Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tänään siniristiliput liehuvat Talvisodan päättymisen johdosta!

Perjantai 13.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen aikoinaan pystyttänyt lipputangot Tampereen omakotitalomme takapihan nurmikolle sekä Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevan mökkitonttini pihalle.

 

Lapsuuskodissani ei aikoinaan ollut lipputankoa ja ”kahden lipputangon” toimintani on tietynlaista kunniavelan palautusta Suomen lipulle ja sen viestimälle sanomalle.

 

Joulukuun 6. päivä eli Suomen Itsenäisyyspäivä on mielestäni juhlavin liputuspäivä ja silloin lipputangossamme varmasti liehuu Suomen siniristilippu.

 

Tänään on merkittävä liputuspäivä, sillä tänään on kulunut 80 –vuotta Talvisodan päättymisestä.

 

*****************

 

Talvisodassa Suomen tappiot olivat n. 26.000 kaatunutta, mutta Neuvostoliiton tappiot olivat kaatuneiden määrässä lähes viisinkertaiset, sillä Puna-armeija menetti Talvisodassa kaatuneina lähes 127.000 sotilasta.

 

Suomen selviämiselle massiivista vihollista vastaan on monia syitä ja yritän tässä nostaa syistä esille muutamia:

 

 1.      Ratkaisevin syy oli Suomen kansan yhtenäisyys. Vaikka maata repineestä kansalaissodasta oli kulunut vasta parisenkymmentä vuotta, niin kansallinen yhtenäisyys oli saumatonta. On todettu, että Sosiaalidemokraattisen puolueen rooli oli yhtenäisyyden rakentamisessa keskeinen.

 

 2.      Vuosille 1937 -1938 Neuvostoliitossa ajoittuneet Stalinin vainot heikensivät muutenkin heikkoa Puna-armeijaa. Stalin tapatutti 400 kenraalia ja neuvostoyhteiskunnassa kukaan ei voinut mainittuina vuosina olla varma hengestään.

 

 3.      Suomen poliittisen ja sotilasjohdon määräämät ”Ylimääräiset harjoitukset” eli YH lokakuussa 1939 oli tärkeä toimenpide Suomen valmistautumisessa sotaan. YH oli ”miedompi” tapa valmistaa joukkoja sotaan kuin olisi ollut ”Liikekannallepano” eli LKP.

 

 4.      Suomalaiset upseerit suorittivat karttaharjoituksia ennen Talvisotaa Karjalan Kannaksella sekä tutustuivat alueen maastoon. Tällä toiminnalla oli suuri merkitys sille, että tuleva taistelumaasto oli tuttua upseeristolle.

 

 5.      Sauna on aina ollut tärkeä suomalaisille ja se muodostui erääksi seikaksi myös sille, että pärjäsimme Talvisodassa. Rintamaolosuhteiden kovat olot merkitsivät heikkoa hygieniatasoa ja sitä kautta mm. punatautia sotilaissa. Suomalaisten tapa rakentaa heti sauna ja hoitaa saunassa mm. täitorjuntaa piti joukkomme taistelukuntoisina niin, että sitkeät puolustustaistelut olivat mahdollisia.

 

6.      Suomalaisjoukkojen hyvä hiihtotaito, teltat ja ahkiot olivat monissa taisteluissa se tekijä, joka käänsi taistelutilanteen suomalaisten voitoksi. Suomalaiset osasivat sopeutua kovaan pakkaseen paremmin kuin vihollisemme.

 

 

********************

 

 

Tänään lipputangossamme liehuu ylpeänä siniristilippu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan päättyminen, Talvisodan päättyminen 13.3.1940, Talvisodan päättymisestä 80 -vuotta, Suomen Itsenäisyyspäivä, Siniristilippu,

Aseet vaikenivat 78 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään klo 11.00 – 12.00 tulee tarkalleen 78 vuotta kuluneeksi siitä, kun Talvisodan päätteeksi aseet vaikenivat Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta marraskuun 30. päivänä 1939 ja 105 päivää kestänyt Talvisota päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

 

Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa maaliskuun 12. päivänä 1940 sen jälkeen, kun Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta olivat edellispäivänä eli maaliskuun 11. päivänä hyväksyneet Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen.

 

 

Rauhansopimus oli Suomelle raskas, sillä menetimme 11 % maa-alueestamme Neuvostoliitolle ja sen mukana maamme toiseksi suurimman kaupungin Viipurin.

 

 

Neuvostoliiton valtaamilta alueilta lähti 430.000 evakkoa, jotka Suomi joutui asuttamaan muualle Suomeen.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli pikakivääriampujana koko Talvisodan ajan – Talvisodan jälkeen isäni oli eturintamalla myös koko Jatkosodan ajan ja ehtipä hän vielä Lapinsotaankin ajamaan saksalaisia pois maastamme.

 

 

On eräänlaista kunniavelan maksamista se, että olen tutustunut Neuvostoliiton miehittämiin alueisiin ja taistelupaikkoihin monilla sotahistoriaan liittyneillä matkoillani Karjalan Kannaksella ja myös muilla Suomen ja Neuvostoliiton välisillä sotatantereilla.

 

 

Mielelläni soisin, että maaliskuun 13. päivä olisi maassamme liputuspäivä sen kunniaksi, että pystyimme 78 vuotta sitten säilyttämään Suomen itsenäisyyden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan syttyminen 30.11.1939, Talvisodan päättyminen, Talvisodan päättyminen 13.3.1940, aseet vaikenivat 13.3.1940,

"Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun"

Keskiviikko 13.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Augustin Ehrensvärdin Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluihin kaiverretut sanat ovat ajankohtaisia tänä päivänä monestakin syystä. Tänään ne ovat aiheellista palauttaa mieliin sen vuoksi, sillä vietämme nyt eli maaliskuun 13. päivänä Talvisodan päättymisen muistopäivää.

 

Aseet hiljenivät itärajallamme tasan 73 vuotta sitten.

 

Talvisodan rauha on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville tavallaan omakohtainen kokemus, vaikka emme silloin olleet vielä syntyneetkään.

 

Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taistelut ovat ainakin minulle tuttuja niiden lukuisten muisteluhetkien kautta, jotka sain kuulla isäni ja hänen sotakavereidensa jutuista 1950-, 1960 ja jopa vielä 1970-luvuilla.

 

Talvisodan taistelupaikoilla käyminen ja niihin tutustuminen on meille osa Talvisodan saavutusten kunnioittamista. Talvisodasta on laadittu lukemattomia kirjoja ja myös niiden anti on mielestäni Talvisodan sankareiden arvostamista.

 

Olen vieraillut monilla Talvisodan taistelutantereilla ja siitä mahdollisuudesta on annettava täysi tunnustus manan majoille menneelle Neuvostoliitolle ja nyky-Venäjälle.

 

Hyvä ja asiantunteva opas on kullanarvoinen aarre Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikkoihin tutustumisessa. Mielestäni on rikkaus, jos pääsee tutustumaan taistelupaikkoihin eri oppaiden johdolla – jokaisella oppaalla on hieman erilainen lähestymistapa samoihinkin taistelupaikkoihin.

 

En lähde arvottamaan eri taistelupaikkoihin tutustumista, mutta sen totean, että samaan taistelupaikkaan kannattaa tutustua useita kertoja ja eri oppaiden johdolla.

 

Mm. Kollaa, Kelja, Taipaleen eri lohkot, Laatokan Karjalan mottitaistelut ja Viipurinlahden taistelut ovat Talvisodan taisteluja, joiden tapahtumapaikkoihin olen päässyt tutustumaan.

 

Taistelupaikkoihin tutustuminen antaa todellisen kuvan esim. niistä mittakaavasuhteista, joissa taistelut on käyty.

 

**********


Liitän tähän yhden aiheeseen liittyvän kuvan!


mannerheim

 

***********


Olen huomannut, että facebook´ssa on osallisena


105 kunnian päivää Talvisodan sankareille


–niminen toimija.

 

En tiedä ryhmän taustatoimijoita, mutta pidän siitä runsaasta kuva-aineistosta, jota ryhmä tuo esille facebook´ssa.

 

Arvostan ”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille” –facebook-ryhmää, sillä se on eräs nykyajan tavoista osoittaa arvostusta heille, jotka taistelivat maamme vapaudesta Talvisodassa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun, Augustin Ehrensvärd, Suomenlinna, Kuninkaanportti, Talvisota, Talvisodan päättyminen, Kollaa, Kollaa kestää, Kelja, Keljan taistelu, Taipaleen taistelut, Taipaleenjoki, motti,

Talvisota päättyi 72 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939 aloittama Talvisota päättyi tasan 72 vuotta sitten. Sota kesti 105 kunnian päivää.

 

Talvisodassa yhtenäinen Suomi taisteli kaikkien suomalaisten yhteistä vihollista vastaan. Yhtenäisyys sai aikaan sen, että jälkipolvet voivat puhua Talvisodan ihmeestä.

 

Talvisodan taisteluissa kaatui ja joutui kadoksiin 23.000 suomalaista sotilasta. He ja heidän aseveljensä sekä myöhemmän Jatkosodan uhrit ja veteraanit ansaitsevat kunnioituksemme.

 

On selvää, että Talvisodan veteraaneja on joukossamme enää harvoja. Velvollisuutemme on pystyä viestimään heille ja kaikille sotiemme veteraaneille vankan arvostuksemme, sillä sen he ansaitsevat.

 

Olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen muistoesineen Talvisodan ajoilta.

 

mantsin_puukko1

 

Kyse on luusta valmistetusta pikkupuukosta ja sen luisesta puukontupesta.

Puukontuppeen on polttamalla kirjailtu ”Mantsisaari 1940”

 


mantsin_puukko2

 

Puukontupessa on toisella puolella kuvattu lipputanko ja liehuva siniristilippu. Lisäksi tuppeen on kuvattu juokseva sarvipäinen hirvi.

Puukkoon on kuvattu sarvipäinen hirvenpää.

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla Salmin pitäjässä. Saari on anoppini synnyinsaari ja olen käynyt Mantsissa muutaman kerran.

 

Saarella toimi koko Talvisodan ajan kahden tykin Canet-patteri.

 

Olen käynyt patterilla ja tykkiasemat ovat edelleen paikoillaan.

 

Mantsi pysyi suomalaisten hallussa Talvisodan päättymiseen saakka, vaikka puna-armeija etenikin Laatokan pohjoisrannalla kauas sen ohi Sortavalan suuntaan.

 

Mantsin patterin tulitus oli tarkkaa ja se häiritsi neuvostojoukkojen toimintaa Talvisodan loppuun saakka.

 

Mantsin miehet luovuttivat Mantsinsaaren Neuvostoliitolle vasta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

Oletan, että lahjaksi saamani puukko tuppineen on Mantsin patterin tykistösotilaan veistämä.


Mantsinsaari oli Talvisodan ajan tärkeä alue, jolta suomalaisjoukot pystyivät tehokkaasti häiritsemään puna-armeijan liikennettä Aunuksen- Salmin-Pitkärannan välisellä tiellä. Puukko voi olla siis myös jalkaväkisotilaan valmistama.

 

Sukulaisperheeltä lahjaksi saamani Mantsinsaaren puukko on tärkeä esine minulle.

 

Se muistuttaa Mantsinsaaresta ja olosuhteista Mantsissa, joissa suomalaisjoukot varsinaisen rintamalinjan takana jatkoivat sotaansa puna-armeijaa vastaan.


Talvisodan päättymisen muistopäivänä on helppo todeta:


Kunnia Mantsin miehille!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan päättyminen. 13.3.1940, 105 kunnian päivää, Mantsinsaari, Mantsi, Kaksi tykkiä, Mantsin patteri,

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 pict1478.jpg

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

pict1483.jpg

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

pict1487.jpg

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

pict15052.jpg

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan päättyminen, 13.3.1940, Yrjö Jylhä, Runoratsu - sotaratsu, Tampereen Tuomiokirkko, Sotiemme 1939-1045 Perinneyhdistys ry, Eternitas, Mieskuoro Kelot, Näsin Tytöt, Ilmari Mustonen, Esa Eerola,