauttamisessa kauniin värinsä ja muuttuvat harmaiksi, mutta makua se ei haittaa!

 

**************

Ensi talvena meillä on lautasella härkäpapuja muutaman kerran vaihtelua tuomassa!

 

 

Suosittelen kokeilemaan härkäpapujen kasvatusta ensi kesänä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Härkäpapu, Härkäpavun sadonkorjuu, Härkäpavun viljely, Vicia faba,

45 kiloa papuja menee käsiteltyinä pieneen tilaan!

Sunnuntai 29.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilen saimme yhden tärkeän puutarhakasvimme sadonkorjuun suoritettua, kun keltaisen vahapavun kesän viimeinen kattilallinen päätyi pakastimeen.

 

 

IMG_3010.JPG

 

Kyseessä oli tavallaan keräilyerä, sillä nämä pavut oli aikoinaan keskenkasvuisuutensa vuoksi jätetty vielä kasvamaan.

 

”Keräilyparttian” laatu oli erinomainen, kuten kuvastakin näkyy!

 

 

IMG_3011.JPG

 

Kelpaa tämmöisiä papuja esitellä!

 

 

IMG_3014.JPG

 

Pavuista napsaistaan kanta sekä kärki pois ja täysmittainen papu katkotaan kolmeen osaan.

 

Pavut kiehautetaan ja kiehauttamisen jälkeen niitä huuhdotaan kylmällä vedellä.  Huuhtomisen jälkeen pavut laitetaan pakastuspusseihin ja meillä pussit saavat olla jääkaapissa muutaman tunnin ennen niiden laittamista pakastimeen.

 

Pakastetut pavut lämmitetään paistinpannulla rypsiöljytujauksen sekä valkosipulin kanssa ja sen jälkeen ne ovatkin valmiita lautaselle!

 

 

Pidimme kirjanpitoa papusaaliistamme ja totesimme, että kesän sato oli 45 kiloa papuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vahapavut, papujen pakastaminen, papusato 2021,

Papusato on nyt pakkasessa!

Keskiviikko 18.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva kesä merkitsi, että kesän papusadosta muodostui ennätyksellinen – kuivuus edellytti sadettamista, mutta järven rannalla trekooliviljelyä harrastavalle se ei ollut ongelma.

 

 

IMG_2856.JPG

 

Sato on eilen saatu viimeistenkin papujen osalta pakkaseen ja uskallan todeta, että laatu oli ensiluokkaista.

 

Myös määrään saamme olla tyytyväisiä!

 

Meillä oli viljelyksessä keltaista vahapapua sekä vihreää ja molempia oli sekä pyöreitä että lituskaisia.

 

********************

 

IMG_2854.JPG

 

 

IMG_2860.JPG

 

Vihreät pavut ovat komeita katsella, mutta niillä on se haittapuoli, että kiehautuksen…

 

 

IMG_2859.JPG

 

…jälkeen ne molemmat menettävät vihreän värinsä ja ovat kovin harmaita!

 

 

On selvää, että taas ensi keväänä laitetaan papuja kasvamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pavut, vahapavut, keltaiset pavut, vihreät pavut, papujen kiehauttaminen,

Joko tai!

Maanantai 16.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosien aikana oppinut, että papusadosta saadaan joko täysin nolla-sato tai vaihtoehtona supersuuri sato.

 

Tänä vuonna on supersuuren sadon vuoro!

 

 

IMG_2847.JPG

 

Hyvän sadon ansiosta sain tehdä sadonkorjuun siten, että revin pavut yksitellen kaikkineen päivineen kottikärryyn ja sitten vasta pihassa nypin pavut talteen.

 

Tyhjät versot palautin pellolle, sillä ne sisältävät arvokkaita ravinteita ensi vuodelle.

 

 

IMG_2849.JPG

 

Pavut pilkotaan ”suupalan” kokoisiksi ja kiehautetaan vartti ennen pakastamista.

 

Keltaiset pavut säilyttävät herkullisen värinsä kiehauttamisen jälkeenkin ja ne ovat nautittavan näköisiä lautaselle saakka.

 

Maittavia papunautintoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

 [ee1]

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: papu, pavut, herkkupavut, papujen sadonkorjuu, papujen kiehauttaminen, papujen pakastaminen, papujen ruuanlaitto,

Härkäpapu on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista

Maanantai 14.9.2020 - -Esko Erkkilä-

On varmaan monille yllätys, että härkäpapu on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista.  Härkäpapua on viljelty jo kolmetuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua!

 

Tänä vuonna meillä härkäpapua oli kasvamassa nelisenkymmentä rivimetriä.

 

 

IMG_0069.JPG

 

Härkäpavun palot ovat suuria ja palkojen sisällä olevat…

 

 

IMG_0070.JPG

 

…pavut ovat hyvinkin kookkaita.

 

 

IMG_0071.JPG

 

Härkäpavut kannattaa kiehauttaa ennen käyttöä ja pakastamista varten se on välttämätöntäkin – kiehauttamisajaksi riittää 3 – 5 minuuttia.

 

 

IMG_0074.JPG

 

Tämmöisiltä näyttävät kiehutetut härkäpavut…

 

 

IMG_0075.JPG

 

…ja tässä niitä on jo pakastuspusseissa.

 

 

***********************

 

 

IMG_0072.JPG

 

Härkäpavulla on korkea esikasviarvo ja se perustuu voimakkaaseen juuristoon sekä härkäpavun kykyyn sitoa ilman typpeä juurinystyröihinsä.

 

Härkäpavun viljelytekniikasta vielä se, että sen voi kylvää hyvin varhain ja sen hallankestävyyteen, sillä se kestää pakkasta jopa 3 – 5 astetta!

 

Härkäpavun hyödyntämiseen liittyviä ruokareseptejä löytyy paljon!

 

 

Laittakaahan ensi keväänä härkäpapua kasvamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: härkäpapu, härkäpapu typensitojana,

Trekoolituotteiden kauppakunnostusta ja osin myös pakastamiseen valmistamista

Lauantai 29.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Syksy saapuu ja sen myötä puutarhatuotteiden kauppakunnostus on ajankohtaista ja joidenkin tuotteiden pakastamisen valmistelu kuuluu näihin päiviin.

 

Eilen meillä oli ajankohtaista sipuleiden kauppakunnostus ja sen lisäksi aloitin papujen sadonkorjuun.

 

 

IMG_9759.JPG

 

 

Vaikka itse kehunkin, niin istukassipulien sekä punasipulien osalta satotaso ja sadon laatu olivat erinomaisia – kelpaa Rouvan tarjota näitä asiakkaille Läheltä Sinulle tapahtumassa Viljakkalan Seurojentalolla 5.9.2020!

 

 

******************

 

IMG_9765.JPG

 

Eilen aloitin myös papujen sadonkorjuun ja kohtuullisin satonäkymin.

 

Totean kokemuksesta, että papujen sato menee joko täysin ”plörinäs” tai sitten papusato menee älyttömyyksiin – nyt satotaso näyttää pysyvän kohtuudessa!

 

Viljelemme keltaista papua, mutta siemenpusseihin oli pussittajan virheen vuoksi osunut myös muutama vihreän pavun siemen. Vihreät pavut ovat katsellen erinomaisia, mutta keitossa ne muuttuvat harmaiksi, joten ainakin me olemme luopuneet vihreiden papujen kasvattamisesta.

 

 

IMG_9768.JPG

 

Pavut kiehautetaan kymmenminuuttisen verran, jäähdytetään, laitetaan pakastuspussiin ja jäädään odottamaan talvisaikaa!

 

 

Semmoista se oli eilen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Istukassipulit, punasipulit, pavut, papu, papujen pakastaminen, keltaiset pavut, vihreät pavut,

"Papukaijapäivä"

Torstai 4.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen toki aiemminkin nähnyt papukaijoja, mutta Andalausiaan suuntautuneen lomamatkamme näin niitä runsaasti ja kuulin niiden mekastusta.

 

 

Majapaikkakunnallemme Torremolinoksessa ja eräässä retkikohteessamme Nerjassa mekastelleet papukaijat olivat kooltaan pienehköjä ahertajia.

 

 

***********************

 

 

 

Nerjan kaupungissa Euroopan parvekkeella eli Balcón de Europa:lla meillä oli hetki aikaa levähtää ja seurata, kun papukaijat olivat rakennuspuuhissa ja suuren mekastuksen myötä kuljettivat pesäntekoaineksia palmujen latvustoihin.

 

 

 

 

IMG_8101.JPG

 

 

 

IMG_8100.JPG

 

 

 

IMG_8096.JPG

 

 

 

IMG_8099.JPG

 

 

Lennossa olevia papukaijoja en vanhalla kamerallani onnistunut valokuvaamaan, mutta palmujen lehvästöissä lepääviä lintuja sentään sain muutaman kuvattua!

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

IMG_8102.JPG

 

 

 

IMG_8104.JPG

 

 

 

IMG_8105.JPG

 

 

 

 

*******************

 

 

Päiväretkemme jälkeen teimme Torremolinoksessa rantabulevardilla pienen kävelyretken ja sen aikana…

 

 

 

IMG_8130.JPG

 

 

…pääsin lähietäisyydeltä kuvaamaan nurmikolla syötävää etsiviä papukaijoja, jotka…

 

 

 

IMG_8134.JPG

 

 

…myös täällä olivat pesäntekopuuhissa!

 

 

 

Olipahan papukaijapäivä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Papukaija, papukaijat, Balcón de Europa, Euroopan parveke, Nerja, Torremolinos, Andalusia2019,

Pelko geenimuunnellun soijan haittavaikutuksista on hälvennyt

Keskiviikko 26.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Soijapavusta valmistettu soijarouhe on yhä edelleen sikojen ja siipikarjan ruokinnassa tärkein proteiinilähde.

 

Nautakarjan rehuissa soijatuotteita ei Suomessa käytetä.

 

Soijatuotteiden käyttäminen Suomessa ihmisravinnoksi on marginaalista.

 

USA:n ja Kiinan välinen nokittelu on merkinnyt kesäkauden aikana, että yhdysvaltalaisen soijapavun tuontimäärät EU:n alueelle ovat kasvaneet.  Viime heinäkuussa yhdysvaltalaisen soijapavun tuontimäärä oli EU-tuonnista 37 %, kun se vuotta aikaisemmin oli vain 9 prosenttia.

 

EU-alueelle tuotavan soijapavun kohdalla on kyse mittavista volyymeistä, sillä tuo heinäkuinen jenkkisoijapavun 37 %:n osuus merkitsi 360 miljoonaa kiloa! Viime vuoden heinäkuussa Euroopan Unionin alueelle tuotiin yhdysvaltalaista soijapapua 97 miljoonaa kiloa.

 

Brasilia on maailman toiseksi suurin soijantuottaja ja sieltä tuodaan EU:n alueelle paljon soijapapua.

 

****************

 

Eurooppaan tuotava soijapapu jalostetaan täällä soijarouheeksi ja soijaöljyksi, joilla on Unionin alueella omat markkinansa.

 

EU:n alueelle tuotavasta soijapavusta n. puolet on geenimuunneltua  eli taannoisella ammattikielellä ilmaistuna ”mausteista”!

 

***************

 

Muistan hyvin työelämäni ajalta, kun Raisio vielä jalosti rypsiä ja rapsia sekä niiden ohella soijapapua, tuotiin soijapapu joko Brasiliasta tai ”Suurilta järviltä” Yhdysvalloista tai Kanadasta.

 

Tanskan salmet asettivat rajoituksen laivakoolle, sillä niiden kautta pystyi ainakin silloin kulkemaan turvallisesti vain n. 26 miljoonan kilon suuruiset soijapapulastit.

Kahdenkymmenenkuuden miljoonan kilon suuruisen laivan rahtaaminen Suomeen, laivalastin purkaminen ja varastointi oli melkoinen logistinen ponnistus!

 

Kiinalaiset kutsuvat soijapapua sen hyvien ravintoarvojen ansiosta termillä:

 

”Kultainen helmi!”

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: soijapapu, soijarouhe, soijaöljy, soijapapua Suomeen, soijanjalostusta EU:ssa, soijanjalostusta Suomessa, geenimuunneltu soijapapu, geenimuunneltu soijarouhe, USA:n ja Kiinan tullinokittelu,

Nyt on aika laittaa pavut pakastimeen!

Tiistai 23.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli päivä, jolloin meillä hoidettiin papujen sadonkorjuu.

 

 

Olen vuosien saatossa oppinut kokemusten kautta, että papuja ei tule joko lainkaan tai sitten niitä tulee paljon. 

 

 

Tänä vuonna saimme keskimääräisen sadon, sillä viisikymmentä rivimetriä antoi satoa kuusi muovisangollista.

 

 

 

papu1.jpg

 

 

Meillä oli tänä kesänä viljelyksessä vain keltaisia vahapapuja.

 

 

Keltaiset vahapavut säilyttävät värinsä, kun sen sijaan vihreät pavut menevät keitettäessä harmaiksi ja siten eivät ole lautasella lainkaan herkullisen näköisiä.

 

 

 

papu2.jpg

 

 

Poiminnan jälkeen pavut pitää pestä, sillä lähellä maanpintaa kasvavina ne saavat sadetuksen ja sateiden aikana ”hiekkakylvyn”.

 

 

 

papu3.jpg

 

 

Pavuista nipistetään kanta sekä kärki pois ja ne paloitellaan ainakin kahteen osaan – isot pavut paloitellaan kolmeen osaan.

 

 

 

papu4.jpg

 

 

Papuja pitää keittää kymmenen minuuttia, sillä niiden sisältämät haitalliset glykosidit vaativat kymmenen minuutin keittämisen.

 

 

 

papu5.jpg

 

 

Keittämisen jälkeen pavut siivilöidään ja niiden annetaan jäähtyä ennen pussitusta.

 

 

 

papu6.jpg

 

 

Kesän papusato oli 16 kiloa ja se riittää meille talven ajaksi, sillä edellisvuoden papujakin on vielä pakastimissa.

 

 

 

Keväällä taas papuja kasvamaan – kenties ensi vuonna se huippusato, jotta voi antaa naapureillekin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: papu, vahapapu, vahapavun sadonkorjuu, pavun glykosidit, papujen keittäminen on välttämätöntä,

Euron heikentyminen dollariin verrattuna kohottaa tuontituotteiden hintaa

Lauantai 11.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Useissa yhteyksissä mainitaan, että vahva euro hankaloittaa suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla.

 

On totta, että vahva euro näin tekee, mutta samassa yhteydessä unohdetaan kokonaan, että vahva euro merkitsee tuontitavaroille edullista hintaa.

 

Kolikolla on siis kaksi puolta.

 

Työelämässä ollessani seurasin jatkuvasti - ainakin kerran päivässä - euron suhdetta dollariin, mutta eläkevaarina tähän ei ole tarvetta.

 

 

Minulla oli tuntuma, että euro on menettänyt vahvuuttaan dollariin nähden ja otinkin tässä iltana muutamana asiasta selvää oikein taskulaskimen kanssa.

 

 

Otin vertailukohteeksi minulle työelämän ajalta tutuksi tulleen soijapavun ja tutkailin sen hintakehitystä toukokuun 2014 keskikurssin mukaan verraten sen hintatilannetta 8.10.2014 tilanteeseen.

 

Soijapavun maailmanlaajuinen markkinahinta määritellään Chicagon pörssissä ja luonnollisesti dollareina.

 

Hintanoteeraukset vaihtuvat hetki hetkeltä, mutta päivän kurssiksi noteerataan ns. päätöskurssi eli se hinta, jolla päivän kaupankäynti päätetään.

 

Toukokuussa 2014 soijapavun hinta Chicagossa oli n. 550 dollaria per tonni. Samaan aikaan yhdellä eurolla sai 1,37 dollaria eli soijapavun eurohinta olisi silloin ollut Chicagossa n. 401 €/tonni.

 

Lokakuun 8. päivänä 2014 soijapapu maksoi Chicagossa n. 350 $ per tonni. Samana päivänä Suomen Pankin valuuttakurssitiedon mukaan yhdellä eurolla sai 1,26 dollaria eli soijapavun hinta olisi silloin ollut Chicagossa 278 €/tonni.

 

Melkoinen hinnanlasku, mutta hinnanlasku olisi ollut paljon suurempi, jos euro olisi pysynyt lokakuulla yhtä vahvana kuin se oli toukokuussa – toukokuisella valuuttakurssilla lokakuussa yksi soijatonni Chicagossa olisi maksanut vain 255 euroa!

 

Esimerkkituotteen eli soijapavun kohdalla euron heikentyminen suhteessa dollariin merkitsi 23 €/tonni.  Tiedän kokemuksesta, että se on paljon.

 

Soijapavun hintanoteeraus Chicagossa vaikuttaa melko suoraviivaisesti ”Pihtiputaan” isännän maksamaan rehunhintaan, sillä kotieläinten ruokinnassa tarvittavien valkuaiskomponenttien hinnat peilaavat varsin nopealla aikajänteellä Chicagosta Suomeen.

 

Soijapapua ei luonnollisesti käytetä kotieläinten ruokinnassa, mutta siitä saatavaa soijarouhetta käytetään erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa.

 

Otin tässä jutussani esimerkkituotteeksi soijapavun, mutta sama tilanne on mm. Venäjältä ja muultakin tuotavan öljyn kohdalla – öljykauppa on tuottajamaasta riippumatta dollaripohjaista.

 

Jos öljyn tynnyrihinta dollareissa pysyy ennallaan ja euro jatkaa heikentymistään, niin jakeluasemien mittarihinnat tulevat nousemaan.

 

Öljykaupassakin on kaksi perustekijää; öljyn tynnyrihinta dollareissa ja valuuttakurssi – vasta niiden lopputuloksena päästään mittarikentän litrahintaan!

 

Tämmöistä pohdiskelua tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valuuttakurssit, euron ja dollarin valuuttakurssi, euron kurssi, dollarin kurssi, CBOT, soijapapu, soijarouhe, valkuaisraaka-aineet,

On sadonkorjuun aika!

Sunnuntai 21.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Puutarhassa syyskuu on parhainta sadonkorjuun aikaa.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara niistä parhaista hetkistä, joita mökkitonttimme palstalla on syyskuun aikana saatu sadonkorjuun merkeissä viettää.

 

 

 

 

puu1

 

 

Meillä on mökillä pieni lava avomaankurkulle ja saimme siitä melko mukavan sadon jo elokuun aikana.

 

Syyskuun alkupuolella saimme lavasta avomaankurkkuja kolme muovisangollista ja lisää on tulossa vielä syyskuun viimeisinä päivinä.

 

 

 

 

puu2

 

 

Tomaatit kasvavat meillä käytöstä poistetuissa sementtisissä rumpuputkissa, jotka on nostettu pystyyn sekä täytetty mullalla.

 

Mullassa ja avomaalla kasvaneiden tomaattien maku on ylivertainen , kun niiden makua vertaa esim. sellaisiin ns. luomutomaatteihin, jotka ovat kasvaneet kasvihuoneessa.

 

 

 

 

puu3

 

 

Pavut ovat kasvi, joka joko antaa hyvän sadon tai sitten satoa ei tule lainkaan.

 

Tänä vuonna on sellaisen vuoden vuoro, jolloin satoa on tullut.

 

 

 

 

puu4

 

 

Tänä vuonna papumaan ”jälkisato” oli runsas, sillä sen kiehauttamiskuntoon saattamisessa oli jopa aikataulullisia ongelmia.

 

Keltaiset pavut ovat meille vanha tuttu, mutta nyt meillä oli pieni määrä violettia papua. Violetti papu on kaunis katsella, mutta valitettavasti keittämisessä violetti väri häviää ja se ei välity ruokapöytään saakka.

 

Kuvan oikeassa alalaidassa näkyvä ruusupapu oli miellyttävä ensituttavuus ja nyt on huolehdittava, että sitä tulee kylvöön myös ensi vuonna.
 

 

 

 

puu5

 

 

Perunasato saatiin tänä vuonna poikkeuksellisen laadukkaana kellariin.

 

Mukulamäärä oli kohtuullinen, mutta mukuloiden koko suorastaan valtaisa. Kuorinta- ja halkaisu- sekä makukokeiden perusteella laatu oli hyvä.

 

 

Tässä on kuvattuna ne kaikki viisi perunalajiketta, jotka meillä olivat viime kesänä viljelyksessä.

 

Vasemmalta ylhäällä Siikli, Timo sekä Blue Congo ja alhaalla vasemmalta Van Gogh sekä Rosamunda.

 

 

 

 

puu6

 

 

Porkkanasato ei ollut ihmeellinen, mutta kun rivimetrejä oli kohtuullisesti, niin kokonaissadoksi muodostui 107 kiloa.

 

 

 

 

puu7

 

 

Rakensimme viime keväänä puutarhamaamme ympärille jänisaidan ja ainakin punajuuren kannalta ratkaisu oli oikea, sillä nyt ristihuulet eivät päässeet verottamaan punajuurikasvujamme.

 

Punajuurta tuli 77 kiloa ja eiköhän se kolmen hengen taloudessa riitä talvikaudeksi!

 

 

 

On selvää, että puutarhakasvien viljeleminen ei lyö taloudellisesti leiville, mutta kun kynsien alla on koko elinajan ollut multaa, niin harrastuksena luonnon kanssa toimiminen on suorastaan välttämätöntä!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhakasvien sato 2014, avomaankurkku, avomaantomaatti, keltainen papu, violettipapu, ruusupapu, Siikli, Timo-varhaisperuna, Blue Congo, Van Gogh, Rosamunda, porkkanan sadonkorjuu, punajuuren sadonkorjuu,

Kasvun Ihme!

Lauantai 23.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Me Viherpeukalot ja miksi ei muutkin, ovat näinä päivinä kokemassa Kasvun Ihmeitä.

 

Omalle kohdalleni Kasvun Ihmeitä realisoitui eilen useitakin, mutta päällimmäiseksi muistoihin jäivät härkäpavun sekä punajuuren Kasvun Ihmeet.

 

 

 

 

viherpeukalo1

 

 

Härkäpavun sadonkorjuu on usein meillä jäänyt liian myöhäiseksi ja se on merkinnyt laatutason alenemista.

 

Poimin eilen puolet kasvussa olevista härkäpavuista ja nyt niiden laatutaso oli mainio.

 

Härkäpapuja viljellään myös rehukäyttöön, mutta omaan elintarvikekäyttöön rehuksi tarkoitettuja härkäpapuja ei kannata viljellä.

 

Omaan rehuhärkäpavuista omakohtaista kokemusta, kun joskus takavuosina laitoin viljelykseen kaukomailta näytteeksi tullutta härkäpapua.

 

Kaukomailta – oliko peräti Australiasta – tullut härkäpapu toki kasvoi tavanomaisesti, mutta sen laatu ei sopinut omaan makuuni. Näyte-erästä kasvaneet härkäpavut olivat maultaan kitkeriä ja eivät todellakaan sopineet elintarvikkeeksi.

 

 

 

 

viherpeukalo2

 

 

Toinen eilen Kasvun Ihmeeksi kirjattava kasvi meillä oli punajuuri.

 

Sain illan hämärtyessä määräyksen noutaa trekoolimaalta muovisangollisen verran punajuuria.

 

Tein työtä käskettyä ja yllätyin, että punajuuremme ovat kasvaneet niin hyvin.

Kuten kuvasta ilmenee, osa punajuuristamme on perinteisen pyöreitä ja osa puolestaan pitkänomaisia. Tässä joukossa oli myös yksi raitapunajuuri.

 

Aikaisempina vuosina punajuuremme ovat olleet paljon pienempiä, mutta siihen on kylläkin selkeä syy – jänikset ovat aiemmin verottaneet punajuuriamme.

 

Olemme vuosien saatossa huomanneet, että punajuuret ovat puutarhakasveista se, joka eniten miellyttää jäniksiä.

 

Laitoimme keväällä puutarhamaamme ympärille 200 metriä jänisverkkoa ja nyt voimme todeta, että investointimme oli kannattava.

 

 

************

 

 

Elämme Viherpeukalon kannalta kiivainta sadonkorjuun aikaa ja se merkitsee, että nyt Viherpeukalo saa ”palkkaa” joka päivä.

 

Saatan palata Viherpeukalona saamiini ”palkankorotuksiin” ja Kasvun Ihmeisiin joskus myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: härkäpapu, härkäpavun sadonkorjuu, punajuuri, punajuuren sadonkorjuu, raitapunajuuri, punajuurien jänissuojaus,

S-ryhmän suunnittelema laatikkoleikki toisi "mustat-tuotteet" vihannestiskeille

Sunnuntai 30.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuluttajat ja kotimaiset vihannestentuottajat ovat ottaneet kummastellen vastaan S-ryhmän hankkeen, jossa kaikki S-kauppojen valikoimissa olevat vihannekset olisivat myymälöissä esillä yhtenäisissä mustissa laatikoissa.

 

S-ryhmän hanke olisi uusi askel ”Private label” –tuotteiden eli merkittömien tuotteiden suuntaan.

 

Merkittömät tuotteet ovat lähes aina laadultaan heikkoja kopiota laadukkaista merkkituotteista. Ne ovat toki muutaman sentin halvempia kuin merkkituotteet, mutta vanha ja paikkansapitävä totuus kuuluu näin:

 

”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”

 

On selvää, että S-ryhmä lisää suunnitelmansa toteuttamisen kustannukset kotimaisten vihannesten tuottajilla ja sitä kautta kuluttajille.

 

Suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että tuottajalla, jolla ”on munat oikeaoppisesti useassa korissa”, joutuisi pakkaamaan S-ryhmän myyntiin menevät vihannekset eri laatikoihin, kuin muille päivittäistavarakaupan jakeluteille myymänsä vihannekset!

 

Mustien vihanneslaatikoiden ilmestyminen Sokoksiin, Prismoihin, S-marketteihin ja muihin S-ryhmän myymälöihin olisi esiaskel siihen suuntaan, että mustissa laatikoissa pian myytäisiin kotimaisten vihannesten ohella myös tuontivihanneksia.

 

Haluavatko kuluttajat ostaa mauttomia ja torjunta-aineilla kyllästettyjä tuontivihanneksia samanlaisista mustista laatikoista kuin maukkaita ja aromirikkaita kotimaisia vihanneksia?

 

Kauppapuutarhaliitto on tehnyt SOK:n suunnitelmista tutkintapyynnön Kilpailuvirastolle.

 

Kauppapuutarhaliitto pyytää Kilpailuvirastoa selvittämään, että käyttääkö S-ryhmä väärin määräävää markkina-asemaansa, kun se vaatii vihannesviljelijöitä siirtymään mustien kuljetus- ja myyntilaatikoiden käyttöön.

 

Kauppapuutarhaliitto näkee aivan oikein, että siirtyminen mustien laatikoiden käyttämiseen häivyttäisi tuotteiden alkuperän.

 

Facebookiin on perustettu ”Ei mustaa vihanneslaatikkoa” –sivu. Kannattaa käydä kurkkaamassa ja esittää hankkeesta myös oma mielipide!   

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: S-ryhmä, Kauppapuutarhaliitto, Kilpailuvirasto, Ei mustaa vihanneslaatikkoa, kuluttajansuoja, köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa,

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!


Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rikkidirektiivi, valkuaisomavaraisuus, soijarouhe, rypsirouhe, rapsirouhe, herne, härkäpapu, kasvinvuorottelu, sianlihantuotanto, maidontuotanto, kustannuskriisi,

Vanhemmat kirjoitukset »