Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Frans Emil Sillanpää - kaksi veistosta Hämeenkyrössä

Tiistai 10.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939.

 

 

Palkinnon perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

 

 

”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.

 

 

F. E. Sillanpäästä on Hämeenkyrössä kaksikin veistosta

 

 

 

sillanpaa1.jpg

 

 

Hämeenkyrön kunnantalolla on Kalervo Kallion vuonna 1947 veistämä teos, jonka on lahjoittanut vuonna 2003 Nordea Pankki Suomi Oy.
 

 

 

sillanpaa2.jpg

 

 

F. E. Sillanpään lukion (entinen Hämeenkyrön Yhteiskoulu) puistossa sijaitsee kuvanveistäjä Heikki Niemisen veistämä rintakuva.

 

 

Patsas paljastettiin kesäkuussa 1965 ja se on paikallisen Lions clubin aikaansaama.

 

 

Patsasta yritettiin saada Hämeenkyrön kunnantalon eteen, mutta se torpattiin sillä perusteella, että Sillanpäällä ei ollut Hämeenkyrössä kunnallisia ansioita!

 

 

 

Huomenna kerron Sillanpäästä hieman lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Frans Emil Sillanpää, F. E. Sillanpää, Sillanpään rintakuvaveistokset, Hämeenkyrön kunnantalo, F. E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrön Yhteiskoulu, kuvanveistäjä Kalervo Kallio, Kalervo Kallio, kuvanveistäjä Heikki Nieminen, Hämeenkyrö,

Aika ei ollut vielä kypsä

Tiistai 12.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monessakin vaiheessa läheltä, kun Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys teki Seinäjoella kesäkuussa 2016 kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti Suomen liittämistä EU-maiden viinintuottajamaiden luetteloon.

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*****************

 

 

Aloite Suomen liittämisestä EU:n viinintuottajamaiden luetteloon

 

Council Regulation (EC) No 479/2008

 

Maa- ja metsätalousministeriö päätti esittää vuonna 2008, että myös Suomi liitettäisiin viininviljelyvyöhykkeitä koskevassa liitteessä niiden maiden luetteloon, jotka kuuluvat viininviljelyvyöhykkeeseen A.

 

Esityksestä luovuttiin ilmeisesti väärän informaation ja vääränlaisen julkisuuden vuoksi.

 

Suomessa viiniköynnöksen kasvatus on tästä huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin ja markkinoille on tullut 3 – 4 viinirypäleistä tuotettua rypäleviiniä. Viiniköynnösten kasvattajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, johon kuuluu 90 – 100 jäsentä. Suurin yksittäinen viinitarha on kooltaan 1,5 hehtaaria ja viinitarhojen arvioitu yhteinen pinta-ala on noin 20 hehtaaria.

 

Kotimaisen rypäleviinin kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Suurin ongelma on kuitenkin, että Suomen jäätyä luettelon ulkopuolella aidosta suomalaisesta rypäleviinistä

ei saa käyttää nimitystä viini, vaan viinin tilalle etikettiin merkitään ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Tämä herättää ihmetystä kaikissa EU:n viinintuottajissa ja kasvattajissa.

 

Kyse ei ole marja- ja hedelmäviineistä, joista käytetään nimitystä tilaviini.

 

Pohjoismaiset viininkasvattajat eivät ole saaneet eivätkä ole halunneet maataloustukia.

 

Vuoden 2008 jälkeen kaikki EU:n jäsenmaat paitsi Suomi ja viimeksi myös Liettua eivät ole hakeutuneet kyseiseen viininviljelyvyöhykkeitä koskevaan liitteeseen. Ruotsin ja Tanskan viljelypinta-ala on kasvanut 10 vuodessa noin 3000 hehtaariin ja viljelyä on Gävlen korkeudelle saakka. Tämän toiminnan on havaittu maaseutua elävöittäväksi ja matkailua edistäväksi.

 

Ennustettu ilmastonmuutos tulee vuoteen 2070 mennessä johtamaan uusien viljelykasvien käyttöönottoon. 1°C vuoden lämpötilan keskiarvon nousu siirtää Suomessa kasvuvyöhykkeitä 500 km pohjoisemmaksi ja pidentää kasvukautta 2 – 3 viikkoa. Vuoteen 2100 mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan nousevan Pohjois-Euroopassa 2°C.

 

Esitämme, että Keskusta ryhtyisi toimenpiteisiin Suomen liittämiseksi EU:n viinintuottajamaiden luetteloon nyt, kun alkoholilakia ollaan uudistamassa.

 

 

******************

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys on jäsenenä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin kannustamassa tämän puoluekokousaloitteen tekemistä.

 

 

Keskustan puoluehallitus ei valitettavasti tukenut Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen tekemää puoluekokousaloitetta, vaan totesi antamassaan vastausesityksessään näin:

 

 

”Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen. Suomessa maatalouden vahvuudet perustuvat muihin tuotantosuuntiin kuin viinin viljelyyn (Eskon huomautus: huomaa kirjoitusasu – näinkö se menee?). Mikäli viinien kasvinjalostus edistyy niin että pohjoisessa, lyhyen kasvukauden maassa pystytään tuottamaan kannattavasti ja järkevillä tavoin viiniä, silloin jäsenyyttä on syytä harkita. Viininviljely (huomaa kirjoitusasu!) on Euroopan Unionin viinintuottajamaissa maatalouspolitiikkaa.”

 

 

Puoluekokousaloite ja siihen puoluehallituksen esittämä vastausesitys tulivat Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan käsittelyyn – olin aloitevaliokunnan jäsen – minä sekä eräät muut aloitevaliokunnan jäsenet yritimme muuttaa puoluehallituksen päätösesitystä, mutta emme siinä onnistuneet.

 

 

 

teisko.jpg

 

 

Erityisen ponnekkaasti puoluekokousaloitteen hyväksymistä puolusti ja sen hyväksymisen puolesta peukutti aloitevaliokunnan jäsen Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi, mutta jäimme kuitenkin vähemmistöön.

 

 

Aloitevaliokunnan epävirallinen kanta oli, että ”kahden vuoden kuluttua Sotkamon puoluekokouksessa”!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Council Regulation (EC) No 479/2008, Suomi viinintuottajamaiden luetteloon, Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, puoluekokousaloite,

Vetää vakavaksi, jos omakotitalon tonttivuokra kymmenkertaistuu!

Perjantai 25.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tunnettu Caruna-korotuksia suuremmista hinnankorotuksistaan.

 

 

Surkeana esimerkkinä Tampereen hinnankorotuksista on Teiskon alueen joukkoliikennehintojen korottaminen.

 

 

Vuokrasopimuskauden vaihtumisen yhteydessä tapahtuneet tonttivuokrien hinnankorotukset ovat kuulopuheiden mukaan sellaisia, että entiseen vuokrasummaan lisätään yksi nolla summan perään.

 

 

Tietääkseni vuokrankorotukset koskevat niin kerrostaloja, rivitaloja kuin valitettavasti myös omakotitaloja.

 

 

Kerrostaloissa vuokrankorotukset ”leivotaan” yhtiövastikkeisiin, mutta omistusrivitaloissa ja omistusomakotitaloissa vuokrankorotukset omistajat joutuvat maksamaan erillislaskuilla.

 

 

Varmistin viime vuonna maksamamme omakotitalomme tonttivuokran ja se oli tarkalleen 551,62 euroa.

 

 

Jos viime vuonna maksamassamme tonttivuokrassa pilkkua siirretään yhden numeron verran oikealla, on summa 5.551,62 euroa!

 

 

Ei hymyilytä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tonttivuokrat Tampereella, omakotitalojen tonttivuokrat Tampereella, Teiskon alueen joukkoliikennemaksujen korottaminen, Caruna, Caruna-korotukset, Caruna-hinnankorotukset,

Keskusta lähti yksimielisenä Juha Sipilän hallitukseen

Perjantai 29.5.2015

Puoluevaltuusto on Keskustan ylin päättävä elin puoluekokousten välillä.

 

 

Olin mukana Keskustan puoluevaltuuston varajäsenenä, kun se kokousti Helsingissä 27.5.2016 yhdessä Keskustan eduskuntaryhmän kanssa ja päätti lähtemisestä Juha Sipilän hallitukseen.

 

 

Teimme yksimielisen päätöksen osallistumisesta Juha Sipilän johtamaan hallitukseen.

 

 

Päätös oli odotettu, sillä Keskusta sai huhtikuun eduskuntavaaleissa selkeän vaalivoiton ja puoluevaltuusto sekä eduskuntaryhmä päättivät yksimielisesti ottaa vastuun kannettavakseen.

 

 

 

 

sc1

 

 

Kokouksemme aluksi nautimme lounaan ja sen aikana saimme tutustua uunituoreeseen asiakirjaan:

”Ratkaisujen Suomi – Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta”.

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia kokoustunnelmista:

 

 

 

 

sc2

 

 

Agrologikollegat ja kansanedustajat  Lasse Hautala sekä Arto Pirttilahti ruokailivat samassa pöydässä kanssani.

 

 

 

 

sc3

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen ja Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

 

 

 

 

sc4

 

 

Matleena Mikkonen, Raija Moilanen ja Antti Juva – kaikki Tampereelta!

 

 

 

 

sc5

 

 

Tuleva ministeri Annika Saarikko.

Tuntuuhan se mukavalta, kun Suomen suurimman puolueen varapuheenjohtaja ja tuleva ministeri läpsäisee ohikulkiessaan olkapäälle ja sanoo: "Hei Esko!"

 

 

 

 

sc6

 

 
Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Hämeenkyröstä.

 

 

 

 

sc7

 

 

Tapani Murtoo Punkalaitumelta ja Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen Ylöjärveltä.

 

 

 

 

sc8

 

 

Raija Moilanen ja kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

 

 

sc9

 

 

Kaksi Juhaa - ministereitä molemmat!

 

 

 

 

sc10

 

 

Visio: Suomi 2025 – yhdessä rakennettu.

 

 

 

 

sc11

 

 

Kysyin Paavo Väyryseltä, että onko hänen 20.000 herukkapensaassaan jo näkynyt pölyttäjiä?

”Ei vielä kovin paljon”, vastasi Paavo.

 

 

 

 

sc12

 

 

Raija Moilasen puheenvuorossa oli monia kysymyksiä, joihin puoluejohto vastasi.

 

 

 

 

sc13

 

 
”Esittäisin, että suhtautuisitte hallitukseen menemiseen myötäsukaisesti…”

 

 

 

Ja mehän suhtauduimme siten kuin puheenjohtajamme esitti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan puoluevaltuusto, Keskustan eduskuntaryhmä, Juha Sipilä, Keskustan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous,

Connemararuuna Paawo vauhdittaa Keskustan kansanedustajaehdokas Timo Hanhilahden matkaa Arkadianmäelle

Maanantai 16.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain viime lauantaina seurata, kun Keskustan tamperelainen eduskuntavaaliehdokas Timo Hanhilahti ja Viitaniemen Ratsutilan connemararuuna Paawo kyyditsivät lapsia Tampereella Lielahden Citymarketin paikoitusalueella.

 

 

 

 

paawo1

 

 

Connemara-hevosrotu on kotoisin länsi-Irlannista Connemaran alueelta – connemara-hevonen on suurikokoinen poni.

 

 

Connemarat ovat koko perheen hevosia ja niiden kookkaan koon ansiosta ne sopivat myös aikuisten ratsastamiseen.

 

******************

 

 

Vuonna 1996 syntynyt connemararuuna Paawo kertoo itsestään näin:

 

 

”Olen melkein teini-iän ohittanut harmaantunut harrasmies. Olen asunut koko ikäni Viitaniemen Ratsutilalla Teiskossa ja hyvin olen viihtynyt.

 

Rakasta syömistä yli kaiken ja mielestäni pieni pyöreys korostaa komeuttani. Siitä huolimatta on kivaa olla töissäkin ja esteiden hyppäämisestä innostun erityisesti!

 

Työnkuvaani kuuluu antaa ihmisille elämyksiä hevosen selässä ja opettaa heitä tekemään meidän kanssa yhteistyötä.

 

Tule Sinäkin kokeilemaan!”

 

 

*****************

paawo2

 

 

Kaikesta näkee, että Tampereen ex-apulaispormestarin ja Keskustan kansanedustajaehdokas Timo Hanhilahden yhteistyö Paawon kanssa sujuu hyvin.

 

 

 

 

paawo3

 

 

Oli helppo havaita, että Paawon saapumista Lielahden Citymarketin paikoitusalueelle odotettiin - varustautuminenkin oli kohdallaan eli yhteinen ratsastuskypärä!

 

 

 

 

paawo4

 

 

Paawolla ratsastaminen on turvallista, sillä mukana on aina kaksi avustajaa!

 

 

 

 

*******************

 

 

Kuulin luottamuksellisen tiedon, että Paawo tarjoaa ilmaisia ratsastuspalvelujaan Tampereella taas lauantaina 21.3.2015 – kannattaa seurata kansanedustajaehdokas Timo Hanhilahden nettisivuja ja hänen facebook-sivujaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: connemara, connemaraponi, connemara-hevonen, connemara-hevonen Paawo, Timo Hanhilahti, kansanedustajaehdokas Timo Hanhilahti, Viitaniemen Ratsutila, Teisko, Viitaniemen Ratsutila Teisko,

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

Tiistai 25.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lähetin Aamulehden ”Lukijalta”-palstalle tarjoamani jutun lehdelle 16.2.2014.

 

Juttuni koski Tampereen kaupungin päätöstä, jolla se on luopumassa Teisko-Aitolahti –alueella yksityisteiden valaistuksesta ja siirtämässä vastuun tiekunnille.

 

Aamulehti julkaisi juttuni eilen eli 24.2.2014.

 

teisko-aitolahtivalaistus

Alla kirjoitukseni teksti:

 

 

*****************

 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

 

Tampereen kaupunki on luopumassa yksityisteiden valaistuksesta pohjoisella suuralueellaan.

 

Asia on harmillinen alueen asukkaille, mutta Tampereen päätös on suuri palvelus niille, jotka vastustavat Suur-Tampereen syntymistä.

 

Päätös osoittaa, että Tampereen kaupungin päättäjiltä ei heru pienintäkään myötätuntoa niille, jotka asuvat hieman etäämmällä suunnitellusta ratikkareitistä.

 

Suunnitelmassa ei ole kysymys säästöistä vaan siitä, että päättäjät haluavat sulkea sivummalla asuvat kaikkien palvelujen ulkopuolelle.

 

Tampereen kehyskuntien ei kannata asettaa hyvää palvelukykyään ja taloudellista asemaansa kyseenalaiseksi, sillä kuntaliitos toisi niille ainoastaan ongelmia ja palvelujen karsimista.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

**************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Tampereen kaupungin suunnitelmilla luopua Teisko-Aitolahti -alueella yksityisteiden valaistuksesta on kauaskantoisia vaikutuksia

Keskiviikko 19.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut, että se luopuu Teisko-Aitolahti – alueella sijaitsevien yksityisteiden valaistuksesta ja luovuttaa yksityisteiden valaistuksen tiekuntien huolehdittavaksi.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys ry jättivät Tampereen kaupungille asiaa koskevan muistuksen 16.2.2014.

 

 

Muistutuksemme kuuluu näin:

 

***********

 

 

MUISTUTUS

ASIA: Aitolahti - Teisko alueella olevien yksityisteiden tievalaistuksen luovuttaminen tiekunnille.

 

Tehdyn katusuunnitelman mukaan kaupunki on luovuttamassa yksityisteiden tievalaistuksen tiekuntien hoidettavaksi. Mikäli tiekunnat eivät ota valaistusta hoitoonsa ja omistukseensa, kaupunki purkaa kustannuksellaan tievalaistuksen suunnitelluilta alueilta.

Keskustan Teisko - Aitolahti paikallisyhdistys käsitteli kokouksessaan asiaa ja haluaa antaa suunnitelmasta muistutuksen.

Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa. Suunnitellulla toimenpiteellä asetetaan kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Kaupungin tulee kohdella asukkaitaan tasavertaisesti. Valaistuksella on erittäin suuri merkitys alueen liikenneturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden takaamisessa. Syksyn ja talven pimeänä aikana tarvitaan katuvalaistusta, jotta kulkeminen olisi turvallista ja ylipäätään mahdollista. Koska valaistukset ovat pääosin risteysalueilla, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, mikäli valaistusta ei ole.

Suunnitelmassa olevien valopisteiden määrä (238 kpl) on noin 0,06 % kaupungin koko katuvalaistuksesta. Vuosikustannukset näistä ovat n. 20 000 euroa sisältäen energian ja kunnossapidon. Kustannuserän tuoma liikenneturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden hyöty on huomattavasti suurempi kuin poistosta saatava säästö.

Tiekuntien kanssa ei ole neuvoteltu ennen suunnitelmien nähtäville asettamista.  Suunnitelma koskee 19 tiekuntaa.  Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa valaistusta hoitaakseen kustannussyistä. Valaistuksen uusiminen nykyisten valaisintyyppien muuttuessa laittomiksi, liittymät ja uudet keskukset joillakin alueilla ovat liian merkittävä kustannuserä pienille tiekunnille. Valaistuksen katsotaan olevan myös veroista kerättyä vastinetta alueella.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulisi kustannussäästöjä kartoittaa muualta.

Esitämme, että kaupunki luopuu suunnitelmasta yksityisteiden katuvalaistuksen luovuttamisesta tiekunnille tai ainakin siirtää ratkaisun tekoa ja neuvottelee yhteistyössä tiekuntien kanssa sopivasta ratkaisusta yksityisteiden valaistuksen hoitamiseksi.

 

Teiskossa 16.2.2014

Keskustan Teisko - Aitolahden py. ry          Keskustan Tampereen kj. ry

pj. Jorma Kuitunen                                           pj. Esko Erkkilä

 

***********

 

Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että Tampereen kaupungin tekemällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä se merkitsee selkeää linjanvetoa  Suur-Tampereen muodostumista vastaan.

 

Teisko liittyi Tampereeseen vuonna 1972 ja Aitolahti jo vuonna 1966.

 

Kuntaliitosten jälkeen Tampere on jättänyt Aitolahden sekä Teiskon alueet takamaakseen ja keskeiset päättäjät suhtautuvat Teiskoon sekä Aitolahteen väheksyvästi, suorastaan vihamielisesti.

 

Kannattaa todeta, että Teiskon sekä Aitolahden alueilla Keskustalla on puolueista suurin kannatus!

 

Nyt suunnitteilla oleva yksityisteiden valaistuksesta luopuminen on uusin esimerkki Teiskon ja Aitolahden alueiden sortamisesta.

 

Asia on hankala Teiskon ja Aitolahden asukkaille, mutta antaa Tampereen kehyskunnille eli Kangasalle, Lempäälälle, Vesilahdelle, Nokialle, Pirkkalalle sekä Ylöjärvelle selkeän viestin, että niiden ei pidä edes harkita kuntaliitoksia Tampereen kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Jorma Kuitunen, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Ovatko raitiotiehankkeen linjausvaihtoehdot ennenaikaista ryntäilyä hankkeen puuhaajilta?

Torstai 11.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla oli aprillipäivän iltaan saakka kysely, jossa tiedusteltiin raitiotiereitille vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan:

  • Kaleva; Sammonkatu vai Teiskontie ja Kissanmaankatu
  • Keskustan itäosa; Itsenäisyydenkatu vai Kalevantie
  • Pispalan kannas; Paasikiventie vai Pispalan valtatie.

Pidän kyselyä ennenaikaisena, sillä ensiksi pitäisi rauhassa päättää, että lähdetäänkö Tampereelle puuhaamaan raitiotietä.

 

Vastasin toki kyselyyn, mutta eri kysymysten kohdalla toin esille hankkeen kustannusvaikutukset ja niiden selvittämisen tärkeyden.

 

Raitiotiehanke on osamaksua Vihreille siitä hyvästä, että he näyttävät vihreää valoa rakennusliikkeille ja kokoomuksella Rantaväylän tunnelin rakentamisesta.

 

Jos Rantaväylän tunneli jää rakentamatta, on aiheellista kysyä, että saavatko Vihreät siitä huolimatta heille luvatun ”hyvän”.

 

Asun sellaisella alueella Tampereella, että tuskin koskaan tulen tarvitsemaan nyt suunniteltua pätkäraitiotietä. Kaltaisiani tamperelaisia on lukemattomia.

 

Oletan, että kiivaimpia raitiotien kannattajia ovat henkilöt, jotka perin vähän tuovat Tampereen kaupungin kassaan verotuloja. Toisten rahoilla on helppo vaatia kaikenlaista!

 

Esitän, että Tampereella laaditaan kattava suunnitelma bussi-, lähijuna- ja mahdollisen raitiotieverkoston yhteensovittamisesta, jossa huomioidaan myös henkilöautoliikenteen kehittämismahdollisuudet.

 

Suunnitelma pitää ulottaa kattamaan myös Tampereen itsenäiset ympäristökunnat, sillä Tampere tarvitsee talousongelmissa kärvistellessään entistä enemmän yhteistyötä itsenäisten kehyskuntien kanssa. Liikenneolosuhteiden kehittäminen on tässä työssä keskeinen yhteistyöalue.

 

Olen saanut ”lunta tupaan”, kun olen ollut samaa mieltä monien keskeisten asiantuntijoiden kanssa siitä, että Tampereen raitiotiesuunnitelma kustantaa suuruusluokkaa 500 – 700 miljoonaa euroa. Pidän parinsadan miljoonan kustannusarviota haihatteluna ja osoituksena siitä, että talouden lakeja ei tunneta.

 

Kustannusarviossa pitää yhden hassun raideparin lisäksi huomioida ne linjat, jotka on viisasta rakentaa mahdollisen raitiotielinjaston osasiksi. Kalusto-, terminaali- ja henkilöstökustannukset pitää jo alustavassa selvittelyssä kartoittaa paremmin kuin nyt ollaan tekemässä.

 

Alustavassa suunnittelussa ei ole sanalla käsitelty mahdollisen raitiotiesysteemin yritysmuotoa eikä sitä, että onko kyse Tampereen kaupungin omasta tuotannosta vai heitetäänkö mahdollinen ”raitiotieyritys” markkinavoimin raadeltavaksi.

 

Asukasdemokratian näkökulmasta raitiotieyrityksen pitäisi kuulua Tampereen kaupungin oman tuotannon piiriin, sillä kunnallinen, mutta yhtiöitetty toteutustapa olisi demokratian irvikuva.

 

Tiedän, että itsenäisten kehyskuntien mukaantulo merkitsee yhtiöittämispeikon vaanimista nurkan takana, mutta homma pitää pystyä estämään ilman yhtiöittämistä.

 

Vastasin toki konsulttiyritys Ramboll´n kyselyssä myös reittivaihtoehtoihin ja valitsin TAYS:n ja tulevan Kannen kautta Pispalan valtatietä pitkin kulkevan linjausvaihtoehdon.

 

TAYS:n ja Kannen kautta kulkevien linjausvaihtoehtojen perusteet ovat itsestään selvyyksiä ja Pispalanvaltatien valitsin Tipotielle kohoavan uuden sosiaali- ja terveysaseman vuoksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pikaraitiotie, pikaraitiotiehanke, Sammonkatu, Teiskontie, Kissanmaankatu, Itsenäisyydenkatu, Kalevantie, Paasikiventie, Pispalanvaltatie, Tipotie, Pyynikin sosiaali- ja terveysasema,

Elinkeinojen kehittäminen laiminlyödään kuntaliitoksen tapahduttua

Keskiviikko 2.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kalajoki, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala ja Haapavesi olisivat ministeri Virkkusen kuntakartalla tulevaisuudessa yhtä kuntaa.

 

Olen työurani alkuvaiheessa liikkunut työkseni kaikkien näiden kuntien – osa on nykyisin kaupunkeja – alueella. Työnantajani Ylivieskaan rakentama uusi rehutehdas ja sen raaka-ainehankkinnoista vastaaminen saivat aikaan sen, että sain liikkua mm. Kalajokilaaksossa tiiviisti vielä 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.  Tunnen juttuni alussa mainitsemani kunnat, niiden keskinäiset suhteet, yhteiset voimavarat sekä myös keskinäiset jännitteet.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli tuntee mainitut kunnat minua paremmin ja hän käsittelikin niiden kehittymistä taannoisessa MSL-Tampereen järjestämässä kuntaseminaarissa.

 

Tapani Tölli, jota monet puoluekantaan katsomatta pitävät Suomen parhaana kunta-asiantuntijana, mainitsi Kalajokilaaksosta kaksi onnistunutta hankekokonaisuutta, jotka eivät olisi toteutuneet, jos ministeri Virkkusen nyt haahuilema kuntakartta olisi ollut voimassa.

 

Töllin mainitsemat hankekokonaisuudet ovat Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuus ja Nivalan Teollisuuskylä –hanke.

 

Tunnen toki Nivalan, mutta Nivalan Teollisuuskylä Oy:n tunnen ainoastaan nettitutkailun perusteella.

 

Sitäkin paremmin tunnen Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuuden. Olen ex-kuntaministeri Töllin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän totesi, että osana suurkuntaa Kalajoen Hiekkasärkkiä ei koskaan olisi toteutettu nykyisenkaltaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Omaan kokemusta, kun totean, että Kalajoen Hiekkasärkät sekä siihen läheisesti liittyvä Kalajoen Satama ovat Kalajoen kaupungin silmäterä ja aikaansaannos, joita ei olisi olemassa, jos ministeri Henna Virkkusen kuntakartta olisi ollut todellisuutta. Niitä ei olisi olemassa ja niitä ei olisi kehitetty, jos Kalajokilaakson mammuttikuntaa olisi johdettu Ylivieskasta – kaikki kunnia kuitenkin ylivieskalaisille.

 

Ajatukseni palasivat Tapani Töllin esittämiin seikkoihin, kun jokin aika sitten olin tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Teiskon elinkeinoelämän näivettymisestä Tampereeseen liittymisen jälkeen.

 

Teiskon kanssa saman kohtalon on nyt kokemassa synnyin-, maatila- ja mökkikuntani Viljakkala, kun se liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkalassa viimeinen oli jo sammuttamassa valot, kun Jämijärven Osuuspankki päätti huhtikuussa 2012 avata siellä pankkikonttorin.

 

Tämän kirjoituksen ”opetus” on se, että itsenäiset kunnat ovat ainoita, jotka huolehtivat alueiden elinvoimaisuudesta ja se tapahtuu alueiden elinkeinoelämää tukemalla sekä sitä aktivoimalla.

 

Ministeri Virkkusen haahuilemat suurkunnat unohtaisivat haja-asutusalueiden kehittämisen ja keskittäisivät toiminnot muutamaan kivikylään.

 

Niin ei saa päästää tapahtumaan, vaan on huolehdittava koko Suomen pitämisestä elinvoimaisena!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapani Tölli, Kalajokilaakso, Kalajoen kaupunki, Kalajoen Hiekkasärkät, Kalajoen Satama, Nivalan Teollisuuskylä, Teisko, Jämijärven Osuuspankki, Viljakkala,

Ostaisitko Tampereella Rosendalh´ssa Pirkanmaan kuntakuulemistilaisuuden tussaroineilta kokoomuslaisilta käytetyn auton?

Torstai 8.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntalahtaukseen erikoistuneen ministeri Henna Virkkusen vetämä ”kuntakuulemistilaisuuskierros” eteni eilen Pirkanmaalle.

 

Pirkanmaalaiskuntia ”kuultiin” Hotelli Rosendahl´ssa.

 

Tilaisuuden piti alkaa klo 8.30, mutta ministeri Henna Virkkusen (kokoomus) tamperelainen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (kokoomus) ei osannut tilaisuuden ilmoitettuun alkamisaikaan paikalle. Ihmettelen Ikosen harharetkiä, sillä minäkin olen tiennyt kuntakuulemispaikan jo ainakin kuukauden! Eikö tamperelainen valtiosihteeri osaa kulkea kotikaupungissaan?

 

Tilaisuuden alkaminen viivästyi merkittävästi – erityisen turhauttavaa se oli niille kansalaisille, jotka olivat valmistautuneet katselemaan ja kuuntelemaan tilaisuutta internetin välityksellä.

 

Olin yksi niistä, jotka netin ääressä odottivat arvoisaa valtiosihteeriä saapuvaksi Rosendahl´iin, mutta turhaan.

 

Valtiosihteeri Ikosen tussarointi oli ehkä lopulta hyvä, sillä sen vuoksi kuntaministeri Henna Virkkunen joutui avaamaan tilaisuuden.

 

Virkkusen ensimmäiset sanat olivat tyrmäävät, sillä hän toivotti vain tamperelaiset tervetulleiksi tilaisuuteen!

 

Yleisö buuasi vahvasti, sillä paikalla oli ainoastaan 15 tamperelaista, kun kaikilla muilla pirkanmaalaiskunnilla oli paikalla 10 edustajaa kuntaa kohti!

 

Virkkusen ennakkovalmistautuminen oli nollan luokkaa ja hän joutuikin läsnä olleiden buuauksen vuoksi aloittamaan puheensa uusilla nuoteilla.

 

Valtiosihteeri Ikonen saapui aikanaan paikalle ja hänen seuraava mokansa olikin jo odottamassa.

 

Juontaessaan Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult`n (SDP) puheenvuoroa Ikonen kutsui Petäkoski-Hult´a Petäjäkoski-Hult´ksi.

 

Ymmärrän Petäkoski-Hult´n närkästymisen, sillä se on minullekin hyvin tuttu tilanne.


Lukemattomat ovat ne kerrat, kun nimeäni on väännelty Erkki Eskolaksi. En osaa arvostaa henkilöä, joka vääristelee muiden nimiä. Vääristely kertoo paljon vääristelijästä – hän ei ole perehtynyt kanssaeläjäänsä edes sen vertaa, että osaa hänen nimensä.

 

Pidän valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen nimisekoilua valitettavana.

 

Kokoomuslaisten hässäköinnin lisäksi myös opetusministeri Jukka Gustafsson (SDP) ”kunnostautui” Teiskon ja Aitolahden kuntaliitosten onnistumisen vääristelyllä.

 

On nostettava hattua opetusministerin puoluetoveri Tuula Petäkoski-Hult´lle, joka oikaisi Gustafsson´n virheellisen viestin.

 

Pienet asiat ratkaisevat, että onko henkilö luotettava ja voidaanko hänen toimiinsa luottaa. Mokaaminen jonkun mielestä pienissä asioissa ei ole vakavaa, mutta...


...minä olen toista mieltä.


Täsmällinen saapuminen palaveripaikalle,  läsnäolijoiden kunnioittava puhutteleminen, yhteistyökumppaneiden nimien muistaminen ja totuudessa pysyminen ovat perusteita, joilla arvioidaan henkilön ja erityisesti julkisuuden henkilön luotettavuutta. 


Suomessa on tapana henkilön luotettavuuden ja uskottavuuden toteamiseksi kysyä, että uskaltaisitko ostaa tältä henkilöltä käytetyn auton.

 

Vastaan omalta osaltani Virkkusen, Ikosen ja Gustafsson´n kohdalla kun totean, että en uskaltaisi ostaa heiltä käytettyä autoa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henna Virkkunen, ministeri Henna Virkkunen, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, Tuula Petäkoski-Hult, Jukka Gustafsson, Teisko, Aitolahti,

Karhen, Nisun ja Väinänperän kyläkirpparisuunnistuksella Viljakkalassa tapasi hienoja pihoja, silmää hiveleviä maisemia ja mukavia kyläläisiä

Sunnuntai 7.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksen toinen vaihe eli Karhen, Nisun ja Väinänperän alueen tapahtuma toteutettiin lauantaina elokuun 6. päivänä.

 

Kohteita oli yhteensä 15 ja ehdimme käydä neljällätoista ”rastilla”.

 

Kokemus oli hieno, sillä sen aikana tapasi paljon vanhoja tuttuja ja ”löysi” sukulaisia, näki hyvinhoidettuja pihoja ja sai avarrettua mielikuvaansa synnyinseudustaan. Myös pientä kaupantynkää tuli tehtyä.

 

Itsellä on nurkat väärällään tarpeetonta ja hieman tarpeellistakin tavaraa, joten kaupankäynti jäi väkisinkin sivuosaan. Jokunen lelu ja palapeli sentään siirtyi auton takakonttiin.

 

Mielenkiintoisten keskustelujen lisäksi kierroksen parasta antia olivat erilaiset vinkit pihan uusista kasveista ja tuttujen kasvien uusista kasvatustavoista.

 

Jokunen kuva kertoo ehkä parhaiten kierroksen etenemisestä:

 

 

pict1046.jpg

 

Anneli ja Yrjö Kivimäen pihassa on panostettu humalakasvustoon ja sen esilletuontiin.

 

Humalat kasvavat parin neliön alalla keskellä nurmikkoa, jotta ne pääsevät oikeuksiinsa. Kasvuston tukena on viisi todella pitkää seivästä. Hieno idea ja toteutuu meillä ehkä jo ensi kesänä. Kiitokset ideasta!

 

 

pict1049.jpg

 

Kyrönlahdentien varrella lähellä Karhen koulua sijaitsevalta terassilta avautuu mahtava näköala Karhejärvelle. On etuoikeus saada asua näiden maisemien keskellä.

 

 

pict1052.jpg

 

Teiskonlahden karjatila oli eräs kirpparikohde. Tilan lehmien rantalaidun on ainakin ihmissilmin katseltuna todellinen maalaisidylli.

 

 

pict1050.jpg

 

Mukana olleet 5- ja 4-vuotiaat pojantyttäret ihmettelivät erään lehmän vaivalloista kulkemista juomapaikalle. Kyseessä saattoi olla ns. satatonnari, sillä utareet ainakin antoivat siitä viitteitä. On selvää, että noin mahtavat utareet tekevät kulkemisesta "vaivalloisen" näköistä!

 

 

pict1053.jpg

 

Päivi Weckström´n emännöimän maatilan koristuksena olivat vanhojen kovapyörärattaiden pyörät ja niiden väliin akselin varaan rakennettu kukka-asetelma. Hieno idea ”pihasisustukseen” sekin!

 

 

pict10602.jpg

 

Pyöröpaalit on yleensä kerätty pellon laidalle, mutta kumpuilevassa peltomaisemassa ne ovat ”syntypaikoilleen” jätettyinä eräänlainen tilataideteos!

 

 

pict1062.jpg

 

Marina Mironoff´n yksityinen tsasouna tarjosi hengellisen levähdyspaikan kiireiselle kirppariväelle. Harras ja hiljentävä kokemus.

 

 

pict1066.jpg

 

Jukka Niittyojan rastilta kahdella eurolla tytöille hankittu ilmapatja joutui heti ”setämiehen” kokeilemaksi – hyvin pelitti!

 

Kiitokset kyläkirpparisuunnistuksen järjestäjille ja ”rastipaikkojen” isännille sekä emännille! Kokemus oli hieno – on harkittava, että josko ensi vuonna liittyisi rastiporukkaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Karhe, Nisu, Väinänperä, kyläkirpparisuunnistus, Teiskonlahti, Niittyoja, Anneli ja Yrjö Kivimäki, Päivi Weckström,

Suomen Jääkärimuseo - tutustumisen arvoinen kohde Kortesjärvellä

Keskiviikko 28.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen jääkäriliikkeen vaiheista kertova museo - Suomen Jääkärimuseo - sijaitsee pienessä etelä-pohjalaispitäjässä Kortesjärvellä. Kortesjärvi on kuntamuutosten pyörteissä yhdistynyt Kauhavan kaupunkiin, joten juridisesti Suomen Jääkärimuseo sijaitsee nykyisin Kauhavalla.

 

Olen suunnitellut tutustuvani Suomen Jääkärimuseoon jo vuosikaudet, mutta sain toteutettua suunnitelmani vasta heinäkuussa 2010.

 

Tutustuminen kannatti, sillä museokäynti antoi paljon lisätietoa isänmaamme vaiheista.

 

Jääkäriliike alkoi vuonna 1915, vaikka ensimmäiset neuvottelut asian tiimoilta käytiinkin jo edellisvuonna.

 

Kortesjärveltä jääkäriliikkeeseen lähti mukaan 39 paikkakuntalaista ja se oli pitäjän asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko maassa. Tämä on syy, miksi Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärvellä!

 

Jääkärit siirtyivät Suomesta Saksaan kevareitten kautta ja eräs kevareista sijaitsi Kortesjärvellä. Kortesjärven kevari oli nimeltään Suomelan Kevari ja mm. Suomen viimeisin elossaollut jääkäri, kenraali Väinö Valve käytti siirtymisessään Suomelan Kevaria.

 

Kenraali Valveella on Suomen Jääkärimuseossa oma perinnehuone ja sen tiimoilta tässä blogissa myöhemmin oma juttunsa.

 

Jääkärimuseossa on pitäjäkohtainen luettelo koulutukseen lähteneistä jääkäreistä. Tarkistin luvut eräiden paikkakuntien osalta. Lähtijöistä tamperelaisia oli 31, messukyläläisiä 2 ja teiskolaisia 1, joten nykyisen Tampereen alueelta jääkäreitä oli yhteensä 34.

 

Viljakkalasta jääkäreitä oli 2 ja Hämeenkyröstä samoin 2.

 

Jääkärit saivat koulutusta Lockstedt`n leirillä ja sotakokemusta he hankkivat Saksan itärintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau-Kekkaussa ja Schmardenissa.

 

Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918 ja vastaanottoparaati järjestettiin Vaasassa seuraavana päivänä. Valkoisten puolella Vapaussotaan osallistui 1.261 jääkäriä.

 

Suomen Jääkärimuseon kustannuksista vastaa Kauhavan kaupunki, johon Kortesjärven kunta on yhdistynyt.

 

Suomen Jääkärimuseon osana on kenraali Väinö Valveen huone sekä olympiavoittaja Toivo Loukolasta kertova nurkkaus. Valveesta ja Loukolasta näillä sivuilla myöhemmin.

 

Toivon, että monet suomalaiset vierailisivat Suomen Jääkärimuseossa, sillä jääkäreiden toiminta on luonut perustan itsenäisen Suomen kehittymiselle.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Jääkärimuseo, Kortesjärvi, Kauhava, Suomelan kevari, Locstedt, jääkäriparaati, jääkärikenraali, Väinö Valve, Toivo Loukola, Tampere, Messukylä, Teisko, Viljakkala, Hämeenkyrö,