Tampereen valtakoalition ajama suur-Tamperetta merkitsevä kuntien pakkoliitoshanke koki Tampereen kaupunginvaltuustossa eilen lopullisen mahalaskun

Tiistai 15.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Eilen eli 14.4.2014 piti olla päivä, jolloin Tampere ja sen kehyskunnat päättävät kehyskuntien pakkoliittämistä Tampereeseen – piti muodostaa suur-Tampere!

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä otti kuitenkin tahtipuikon haltuunsa ja romutti kokoomuksen sekä SDP:n ajamat kehyskuntien pakkoliitokset keskuskuntiin.

 

Keskustan ajama linja sai lopullisen niittinsä perjantaina 11.4.2014, kun Kataisen-Urpilaisen hallitus päätti perääntyä kuntien pakkoliitoksista.

 

Tampereella lopullisen pakkoliitosten torppaamisen hoiti Tampereen kaupunginvaltuusto, kun se eilen eli 14.4.2014 ”otti lusikan kauniiseen käteensä” ja luopui pakkoliitoksista.

 

Tampereen päätös oli kuitenkin kivulloinen, sillä kokoomukselle, SDP:lle, vihreille ja vasemmistoliitolle teki tiukkaa, jotta ne taipuivat Sipilän aloitteesta tehtyyn sote-ratkaisuun, joka käytännössä lopetti kuntaliitoshuuhailut.

 

Oli hupaisaa seurata, kun erityisesti SDP yritti kaupunginvaltuuston eilisessä kokouksessa luistella vastuusta SDP-taustaisen ex-maaherra Rauno Saaren kuvitelmista muodostaa Pirkanmaalle hyvin sekava rakenneratkaisu.

 

Mielenkiintoista oli todeta, että vahvan nöyryytyksen kokeneet kokoomuslaiset eivät juurikaan käyttäneet eilisessä kaupunginvaltuustossa puheenvuoroja.

 

Suurimman pettymyksen Tampereen ja samanaikaisesti koollaolleiden kehyskuntien valtuustojen päätökset aiheuttivat Tampereen virkahenkilöille – he kun ovat ajaneet kuin käärmettä pyssyyn kehyskuntien pakkoliitoksia Tampereeseen!

 

Ilmari Rostila (perussuomalaiset) sai suurimpana oppositiopuolueena esittää Keskustan, Kristillisdemokraattien, Tampereen Sitoutumattomien ja SKP:n suunnitteleman lausuman kaupunginvaltuuston päätökseksi.

 

Valmisteltu päätösehdotus kuuluu näin:

 

• että Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen -selvitys merkitään tiedoksi,

 

• että selvitysmiehen esityksistä yhden kunnan vaihtoehto ei nykytilanteessa ole mahdollinen, vaan kehitys kuntayhteistyössä on kuljettava toiminnan sisältöjen kautta,

 

• että jatkotyön tarpeeseen Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen pohjalta palataan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä ja

 

• että kaupunkiseudun yhteistyössä korostuu vuoden 2014 aikana yhteinen arviointi ja vaikuttaminen esitettyyn sote-malliin.

 

On Keskustan ja kansalaisten suuri voitto, kun kuntien pakkoliitoshuuhailut on nyt lopullisesti kuopattu myös Tampereen seudulla!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

Tiistai 25.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lähetin Aamulehden ”Lukijalta”-palstalle tarjoamani jutun lehdelle 16.2.2014.

 

Juttuni koski Tampereen kaupungin päätöstä, jolla se on luopumassa Teisko-Aitolahti –alueella yksityisteiden valaistuksesta ja siirtämässä vastuun tiekunnille.

 

Aamulehti julkaisi juttuni eilen eli 24.2.2014.

 

Alla kirjoitukseni teksti:

 

 

*****************

 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

 

Tampereen kaupunki on luopumassa yksityisteiden valaistuksesta pohjoisella suuralueellaan.

 

Asia on harmillinen alueen asukkaille, mutta Tampereen päätös on suuri palvelus niille, jotka vastustavat Suur-Tampereen syntymistä.

 

Päätös osoittaa, että Tampereen kaupungin päättäjiltä ei heru pienintäkään myötätuntoa niille, jotka asuvat hieman etäämmällä suunnitellusta ratikkareitistä.

 

Suunnitelmassa ei ole kysymys säästöistä vaan siitä, että päättäjät haluavat sulkea sivummalla asuvat kaikkien palvelujen ulkopuolelle.

 

Tampereen kehyskuntien ei kannata asettaa hyvää palvelukykyään ja taloudellista asemaansa kyseenalaiseksi, sillä kuntaliitos toisi niille ainoastaan ongelmia ja palvelujen karsimista.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

**************

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin suunnitelmilla luopua Teisko-Aitolahti -alueella yksityisteiden valaistuksesta on kauaskantoisia vaikutuksia

Keskiviikko 19.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut, että se luopuu Teisko-Aitolahti – alueella sijaitsevien yksityisteiden valaistuksesta ja luovuttaa yksityisteiden valaistuksen tiekuntien huolehdittavaksi.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys ry jättivät Tampereen kaupungille asiaa koskevan muistuksen 16.2.2014.

 

 

Muistutuksemme kuuluu näin:

 

***********

 

 

MUISTUTUS

ASIA: Aitolahti - Teisko alueella olevien yksityisteiden tievalaistuksen luovuttaminen tiekunnille.

 

Tehdyn katusuunnitelman mukaan kaupunki on luovuttamassa yksityisteiden tievalaistuksen tiekuntien hoidettavaksi. Mikäli tiekunnat eivät ota valaistusta hoitoonsa ja omistukseensa, kaupunki purkaa kustannuksellaan tievalaistuksen suunnitelluilta alueilta.

Keskustan Teisko - Aitolahti paikallisyhdistys käsitteli kokouksessaan asiaa ja haluaa antaa suunnitelmasta muistutuksen.

Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa. Suunnitellulla toimenpiteellä asetetaan kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Kaupungin tulee kohdella asukkaitaan tasavertaisesti. Valaistuksella on erittäin suuri merkitys alueen liikenneturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden takaamisessa. Syksyn ja talven pimeänä aikana tarvitaan katuvalaistusta, jotta kulkeminen olisi turvallista ja ylipäätään mahdollista. Koska valaistukset ovat pääosin risteysalueilla, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, mikäli valaistusta ei ole.

Suunnitelmassa olevien valopisteiden määrä (238 kpl) on noin 0,06 % kaupungin koko katuvalaistuksesta. Vuosikustannukset näistä ovat n. 20 000 euroa sisältäen energian ja kunnossapidon. Kustannuserän tuoma liikenneturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden hyöty on huomattavasti suurempi kuin poistosta saatava säästö.

Tiekuntien kanssa ei ole neuvoteltu ennen suunnitelmien nähtäville asettamista.  Suunnitelma koskee 19 tiekuntaa.  Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa valaistusta hoitaakseen kustannussyistä. Valaistuksen uusiminen nykyisten valaisintyyppien muuttuessa laittomiksi, liittymät ja uudet keskukset joillakin alueilla ovat liian merkittävä kustannuserä pienille tiekunnille. Valaistuksen katsotaan olevan myös veroista kerättyä vastinetta alueella.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulisi kustannussäästöjä kartoittaa muualta.

Esitämme, että kaupunki luopuu suunnitelmasta yksityisteiden katuvalaistuksen luovuttamisesta tiekunnille tai ainakin siirtää ratkaisun tekoa ja neuvottelee yhteistyössä tiekuntien kanssa sopivasta ratkaisusta yksityisteiden valaistuksen hoitamiseksi.

 

Teiskossa 16.2.2014

Keskustan Teisko - Aitolahden py. ry          Keskustan Tampereen kj. ry

pj. Jorma Kuitunen                                           pj. Esko Erkkilä

 

***********

 

Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että Tampereen kaupungin tekemällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä se merkitsee selkeää linjanvetoa  Suur-Tampereen muodostumista vastaan.

 

Teisko liittyi Tampereeseen vuonna 1972 ja Aitolahti jo vuonna 1966.

 

Kuntaliitosten jälkeen Tampere on jättänyt Aitolahden sekä Teiskon alueet takamaakseen ja keskeiset päättäjät suhtautuvat Teiskoon sekä Aitolahteen väheksyvästi, suorastaan vihamielisesti.

 

Kannattaa todeta, että Teiskon sekä Aitolahden alueilla Keskustalla on puolueista suurin kannatus!

 

Nyt suunnitteilla oleva yksityisteiden valaistuksesta luopuminen on uusin esimerkki Teiskon ja Aitolahden alueiden sortamisesta.

 

Asia on hankala Teiskon ja Aitolahden asukkaille, mutta antaa Tampereen kehyskunnille eli Kangasalle, Lempäälälle, Vesilahdelle, Nokialle, Pirkkalalle sekä Ylöjärvelle selkeän viestin, että niiden ei pidä edes harkita kuntaliitoksia Tampereen kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Asuuko Suomessa miljoona ihmistä turhaan maalla?

Maanantai 2.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla maakunnallisen organisaation virkahenkilöt ovat eri yhteyksissä esittäneet kummallisen väittämän.

 

Sen mukaan Suomessa asuu miljoona ihmistä turhaan maalla!

 

 

 

 

Asiasta kertoi Lempäälän keskustalainen kunnanvaltuutettu, rakennustarkastaja Hannu Kopola Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa 16.11.2013 Nokialla.

 

 

 

 

 

”ELY-keskusten ja kuntien välillä on tänä syksynä käyty kaavoitukseen liittyviä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kehittämiskeskusteluita. Pirkanmaalla osa kunnista on virkamiehiltä saanut kuulla, että Suomessa asuu miljoona ihmistä liikaa maaseudulla.”

 

Pirttilahti jatkaa kolumnissaan:

”Ihmeellinen päähänpinttymä tämä maaseutuasumisen turmiollisuus! Mitä pahaa maaseutu ja sen kylät ovat tehneet, että niitä pitää niin kovin kurittaa?”

 

Totean olevani Pirttilahden kanssa täsmälleen samalla kannalla.

 Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva kansanedustaja Arto Pirttilahti jatkaa kolumnissaan näin:

”Ministeritasoltakin on todettu, että yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoite ei koske haja-asutusalueita. Tästä huolimatta virkamiesporras jääräpäisesti toistaa yksipuolista yhdyskuntarakennemantraansa ja ajaa maaseudun rakentamiskieltoa. Tällä asenteella ei edistetä kestävää kuntataloutta eikä rakenneta hyvinvoivaa, tasapuolisia mahdollisuuksia tarjoavaa Suomea. Tarvitsemme järkevästi rakennettuja kaupunkeja ja taajamia, mutta myös maaseutua, jossa ihmiset asuvat ja tekevät työtä.”

 

Olen havainnut, että maaseutuasumista vihaavat virkahenkilöt ovat ottaneet Tampereen seudun eräänlaiseksi koealueekseen, kun he ajavat järjettömiä ajatuksiaan kuntien päätöksentekoon.

 

Olen havainnut myös sen, että Turun seutu on hyvää vauhtia ajautumassa samaan tilanteeseen eli siihen, että erilaiset virkasatraapit yrittävät keskittää maakuntien väen maakunnan keskuskaupunkiin ja mieluummin sielläkin todella ahtaalle.

 

Tässä tilanteessa vaaditaan kuntien luottamushenkilöiltä suoraselkäisyyttä ja jämerää päätöksentekokykyä.

 

Tämä juttu on hyvä päättää kansanedustaja Arto Pirttilahden toteamuksiin em. kolumnissaan:

 

”Pirkanmaalla on potkua, kun osaamme hyödyntää sen eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet. Niin Tampereella kuin pikkukaupungeilla ja maaseudulla on oma tärkeä ja tarpeellinen paikkansa. Asuinpaikkansa pirkanmaalaiset voivat valita omien mieltymystensä mukaan.”

Vielä se, että Pirttilahden kolumni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: "Suur-Tampere koko Pirkanmaan voimavarat käyttöön". Käy lukemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suur-Tampere meni rytisten karille ja Tavasen lopettaminen astui pitkän harppauksen eteenpäin

Perjantai 26.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja Yle Tampere järjestivät eilen Vaali-iltamat, joissa käsiteltiin perusteellisesti monia asioita, jotka tulevat Tampereen uuden kaupunginvaltuuston päätettäviksi.

 

Olin paikalla ja voin todeta, että asiat alkavat mennä oikeaan suuntaan.

 

Aina on toki muistettava, että ennen vaaleja järjestettävissä paneeleissa on mukana aimo annos vaalikuorrutusta, joka karisee puolueiden mielipiteistä sen jälkeen, kun vaaliuurnat ovat sulkeutuneet.

 

Erityisen ilahtunut ja mielissäni olen panelistien sekä läsnä olleen yleisön suhtautumisesta Suur-Tampereeseen ja Tavaseen.

 

 

Suur-Tampere –vouhotus sai yleisöltä murskaavan arvion, sillä 50,6 % läsnä olleista sanoi EI Suur-Tampereelle.

On huomattava, että kysymys kuului näin: "Suur-Tampereen muodostaminen kuntaliitoksella on Tampereen edun mukaista"

Yleisön joukossa herätti suurta kummastusta, että perussuomalaisten edustaja kertoi vastanneensa etukäteisvastauksena "Kyllä", mutta nyt mieli olikin vaihtunut ja vastaus oli "Ei".  Perussuomalaisten edustaja kertoi paneelin aikana mielenmuutoksestaan kahdesti. Se siitä pitkäjänteisestä politiikanteosta!

Yksi asia jäi Suur-Tampere -keskustelussa minua kaivelemaan:

Miksi kukaan panelisteista ei sanonut seuraavaa?

"Kannatan ja puolueeni kannattaa Tampereen seudulla itsenäisten kuntien tasavertaista yhteistoimintaa."

 

Voitte kuitenkin uskoa, että oli mukava olla keskustalaisena yleisön joukossa!

 

 

 

Tampere on ollut ainoa kantava voima Tavasessa, mutta nyt senkin niskoittelu mielettömän tekopohjavesihankkeen kannattajana on loppumassa, sillä vaali-iltaman yleisö äänesti Tavasen olevan 23,5 %:n osuudella hanke, joka eniten kiikastaa Tampereen seudun kuntien yhteistyössä.

 

Ainoastaan Tampereen hinkuma kuntaselvitystyö sai hieman enemmän ”haittaääniä” eli 26,5 % - hieno saavutus muuten sekin ja äänestystulos on mainio saavutus tökeröstä ja kehyskuntia halveksivan hankkeen suunnittelusta! Hyi Tampere!

 

Oli hienoa kuulla Tampereen kaupunginhallituksessa 8.10.2012 Tavasen lisärahoituksen puolesta äänestäneiden kokoomuksen ja SDP:n edustajien kritiikkiä Tavasea kohtaan.

 

Keskustan pitkäjänteinen ja järjestelmällinen valistustyö Suur-Tampereen mielettömyydestä ja Tavasen tarpeettomuudesta alkaa tuottaa kannatusta.

 

Suur-Tampereen mahdottomuus on ollut selviö jo pitkän aikaa.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että meidän aktiivisten Tavase-vastustajien työ alkaa kantaa hedelmää, sillä valtaosa tamperelaisista tiedostaa tekopohjavesihanke Tavasen mielettömyyden ja on alkanut yksissä tuumin vastustamaan sitä!

Saamme pitää Tavasen peijaisia heti uuden kaupunginvaltuuston astuessa vastuuseen!

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kunnallisvaaliehdokkaat muodostavat itsenäisesti oman käsityksensä Tampereen suurhankkeisiin

Perjantai 19.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisille on muodostunut käsitys, että Keskustan kunnallisvaaliehdokkaat kannattaisivat yksimielisesti Tampereen suurhankkeista vaikkapa Rantaväylän tunnelia.

 

Näin ei ole, vaan Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden keskuudessa mielipiteiden kirjo suurhankkeista on laaja.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toimitti keskiviikkona 17.10.2012 julkisuuteen tiedotteen, jossa kerroimme kuntalaisten aidoista vaikuttamismahdollisuuksista suurhankkeisiin, kun hän valitsee ehdokkaakseen keskustalaisen kunnallisvaaliehdokkaan.

 

Tiedotteemme kuului näin:

 

**************

 

 

Kuntalaisilla on nyt aito mahdollisuus vaikuttaa Tampereen suurhankkeisiin

 

 

Tampereen Keskusta tarjoaa tamperelaisille aidon mahdollisuuden vaikuttaa Tampereen suurhankkeisiin.

Keskusta kannattaa suoran kansanvallan lisäämistä ja sen mielestä esim. kansanäänestys Rantaväylän tunnelista olisi pitänyt toteuttaa. Koska tämä mahdollisuus estettiin, on Keskusta jo keväällä ottanut kannan, että kunnallisvaalien yhteydessä äänestäjillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa tahtonsa mukaan tuleviin suurinvestointeihin.

Keskustan ehdokkailla, kuten kuntalaisillakin on omat henkilökohtaiset mielipiteet, koskivatpa ne sitten Rantaväylän tunnelia, tekopohjavesihanke Tavasea tai Areenaa.

Tämän takia Keskusta antaa vapaat kädet ehdokkaille muodostaa oma kantansa ilman puolueen määräämää jyräämistä.  Kansanvallassa äänestäjällä on valta ja nyt jokaisen äänellä on merkitys, kertoo Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva.

Keskusta muistuttaa myös, että jokainen esillä ollut suurinvestointi on paitsi Tampereen myös koko seutukunnan hanke. Tämänkin takia seudullisen yhteistyön kehittäminen ilman Suur-Tampere -vouhotusta on nyt tarpeen

 

 

Lisätietoja:

 

Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön pj Antti Juva p. 050 511 1716

                                         

Vaalipäällikkö Esko Erkkilä p. 050 556 4878

 

******************

 

Tiedotteessa ei ollut mitään uutta meille keskustalaisille, mutta katsoimme tarpeelliseksi kertoa itsestäänselvyyden myös kaikille tamperelaisille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisvaaleissa jokainen kokoomukselle, SDP:lle ja vihreille annettu ääni merkitsee suurkuntahankkeiden etenemistä

Torstai 27.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Aamulehden viime tiistaina eli 25.9.2012 järjestämään kuntavaalikiertueen ensimmäisen yleisötilaisuuden antiin.

 

Oli hämmästyttävää, kuinka suurella äänten enemmistöllä läsnä ollut tamperelaisyleisö torppasi Kataisen, Virkkusen ja Urpilaisen kohkaaman kuntauudistuksen, johon oleellisena osan kuuluisi suur-Tampereen muodostaminen.

 

Omaan toimivia ja monipuolisia suhteita hallituspuolueiden paikallisiin edustajiin, mutta joudun nyt selkeästi toteamaan, että jokainen hallituspuolueiden edustajille kunnallisvaaleissa annettu ääni kaventaa kansalaisdemokratiaa rajusti.

 

Paikalliset kokoomuslaiset ja demarit – ehkä jopa jotkut vihreätkin - saattavat aidosti toimia itsenäisten kuntien puolesta ja suur-Tamperetta vastaan. Sillä ei kuitenkaan ”isossa kuvassa"ole pienintäkään merkitystä, koska kokoomus ja SDP laskevat jokaisen heille annetun äänen puoltavan hallituksen kuntauudistusta.

 

Tampereen kehyskunnissa jokainen hallituspuolueille annettu ääni antaa avoimen valtakirjan hallitukselle lopettaa Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti.

 

Jos näiden kuntien asukkaat haluavat, että kotikunta säilyy myös jatkossa itsenäisenä, on varmin tapa varmistaa tämä äänestämällä Suomen Keskustan ehdokasta.

 

Oli ilahduttavaa, että myös tamperelaisten enemmistö haluaa säilyttää kehyskunnat itsenäisinä.

Tästä saimme vakuuttavan todisteen, kun kuntavaalikiertueen yleisö oli lähes 70 %:n osuudella suur-Tamperetta vastaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kokoomukselle, demareille ja vihreille!

Keskiviikko 26.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kunnallisvaalien paneelikeskustelut alkoivat Tampereella eilen, kun...

 

Aamulehden kuntavaalikiertue 2012

 

...aloitti kunnallisvaalien paneelisarjan.

 

Tilaisuus alkoi ravintola Ziberiassa klo 18.00 ja sen piti päättyä klo 20.00, mutta mielenkiintoiset keskustelut jatkuivat ennakoitua pidempään.

 

 

 

Keskustelua johdattelivat Aamulehden päätoimittaja

Jouko Jokinen…

 

 

 

…ja Aamulehden uutispäällikkö Sari Torvinen.

 

 

 

 

On selvää, että paneelin kokeneimmat osanottajat pääsivät ääneen eniten, sillä heillä oli myös kaupunkilaisia kiinnostavia mielipiteitä runsaasti.

Tässä vasemmalta Leena Kostiainen (kok), Sanna Marin (SDP), Timo Hanhilahti (kesk) ja Olli-Poika Parviainen (vihr).

 

On annettava tunnustus myös perussuomalaisia edustaneelle Tiina Elovaaralle, joka jysäytti yhdessä SDP:n Sanna Marin´n kanssa illan toisen uutispommin.

 

*******

 

Paneelin todellinen jysäys oli salintäyteisen yleisön vastaus seuraavaan kysymykseen:

 

Miten hallituksen ajama kuntauudistus pitäisi ratkaista Tampereella?

 

Ounastelin, että yleisön vastaukset kysymykseen jakaantuvat varsin tasan eri vaihtoehtojen kanssa, mutta lähes 70 % tilaisuuden yleisöstä vastasi, että kuntauudistus pitää Tampereella ratkaista itsenäisten naapurikuntien yhteistyötä kehittämällä!

Kuntaliitos naapurikunnan tai –kuntien kanssa sai ainoastaan 13,9 %:n kannatuksen ja lähes yhtä heikoksi jäi suur-Tampereen suosiota kyselleen vaihtoehdon kannatus.

 

Paneeliyleisön kannanotto oli suuri pettymys kokoomukselle, SDP:lle ja vihreille, jotka ovat väkisin ajamassa suur-Tampereen luomista.

Pitää muistaa, että tulos on tamperelaisten vastaus kuntaliitossuunnitelmiin - millaisia tuloksia syntyykään Tampereen kehyskunnissa? Sen näemme lähipäivinä.

Tampereen yli-innokkaat virkamiehet saivat suur-Tampere -kohkaamiselleen oikein kunnolla turpaan!

 

On selvää, että kyselyn tulokset on Tampereen kokoomuksen, demareiden ja vihreiden toimesta kerrottu välittömästi Jyrki Kataiselle, Jutta Urpilaiselle ja Ville Niinistölle. Joko tänään kuulemme kuntaliitospuolueiden johdolta uusia linjauksia kuntauudistuksen tiimoilta?

 

 

 

SDP:n Sanna Marin osoitti kokemattomuutensa, kun hän saliyleisön äänestystuloksen julkistamisenkin jälkeen vielä ainoana panelistina puolusti suur-Tamperetta. Kokoomuksen Leena Kostiainen osasi olla ääneti ja ei siten ryhtynyt puolustamaan Jyrki Katainen ja Henna Virkkusen kuningasajatusta.

Kuvasta nähdään, että Keskustan Timo Hanhilahdella on mukava olo, kun Keskustan ajama linja on juuri saanut saliyleisöltä vankkumattoman tuen.

 

******

 

Mainitsin juttuni alussa, että tilaisuudessa kuultiin toinenkin jymyuutinen.

 

Jymyuutinen koskee sitä, että SDP:n Sanna Marin ja perussuomalaisten Tiina Elovaara ainoina panelisteina kannattivat Tampereen veroprosentin nostamista.

 

SDP:ltä veroprosentin korottamisvaatimuksen vielä jotenkin ymmärtää, sillä SDP:n kannattajat ovat tunnetusti veroja ja veronmaksamista rakastavia, mutta se oli todellinen yllätys, että myös Tampereen perussuomalaiset ovat valtaanpäästyään valmiit kasvattamaan tamperelaisten verorasitusta.

 

Kiitokset Tiina Elovaaralle ja Sanna Marin´lle, että kerroitte puolueidenne veronkorotussuunnitelmat jo nyt!

 

 

Kiitän Aamulehteä hienon tilaisuuden järjestämisestä. Tamperelaiset saivat sen avulla mainion lähdön alkaa seurata kunnallisvaalitaistelun viime viikkoja.

Tilaisuudessa esille tulleet seikat vahvistivat Keskustan asemia, jotka Tampereella jo ennen tilaisuuttakin olivat vahvat!

 

-Esko Erkkilä-

Tehtävien kasautuminen samoille on Tampereen tapa

Tiistai 4.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Lautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa.

 

Julkisuudessa on kummasteltu Harri Jaskarin ja Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä lautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita lautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että valtuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntiin pääsylle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia lautakuntiin.

 

Lautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan. Näin lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajat eli luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella. Kauhukuvana on pidetty, että silloin esimerkiksi lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin. Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsisi, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

ESKO ERKKILÄ

kesk, Tampere

 

****

 

Tämä kirjoitus on kopio Aamulehden lauantaina syyskuun 1. päivänä julkaisemasta Lukijat-sivulle lähettämästäni mielipidekirjoituksesta.

 

Sain kirjoituksestani erityisen paljon positiivista palautetta eli tamperelaisten mielestä osuin kirjoituksessani naulan kantaan!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella tilaajalautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa

Tiistai 28.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Heikki Siikaniva kummasteli Aamulehdessä 19.8.2012 kansanedustaja Harri Jaskarin sekä valtiosihteeri  Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Jaskari on ilmoittanut olevansa käytettävissä Tampereen pormestariksi ja Anna-Kaisa Ikonen valittiin vast´ikään Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, kun Sanna Ojanen pyysi eroa opiskeluunsa vedoten.

 

Ekonomi Siikaniva paheksui Jaskarin tapauksessa sitä, että pormestariksi valittaessa Harri Jaskari joutuisi luopumaan kansanedustajan tehtävästä ja hänen tilalleen senaattoriksi nousisi Marja Tiura.

 

Mielestäni Marja Tiuran nouseminen kansanedustajaksi on OK, sillä onhan hänet kansa valinnut Kokoomuksen ensimmäiseksi varahenkilöksi viime eduskuntavaaleissa, joten tältä osin mielipiteeni eroaa Siikanivan käsityksestä. Siikanivan mielestä Tiura ei olisi kelvollinen kansanedustajaksi, mutta Pirkanmaan vaalipiirin äänestäjät päättivät asian toisin kuin Siikaniva näkee ja kansalaisten tahto on tässä asiassa määräävä.

 

Ikosen tapauksessa Siikaniva paheksui sitä, että valtiosihteerin työn lisäksi Ikonen salli valita itsensä Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, vaikka valtiosihteerin työpöytä on Helsingissä.

 

Olen Siikanivan kanssa samaa mieltä Ikosen tapauksessa. Ymmärrän toki hyvin Ikosen menettelyn, sillä sen avulla hän edesauttaa itsensä näkyvillä pitämistä Tampereen pormestarivalinnoissa. On selvää myös se, että kuntakentän remontointi ministeri Henna Virkkusen nuottien mukaan ei ole niitä halutumpia virkoja.

 

Siikanivan paheksuma tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä tilaajalautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita tilaajalautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että kaupunginvaltuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntien jäsenyydelle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys lautakuntien jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia tilaajalautakuntien jäseniksi.

 

Tilaajalautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan - lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajien luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

Käytän yllä johdonmukaisesti termiä ”tilaajalautakunnat”. Käytän sitä sen vuoksi, että Tampereellakin on kaksi lautakuntaa, joiden jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ne ovat tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Omaan henkilökohtaista kokemusta keskusvaalilautakunnan työskentelystä, sillä toimin sen jäsenenä 2010 – 2012. Pyysin ja sain eron sen jäsenyydestä mahdollisen kunnallisvaaliehdokkuuteni vuoksi.

 

Tampereen menettelytapa tilaajalautakuntien henkilövalinnoissa on tiedostettava, kun suunnitellaan suur-Tamperetta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella.

 

Suur-Tampereen kauhukuvana on pidetty, että silloin esim. lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin.

Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsee, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokemukset liitoskunnissa osoittavat, että suurkuntia ajavan Kokoomuksen väitteet lähidemokratian säilymisestä kuntauudistuksessa ovat katteetonta sanahelinää

Perjantai 4.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus väittää Kokoomuksen johdolla, että lähidemokratia säilyisi sen kaavailemissa suurkunnissa ennallaan – eräät kuntauudistuksen kiihkokannattajat väittävät, että lähidemokratia jopa paranisi!

 

Ensi syksyn kunnallisvaalikuviot liitoskunnissa puhuvat tyystin toista, kuin Kokoomus väittää.

 

Olen kuullut useiden kuntaliitoksen kokeneiden kuntien alueelta, että kunnallisvaaliehdokkaita on tavattoman vaikea saada. Ongelma koskee tasapuolisesti kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on uusi ja se selittyy lähiaikoina tapahtuneilla kuntaliitoksilla.

 

Kaikki eri puolueita kannattavat liitoskuntien asukkaat ja entiset päättäjät haluavat pelata varman päälle. Tämän ilmenemismuotona on, että liitoskuntien alueelta puolueet haluavat asettaa suurkunnan valtuustoehdokkaiksi ainoastaan niitä, joiden läpimeno näyttää varmalta.

 

Todellisessa tilanteessa on siis todistettu, että lähidemokratian heikkeneminen ilmenee jo kunnallisvaaliehdokkaita valittaessa.

 

Liitoskuntien alueelta äänestäjille jää valittavaksi ainoastaan henkilöitä, jotka ennenkin ovat olleet johtavassa asemassa entisessä kunnassa! Äänestäjien valinnanvara kaventuu merkittävästi!

 

Muistutan, että ilmiö koskee kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on sinällään ymmärrettävä, sillä ainoastaan liitoskunnan alueelta valittu valtuutettu pystyy toimimaan ja haluaa toimia liitoskunnan asukkaiden parhaaksi. Jos liitoskunnan alueelta olisi paljon ehdokkaita jonkun puolueen listoilla, olisi suuri vaara, että heille annettu ääni koituisi ”emäkunnan” alueelta valittavien valtuutettujen hyödyksi ja sitä kautta liitoskunnan asukkaiden tappioksi sekä elinolosuhteiden heikennykseksi!

 

Tampereen seudulla on kuntaliitoskeskustelun aikana monesti todettu, että esim. Lempäälän alueen kuntapäättäjät mahtuisivat yhteen taksiin, jos Suur-Tampereen annettaisiin toteutua.

 

Juupajoen kohdalla on Suur-Tampereen osalta todettu, että yksi juupajokelainen ansioitunut kunnallisvaikuttaja saatettaisiin valita jonkun Tampereen kaupungin omistaman yhtiön hallituksen varajäseneksi – siinäpä se sitten olisikin nykyisen Juupajoen kunnan luottamushenkilöpanos Suur-Tampereella!

 

Se yksi juupajokelainen kuntapäättäjä valittaisiin Suur-Tampereella tehtäväänsä pelkästä säälistä – juupajokelaisten poliittinen voima siihen ei riittäisi.

 

Toivon, että tässä esittämäni käytännön tilanteet havainnollistavat sen vaanimassa olevan demokratiavajeen, joka seuraisi Kokoomuksen ajamasta kuntauudistuksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteistyön kehittäminen ja sen tiivistäminen on vaihtoehto Suur-Tampereelle

Keskiviikko 22.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin valmisteluissa ehdotimme Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle samanaiheista kommenttipuheenvuoroa kuin ehdotimme Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalalle.

Ehdottamamme aihe oli

 

”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja”

 

Otaksuimme, että Yli-Rajala toisi esiin etuja ja Viitasaari puolestaan haittoja.

Emme pettyneet Yli-Rajalan kohdalla ja samoin kävi myös Viitasaaren näkökulmien kanssa – tilanne muodostui tilaisuuden järjestäjän kannalta hyväksi, sillä juuri erilaisia näkökulmia halusimme!

 

 

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi esityksenä aluksi, että VM:n esitys uusista kunnista ei ollut Tampereen seudulla enää yllätys.

Esityksen perustelujen pinnallisuutta Viitasaari kuitenkin kummeksui - hän totesi, että ne suorastaan ärsyttävät.

 

Viitasaari totesi heti esityksenä alkajaisiksi, että ”Virkkusen kuntamalli” on ratkaisumallina huono.

 

Lempäälän kunnanjohtaja kertoi Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksyneen kunnalle strategian vuoteen 2025 saakka ja siinä todetaan, että Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta.

 

Kunnanjohtaja Viitasaari jatkoi, että valtuusto tarkisti strategiaa viime syksynä ja kirjasi siihen vielä varmuuden vuoksi lisäyksen, että Lempäälä suhtautuu myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitoksille. Viitasaari painotti, että valtuusto oli linjauksessaan yksimielinen.

 

 

Kuntaliiton kantaa Lempäälän kaltaisiin kehyskuntiin kunnanjohtaja Olli Viitasaari kummeksui.

 

Viitasaari totesi, että Kuntaliiton hallitus on jo viime keväänä hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi tarvitaan vahvat peruskunnat.

 

Kannanoton jälkeen Kuntaliiton suunnasta ei ole kuulunutkaan paljon mitään. ”Se on hämmästyttävää”, totesi Viitasaari.

 

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari jatkoi, että suuremmissa kunnissa olisi varmasti helpompi karsia lähipalveluja. Tämä asia pitäisi kuntalaisille kertoa avoimesti eikä antaa sellaista kuvaa, että kuntaliitokset on keino ylläpitää nykyinen palvelurakenne, jatkoi Viitasaari.

Loppuyhteenvetonaan Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että ei usko Suur-Tampereen nopeaan syntymiseen.

Hän peräänkuulutti yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen olevan vaihtoehto Suur-Tampereelle.

 

”Toivottavasti meidän seutukunnalle annetaan mahdollisuus kokeilla tätä yhteistyön tiivistämistä.”

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihin

Tiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.

 

Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi

 

Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja

 

Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.

 

 

Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita.

Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.

 

Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.

 

”Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.”

 

Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.

 

 

Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista.

"Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."

 

Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala.

Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.

 

Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala.  Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.

 

Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:

 

”Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.

Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”

 

-Esko Erkkilä-

"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"

Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin teema oli:

Muuttuuko kunta ja mihin suuntaan?

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Tampereen Yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

Haveri totesi esityksensä alussa, että kuntakoolla on merkitystä, mutta optimaalisia kuntakokoja voidaan määritellä ainoastaan yksittäisille palveluille ja tehtäville.

Samankokoisten kuntien välillä kustannuksissa on suuria eroja, jatkoi Haveri.

Kuntakoon tarkastelussa Haveri päätyi siis sille kannalle, kuntakoko on vain yksi selittävä tekijä palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

Haveri lanseerasi kuntien kustannustehokkuuden ”mustaksi laatikoksi” joukon asioita, joiden pohjalta lopulta muodostuu kunnan kustannustehokkuus.

Tähän ”mustaan laatikkoon” kuuluvat mm.:

•    johtaminen
•    maantiede
•    ikärakenne
•    sitoutuminen
•    käytännöt
•    kulttuurit
•    teknologia

Professori Haveri on hyvä ja selkeäsanainen esiintyjä. Hyvästä ja asiastaan varmasta esiintyjästä kertoi se, että hän tuli luentopöydän takaa yleisön eteen ja piti siitä alustuksensa.

Haveri tarkasteli kaupunkiseudun kuntaliitosta ja hänen tässä kohdin esittämiään ajatuksia voidaan soveltaa Tampereen seudulle kaavailtuun Suur-Tampereeseen, vaikka sitä teemaa ei hänen esittämässään aineistossa esiintynytkään.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen mahdollisuuksiksi…

…Haveri mainitsi, että päätöksenteko voisi lähteä koko kaupunkiseudun eikä yksittäisten kuntaintressien näkökulmasta. Esimerkkinä Haveri mainitsi yhdyskuntarakenteen koordinoidun kehittämisen.

Politiikanteon ammattilaistuminen olisi kaupunkiseudun kuntaliitoksen tuloksena mahdollista – osa ehkä näkee tämän mahdollisuutena, mutta ilmeisesti yhtä monia haittana.

Kaupunkiseudun kuntaliitos loisi edellytyksiä tehokkuuden parantamiselle niissä tehtävissä, joissa suuremmasta kuntakoosta olisi hyötyä.

Uhkina kaupunkiseudun kuntaliitoksessa…

…professori Arto Haveri näki monia tekijöitä.

Lähidemokratian ja osallisuuden hiipuminen olivat Haverin mielessä päällimmäisenä.

Reuna-alueiden edustuksen väheneminen, josta sitten taas seuraisi tarve luoda erilaisia kaupunginosademokratian (käsite on jo sinällään melkoinen sanahirviö = kirjoittajan toteamus) malleja, olisi Haverin mielestä eräs uhka.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin monia hyviä ja toimivia malleja, kun koko kaupunkiseutu joutuisi byrokratisoitumaan ja seudullinen ”mosaiikki” yhtenäistyisi.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen alkuvaiheessa kunnallispolitiikka tukkeutuisi ja olisi vaarana muodostua vanhoihin kuntarajoihin tukeutuvia ”kuntapuolueita”. Haveri pitää mahdollisena, että kunnallispolitiikka voisi tukkeutua tulevassa suurkunnassa jopa vuosikymmeneksi kuntapuolueiden toiminnan kautta!

Olen tällä palstalla joku aika sitten pitänyt positiivisena kuntien keskinäistä kilpailua. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun Haveri mainitsi, että kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin kuntien positiivinen kilpailu.

Loppuyhteenvedossaan professori Haveri totesi tämän jutun otsikoksi laittamani toteamuksen, että ulkoa pakotettu muutos ei toimi. Haveri jatkoi, että Suur-Tampere - nyt hän mainitsi nimeltä Suur-Tampereen – voisi toimia, jos siihen päädyttäisiin yhteisymmärryksessä.

Sitä ennen yhteistyö on parempi vaihtoehto.

-Esko Erkkilä-

"Möhköfanttikauppiaat Virkkunen-Pajunen-Vapaavuori tulevat nielemään karvaan kalkin..."

Torstai 16.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntauudistuskeskusteluun ollaan saamassa vaikuttavuutta, kun Kokoomuksen kansanedustajat ovat uskaltautuneet tulla julkisuuteen Virkkusen kuntamallia arvostelevilla mielipiteillään.


Mallia antaa espoolaisen kokoomuskansanedustajan Sanna Lauslahden 14.2.2012 klo 9.15 julkaistu kirjoitus Uudessa Suomessa.


Kirjoituksen otsikko on;

Miljoonakaupunki vain levittäisi Helsingin ongelmia

Pirkanmaalla Lauslahden kirjoitus voitaisiin aivan hyvin muuttaa muotoon; Suur-Tampere vain levittäisi Tampereen ongelmia ja Varsinais-Suomessa sama asia voitaisiin ilmaista näin: Suur-Turku vain levittäisi Turun ongelmia.


Sen verran kokoomuskansanedustaja suojelee puoluesisartaan, että hän kutsuu Virkkusen kuntakarttaa ”virkamiesesitykseksi”. Todellisuudessahan kuntakarttaesitys on laadittu pääministeri Jyrki Kataisen (kokoomus) ja ministeri Henna Virkkusen (kokoomus) yksityiskohtaisten ohjeiden mukaiseksi.


Kansanedustaja Lauslahden kirjoitus on täyttä asiaa joka sana. Se on suoraan Keskustan linjauksista lainattua tekstiä, joka sitten on sovitettu pääkaupunkiseudun kuvioihin.


Lauslahti toteaa kirjoituksensa alussa:

Ehdotus on vanhanaikainen, kallis ja päätöksentekoa jäykistävä sekä kansalaisista etäännyttävä ratkaisu.

Laittamattomasti sanottu kokoomuslaiselta kansanedustajalta kokoomuslaisesta ehdotuksesta – monen kansalaisen luottamus kokoomuslaiseen päätöksentekoon horjuu, kun osa omistakin uskaltaa sitä arvostella suorin sanoin!


Lisään sulkuihin muutaman sanan, kun liitän tähän Lauslahden kirjoituksesta pätkän.


”Kilpailu synnyttää (Tampereen seutukunnan) alueelle dynamiikkaa ja mahdollistaa parhaiden käytäntöjen vertailemisen. Tällaisten positiivisten tekijöiden poistaminen olisi vahingollista koko (Tampereen) seudulle, kun (Tampereen) tehottomat hallinnolliset rakenteet saisivat mahdollisen suurliitoksen jälkeen kaikessa rauhassa kalkkeutua niille sijoilleen.”

Korostan, että sulkuihin lisätyt sanat ovat allekirjoittaneen makustelua ajankohtaisesta asiasta - muu teksti on kansanedustaja Sanna Lauslahden!


Sanna Lauslahden kirjoitus on tuonut Uuden Suomen nettisivuille lukemattoman määrän Lauslahtea kannustavia kommentteja.


Tämän jutun otsikko on osa Viktor Flinkkilän kommentista, joka kuuluu koko pituudeltaan seuraavasti:


”Erinomainen blogi. Möhköfanttikauppiaat Virkkunen-Pajunen-Vapaavuori tulevat nielemään karvaan kalkin, kun heille valkenee että koko heidän ideoimansa mammuttikuntahanke tulee kaatumaan rytisten kuin Goljatti aikanaan.”


-Esko Erkkilä-

Suur-Tampereen syntyminen olisi varmin tae, että jätevesien keskuspuhdistamo rakennettaisiin joko nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle

Lauantai 1.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja demarit ovat pienten vasallipuolueidensa tuella toteuttamassa aitoon neuvostoliittolaistyyliin muutamaa suurkuntaa Suomeen.

 

Pirkanmaalla kokoomuslaiset ovat ajamassa kuin käärmettä pyssyyn suur-Tamperetta.

 

Oli hämmentävää kuulla ja katsella Keskustan välikysymyskeskustelun aikana sitä ylimielistä suhtautumista, jota pirkanmaalaiset kokoomus- ja demarikansanedustajat osoittivat eduskunnassa. Luulevatko kokoomus- ja demarikansanedustajat uudistavansa valtakirjansa tällä menolla?

 

Tamperelaisten kannalta suur-Tampereen syntyminen merkitsisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen. Ainoat vaihtoehdot olisivat joko nykyinen Pirkkala tai nykyinen Nokia.

 

Jätevesien keskuspuhdistamon siirtyminen nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle olisi kokonaisedullisesti oikea ratkaisu. Tämä on ainoa syy, jotta harkitsisin suur-Tampereen kannattamista.

 

Keskuspuhdistamon paikkakysymys on henkilökohtaisessa arvioinnissani kuitenkin niin pieni asia, että en voi kannattaa suur-Tampereen syntymistä.

 

Suur-Tampereen alueelle syntyisi valtava demokratiavaje, sillä luottamushenkilöiden asiantuntemus vaihtuisi virkamiesvaltaan. Tätäkö Kokoomus ja SDP tavoittelevat?

 

Kannustan kehyskuntien kokoomus- sekä demaripäättäjiä puhaltamaan samaan hiileen Keskustan kanssa, jotta pystymme yhdessä torppaamaan neuvostohenkisen kuntauudistuksen.

 

-Esko Erkkilä-

Suur-Tampereen syntyminen loisi Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen

Keskiviikko 28.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vastustan – vaikka olenkin tamperelainen – kokoomusvaikuttajien eli kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen sekä nyt myös pormestari Timo P. Niemisen himoitsemaa suur-Tamperetta.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta Viljakkalan liittymisestä Ylöjärveen ja olen nähnyt sen tuskan, jonka kuntaliitos on aiheuttanut viljakkalalaisille.

 

Palvelut ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen ja ennen kukoistava kunta on kuihtunut Ylöjärven takamaaksi.

 

En tunne edes vahingoniloa siitä, että suur-Tampereen syntyminen merkitsisi ylöjärveläisille saman kalkin juottamista kuin he ovat tehneet viljakkalalaisille.

 

Vaikka pormestari Niemisen ehdotuksessa uuden suur-Tampereen ulkopuolelle jäisikin Hämeenkyrö, on enemmän kuin varmaa, että myös Hämeenkyrö liitettäisiin suur-Tampereeseen. En soisi kuntaliitosta hämeenkyröläisille.

 

Kataisen-Urpilaisen ylileveä hallitus on kuntauudistuksessa asettamassa täysin kokemattoman ministeri-raukan mahdottomaan tehtävään. Virkkunen ei näytä käsittävän tehtävänsä mahdottomuutta.

 

Kaavaillun suur-Tampereen valtuustossa olisi 75 valtuutettua, kun heitä nyt on itsenäisissä kunnissa 368. Kyse on siis valtavasta demokratiavajeesta, jonka kokoomus yhdessä demarien kanssa pahimpaan bresneviläiseen tapaan aikoo toteuttaa – jo on aikoihin eletty!

 

Nostan hattua Keskustan puoluesihteeri Timo Laaniselle, joka Lempäälässä 19.9.2011 pidetyssä avoimesti totesi, että Keskusta on aidosti huolissaan kuntauudistushumussa menetettävistä luottamushenkilöpaikoista. Laaninen ei tarkoittanut yksinomaan Keskusta menettämiä luottamushenkilöpaikkoja, vaan nyky-Tampereen ulkopuolisten alueiden menettämiä luottamushenkilöpaikkoja.

 

Menetetyt luottamushenkilöpaikat koskisivat kaikkia puolueita ja erityisesti he merkitsisivät pienten puolueiden sekä nykyisten kuntien päätösvallan kaventumista.

 

Suur-Tampere merkitsisi virkamiesvallan kasvamista, sillä harvat luottamushenkilöt eivät pystyisi paimentamaan virkahenkilöitä läheskään samalla intensiivisyydellä kuin nyt.

Vastustan kokoomuksen ja demareiden ajamaa kuntauudistusta, sillä se toisi mm. Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen!

 

-Esko Erkkilä-