Tammisunnuntain merkitys ei saa unohtua

Maanantai 30.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tammisunnuntaita vietetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista sunnuntaina tammikuun 27. päivänä 1918.


Katsotaan, että Tammisunnuntaista alkoi Suomen Vapaussota.


Tammisunnuntain viettäminen on vilkkainta Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Tampereen Tuomikirkossa vietettiin eilen Tammisunnuntain Kirkkojuhlaa.


Kirkkojuhla alkoi klo 15.00 ja sen järjestäjinä toimivat Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri ry.


Olin mukana Tammisunnuntain Kirkkojuhlassa Tampereen Tuomiokirkossa.

Juhlan aluksi Suomen lippu saapui juhlatilaisuuteen ja se ryhmittyi lippulinnan eteen.

Seurakuntaneuvos ja Peltolammin koulun entinen rehtori Kalevi Nummi luki katkelmia Raamatusta.

Kirkkojuhlan sotilasmusiikista huolehti Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.


Panssarisoittokunta esiintyi Tuomiokirkon lehterillä ja alhaalta näkyi ainoastaan kapellimestarin selkä.


Soittokunta esitti Isä meidän, Pyhiinvaeltajien kuoron sekä Narvan marssin. Narvan marssin kuunteleminen on joka ainoa kerta todellinen juhlaelämys.

Huomaathan lehterikaiteessa osan Köynnöksenkantajat -teoksesta!

Poikakuoro Pirkanpojat esitti Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan ja Finlandian sekä Fredik Paciuksen Suomen laulun. Pirkanpoikien johtajana toimi Jouni Rissanen.

Kirkkoherra Lauri Salmisen puhe oli väkevää sananjulistusta, jossa Tammisunnuntain syntyhetket kerrattiin Kirkkojuhlan yleisölle.


Salminen totesi, että Tammisunnuntain tapahtumista alkanut Vapaussota lunasti Suomen itsenäisyyden pariksi vuosikymmeneksi.

Tammisunnuntain testamenttina kirkkoherra Salminen totesi, että kansakunta tarvitsee keskinäistä yhteyttä, ei eripuraa.

Kirkkojuhlan loppuliturgian suoritti kirkkoherra Esa Eerola.


===

Tampereen Tuomiokirkko on taidemaalari Hugo Simberg´n maalausten merkittävä sijoituspaikka.

Freskon Kuoleman puutarha Simberg on maalannut vuonna 1906 ja se on esillä Tampereen Tuomiokirkon kirkkosalissa.

Tuomiokirkon lehterikaiteessa on Simberg´n fresko Köynnöksenkantajat, jossa 12 poikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Tässä on kuvattuna eräs ruusuköynnöstä kannatteleva poika.

Köynnöksenkantajat -teoksen pituus on 52 metriä.

Hugo Simberg´n hyvin tunnettu teos on Haavoittunut enkeli.

Alkuperäinen teos sijaitsee Ateneumissa Helsingissä, mutta Simberg maalasi lähes samanlaisen myös Tampereen Tuomiokirkkoon. Tämä Tampereen teos on alkuperäistä hieman suurempi ja maalauksen tausta on erilainen kuin Ateneumissa olevalla.

Haavoittunut enkeli sijaitsee Tampereen Tuomiokirkon lehterillä.

Tammisunnuntain Kirkkojuhla oli arvokas juhlatilaisuus ja palautti mieleen itsenäisyytemme alkuaikojen vaikean ajanjakson.

Toivon, että myös jälkipolvemme muistavat Tammisunnuntain ja osaavat antaa arvoa itsenäisyytemme varhaistapahtumille.

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-