Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"Pönkitä pönkitä, älä uutta rakenna"!

Torstai 4.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs Mustialan maatalousopiston eli agrologiopiston kurssikavereistani oli aikoinaan ollut harjoittelijana Tampereen Aitolahdella Rurik Pihkalan omistamalla tilalla joskus 1960-luvulla.

 

Netti kertoo, että Rurik Jonatan Pihkala (sukunimi vuoteen 1906 Gummerus) (1885 – 1973) oli Helsingin yliopiston maanviljelystalouden professori ja yksi Pihtiputaan rovastin Aleksander Gummeruksen pojista.

 

Pihkala hoiti vuodesta 1908 lähtien vaimonsa Ella Laalahden (1885–1973) kotitilaa, Tampereella lähellä Aitolahdessa sijaitsevaa Laalahden rusthollia. Ella Pihkala oli Rurikin opiskelutoveri Mustialassa ja oli yksi Suomen ja koko maailmankin ensimmäisistä naisagronomeista.

 

Kuten alussa totesin, eräs Mustialan maatalousopistokurssin eli agrologiopintojen kurssikaverini vuosilta 1968 – 1970 oli aikoinaan ollut harjoittelijana Laalahdessa joskus 1960-luvun puolivälissä ja hän aina muisteli professori Rurik Pihkalan kantavaa ajatusta, johon nykyäänkin on helppo yhtyä eli "pönkitä, pönkitä, mutta älä uutta rakenna"!

 

 

Kannatan urheiluprofessori Tahko Pihkalan veljen Rurik Pihkalan aikoinaan esittämää linjanvetoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Pönkitä pönkitä, älä uutta rakenna"!, Rurik Pihkala, Aitolahti, Laalahti, Tampereen Aitolahti, Tahko Pihkala, Laalahti, rovasti Aleksander Gummerus, Mustialan maatalousopisto,

Pönkitä, pönkitä älä uutta rakenna!

Lauantai 29.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Eräs opiskelukaverini oli aikoinaan ollut harjoittelijana Rurik Pihkalan hoitamalla sikatilalla Aitolahdessa. Rurik Pihkala oli isäntänä vaimonsa Ella Laalahden kotitilalla Laalahden rushollissa.

 

 

Rurik Pihkala oli arvostettuja Mustialiitteja, sillä hän valmistui agronomiksi Mustialan Maanviljelysopistosta vuonna 1906.

 

 

Pihkala teki pitkän ja ansiokkaan uran maatalousalan yliopistomiehenä sen rinnalla, että kunnostautui myös käytännön viljelijänä.

 

 

Pihkalan eräs johtava ajatus oli säästäväisyys ja taloudellisen toiminnan kehittäminen.

 

 

Otsikossa mainittu periaate eli

 

 

Pönkitä, pönkitä älä uutta rakenna

 

 

oli hänen linjauksensa mm. maatalouden investonneissa.

 

 

Laalahdessa vuosiharjoittelunsa suorittanut opiskelukaverini kertoi, että talon isännän ”pönkitä, pönkitä” –periaate näkyi kaikissa tilan toiminnoissa.

***************

 

 

Rurik Pihkalan opettamaa ja myös käytännössä noudattamaa periaatetta pitää arvostaa.

 

 

Kaikenmaailman halpuuttamiset ja päivittäistavaraketjujen hinnanalennuksiin keskittynyt politiikka merkitsevät, että  maataloudella ja kotieläintaloudella ei ole varaa investointeihin – on siis vaan pönkitettävä ja pönkitettävä!

 

 

Professori Pihkalan periaatteet pitäisi nykypäivänä saada entistä laajemmin käyttöön koko yhteiskunnassa.

 

 

Erityisesti ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ymmärtää, että uusien etujen hankkiminen tai edes nykyisten etujen säilyttämiseen ei nyt ole mahdollisuuksia.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rurik Pihkala, professori Rurik Pihkala, Laalahden rustholli, Aitolahti, pönkitä pönkitä älä uutta rakenna,

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

Tiistai 25.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lähetin Aamulehden ”Lukijalta”-palstalle tarjoamani jutun lehdelle 16.2.2014.

 

Juttuni koski Tampereen kaupungin päätöstä, jolla se on luopumassa Teisko-Aitolahti –alueella yksityisteiden valaistuksesta ja siirtämässä vastuun tiekunnille.

 

Aamulehti julkaisi juttuni eilen eli 24.2.2014.

 

teisko-aitolahtivalaistus

Alla kirjoitukseni teksti:

 

 

*****************

 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

 

Tampereen kaupunki on luopumassa yksityisteiden valaistuksesta pohjoisella suuralueellaan.

 

Asia on harmillinen alueen asukkaille, mutta Tampereen päätös on suuri palvelus niille, jotka vastustavat Suur-Tampereen syntymistä.

 

Päätös osoittaa, että Tampereen kaupungin päättäjiltä ei heru pienintäkään myötätuntoa niille, jotka asuvat hieman etäämmällä suunnitellusta ratikkareitistä.

 

Suunnitelmassa ei ole kysymys säästöistä vaan siitä, että päättäjät haluavat sulkea sivummalla asuvat kaikkien palvelujen ulkopuolelle.

 

Tampereen kehyskuntien ei kannata asettaa hyvää palvelukykyään ja taloudellista asemaansa kyseenalaiseksi, sillä kuntaliitos toisi niille ainoastaan ongelmia ja palvelujen karsimista.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

**************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Tampereen kaupungin suunnitelmilla luopua Teisko-Aitolahti -alueella yksityisteiden valaistuksesta on kauaskantoisia vaikutuksia

Keskiviikko 19.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut, että se luopuu Teisko-Aitolahti – alueella sijaitsevien yksityisteiden valaistuksesta ja luovuttaa yksityisteiden valaistuksen tiekuntien huolehdittavaksi.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys ry jättivät Tampereen kaupungille asiaa koskevan muistuksen 16.2.2014.

 

 

Muistutuksemme kuuluu näin:

 

***********

 

 

MUISTUTUS

ASIA: Aitolahti - Teisko alueella olevien yksityisteiden tievalaistuksen luovuttaminen tiekunnille.

 

Tehdyn katusuunnitelman mukaan kaupunki on luovuttamassa yksityisteiden tievalaistuksen tiekuntien hoidettavaksi. Mikäli tiekunnat eivät ota valaistusta hoitoonsa ja omistukseensa, kaupunki purkaa kustannuksellaan tievalaistuksen suunnitelluilta alueilta.

Keskustan Teisko - Aitolahti paikallisyhdistys käsitteli kokouksessaan asiaa ja haluaa antaa suunnitelmasta muistutuksen.

Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa. Suunnitellulla toimenpiteellä asetetaan kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Kaupungin tulee kohdella asukkaitaan tasavertaisesti. Valaistuksella on erittäin suuri merkitys alueen liikenneturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden takaamisessa. Syksyn ja talven pimeänä aikana tarvitaan katuvalaistusta, jotta kulkeminen olisi turvallista ja ylipäätään mahdollista. Koska valaistukset ovat pääosin risteysalueilla, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, mikäli valaistusta ei ole.

Suunnitelmassa olevien valopisteiden määrä (238 kpl) on noin 0,06 % kaupungin koko katuvalaistuksesta. Vuosikustannukset näistä ovat n. 20 000 euroa sisältäen energian ja kunnossapidon. Kustannuserän tuoma liikenneturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden hyöty on huomattavasti suurempi kuin poistosta saatava säästö.

Tiekuntien kanssa ei ole neuvoteltu ennen suunnitelmien nähtäville asettamista.  Suunnitelma koskee 19 tiekuntaa.  Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa valaistusta hoitaakseen kustannussyistä. Valaistuksen uusiminen nykyisten valaisintyyppien muuttuessa laittomiksi, liittymät ja uudet keskukset joillakin alueilla ovat liian merkittävä kustannuserä pienille tiekunnille. Valaistuksen katsotaan olevan myös veroista kerättyä vastinetta alueella.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulisi kustannussäästöjä kartoittaa muualta.

Esitämme, että kaupunki luopuu suunnitelmasta yksityisteiden katuvalaistuksen luovuttamisesta tiekunnille tai ainakin siirtää ratkaisun tekoa ja neuvottelee yhteistyössä tiekuntien kanssa sopivasta ratkaisusta yksityisteiden valaistuksen hoitamiseksi.

 

Teiskossa 16.2.2014

Keskustan Teisko - Aitolahden py. ry          Keskustan Tampereen kj. ry

pj. Jorma Kuitunen                                           pj. Esko Erkkilä

 

***********

 

Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että Tampereen kaupungin tekemällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä se merkitsee selkeää linjanvetoa  Suur-Tampereen muodostumista vastaan.

 

Teisko liittyi Tampereeseen vuonna 1972 ja Aitolahti jo vuonna 1966.

 

Kuntaliitosten jälkeen Tampere on jättänyt Aitolahden sekä Teiskon alueet takamaakseen ja keskeiset päättäjät suhtautuvat Teiskoon sekä Aitolahteen väheksyvästi, suorastaan vihamielisesti.

 

Kannattaa todeta, että Teiskon sekä Aitolahden alueilla Keskustalla on puolueista suurin kannatus!

 

Nyt suunnitteilla oleva yksityisteiden valaistuksesta luopuminen on uusin esimerkki Teiskon ja Aitolahden alueiden sortamisesta.

 

Asia on hankala Teiskon ja Aitolahden asukkaille, mutta antaa Tampereen kehyskunnille eli Kangasalle, Lempäälälle, Vesilahdelle, Nokialle, Pirkkalalle sekä Ylöjärvelle selkeän viestin, että niiden ei pidä edes harkita kuntaliitoksia Tampereen kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Jorma Kuitunen, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Ostaisitko Tampereella Rosendalh´ssa Pirkanmaan kuntakuulemistilaisuuden tussaroineilta kokoomuslaisilta käytetyn auton?

Torstai 8.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntalahtaukseen erikoistuneen ministeri Henna Virkkusen vetämä ”kuntakuulemistilaisuuskierros” eteni eilen Pirkanmaalle.

 

Pirkanmaalaiskuntia ”kuultiin” Hotelli Rosendahl´ssa.

 

Tilaisuuden piti alkaa klo 8.30, mutta ministeri Henna Virkkusen (kokoomus) tamperelainen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (kokoomus) ei osannut tilaisuuden ilmoitettuun alkamisaikaan paikalle. Ihmettelen Ikosen harharetkiä, sillä minäkin olen tiennyt kuntakuulemispaikan jo ainakin kuukauden! Eikö tamperelainen valtiosihteeri osaa kulkea kotikaupungissaan?

 

Tilaisuuden alkaminen viivästyi merkittävästi – erityisen turhauttavaa se oli niille kansalaisille, jotka olivat valmistautuneet katselemaan ja kuuntelemaan tilaisuutta internetin välityksellä.

 

Olin yksi niistä, jotka netin ääressä odottivat arvoisaa valtiosihteeriä saapuvaksi Rosendahl´iin, mutta turhaan.

 

Valtiosihteeri Ikosen tussarointi oli ehkä lopulta hyvä, sillä sen vuoksi kuntaministeri Henna Virkkunen joutui avaamaan tilaisuuden.

 

Virkkusen ensimmäiset sanat olivat tyrmäävät, sillä hän toivotti vain tamperelaiset tervetulleiksi tilaisuuteen!

 

Yleisö buuasi vahvasti, sillä paikalla oli ainoastaan 15 tamperelaista, kun kaikilla muilla pirkanmaalaiskunnilla oli paikalla 10 edustajaa kuntaa kohti!

 

Virkkusen ennakkovalmistautuminen oli nollan luokkaa ja hän joutuikin läsnä olleiden buuauksen vuoksi aloittamaan puheensa uusilla nuoteilla.

 

Valtiosihteeri Ikonen saapui aikanaan paikalle ja hänen seuraava mokansa olikin jo odottamassa.

 

Juontaessaan Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult`n (SDP) puheenvuoroa Ikonen kutsui Petäkoski-Hult´a Petäjäkoski-Hult´ksi.

 

Ymmärrän Petäkoski-Hult´n närkästymisen, sillä se on minullekin hyvin tuttu tilanne.


Lukemattomat ovat ne kerrat, kun nimeäni on väännelty Erkki Eskolaksi. En osaa arvostaa henkilöä, joka vääristelee muiden nimiä. Vääristely kertoo paljon vääristelijästä – hän ei ole perehtynyt kanssaeläjäänsä edes sen vertaa, että osaa hänen nimensä.

 

Pidän valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen nimisekoilua valitettavana.

 

Kokoomuslaisten hässäköinnin lisäksi myös opetusministeri Jukka Gustafsson (SDP) ”kunnostautui” Teiskon ja Aitolahden kuntaliitosten onnistumisen vääristelyllä.

 

On nostettava hattua opetusministerin puoluetoveri Tuula Petäkoski-Hult´lle, joka oikaisi Gustafsson´n virheellisen viestin.

 

Pienet asiat ratkaisevat, että onko henkilö luotettava ja voidaanko hänen toimiinsa luottaa. Mokaaminen jonkun mielestä pienissä asioissa ei ole vakavaa, mutta...


...minä olen toista mieltä.


Täsmällinen saapuminen palaveripaikalle,  läsnäolijoiden kunnioittava puhutteleminen, yhteistyökumppaneiden nimien muistaminen ja totuudessa pysyminen ovat perusteita, joilla arvioidaan henkilön ja erityisesti julkisuuden henkilön luotettavuutta. 


Suomessa on tapana henkilön luotettavuuden ja uskottavuuden toteamiseksi kysyä, että uskaltaisitko ostaa tältä henkilöltä käytetyn auton.

 

Vastaan omalta osaltani Virkkusen, Ikosen ja Gustafsson´n kohdalla kun totean, että en uskaltaisi ostaa heiltä käytettyä autoa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henna Virkkunen, ministeri Henna Virkkunen, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, Tuula Petäkoski-Hult, Jukka Gustafsson, Teisko, Aitolahti,