Missä olit, kun...?

Perjantai 12.6.2020 - -Esko Erkkilä-

1. John F. Kennedy murhattiin marraskuun 22. päivänä vuonna 1963?   

2. Olof Palme murhattiin helmikuun 28. päivänä vuonna 1986?

3. Tsernobyl paukahti huhtikuun 26. päivänä vuonna 1986?

4. Estonia upposi syyskuun 28. päivänä vuonna 1994?

5. Kaksoistornit kaatuivat syyskuun 11. päivänä vuonna 2001?

 ***********************

 

Joudun toteamaan, että minulla ei ole muistikuvaa siitä missä olin kuullessani Kennedyn ja Palmen murhista, mutta Tsernobylin paukahduksesta, Estonian uppoamisesta sekä World Trade Centerin New Yorkin kaksoistornien kaatumisesta minulla on selkeä muistikuva.

 

 

******************

 

 

Tsernobylin onnettomuudesta kuulin, kun olin isäntänä Osuuskauppa Keskimaan myyntimiesten koulutustapahtumassa Saariselällä.

 

Olimme viettäneet antoisat koulutuspäivät ja pakkasimme autojamme poislähdön merkeissä, kun uutiset kertoivat, että Suomeakin uhkaa ydinlaskeuma.

 

 

Estonian uppoamisesta kuulin radiosta, kun olin klo 5.20 tavalliseen tapaani aloittanut matkanteon ”leipäpuulleni” 156 kilometrin päähän kohti Raisiota. Koko puolitoistatuntisen työmatkani aikana kuuntelin autoradiosta uusimpia tietoja onnettomuudesta!

 

 

World Trade Centerin kaksoistornien tuhoa katselin suorassa CNN:n lähetyksessä Venäjällä tveriläisen hotelli Tverin aulabaarissa.

 

Olin mukana Tverinkarjalaisten ystävät ry:n matkalla Tverissä ja odottelimme paluumatkamme alkamista hotellin aulabaarissa.

 

Katselimme CNN:n suoraa lähetystä, kun lentokone törmäsi toiseen kaksoistorniin.

 

Mukana matkallamme oli silloinen Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja ex-maaherra ja paljon muutakin Kauko Sipponen.

 

Kysyin Sipposelta, että mitä Suomessa nyt tapahtuu ja Sipponen vastasi, että kaikki päättävät tahot ovat nyt tiiviisti yhteydessä toisiinsa ml. Tasavallan Presidentti!

 

*********************

 

Missä Sinä olit, kun kuulit Kennedyn ja Palmen murhista? Missä olit, kun Tsernobyl paukahti tai missä olit, kun Estonia upposi tai kun tornit kaatuivat New Yorkissa?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Katkennut linja - puhutteleva muistomerkki

Torstai 15.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tällä saitilla kirjoittanut ennenkin – 7.9.2014 – M/S Estonian muistoksi Tallinnaan pystytetystä ”Katkennut linja” –muistomerkistä.

 

 

Pyrin aina Tallinnassa käydessäni poikkeamaan muistomerkillä ja niin tein viime viikollakin, kun perjantaina 9.10.2015 pysähdyin tälle mittavalle muistomerkille.

 

 

 

 

 

Muistomerkki on pystytetty 28.9.1994 tapahtuneen M/S Estonian merionnettomuuden muistoksi – onnettomuudessa hukkui 852 henkilöä.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki on kaksiosainen ja tällä kaksiosaisuudelle se kuvaakin sen linjan katkeamista, joka Tallinnan ja Tukholman välillä tapahtui tuona syyskuisena yönä vuonna 1994.

 

 

 

 

 

 

”Katkennut linja” on pystytetty Tallinnan Suuren Rantaportin bastionille Linnahallin raitiovaunupysäkin lähelle.

 

Muistomerkkiin kuuluu kuvassa näkyvä yksinkertainen risti.

 

 

 

 

 

 

Poikkesin muistomerkillä varhain aamulla 9.10.2015 ja silloin siellä oli kaksi seppeltä, joiden tuojat olivat kunnioittaneet M/S Estonian onnettomuudessa hukkuneita.

 

 

Vasemmalla oleva seppele oli Eesti Mereakadeemian laskema ja sen seppelnauhassa luki:

 

 

”Estonia katastroofis hukkunuid”

 

 

Oikeanpuoleisessa seppeleessä ei ollut seppelnauhatekstiä, mutta seppelnauhojen värityksestä saattoi päätellä, että kyseessä oli Tallinnan kaupungin laskema seppele.

 

**************

 

Uskon, että lähes meillä kaikilla on muistikuva niistä hetkistä, jolloin saimme tiedon Estonia onnettomuudesta.

 

 

Tallinnassa käydessä on paikallaan käydä viettämässä hiljainen hetki M/S Estonian onnettomuudessa hukkuneiden muistolle ”Katkennut linja” – muistomerkin äärellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Anton Hansen Tammsaare - Viron kansalliskirjailija

Keskiviikko 14.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Päivä Tallinnassa antaa matkailijalle monia mahdollisuuksia.

 

 

Minulle päivä Tallinnassa viime viikolla antoi mm. sen mahdollisuuden, että tutustuin Viron kansalliskirjailija Anton Hansen Tammsaaren patsaaseen Tammsaarenpuistossa Viru-keskuksen ja Estonia-teatterin välissä.

 

 

 

 

 

 

Anton Hansen Tammsaare syntyi 1878 ja kuoli 1940.

 

 

Tammsaare on kuvattu istumassa penkillä paikassa, jossa hän tapasi katsella ihmisiä.

 

 

Patsaan ovat valmistaneet kuvanveistäjä Jaan Soans sekä arkkitehti Rein Luup.

 

  

**********************

 

 

Tammsaaren viisiosainen romaanisarja – Totuus ja oikeus – on käännetty myös suomeksi.

 

 

Sarjan ensimmäinen osa ”Maan lupaus” käsittelee aikaa jolloin Viro oli Venäjän vallan alla 1870-luvulla ja viides osa ”Kotiinpaluu” puolestaan aikaa itsenäisessä Virossa 1930-luvulla.

 

 

Sarjan toisen osan nimi on ”Koulutie”, kolmas osa nimeltään ”Surmatulet” ja neljännen osan nimi on ”Kuolemantanssi”.

 

 

 

*********************

 

 

Tallinnassa käydessä kannattaa poiketa Viru-keskuksen vierellä sijaitsevaan Tammsaarepuistoon ja pysähtyä hetkeksi Totuus ja oikeus romaanisarjallaan Viron kansalliskirjailijaksi kohonneen Anton Hansen Tammsaaren patsaan äärelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Katkennut Linja

Sunnuntai 7.9.2014 - -Esko Erkkilä-

En muista missä olin, kun presidentti John Kennedy murhattiin Dallasissa marraskuun 22. päivänä 1963, mutta muistan, kun sain tiedon M/S Estonian uppoamisesta syyskuun 28.päivänä 1994.

 

Olin varhain aamulla 28.9.1994 matkalla työpaikalleni Raisioon, kun kuulin autoradiosta uutisen laivan uppoamisesta. Laiva oli uponnut vuorokauden varhaishetkinä eli klo 01.50.

 

Laivan keulavisiiri oli voimakkaassa merenkäynnissä irronnut klo 01.15 ja se johti nopeasti laivan uppoamiseen hyisellä merellä Turun saariston eteläpuolella.

 

Turmassa menehtyi 852 henkilöä; hukkuneista peräti 757 jäi ikiajoiksi mereen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katkennut Linja – viroksi ”Katkenud Liin” ja englanniksi ”Broken Line” – sijaitsee lähellä satamaa Tallinnan  Suuren Rantaportin bastionilla – sen osoite on Väike Rannavärav tn 1.

 

 

 

 

 

Muutama yleiskuva Katkennut Linja –muistomerkistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muistomerkin alemmassa osassa on merkintä onnettomuuspäivästä eli 28.9.1994…

 

 

 

 

 

 

 

…sekä nimiluettelo kaikista, jotka hukkuivat turmassa.

 

 

 

 

Vielä muutama kuva muistomerkistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katkennut Linja on puhutteleva muistomerkki ja sen luona kannattaa poiketa, kun vierailee Tallinnassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kunst kuulub rahvale"

Torstai 3.4.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viron Kansallisoopperan  eli ”Rahvusooper Estonia” näyttämön yläpuolella lukee, että taide kuuluu kansalle – Kunst kuulub rahvale.

 

 

Toteutimme tätä periaatetta, kun maaliskuun puolenvälin tietämillä vietimme muutaman päivä kylpyläloman Viimsin SPA-kylpylässä ja teimme oopperaretken Tallinnaan.

 

Oopperaretki Mustalaisryhtinatar –oopperaan olisi ollut mahdollista myös kylpylän järjestämänä, mutta me tukeuduimme tuttavapariskunnan kanssa omatoimisuuteen.

 

Kylpylä järjesti näytökseen bussikuljetuksen ja matkan kokonaishinta oli 40 euroa henkilöltä.

 

Kävimme edellispäivänä bussilla Tallinnassa ja hankimme oopperaliput itse – liput maksoivat 9,00 euroa per henkilö.

 

Menomatka taksilla maksoi 14,00 euroa neljältä hengeltä ja paluumatka Hotelli Virun ”taksitolpalta” 12,00 euroa.

 

 

 

 

 

 

Ooppera-esitys oli unkarilaisen Emmerich Kálmán´n eli Imre Kálmán´n vuonna 1915 säveltämä Mustalaisruhtinatar eli Silva-ooppera.

 

 

 

 

Hankimme lipunostomatkallamme oopperan kassalta kolme euroa maksaneen käsiohjelman.

 

 

Käsiohjelma on laaja - suorastaan teos - ja uskalsin ottaa siitä pari kuvaa, jotka tässä julkaisen.

 

 

 

 

Hänen säveltämiään operetteja ovat Mustalaisruhtinattaren lisäksi mm.:

 

• Syysmanööverit  (1909)
• Viulukuningas (1912)
• Karnevaalikuningatar  (1917)
• Hollantilaistyttö (1919)
• Bajadeeri  (1921)
• Kreivitär Mariza (1924)
• Sirkusprinsessa (1926)
• Chicagon ruhtinatar (1928)
• Montmartren orvokki (1930)
• Paholaisratsastaja (1932)
• Marinka (1945)

 

 

 

 

**************

 

Tallinnassa kulttuuritarjonta on monipuolista ja se on Suomeen verrattuna edullista.

 

On selvää, että kylpylöiden sekä matkanjärjestäjien pitää elää ja sen vuoksi välikäsien kautta ostetut esim. oopperaliput ovat hintavia.

 

Vaatii omatoimisuutta ja hivenen rohkeuttakin, että pystyy hankkimaan pääsyliput taidetilaisuuksiin suoraan. Se kuitenkin kannattaa sen verran, että samalla rahalla saa enemmän – vaikkapa kunnollisen väliaikatarjoilun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron Sotamuseo Viimsissä ansaitsisi suuremman huomion kuin se nyt saa

Keskiviikko 2.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viimsin kylpylämatkani eräs eniten odottamani hetki oli se, kun pääsin käymään kylpylän lähellä sijaitsevassa Viron Sotamuseossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viron Sotamuseon toinen nimi on ”Kenraali Laidonerin museo”, sillä museo sijaitsee Viimsin kartanossa – Viimsi Manor - , jonka Viron moninkertainen Puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner sai vuonna 1923 lahjaksi Viron kansalta.

 

 

 

 

 

Museokäynnin tekee mielekkääksi se, että kävijöille annetaan käyttöönsä nauhuri, josta kuulee huonekohtaisesti selostuksen eri huoneissa esitellyistä seikoista. Nauhurin eräs kieli on suomi.

 

*************

Museossa on useita huoneita ja keskityn tässä jutussani esittelemään vain niitä valokuvia, joita otin eri huoneista:

 

 

Huone 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 5

 

 

 

 

 

 

 

Huone 6

 

 

 

 

 

 

 

Huone 7

 

 

 

 

En oikein päässyt jyvälle, että mitä museossa merkitsee neuvostoliittolaisen, suomalaisen ja saksalaisen upseerin yhteiset juomingit!

 

 

 

Huone 8 eli kylmän sodan vaihe maailmanpolitiikassa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kylmän sodan esittelyhuoneessa oli aidonoloinen Metsäveljien korsu. Korsuun oli helppo näköyhteys, mutta sinne kiipeäminen vaati pienoisia akrobaatin taitoja. Ponnistelin korsuun ja sain hetken levätä Metsäveljien korsun laverilla!

 

 

Huone 9

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Kenraali Laidoner´n kunniamerkkikokoelma on museon merkittävä osa.

 

Kunniamerkkikokoelmaan kuuluvat mm.:

 

 

 

Soome Valge Roosi ordeni Suurrist

 

 

 

 

 

Soome Kaitseliidu teeneterist

 

 

 

***************

 

 

 

 

Arvostin, että vuonna 1884 syntynyt, neuvostoliittolaisten vuonna 1940 Siperiaan kyyditsemä ja siellä 1953 mahdollisesti teloitettuna kuollut kenraali Johan Laidoner otti minut vastaan työhuoneessaan museokäyntimme päätteeksi!

 

 

*************

 

 

 

 

Mainittakoon, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas on Viljandin kaupungissa ja pääsin tutustumaan siihen viime kesänä.

 

 

************

 

Toivon, että tämä juttuni saa suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin tutustumaan vuonna 2001 Viimsiin perustettuun Viron Sotamuseoon.

 

Sinne on helppo matkustaa Hotelli Virun kellarikerroksesta lähtevällä bussilinjalla numero 1A.

 

Bussista pitää jäädä pois Viimsin Maximan pysäkillä ja kävellä siitä mäkeä ylös Viimsin kartanoon. Matka maksoi maaliskuussa 2014 yhteen suuntaan 1,60 euroa.

 

Museo on avoinna keskiviikosta lauantaihin ja pääsymaksua museoon ei ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kreenholm - merkittävä teollisuusyritys Narvassa

Sunnuntai 29.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Teollisuusyritysten puute on Baltian maiden akilleenkantapää. Länsi- ja itämarkkinoilla kilpailukykyiset yritykset ja niiden tuotteet olisivat kullanarvoisia mille maalle tahansa, mutta näin on erityisesti Baltian maiden kohdalla.

 

Narvassa toimii Viron vanhin alkuperäisen nimensä säilyttänyt teollisuuslaitos, Kreenholm, joka on yksi koko Euroopan suurimmista tekstiilitehtaista. Yritys kuuluu ruotsalaiseen Borås Wäferi-konserniin.

 

Yrityksen historia alkoi 150 vuotta sitten, kun Kreenholmin ensimmäinen ompelimo nousi Narvajoen saareen vuonna 1857. Nykyään Kreenholmin kahdeksan tehdasta tuottavat neljässä vuorossa muun muassa lankaa, kankaita, vaippoja, froteepyyhkeitä, aamutakkeja, vuodevaatteita, pöytäliinoja ja verhoja.

 

Kilpailu kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla on kireää, mutta Kreenholm on selviytynyt niillä erinomaisesti. Viennin kokonaisarvo on yli miljardi Viron kruunua vuodessa ja tärkeimpiä vientimarkkinoita ovat USA, Saksa, Suomi, Alankomaat, Britannia sekä Ruotsi.

Kreenholmin varjossa ja tuella Itä-Vironmaan muunkin tekstiiliteollisuuden kehitys on ollut nousujohteista. Suuryhtiö yksistäänkin työllistää täysin yli kymmenen alihankkijayritystä.

 

Viime aikoina Kreenholmilla on ollut vaikeaa, sillä erimielisyydet Narvan kaupungin kanssa ovat nakertaneet yrityksen taloudellista asemaa.

 

Kreenholmin punatiiliset tuotantolaitokset ovat edelleen eräs Narvan nähtävyyksistä.

 

Kreenholm oli ennen sotia yritys, joka huolehti työntekijöistään kehdosta hautaan. Se palkittiin mm. Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 parhaasta yhdyskuntasuunnittelusta yrityssarjassa.

 

Oppaamme kertoi Narvan reissullamme, että Kreenholm on tehnyt alihankintatöitä mm. Keskolle, Finlayson´lle ja Marimekolle. Marimekko lopetti yhteistyön v. 2007, kun Ruotsin televisio kertoi, että Kreenholmin käyttämän puuvillan keruussa on käytetty lapsityövoimaa.

 

Suomalaisittain Narvassa toimivista yrityksistä mielenkiintoinen on Cargotec Estonia AS. Sen nimikyltti on näkyvästi esillä lähellä Narvan keskustaa. Narvan läheinen sijainti Venäjän rajan tuntumassa, mutta kuitenkin EU-alueella, on varmaan ollut eräs perusta, kun Cargotec on päättänyt sijoittaa tytäryhtiönsä Narvaan.

 

On syytä toivoa menestystä niin Kreenholmille kuin myös Cargotec`n Narvan toiminnoille.

 

-Esko Erkkilä-