Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Täydensin Karhen pienen kirjaston kirjavalikoimaa!

Keskiviikko 10.7.2024 - -Esko Erkkilä-

Karhelaissisarukset Terhi ja Kirsi Teiskonlahti  ovat perustaneet synnyinkotinsa tienhaaraan…

 

 

IMG_0225.JPG

 

…Karhen pienen kirjaston.

 

Kirjasto toimii tilan…

 

 

IMG_0224.JPG

 

…entisessä maitolaiturissa ja sen osoite on Kyrönlahdentie 923 Viljakkalassa.

 

*******************

Karhen pieni kirjasto on palkittu 1.9.2023 Pirkanmaan Kylät ry:n asiantuntijaraadin valitsemana Pirkanmaan vuoden kylätekona.

 

**********

 

Kartutin eilen Karhen pienen kirjaston kirjavalikoimaan, kun vein sinne…

 

 

IMG_0221.JPG

 

 

…Väinö Linnan kirjoittaman ”Täällä Pohjantähden alla” -kirjasarjan osat 1, 2 ja 3.

 

Kirjat pelastin Ylöjärven Takamaan jätepisteeltä, jossa ne odottivat noutajaa!

 

 

*******************

 

IMG_0226.JPG

 

Karhen pienen kirjaston lukusali on tilava ja ”sateen sattuessa sateinen”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Täydensin Karhen pienen kirjaston kirjavalikoimaa!, Karhen pieni kirjasto, Karhen pieni kirjasto Viljakkalassa, Viljakkala, Viljakkalan Karhe, Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla,

Kekkilän juuret ovat Sakkolassa!

Maanantai 21.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Kirjailija Väinö Linna on viime päivinä ollut ansaitusti julkisuudessa ja sen myötä myös hänen kirjallinen tuotantonsa.

 

”Tuntematon sotilas” on Linnan tunnetuin teos ja sen tiimoilta pieni muistelus tänään:

 

Rokka on Tuntemattoman sotilaan eräs keskeinen hahmo ja Rokan esikuvana on Linnan aikoinaan lähettämän kirjeen perusteella ollut sakkolalainen Viljami Pylkäs.

 

Olen Venäjälle suuntautuneilla matkoillani muutaman kerran saanut nähdä Viljami Pylkkään kotitalon Sakkolan Haparaisten kylässä.  Ikiaikainen tie Sakkolasta Taipaleenjoelle kulkee Haparaisten kylän läpi ja Viljami Pylkkään kotitalo oli aivan tämän tien varrella.

 

Nykyään joudumme tosiaan sanomaan ”oli”, sillä venäläiset polttivat runsaat kymmenkunta vuotta sitten Viljami Pylkkään kotitalon ja ehkä syynä olimme me suomalaiset, jotka pysähdyimme ohi kulkiessamme katselemaan ”Antero Rokan” eli Viljami Pylkkään kotitaloa.

 

Ennen talon polttamista talossa oli vihainen koira tai ainakin se aina haukkui vihaisesti, kun töllistelimme taloa.

 
***********************

 

Pylkkään talon kohdalta lähti ja lähtee varmaan edelleenkin tie kohti Suvantoa ja Suvannon rannalla sijaitsevaa Satumetsää – suomalaiset taistelijat nimesivät Suvannon rannalla sijaitsevan koivikon Satumetsäksi, sillä Suvannosta nouseva kosteus muovasi koivikon satumetsän oloiseksi.

 

 

***************************

 

Pylkkään talon kohdalta kohti Suvantoa lähtevän tien varrella on paikka, josta Kekkilän puutarha on saanut alkunsa.

 

 

kekkila.jpg

 

Kekkilän multasäkeissä on kai vielä nykyäänkin läimäkki, joka kertoo Kekkilän historian alkavan vuodesta 1924 – no, nykypäivästä en ole niinkään varma, sillä myös Kekkilä on kansainvälistynyt vauhdilla.

****************

Muistan, kun joskus oppaamme pyysi sulkemaan silmämme kulkiessamme kohti Suvantoa ja Satumetsää ja kuvittelemaan oikealla puolella olevassa koivikossa näkevämme hienot ja suuret lasiset kasvihuoneet – siellä ovat Kekkilän juuret!

 

Nykyisin tuon tien varrella on venäläisten ökydatsoja, joten maisema on 80-vuodessa valitettavasti muuttunut todella paljon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kekkilän juuret ovat Sakkolassa!, Kekkilä, Viljami Pylkäs, Tuntematon sotilas, Tuntemattoman sotilaan Rokka, Antero Rokka, Väinö Linna, akateemikko Väinö Linna, Sakkola, Satumetsä, Suvanto, Haparaisten kylä, Taipaleenjoki, Sakkolan kirkonkylä, Kekkilä BVB

Mikään ei ole muuttunut kuudessakymmenessä vuodessa!

Keskiviikko 20.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain olla kutsuvieraana Tampere-talossa viime maanantaina, kun kaupunkilehti Tamperelainen juhli kuusikymmenvuotista ilmestymistään.

 

 

Olin yksi 600 juhlavieraasta.

 

 

 

IMG_2709.JPG

 

 

Juhlapuheen piti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sain vierestä seurata, kun Tamperelainen-lehden toimittaja Pekka Ristimäki teki omalla kännykällään haastatteluvideon ministerin ajatuksista tilaisuudessa.

 

 

Video löytyy, kun googlaa: ”Tamperelainen Sanni Grahn-Laasonen haastattelu”.

 

 

 

IMG_2710.JPG

 

 

Tässä kuvassani toimittaja Pekka Ristimäki työssään.

 

 

 *****************

 

 

IMG_2743.JPG

 

 

Ilmaisjakelulehti Tamperelaisen ensimmäisen numeron etusivulla 19.9.1957 oli kirjailija Väinö Linnan haastattelu – haastattelun otsikko sopii hyvin tähänkin päivään, sillä se oli;

 

 

”V. Linna: Toivon Suomeen poutaa ja järkeä”

 

 

Mikään ei ole kuudessakymmenessä vuodessa muuttunut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kaupunkilehti Tamperelainen, ilmaisjakelulehti Tamperelainen, Tamperelainen 60 vuotta, Väinö Linna, kirjailija Väinö Linna, Sanni Grahn-Laasonen, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen,

Eräät tamperelaiset kulttuurivaikuttajat ovat saaneet viimeisen leposijansa Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyydestä

Maanantai 22.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla 18.8.2016 oli onnistunut aktiviteetti, vaikka etukäteen vastuuhenkilömme kanssa opastuksen sopinut opas pettikin meidät ja oli unohtanut koko jutun.

 

 

Kiitokset Tampereen seurakuntien henkilöstölle, joka pelasti sen mitä pelastettavissa oli eli he toimittivat meille kartat, joista ilmeni eräiden merkkihenkilöiden haudat Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

kavely1.jpg

 

 

Kalevankankaan hautausmaan pääportti sijaitsee osoitteessa Hautausmaankatu 5.

 

 

Eräiden tamperelaisten kulttuurihenkilöiden haudat sijaitsevat lähellä hautausmaan pääporttia ja tässä näistä haudoista muutama kuva:

 

 

 

kavely2.jpg

 

 

Juice Leskinen 1950 – 2006.

 

 

Hautamonumentin on veistänyt taiteilija Timo Hannunen. Mustasta graniitista tehty monumentti on kaksi metriä korkea ja painaa noin neljä tonnia.

 

 

 

kavely3.jpg

 

 

Väinö Linna syntyi 20.12.1920 ja menehtyi keuhkosyöpään 21.4.1999.

 

 

 

kavely4.jpg

 

 

Veikko Sinisalo 30.9.1926 – 16.12.2003.

 

 

 

kavely5.jpg

 

 

Runoilija Yrjö Jylhän hauta vaati hieman pidemmän etsimisen, mutta löysin sen kuitenkin.

 

 

Jylhä syntyi 21.7.1903 Tampereella ja kuoli oman käden kautta 30.12.1956 Turussa.

 

 

Yrjö Jylhän runo ”Kaivo” on lempirunoni ja olen kerran päässyt käymään Taipaleenjoen taisteluiden takamaastossa sijaitsevalla kaivolla.

 

 

 

************

 

 

Useiden merkkihenkilöiden hautoja jäi minulta 18.8.2016 löytämättä ja se onkin lähiaikojen haasteenani, jotta pääsisin käymään niillä.

Täytyy luonnollisesti muistaa, että jokainen mm. Kalevankankaalle haudattu on tasavertainen sinne ja muille hautausmaille haudattujen kanssa, sillä kenenkään käärinliinoissa ei ole taskuja, joihin voisi taltioida maallisen vaelluksen aikana kerättyjä omaisuuksia tai täällä ansaittuja esim. taiteellisia ansioita!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kelevankankaan hautausmaa, hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla, Juice Leskinen, Väinö Linna, Veikko Sinisalo, Yrjö Jylhä, Kiirastuli, Taipaleenjoki, Yrjö Jylhä Kaivo,

Eeva-Liisa Manner: Eniten tekstilainauksia Kivikirjastossa!

Maanantai 11.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereella Aleksis Kiven kadulla sijaitsevasta Kivikirjastosta.

 

 

 

 

kivi8.jpg

 

 

Tässä Kivikirjaston ”sisäänpääsylaatta”, jossa kerrotaan, että Kivikirjaston on laatinut Radoslaw Gryta.

 

 

Kivikirjaston sijaintivaihtoehtojen pohdiskelusta minulla ei ole taustatietoa, mutta oletan, että kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kunniaksi nimetty Aleksis Kiven kadun kävelykatuosuus on nimitaustansa vuoksi ollut helppo valinta Kivikirjaston sijaintipaikaksi.

 

 ************

Helsingissä syntyneestä, mutta Viipurissa varttuneesta Eeva-Liisa Mannerista kehittyi 1950-luvulla hänen Orivedelle tapahtuneen muuttonsa jälkeen vahva pirkkalaiskirjailija.

 

 

Kirjallisen läpimurron jälkeen Manner muutti Tampereelle ja Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle hän on myös haudattu.

 

 

Runoilija, kirjailija, kääntäjä Eeva-Liisa Manner (1925 – 1995) on saanut Kivikirjastoon useita tekstinpätkiään – kas näin:

 

 

 

 

kivi9.jpg

 

 

Tie on jäässä, mutta puiden oksilla on valoa,
joka lohkeaa, kilahtaen kuin jää,
pienet peilit taittavat äänen tuhannesti,
ja lintujen sirottamat laulut puhkeavat
paljailla oksilla;
jos nyt on ilta, soisin sen kestävän aina.

 

 

 

 

kivi10.jpg

 

Jos tämä rakkaus, joka on hienojakoisinta
ja tutkimattominta kaikista aineista, nousisi ja leviäisi,
se peittäisi valtakunnan kuin tuhka.

 

 

 

 

kivi11.jpg

 

 

Sade avaa korvat nukkujalle
sade avaa varjot kulkijalle
sade avaa kuulon, kävelyn sisäänpäin.

 

 

 

 

kivi12.jpg

 

 

Jos suru savuaisi,
maa peittyisi savuun.
Ja silti tämänkin surun alla
on tuli,
sydämeni palaa, eikä kulu.

 

 

 

 

kivi13.jpg

 

 

Vuodenaikojen lähtö ja paluu,
lintujen laulu, äänien häipyminen,
aamu ja ilta, kevät ja syksy
alati hämmästyttävät minua.

 

 

Kiitokset nykyään Tampereen pormestarin erityisavustajana toimivalle toimittaja Mikko Närhelle, kirjailija Timo Malmille sekä runoilija Juha Sirolle, jotka ovat yhdessä taiteilija Radoslaw Grytan kanssa valinneet Kivikirjastoon kelpuutetut tekstit – olette onnistuneet tehtävässänne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lauri Viita, Frans Emil Sillanpää, Viljo Kajava, Kalle Päätalo, Väinö Linna, Kivikirjasto, Radoslaw Gryta, Eeva-Liisa Manner, Mikko Närhi, Timo Malmi,

"Elää sinun pitää ja tajuta se, että sinä elät."

Sunnuntai 10.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikon teksti on Frans Emil Sillanpään tekstiä ja se on kiveen kaiverretuin kirjaimin esillä Radoslaw Grytan Kivikirjastossa Aleksis Kiven kadulla Tampereella.

 

 

Radoslaw Gryta syntyi Puolassa 1955, muutti Suomeen 1979 ja sai Suomen kansalaisuuden 1986.

 

 

Aleksis Kiven kadun katukiviin on hakattu tekstejä edesmenneiltä runoilijoilta ja kirjailijoilta, jotka kaikki ovat asuneet sekä vaikuttaneet Tampereella.

 

 

Tässä kuvakierros, jonka kohteena on osa Kivikirjaston teoksista:

 

 

 

 

kivi1.jpg

 

 

Parasta varata mieleesä meleko palajo heivuunvarraa siihen, miltä täysin vieraat ihmiset näyttävät ja kullostavat, kun niihen kanssa on ensimmäisen kerran tekemisissä.

Kalle Päätalo

 

 

 

 

kivi2.jpg

 

 

Mitä ei voi silmin vajain
nähdä, siitä unta nähkää.
Aina uuden aamun eteen
luojankämmen tuutii tähkää.
Aina sataa tulvaveteen
lastut arkinrakentajain.
Lienet eläin taikka puu, -
kaikin soluin, sydämin
usko, tahdo jotakin,
niin se kerran tapahtuu.

Lauri Viita

 

 

 

 

kivi3.jpg

 

 

Leveäharteinen kaupunki
hengittää aamun keuhkoihinsa
ja aloittaa uuden aikakauden.

Viljo Kajava

 

 

 

 

kivi4.jpg

 

 

Elää sinun pitää ja tajuta se, että sinä elät.

F.E. Sillanpää

 

 

 

 

kivi5.jpg

 

 

Emme ole tyytyväisiä. Emme siis myöskään kuolleita. Ja elämän luonteeseen kuuluu luoda unistaan kulttuuria.

-----

Hämeensillalle voi pysähtyä ja katsella ympärilleen.

-----

Tuo kahdeksantoista metrin putous on merkittävä lasku. Sillä se on nostanut kaupungin.

Väinö Linna

 

 

 

 

 kivi6.jpg

 

Tein laulun perhosesta
ja henkäisin. Se lensi.

Lauri Viita

 

 

 

 

kivi7.jpg

 

 

Oppimiseen ei koskaan olla liian vanhoja. Kannattaa aina tietää enemmän. Aloittakaa historiasta.

Väinö Linna

 

 

Eräs tamperelainen kirjailija ja runoilija tuntuu Kivikirjaston perusteella olleen erityisen rakas taiteilija Radoslaw Grytalle, mutta tämän kirjailijan Kivikirjastossa olevista teoksista huomenna!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lauri Viita, Frans Emil Sillanpää, Viljo Kajava, Kalle Päätalo, Väinö Linna, Kivikirjasto, Radoslaw Gryta,

Tampereen "Mahdollisuuksien torin" arvovieraat; Timo Kaunisto, Timo Laaninen ja Annika Saarikko

Maanantai 24.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Valtionapua nauttiva Kehitysyhteistyön Keskus järjestään kaikille avoimia Mahdollisuuksien toreja ympäri maata.

 

Mahdollisuuksien tori järjestettiin Tampereella Väinö Linnan aukiolla lauantaina 22.5.2010.

 

Poikkesin mökkikiireideni lomassa tapahtumassa.

 

Näkemäni perusteella muuttaisin tapahtuman nimeksi Vastustamisen tori, sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta torilla vastustettiin kaikkea järkevää toimintaa.

 

Torilla vastustettiin luonnollisesti lähes kaikkea suomalaisuuteen...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mahdollisuuksien tori, Väinö Linnan aukio, Timo Kaunisto, Timo Laaninen, Annika Saarikko, Vilhartti Hanhilahti