Yrjö Jylhä sai ylennyksen kapteeniksi vasta Talvisodan Taipaleenjoen taistelujen jälkeen

Maanantai 27.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti päässyt käymään Taipaleenjoen taistelupaikoilla ja sen vuoksi olikin itsestäänselvyys, että halusin katsojaksi Taipaleenjoki-oopperaan, joka esitettiin…

 

 

…Tampere-talossa 28.11.2021.

 

 

 

Oopperan sävellys on Ilkka Kuusiston ja tekstit Panu Rajalan.

 

 

 

 

Oopperan ilmoituksissa ja käsiohjelmissa esiintyvät Yrjö Jylhänä oopperalaulaja Jaakko Kortekangas ja Jevgeni Dolmatovskya esittävä Jyrki Anttila.

 

 

Panu Rajalan laatimissa teksteissä tuodaan useastikin esille, että Yrjö Jylhä oli oopperassa kuvattujen Taipaleenjoen taistelujen aikana sotilasarvoltaan luutnantti, mutta ilmoituksissa ja käsiohjelmassa Jylhää esittävällä oopperalaulajalla on kapteenin arvomerkit!

 

*******************

 

Todellisuudessa Yrjö Jylhä ylennettiin luutnantiksi 14.5.1937 ja kapteeniksi hänet ylennettiin vasta 30.12.1941!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syksyn saapuminen tuo aina hieman haikean olon!

Maanantai 19.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Jouduin eilen toteamaan monenkin seikan myötä, että kesä alkaa olla takanapäin ja syksy saapuu.

 

Muutin mökille käytännössä huhtikuulla ja eilisen jälkeen mökkielämäni on tältä vuodelta ohi – toki joitain päiväkäyntejä vielä on, mutta mökkiyöpymiset taitavat olla tältä vuodelta ohi.

 

 

Mitkä olivatkaan ne ”seikat”, joita eilen tein ja valmistauduin syksyyn?

 

 1.    Majajärven yksityistielle asensimme talkootyönä aurauskepit ja se jos mikä kertoo, että kesä on mennyt!

2.    Muutama päivä sitten nostamamme palsternakat saivat eilen hiekkapedin ja se homma on perinteisesti ollut syksyn viimeinen sadonkorjuutyö trekoolikasveille.

3.    Puutarhatyökoneet ovat eiliseen saakka olleet käynnistysvalmiina eri puolilla mökkitonttia, mutta eilen saimme päältä ajettavan ruohonleikkurin, kaksikin työnnettävää ruohonleikkuria ja kaksi puutarhajyrsintä kattojen alle talvilepoon.

4.    Kaksi kastelupumppua irrotin putkistoista ja kuljetin ne talveksi omakotitalomme autotallin lämpimään odottamaan ensi kevättä. Putkitonkihommia oli myös siinä, kun irrotin saunavettä pumppaavan pumpun irti verkostosta.

5.    Perhekuntamme nuorimmainen laulatti lehtipuhallinta ja sai puista pudonneita lehti kokoon paljonkin – lehtikasoihin tulemme kätkemään muutaman ruusun talvea viettämään!

Huomaatte, että ”laiska töitään luettelee”, mutta olen melkoisen tyytyväinen eilisiin saavutuksiimme!

 

 

**********************

 

 

Pieni ilonpilkahduskin eilistä päivää virkisti ja se oli terhakka digitalis eli sormustinkukka, joka on näköjään menettänyt kasvukausirytminsä.

 

*****************

 

Kytken tähän loppuun muistelukseni Aunuksen Kuujärvestä, jossa olen paikallisten mummujen pihassa nähnyt elämäni parhaimmat ja suurimmat sormustinkukat.

 

Runoilija Yrjö Jylhä soti mm. Aunuksen Kuujärvellä ja pidän hänen runostaan ”Laulu Kuujärvestä”!

 

»Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu... siinä mun lauluni taas tukahtuu, siinä mun silmäni taas sumentuu.»

 

 

-Esko Erkkilä-

On harmillista, mutta ilmeisen totta, että Aunus on kuihtuvaa aluetta!

Perjantai 2.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme ajoimme Petroskoista lähettyämme Aunuksen kautta kohti Salmia ja edelleen Käkisalmeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ologna hotellin sisäänkäyntiportaiden vieressä ollutta parsakasvustoa olen aina kademielin katsellut, mutta nyt ei ole syytä olla kademielinen, sillä ennen niin rehevän parsakasvuston paikalla rehottaa saunakukkakasvusto!

 

 

 

 

 

Aunuksessa on jotain merkkejä elämästäkin, sillä paikallinen market on valikoimiltaan oikein kunnollinen ja…

 

 

 

 

 

…sen vieressä sijainneesta kenkä- ja sukkakaupasta ostin kuusi paria oikein laadukkaita sukkia.  Ihmeellistä oli se, että pikkuputiikissa kävi maksuvälineenä Visa-luottokortti ja sukkien hinnatkin olivat oikein kohtuulliset.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jatkoimme matkaamme Aunuksen viljelylakeuksien läpi ja minusta tuntui, että näillä pelloilla on viime vuosina tehty määrätietoista työtä viljelyolosuhteisen parantamiseksi, sillä sarkaojien paikalla olleita pajupuskistoja on kovalla kädellä perattu ja hienoa viljelysmaata ollaan palauttamassa tehokkaan viljelyn piiriin.

 

 

 

**********************

 

Aunuksesta, tai oikeammin Aunuksen Kuujärven kylästä, jossa pääsin taannoin käymään, on mieleeni jäänyt ne kaksimetriset digitaaliskukat, jotka siellä mummujen pihoilla kukkivat. Olivat ne jotain todella hienoa!

 

 

Liitän tämän juttuni lopuksi Yrjö Jylhän vuonna 1942 kirjottaman pitkähkön runon ”Laulu Kuujärvestä”!

 

 

"Oli marssittu Aunuksen teitä

ja taisteltu, tottavie;

tomupilvet peittivät meitä,

jalan alla upposi tie.

 

Oli meitä paahtanut helle,

tuli tykkien kärventänyt,

oli rynnätty lakeudelle,

taas korpeen painuttu nyt.

 

Joka mies oli taas lopen kuitti,

lepotaukoa vartosi vain,

asemekkonsa hiessä uitti,

janon poltteessa taivaltain.

 

Kovin houkutti sammalmättäin

salon siimeessä viileä maa:

hyvä siinä taakkansa jättäin

ois soturin uinahtaa.

 

Mitä silloin äkkiä näimme,

sitä näitkö unissakaan?

Havahduimme ja mykkinä jäimme

yli maiseman tuijottamaan.

 

Niin pehmeä kumpujen kaarre,

niin kummasti kimaltaen

lepäs järvi kuin simpukan aarre

sylis´armaan vehreyden -

 

kylä harmaja niemekkeessä,

kylä heimomme vainotun:

koti siin´ oli silmäimme eessä,

koti ihmisen, sun ja mun!

 

Miten autuas iäti olla,

oi järvi, sun huomassas ois,

miten vilvasta kuutamolla

sinun laineillas lipua pois!

 

Oli kolme veikkoa meitä,

ja me päätimme, koska taas

me marssimme Aunuksen teitä,

laulaa sun kunniaas:

 

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu

pilviä päin kuvastuu...

 

Ja se laulu lyhensi matkaa,

säe toiseen kun liittyi näin.

Piti laulua vieläkin jatkaa

sitä seutua vain ylistäin.

 

Mut kalliit on laulujen lunnaat -

sana suurten runoilijain -

ja sen tuntevat Karjalan kunnaat

läpi aikain katoavain.

 

Tyly kohtalo, valtias jäinen

sitä meille sallinut ei:

tulitaistelu ensimmäinen

ne veikot, ne laulajat vei.

 

Jäin yksin kolmesta meistä,

jäi kesken laulumme tää;

en lohtua saa säveleistä,

ja kesken se iäksi jää.

 

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu -

siinä mun lauluni taas tukahtuu,

siinä mun silmäni taas sumentuu."

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuujärven mummojen digitalikset

Lauantai 5.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Sormustinkukka eli digitalis on upeimpia puutarhakukkia.

 

 

Olen vaihtelevalla menestyksellä kasvattanut sormustinkukkia – tänä vuonna varsin heikolla menestyksellä.

 

 

 

Tässä pari esimerkkiä tämänkesäisestä onnistumisesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

*********************

 

 

 

Löysin jostain laatikonpohjalta sormustinkukan siemeniä, jotka olen joskus ostanut Venäjältä.

 

 

 

 

 

 

Nyt on ajankohtaista kylvää noiden siemenpussien sisältö sellaiseen paikkaan, jossa ensi kesänä haluaa kasvavan sormustinkukkaa.

 

 

 

**************

 

 

 

Komeimmat sormustinkukat olen nähnyt Aunuksessa Kuujärven kylässä, jossa ne kasvoivat jopa kahden metrin korkuisina mummujen pihoilla.  Todella hieno näky!

 

 

 

Yrjö Jylhä soti Kuujärvellä ja hän on kirjoittanut hienon runon Kuujärvestä:

 

 

”Kuujärven kunnaat,

Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu…”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräät tamperelaiset kulttuurivaikuttajat ovat saaneet viimeisen leposijansa Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyydestä

Maanantai 22.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla 18.8.2016 oli onnistunut aktiviteetti, vaikka etukäteen vastuuhenkilömme kanssa opastuksen sopinut opas pettikin meidät ja oli unohtanut koko jutun.

 

 

Kiitokset Tampereen seurakuntien henkilöstölle, joka pelasti sen mitä pelastettavissa oli eli he toimittivat meille kartat, joista ilmeni eräiden merkkihenkilöiden haudat Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

 

 

Kalevankankaan hautausmaan pääportti sijaitsee osoitteessa Hautausmaankatu 5.

 

 

Eräiden tamperelaisten kulttuurihenkilöiden haudat sijaitsevat lähellä hautausmaan pääporttia ja tässä näistä haudoista muutama kuva:

 

 

 

 

 

Juice Leskinen 1950 – 2006.

 

 

Hautamonumentin on veistänyt taiteilija Timo Hannunen. Mustasta graniitista tehty monumentti on kaksi metriä korkea ja painaa noin neljä tonnia.

 

 

 

 

 

Väinö Linna syntyi 20.12.1920 ja menehtyi keuhkosyöpään 21.4.1999.

 

 

 

 

 

Veikko Sinisalo 30.9.1926 – 16.12.2003.

 

 

 

 

 

Runoilija Yrjö Jylhän hauta vaati hieman pidemmän etsimisen, mutta löysin sen kuitenkin.

 

 

Jylhä syntyi 21.7.1903 Tampereella ja kuoli oman käden kautta 30.12.1956 Turussa.

 

 

Yrjö Jylhän runo ”Kaivo” on lempirunoni ja olen kerran päässyt käymään Taipaleenjoen taisteluiden takamaastossa sijaitsevalla kaivolla.

 

 

 

************

 

 

Useiden merkkihenkilöiden hautoja jäi minulta 18.8.2016 löytämättä ja se onkin lähiaikojen haasteenani, jotta pääsisin käymään niillä.

Täytyy luonnollisesti muistaa, että jokainen mm. Kalevankankaalle haudattu on tasavertainen sinne ja muille hautausmaille haudattujen kanssa, sillä kenenkään käärinliinoissa ei ole taskuja, joihin voisi taltioida maallisen vaelluksen aikana kerättyjä omaisuuksia tai täällä ansaittuja esim. taiteellisia ansioita!

 

-Esko Erkkilä-

Hyvästi Kirvesmäki!

Keskiviikko 15.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti ainakin itsekseni todennut, että ajoittain pitäisi ehtiä penkomaan tavaransa perinpohjin, sillä silloin aina löytää kadoksissa olleita mielenkiintoisia tavaroita.

 

Meillä muutettiin eräässä huoneessa kaappijärjestystä ja järjestelyjen yhteydessä paljon papereita meni poltettaviksi, mutta järjestelytyön tuloksena löysin muutaman unhon teillä olleen kirjan.

 

 

 

 

 

 

Mielestäni arvokkain löytöni huoneen kaappijärjestelyissä oli tämä pieni vihkonen eli ”Hyvästi Kirvesmäki!”, valikoima Kiirastuli-teoksen runoja näköispainoksena vuodelta 1954.

 

Tiedän vallan hyvin, että minulla on jossakin myös tuo alkuperäinen ”Kiirastuli”, mutta en tiedä, että missä se nyt on.

 

Omistamani ”Kiirastuli” on joltisenkin arvokas, sillä siinä on Yrjö Jylhän omakätinen kulmikas nimikirjoitus.

***********

 

 

Yrjö Jylhän Kiirastulen runot pohjautuvat hänen Taipaleen lohkolla talvisodan aikana kokemaansa.

 

Vihkoseenkin tallennetuissa ”Kiirastulen syntyvaiheista” –esipuheessa Jylhä taustoittaa Kiirastulen luomistaustaa. Nyt en pysty tarkistamaan, että onko sama esipuhe myös varsinaisessa Kiirastuli-teoksessa.

 

Jylhä toteaa esipuheessa  mm. näin:

 

Koska osakseni tuli kokea sota eräällä sen verisimmällä tantereella – murtumaton Taipaleen rintamahan vaati rykmenteiltään sodan raskaimmat menetykset – olen tuntenut suurimmaksi tehtäväkseni tuoda sanomani itse pääkallonpaikalta. Siellä ehdin jättää jäähyväiset sekä runoudelle että maalliselle elämälle.

 

Viime tammikuussa alkoi henkinen lataus kuitenkin purkautua lyyrillisenä virtana, ja niin syntyivät parissa kuukaudessa sotarunot. Runoilijana olen iloinen löydettyäni ilmaisun niille rintamamuistoille, jotka ovat arimmat haalistumaan. Sillä tapaukset ja kaskut säilyvät mielessä kauemmin kuin perustunnot, joita vain mukana ollut voi sanoin tulkita – mikäli se onnistuu hänellekään. Nämä runot olen ollut velkaa aseveljilleni, sekä kaatuneille että henkiin jääneille, siitä talvesta, josta muodostui elämämme järkyttävä ja unohtumaton välinäytös. Mutta tunnen silti, ettei se velka ole maksettu vielä.

 

Pääsiäisenä 1941

 

Yrjö Jylhä

 

 

Väkevää tekstiä!

 

*********** 

Olen saanut käydä moniaita kertoja Taipaleenjoen taistelupaikoilla ja sen vuoksi tunnen Kiirastulen runot omakseni.

 

 

Ehkä eniten pidän Kiirastuli-teoksen ”Kaivo” –runosta.

 

Olen kerran käynyt tuolla Yrjö Jylhän kuvaamalla kaivolla ja sen vuoksi tunnen runon omakseni.

 

 

Uudelleen löytämässäni vihkosessa on Jylhältä 11 runoa, jotka on julkaistu Kiirastulessa.

 

 

 

 

 

 

 

”Kaivo” –runo on vihkosessa toteutettu siten, että aukeaman vasemmalla puolella on runo painettuna ja…

 

 

 

 

 

 

…aukeaman oikealla puolella on kuva siitä tekstistä, jonka Jylhä on omakätisesti kirjoittanut.

 

 

Jylhä on päivännyt ”Kaivo” –runon syntyneeksi 28. I . 41 eli tammikuun 28. päivä 1941.

 

 

 

En tässä toista Kaivo-runon sanoja, sillä ne löytyvät vaikkapa siitä blogikirjoituksesta, jonka laadin tälle saitille 6.9.2009.

 

Kirjoitukseni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä kaivolla”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Taipaleenjoki - Tuonelanjoki

Keskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.

 

Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.

 

Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.

 

Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.

 

 

 

 

 

Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle.

Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka.

Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat.

Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.

 

 

 

 

 

Katse kohti ylävirtaa.

Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.

 

 

 

 

 

Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä.

Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä.

Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.

 

 

 

 

Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä.

Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!

 

 

 

 

Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle!

*******

 

Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.

Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki.

Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan.

*******

Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä.

Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.

 

 

On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera "Taipaleenjoki" esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla myös ensi kesänä - kannattaa mennä katsomaan!

Maanantai 7.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera Taipaleenjoki jatkuu Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä.

Näin on hyvä, sillä esitys jäi monilta viime kesänä näkemättä.

Olin viime kesänä katsomassa ennakkonäytöksen ja voin todeta, että esitys on kokemisen arvoinen.

Laadin kokemuksestani jutun näille sivuille 17.6.2010. Sen on tapani mukaan hieman pitkä, mutta uskallan liittää sen tämän kirjoituksen lopuksi.

Oopperan taiteellinen toteutus on samojen henkilöiden hoidossa kuin kantaesitysvuonna, mutta roolijaossa tulee tapahtumaan merkittävä muutos.

Yrjö Jylhän Kirsti-vaimoa esitti viime kesänä sopraano Helena Julkunen, mutta tänä vuonna sen esittää tunnettu sopraano Mari Palo!

Minulla on kuuluisesta sopraanosta mukava henkilökohtainen muisto.

Mari Palon Anita-äiti on vaimoni kotitalon naapuri ja nuoruudenystävä Kälviältä. Marin syntymän jälkeen saimme kutsun saapua katsomaan pientä vauvaa ja menimmekin Lohtajan Marinkaisissa sijaitsevaan Eero ja Anita Palon omakotitaloon tervehdyskäynnille.

Pikkuinen tuleva maankuulu sopraano tuhisi kapaloissaan tyytyväisenä ja oli autuaan tietämätön tulevasta urastaan.

Mainittakoon, että Kirsti Jylhää Taipaleenjoki-opperassa vuonna 2010 esittänyt Helena Juntunen sijoittui kolmanneksi Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukisassa v. 2005 ja tänä vuonna hänet korvaava Mari Palo sijoittui samassa laulukilpailussa toiseksi!

Suosittelen varaamaan liput jo nyt ensi kesän Talvisota-oopperaan. Harkitsen samaa itsekin, sillä olisi mukava nähdä Mari Palo hieman eri roolissa kuin näin hänet edellisellä kerralla!

Ensi kesän esitykset ajoittuvat 10...19.6 väliselle ajalla. Useat matkatoimistot järjestävät Ilmajoen Musiikkijuhlien eri tapahtumiin matkoja, joten käytännön ongelmia oopperanautinnolle ei ole.

Tässä juttuni, jonka julkaisin 17.6.2010 näillä palstoilla!

 

-----------------------------

 

 

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

 

 

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

 

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut Yrjö Jylhä, hänen vaimonsa Kirsti Jylhä sekä Taipaleenjoella neuvostojoukkojen puolella taistellut venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski.  

 

Jylhää esittää bassobaritoni Juha Kotilainen, Kirsti Jylhää sopraano Helena Juntunen ja Dolmatovskia tenori Jyrki Anttila.

 

Ilmajoen Musiikkijuhlien maisemaan kuuluu näyttämön takana virtaava Kyrönjoki. Tämän vuoden ooppera-esityksessä se esittää luontevasti Taipaleenjokea. Suomalaisten asemat ovat näyttämönä ja neuvostojoukot tulittavat suomalaisten asemia joen vastakkaiselta rannalta. Aseiden rätinä ja erilaiset räjähdykset luovat todellisen sodan tunnun.

 

Esitys kuvaa hyvin sitä peräänantamatonta taistelua, jossa suomalaiset joukot onnistuivat Talvisodan Taipaleessa.  Neuvostojoukot yrittivät lannistaa puolustajaa, mutta eivät onnistuneet.

 

Panu Rajalan libretto pysyy uskollisena Taipaleen taisteluiden tapahtumille sekä Jylhän runoudelle.  

 

Rajala on yhdistänyt onnistuneesti ne mm. kohtauksessa, jossa esitetään "Kaivo"-runon tapahtumia. Maaliskuun 10. päivänä 1940 Jylhän joukkoihin kuulunut Virroilta syntyisin ollut sotamies Erkki Kujala kaatui Kirvesmäen takalohkolla sijainneen kaivon äärelle. Kaivon tapahtumista on vaikuttavia katkelmia Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Korsun yllä tykkien soi jyry, kaivotietä

                      pyyhkii lumipyry päivin ja öin, ja

                      polun päässä kaivon partaalla on verta

jäässä. Kaivon luona luoti tapas monta

liian janoista ja maltitonta."

 

Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa Kirstin kirjeenvaihto sodan ajoilta on vasta nyt tullut arkistossa nähtäville. Panu Rajala on kirjeenvaihdon perusteella pystynyt merkittävästi täydentämään Jylhän sisintä ja hänen suhdettaan kotirintamalla olleeseen vaimoonsa.

 

Kirsti Jylhä eli sodan aikana väkevästi. Hän viihtyi taiteilijapiireissä, vaikka ei varsinainen taiteilija itse ollutkaan. Kirsti Jylhä maksoi elämästään kovan hinnan - hän kuoli syfilikseen.

 

Kiitokset Rajalalle merkittävästä kulttuurihistoriallisesta työstä - Jylhän henkilökuva täydentyy Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa välisen kirjeenvaihdon ansiosta paljon!

 

Rajala on onnistuneesti sijoittanut oopperaan Vapaussodan tapahtumia ja myös Sillanpään "Marssilaulu" on saanut oman osuutensa oopperaan.

 

Taipaleenjoen itärannalla kävi sotaansa neuvostorunoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän ei milloinkaan todellisuudessa tavannut Yrjö Jylhää - ensimmäinen kahden Taipaleenjoen runoilijan kohtaaminen tapahtuu vasta Ilmajoen Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Dolmatovski oli runoilijana herkkä. Dolmatovskia esittävä Jyrki Anttila kertoo, että herkkyys tuli esille hänen runoteksteissään, joissa hän muisteli sota-aikana kokemiaan asioita.

 

Taipaleenjoki-esitys on vaikuttava kokemus.

 

Tunnen Taipaleenjoen taistelumaastot hyvin, sillä olen käynyt siellä useasti. En ole kuitenkaan niin hyvä Taipaleenjoen taistelumaastojen tuntija kuin Teuvo Viskari Orivedeltä. Istuimme Viskarin kanssa näytöksessä melkein rinnakkain ja hän kertoi taisteluiden tapahtuneen osin kotitilansa mailla. Viskarin tila sijaitsee Taipaleenjoelta n. viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tilan peltoja on Mustajoen partaalla ja myös Taipaleen eräs kuuluisa bunkkeri - Niittykasematti - sijaitsee Viskarin mailla.

 

Ennakkonäytöksen yleisö palkitsi esityksen pitkillä suosionosoituksilla ja esiintyjät kutsuttiin lavalle monta kertaa. Lopuksi yleisö nousi seisaalleen ja aplodien jatkuessa antoi tunnustuksensa hienolle esitykselle.

 

Jylhä toteaa yhdessä Dolmatovskin kanssa, että me elämme vielä!

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Me elämme vielä! Me elämme vielä!

                      Me elämme vielä! Me tapaamme sodan

                      jälkeen illalla kello kuusi!"

 

Kerrassaan mainio esitys!

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden suurin juhlapäivä - Itsenäisyyspäivä!!

Maanantai 6.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Itsenäisyyspäivää sen kunniaksi, että Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden joulukuun 6. päivänä 1917.

 

Päivä on juhlapäivistämme merkittävin.

 

On ilahduttavaa, että Itsenäisyyspäivä on vuosien saatossa saanut entistä tärkeämmän aseman kansalaisten silmissä. Osaamme arvostaa itsenäisyyttä ja vapaata Suomea.

 

YYA-Suomessa näin ei ollut ja tuntui, että Vapunpäivä punalippuineen oli silloin merkittävin juhlapäivämme. Näin ainakin itää kohti kontallaan olleen Yleisradion ja muun valtamedian mielestä.

 

Ulospäin näyttävintä perhekunnassamme tänään on, että Suomen lippu saa hulmuta lippusalossamme klo 20.00 saakka.

 

Hämärän saapuessa valaisemme lippusalkomme ja siinä hulmuavan Suomen lipun halogeenivalaisimilla. Lipun valaiseminen lisää Itsenäisyyspäivän tunnelmaa.

 

Itsenäisyyspäivän juhlistaminen ja sen arvokas viettäminen merkitsevät minulle tietyn kunniavelan maksamista.

 

Edesmennyt Isäni taisteli etulinjassa neljänä Itsenäisyyspäivänä eli vuosina 1939, 1941, 1942 ja 1943.

 

Isäni taisteli pikakivääriampujana monilla kunniakkailla taistelupaikoilla. Olen viime vuosien aikana käynyt niillä monilla. Useimmiten hän palasi muistelemaan Lempaalan Munakukkulalla ja Metsäpirtin Taipaleenjoella kokemiaan taisteluja.

 

Munakukkula muodostui hänen kertomanaan myös minulle niin tutuksi paikaksi, että tunsin sen heti, kun pääsin siellä käymään.

 

Taipaleen taistelupaikoilla olen päässyt käymään usein. Tiedän tarkalleen Taipaleen eri tukikohtien sijainnin ja olen monesti saanut tuta Taipaleenjoen virtaamisen Laatokkaan.

 

Lähellä Taipaletta sijaitseva Kirvesmäki taistelupaikkoineen on myös tullut tutuksi. Eräs eniten koskettavista taistelupaikoilla tapahtuneista käynneistäni on se, kun pääsin käymään Kirvesmäen takamaastossa sijaitsevalla kaivolla, jonka äärellä tapahtuneisiin tilanteisiin perustuu Yrjö Jylhän "Kaivo" -runossa kuvaamat tapahtumat.

 

Harmittaa, että Venäjän ökyrikkaat ovat saaneet perustaa Taipaleenjoen suomalaisten puoleiselle rannalle pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Se mahdollistaa Taipaleenjoen datsoilla lomailevien venäläisten lentokone- ja helikopterimatkat Pietariin ostoksille. Tätäkö varten Leniniä ja Stalinia jumaloivat kommunistit rakensivat Neuvostoliiton?

 

Haluamme arvokkaalla Itsenäisyyspäivän viettämisellä kunnioittaa sotaveteraaniemme arvokasta työtä, jonka ansiosta suomalaiset ovat kaikkina vuosina vuoden 1917 jälkeen saaneet asua vapaassa ja itsenäisessä maassa. Sotaveteraanien rivit harvenevat ja sen vuoksi jäljellä olevien huomiointi on kansalaisvelvollisuuteemme.

 

Itsenäisyyspäivänä otamme osaa niiden suomalaisten suruun ja kohtaloon, jotka Talvi- ja Jatkosodan tuloksena menettivät kotinsa. Heidän kokemansa vääryys ei saa unohtua mielistämme eikä lastemme ja lastenlastemme tietoisuudesta.

 

Neuvostoliiton ei pitänyt milloinkaan hajota eikä Saksojen yhdistyä. Niin kuitenkin tapahtui.

 

Ehkä tulevaisuus joskus jollakin tavalla korjaa sen vääryyden, jonka Suomi sai kokea sodissamme 1939 - 1944.

 

On hienoa, että YLE panostaa Itsenäisyyspäivän ohjelmatarjontaan. Ohjelmatiedoista selviää, että eri kanavilta on tänään tulossa Itsenäisyyspäivän arvolle sopivia monia ohjelmia.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

 

-Esko Erkkilä-

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut...

Lue lisää »