Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Härkäpapu on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista

Maanantai 14.9.2020 - -Esko Erkkilä-

On varmaan monille yllätys, että härkäpapu on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista.  Härkäpapua on viljelty jo kolmetuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua!

 

Tänä vuonna meillä härkäpapua oli kasvamassa nelisenkymmentä rivimetriä.

 

 

IMG_0069.JPG

 

Härkäpavun palot ovat suuria ja palkojen sisällä olevat…

 

 

IMG_0070.JPG

 

…pavut ovat hyvinkin kookkaita.

 

 

IMG_0071.JPG

 

Härkäpavut kannattaa kiehauttaa ennen käyttöä ja pakastamista varten se on välttämätöntäkin – kiehauttamisajaksi riittää 3 – 5 minuuttia.

 

 

IMG_0074.JPG

 

Tämmöisiltä näyttävät kiehutetut härkäpavut…

 

 

IMG_0075.JPG

 

…ja tässä niitä on jo pakastuspusseissa.

 

 

***********************

 

 

IMG_0072.JPG

 

Härkäpavulla on korkea esikasviarvo ja se perustuu voimakkaaseen juuristoon sekä härkäpavun kykyyn sitoa ilman typpeä juurinystyröihinsä.

 

Härkäpavun viljelytekniikasta vielä se, että sen voi kylvää hyvin varhain ja sen hallankestävyyteen, sillä se kestää pakkasta jopa 3 – 5 astetta!

 

Härkäpavun hyödyntämiseen liittyviä ruokareseptejä löytyy paljon!

 

 

Laittakaahan ensi keväänä härkäpapua kasvamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: härkäpapu, härkäpapu typensitojana,

Trekoolituotteiden kauppakunnostusta ja osin myös pakastamiseen valmistamista

Lauantai 29.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Syksy saapuu ja sen myötä puutarhatuotteiden kauppakunnostus on ajankohtaista ja joidenkin tuotteiden pakastamisen valmistelu kuuluu näihin päiviin.

 

Eilen meillä oli ajankohtaista sipuleiden kauppakunnostus ja sen lisäksi aloitin papujen sadonkorjuun.

 

 

IMG_9759.JPG

 

 

Vaikka itse kehunkin, niin istukassipulien sekä punasipulien osalta satotaso ja sadon laatu olivat erinomaisia – kelpaa Rouvan tarjota näitä asiakkaille Läheltä Sinulle tapahtumassa Viljakkalan Seurojentalolla 5.9.2020!

 

 

******************

 

IMG_9765.JPG

 

Eilen aloitin myös papujen sadonkorjuun ja kohtuullisin satonäkymin.

 

Totean kokemuksesta, että papujen sato menee joko täysin ”plörinäs” tai sitten papusato menee älyttömyyksiin – nyt satotaso näyttää pysyvän kohtuudessa!

 

Viljelemme keltaista papua, mutta siemenpusseihin oli pussittajan virheen vuoksi osunut myös muutama vihreän pavun siemen. Vihreät pavut ovat katsellen erinomaisia, mutta keitossa ne muuttuvat harmaiksi, joten ainakin me olemme luopuneet vihreiden papujen kasvattamisesta.

 

 

IMG_9768.JPG

 

Pavut kiehautetaan kymmenminuuttisen verran, jäähdytetään, laitetaan pakastuspussiin ja jäädään odottamaan talvisaikaa!

 

 

Semmoista se oli eilen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Istukassipulit, punasipulit, pavut, papu, papujen pakastaminen, keltaiset pavut, vihreät pavut,

"Papukaijapäivä"

Torstai 4.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen toki aiemminkin nähnyt papukaijoja, mutta Andalausiaan suuntautuneen lomamatkamme näin niitä runsaasti ja kuulin niiden mekastusta.

 

 

Majapaikkakunnallemme Torremolinoksessa ja eräässä retkikohteessamme Nerjassa mekastelleet papukaijat olivat kooltaan pienehköjä ahertajia.

 

 

***********************

 

 

 

Nerjan kaupungissa Euroopan parvekkeella eli Balcón de Europa:lla meillä oli hetki aikaa levähtää ja seurata, kun papukaijat olivat rakennuspuuhissa ja suuren mekastuksen myötä kuljettivat pesäntekoaineksia palmujen latvustoihin.

 

 

 

 

IMG_8101.JPG

 

 

 

IMG_8100.JPG

 

 

 

IMG_8096.JPG

 

 

 

IMG_8099.JPG

 

 

Lennossa olevia papukaijoja en vanhalla kamerallani onnistunut valokuvaamaan, mutta palmujen lehvästöissä lepääviä lintuja sentään sain muutaman kuvattua!

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

IMG_8102.JPG

 

 

 

IMG_8104.JPG

 

 

 

IMG_8105.JPG

 

 

 

 

*******************

 

 

Päiväretkemme jälkeen teimme Torremolinoksessa rantabulevardilla pienen kävelyretken ja sen aikana…

 

 

 

IMG_8130.JPG

 

 

…pääsin lähietäisyydeltä kuvaamaan nurmikolla syötävää etsiviä papukaijoja, jotka…

 

 

 

IMG_8134.JPG

 

 

…myös täällä olivat pesäntekopuuhissa!

 

 

 

Olipahan papukaijapäivä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Papukaija, papukaijat, Balcón de Europa, Euroopan parveke, Nerja, Torremolinos, Andalusia2019,

Pelko geenimuunnellun soijan haittavaikutuksista on hälvennyt

Keskiviikko 26.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Soijapavusta valmistettu soijarouhe on yhä edelleen sikojen ja siipikarjan ruokinnassa tärkein proteiinilähde.

 

Nautakarjan rehuissa soijatuotteita ei Suomessa käytetä.

 

Soijatuotteiden käyttäminen Suomessa ihmisravinnoksi on marginaalista.

 

USA:n ja Kiinan välinen nokittelu on merkinnyt kesäkauden aikana, että yhdysvaltalaisen soijapavun tuontimäärät EU:n alueelle ovat kasvaneet.  Viime heinäkuussa yhdysvaltalaisen soijapavun tuontimäärä oli EU-tuonnista 37 %, kun se vuotta aikaisemmin oli vain 9 prosenttia.

 

EU-alueelle tuotavan soijapavun kohdalla on kyse mittavista volyymeistä, sillä tuo heinäkuinen jenkkisoijapavun 37 %:n osuus merkitsi 360 miljoonaa kiloa! Viime vuoden heinäkuussa Euroopan Unionin alueelle tuotiin yhdysvaltalaista soijapapua 97 miljoonaa kiloa.

 

Brasilia on maailman toiseksi suurin soijantuottaja ja sieltä tuodaan EU:n alueelle paljon soijapapua.

 

****************

 

Eurooppaan tuotava soijapapu jalostetaan täällä soijarouheeksi ja soijaöljyksi, joilla on Unionin alueella omat markkinansa.

 

EU:n alueelle tuotavasta soijapavusta n. puolet on geenimuunneltua  eli taannoisella ammattikielellä ilmaistuna ”mausteista”!

 

***************

 

Muistan hyvin työelämäni ajalta, kun Raisio vielä jalosti rypsiä ja rapsia sekä niiden ohella soijapapua, tuotiin soijapapu joko Brasiliasta tai ”Suurilta järviltä” Yhdysvalloista tai Kanadasta.

 

Tanskan salmet asettivat rajoituksen laivakoolle, sillä niiden kautta pystyi ainakin silloin kulkemaan turvallisesti vain n. 26 miljoonan kilon suuruiset soijapapulastit.

Kahdenkymmenenkuuden miljoonan kilon suuruisen laivan rahtaaminen Suomeen, laivalastin purkaminen ja varastointi oli melkoinen logistinen ponnistus!

 

Kiinalaiset kutsuvat soijapapua sen hyvien ravintoarvojen ansiosta termillä:

 

”Kultainen helmi!”

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: soijapapu, soijarouhe, soijaöljy, soijapapua Suomeen, soijanjalostusta EU:ssa, soijanjalostusta Suomessa, geenimuunneltu soijapapu, geenimuunneltu soijarouhe, USA:n ja Kiinan tullinokittelu,

Nyt on aika laittaa pavut pakastimeen!

Tiistai 23.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli päivä, jolloin meillä hoidettiin papujen sadonkorjuu.

 

 

Olen vuosien saatossa oppinut kokemusten kautta, että papuja ei tule joko lainkaan tai sitten niitä tulee paljon. 

 

 

Tänä vuonna saimme keskimääräisen sadon, sillä viisikymmentä rivimetriä antoi satoa kuusi muovisangollista.

 

 

 

papu1.jpg

 

 

Meillä oli tänä kesänä viljelyksessä vain keltaisia vahapapuja.

 

 

Keltaiset vahapavut säilyttävät värinsä, kun sen sijaan vihreät pavut menevät keitettäessä harmaiksi ja siten eivät ole lautasella lainkaan herkullisen näköisiä.

 

 

 

papu2.jpg

 

 

Poiminnan jälkeen pavut pitää pestä, sillä lähellä maanpintaa kasvavina ne saavat sadetuksen ja sateiden aikana ”hiekkakylvyn”.

 

 

 

papu3.jpg

 

 

Pavuista nipistetään kanta sekä kärki pois ja ne paloitellaan ainakin kahteen osaan – isot pavut paloitellaan kolmeen osaan.

 

 

 

papu4.jpg

 

 

Papuja pitää keittää kymmenen minuuttia, sillä niiden sisältämät haitalliset glykosidit vaativat kymmenen minuutin keittämisen.

 

 

 

papu5.jpg

 

 

Keittämisen jälkeen pavut siivilöidään ja niiden annetaan jäähtyä ennen pussitusta.

 

 

 

papu6.jpg

 

 

Kesän papusato oli 16 kiloa ja se riittää meille talven ajaksi, sillä edellisvuoden papujakin on vielä pakastimissa.

 

 

 

Keväällä taas papuja kasvamaan – kenties ensi vuonna se huippusato, jotta voi antaa naapureillekin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: papu, vahapapu, vahapavun sadonkorjuu, pavun glykosidit, papujen keittäminen on välttämätöntä,

Euron heikentyminen dollariin verrattuna kohottaa tuontituotteiden hintaa

Lauantai 11.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Useissa yhteyksissä mainitaan, että vahva euro hankaloittaa suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla.

 

On totta, että vahva euro näin tekee, mutta samassa yhteydessä unohdetaan kokonaan, että vahva euro merkitsee tuontitavaroille edullista hintaa.

 

Kolikolla on siis kaksi puolta.

 

Työelämässä ollessani seurasin jatkuvasti - ainakin kerran päivässä - euron suhdetta dollariin, mutta eläkevaarina tähän ei ole tarvetta.

 

 

Minulla oli tuntuma, että euro on menettänyt vahvuuttaan dollariin nähden ja otinkin tässä iltana muutamana asiasta selvää oikein taskulaskimen kanssa.

 

 

Otin vertailukohteeksi minulle työelämän ajalta tutuksi tulleen soijapavun ja tutkailin sen hintakehitystä toukokuun 2014 keskikurssin mukaan verraten sen hintatilannetta 8.10.2014 tilanteeseen.

 

Soijapavun maailmanlaajuinen markkinahinta määritellään Chicagon pörssissä ja luonnollisesti dollareina.

 

Hintanoteeraukset vaihtuvat hetki hetkeltä, mutta päivän kurssiksi noteerataan ns. päätöskurssi eli se hinta, jolla päivän kaupankäynti päätetään.

 

Toukokuussa 2014 soijapavun hinta Chicagossa oli n. 550 dollaria per tonni. Samaan aikaan yhdellä eurolla sai 1,37 dollaria eli soijapavun eurohinta olisi silloin ollut Chicagossa n. 401 €/tonni.

 

Lokakuun 8. päivänä 2014 soijapapu maksoi Chicagossa n. 350 $ per tonni. Samana päivänä Suomen Pankin valuuttakurssitiedon mukaan yhdellä eurolla sai 1,26 dollaria eli soijapavun hinta olisi silloin ollut Chicagossa 278 €/tonni.

 

Melkoinen hinnanlasku, mutta hinnanlasku olisi ollut paljon suurempi, jos euro olisi pysynyt lokakuulla yhtä vahvana kuin se oli toukokuussa – toukokuisella valuuttakurssilla lokakuussa yksi soijatonni Chicagossa olisi maksanut vain 255 euroa!

 

Esimerkkituotteen eli soijapavun kohdalla euron heikentyminen suhteessa dollariin merkitsi 23 €/tonni.  Tiedän kokemuksesta, että se on paljon.

 

Soijapavun hintanoteeraus Chicagossa vaikuttaa melko suoraviivaisesti ”Pihtiputaan” isännän maksamaan rehunhintaan, sillä kotieläinten ruokinnassa tarvittavien valkuaiskomponenttien hinnat peilaavat varsin nopealla aikajänteellä Chicagosta Suomeen.

 

Soijapapua ei luonnollisesti käytetä kotieläinten ruokinnassa, mutta siitä saatavaa soijarouhetta käytetään erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa.

 

Otin tässä jutussani esimerkkituotteeksi soijapavun, mutta sama tilanne on mm. Venäjältä ja muultakin tuotavan öljyn kohdalla – öljykauppa on tuottajamaasta riippumatta dollaripohjaista.

 

Jos öljyn tynnyrihinta dollareissa pysyy ennallaan ja euro jatkaa heikentymistään, niin jakeluasemien mittarihinnat tulevat nousemaan.

 

Öljykaupassakin on kaksi perustekijää; öljyn tynnyrihinta dollareissa ja valuuttakurssi – vasta niiden lopputuloksena päästään mittarikentän litrahintaan!

 

Tämmöistä pohdiskelua tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valuuttakurssit, euron ja dollarin valuuttakurssi, euron kurssi, dollarin kurssi, CBOT, soijapapu, soijarouhe, valkuaisraaka-aineet,

On sadonkorjuun aika!

Sunnuntai 21.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Puutarhassa syyskuu on parhainta sadonkorjuun aikaa.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara niistä parhaista hetkistä, joita mökkitonttimme palstalla on syyskuun aikana saatu sadonkorjuun merkeissä viettää.

 

 

 

 

puu1

 

 

Meillä on mökillä pieni lava avomaankurkulle ja saimme siitä melko mukavan sadon jo elokuun aikana.

 

Syyskuun alkupuolella saimme lavasta avomaankurkkuja kolme muovisangollista ja lisää on tulossa vielä syyskuun viimeisinä päivinä.

 

 

 

 

puu2

 

 

Tomaatit kasvavat meillä käytöstä poistetuissa sementtisissä rumpuputkissa, jotka on nostettu pystyyn sekä täytetty mullalla.

 

Mullassa ja avomaalla kasvaneiden tomaattien maku on ylivertainen , kun niiden makua vertaa esim. sellaisiin ns. luomutomaatteihin, jotka ovat kasvaneet kasvihuoneessa.

 

 

 

 

puu3

 

 

Pavut ovat kasvi, joka joko antaa hyvän sadon tai sitten satoa ei tule lainkaan.

 

Tänä vuonna on sellaisen vuoden vuoro, jolloin satoa on tullut.

 

 

 

 

puu4

 

 

Tänä vuonna papumaan ”jälkisato” oli runsas, sillä sen kiehauttamiskuntoon saattamisessa oli jopa aikataulullisia ongelmia.

 

Keltaiset pavut ovat meille vanha tuttu, mutta nyt meillä oli pieni määrä violettia papua. Violetti papu on kaunis katsella, mutta valitettavasti keittämisessä violetti väri häviää ja se ei välity ruokapöytään saakka.

 

Kuvan oikeassa alalaidassa näkyvä ruusupapu oli miellyttävä ensituttavuus ja nyt on huolehdittava, että sitä tulee kylvöön myös ensi vuonna.
 

 

 

 

puu5

 

 

Perunasato saatiin tänä vuonna poikkeuksellisen laadukkaana kellariin.

 

Mukulamäärä oli kohtuullinen, mutta mukuloiden koko suorastaan valtaisa. Kuorinta- ja halkaisu- sekä makukokeiden perusteella laatu oli hyvä.

 

 

Tässä on kuvattuna ne kaikki viisi perunalajiketta, jotka meillä olivat viime kesänä viljelyksessä.

 

Vasemmalta ylhäällä Siikli, Timo sekä Blue Congo ja alhaalla vasemmalta Van Gogh sekä Rosamunda.

 

 

 

 

puu6

 

 

Porkkanasato ei ollut ihmeellinen, mutta kun rivimetrejä oli kohtuullisesti, niin kokonaissadoksi muodostui 107 kiloa.

 

 

 

 

puu7

 

 

Rakensimme viime keväänä puutarhamaamme ympärille jänisaidan ja ainakin punajuuren kannalta ratkaisu oli oikea, sillä nyt ristihuulet eivät päässeet verottamaan punajuurikasvujamme.

 

Punajuurta tuli 77 kiloa ja eiköhän se kolmen hengen taloudessa riitä talvikaudeksi!

 

 

 

On selvää, että puutarhakasvien viljeleminen ei lyö taloudellisesti leiville, mutta kun kynsien alla on koko elinajan ollut multaa, niin harrastuksena luonnon kanssa toimiminen on suorastaan välttämätöntä!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhakasvien sato 2014, avomaankurkku, avomaantomaatti, keltainen papu, violettipapu, ruusupapu, Siikli, Timo-varhaisperuna, Blue Congo, Van Gogh, Rosamunda, porkkanan sadonkorjuu, punajuuren sadonkorjuu,

Kasvun Ihme!

Lauantai 23.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Me Viherpeukalot ja miksi ei muutkin, ovat näinä päivinä kokemassa Kasvun Ihmeitä.

 

Omalle kohdalleni Kasvun Ihmeitä realisoitui eilen useitakin, mutta päällimmäiseksi muistoihin jäivät härkäpavun sekä punajuuren Kasvun Ihmeet.

 

 

 

 

viherpeukalo1

 

 

Härkäpavun sadonkorjuu on usein meillä jäänyt liian myöhäiseksi ja se on merkinnyt laatutason alenemista.

 

Poimin eilen puolet kasvussa olevista härkäpavuista ja nyt niiden laatutaso oli mainio.

 

Härkäpapuja viljellään myös rehukäyttöön, mutta omaan elintarvikekäyttöön rehuksi tarkoitettuja härkäpapuja ei kannata viljellä.

 

Omaan rehuhärkäpavuista omakohtaista kokemusta, kun joskus takavuosina laitoin viljelykseen kaukomailta näytteeksi tullutta härkäpapua.

 

Kaukomailta – oliko peräti Australiasta – tullut härkäpapu toki kasvoi tavanomaisesti, mutta sen laatu ei sopinut omaan makuuni. Näyte-erästä kasvaneet härkäpavut olivat maultaan kitkeriä ja eivät todellakaan sopineet elintarvikkeeksi.

 

 

 

 

viherpeukalo2

 

 

Toinen eilen Kasvun Ihmeeksi kirjattava kasvi meillä oli punajuuri.

 

Sain illan hämärtyessä määräyksen noutaa trekoolimaalta muovisangollisen verran punajuuria.

 

Tein työtä käskettyä ja yllätyin, että punajuuremme ovat kasvaneet niin hyvin.

Kuten kuvasta ilmenee, osa punajuuristamme on perinteisen pyöreitä ja osa puolestaan pitkänomaisia. Tässä joukossa oli myös yksi raitapunajuuri.

 

Aikaisempina vuosina punajuuremme ovat olleet paljon pienempiä, mutta siihen on kylläkin selkeä syy – jänikset ovat aiemmin verottaneet punajuuriamme.

 

Olemme vuosien saatossa huomanneet, että punajuuret ovat puutarhakasveista se, joka eniten miellyttää jäniksiä.

 

Laitoimme keväällä puutarhamaamme ympärille 200 metriä jänisverkkoa ja nyt voimme todeta, että investointimme oli kannattava.

 

 

************

 

 

Elämme Viherpeukalon kannalta kiivainta sadonkorjuun aikaa ja se merkitsee, että nyt Viherpeukalo saa ”palkkaa” joka päivä.

 

Saatan palata Viherpeukalona saamiini ”palkankorotuksiin” ja Kasvun Ihmeisiin joskus myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: härkäpapu, härkäpavun sadonkorjuu, punajuuri, punajuuren sadonkorjuu, raitapunajuuri, punajuurien jänissuojaus,

S-ryhmän suunnittelema laatikkoleikki toisi "mustat-tuotteet" vihannestiskeille

Sunnuntai 30.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuluttajat ja kotimaiset vihannestentuottajat ovat ottaneet kummastellen vastaan S-ryhmän hankkeen, jossa kaikki S-kauppojen valikoimissa olevat vihannekset olisivat myymälöissä esillä yhtenäisissä mustissa laatikoissa.

 

S-ryhmän hanke olisi uusi askel ”Private label” –tuotteiden eli merkittömien tuotteiden suuntaan.

 

Merkittömät tuotteet ovat lähes aina laadultaan heikkoja kopiota laadukkaista merkkituotteista. Ne ovat toki muutaman sentin halvempia kuin merkkituotteet, mutta vanha ja paikkansapitävä totuus kuuluu näin:

 

”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”

 

On selvää, että S-ryhmä lisää suunnitelmansa toteuttamisen kustannukset kotimaisten vihannesten tuottajilla ja sitä kautta kuluttajille.

 

Suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että tuottajalla, jolla ”on munat oikeaoppisesti useassa korissa”, joutuisi pakkaamaan S-ryhmän myyntiin menevät vihannekset eri laatikoihin, kuin muille päivittäistavarakaupan jakeluteille myymänsä vihannekset!

 

Mustien vihanneslaatikoiden ilmestyminen Sokoksiin, Prismoihin, S-marketteihin ja muihin S-ryhmän myymälöihin olisi esiaskel siihen suuntaan, että mustissa laatikoissa pian myytäisiin kotimaisten vihannesten ohella myös tuontivihanneksia.

 

Haluavatko kuluttajat ostaa mauttomia ja torjunta-aineilla kyllästettyjä tuontivihanneksia samanlaisista mustista laatikoista kuin maukkaita ja aromirikkaita kotimaisia vihanneksia?

 

Kauppapuutarhaliitto on tehnyt SOK:n suunnitelmista tutkintapyynnön Kilpailuvirastolle.

 

Kauppapuutarhaliitto pyytää Kilpailuvirastoa selvittämään, että käyttääkö S-ryhmä väärin määräävää markkina-asemaansa, kun se vaatii vihannesviljelijöitä siirtymään mustien kuljetus- ja myyntilaatikoiden käyttöön.

 

Kauppapuutarhaliitto näkee aivan oikein, että siirtyminen mustien laatikoiden käyttämiseen häivyttäisi tuotteiden alkuperän.

 

Facebookiin on perustettu ”Ei mustaa vihanneslaatikkoa” –sivu. Kannattaa käydä kurkkaamassa ja esittää hankkeesta myös oma mielipide!   

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: S-ryhmä, Kauppapuutarhaliitto, Kilpailuvirasto, Ei mustaa vihanneslaatikkoa, kuluttajansuoja, köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa,

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!


Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rikkidirektiivi, valkuaisomavaraisuus, soijarouhe, rypsirouhe, rapsirouhe, herne, härkäpapu, kasvinvuorottelu, sianlihantuotanto, maidontuotanto, kustannuskriisi,