Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Olin Tverissä 11.9.2001!

Torstai 12.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen tavallaan päivää myöhässä, kun vasta tänään kerron, että missä olin 18 -vuotta sitten, kun terroristit ohjasivat syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 tahallisesti kaksi lentokonetta päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa.

Olin Venäjällä Tverin kaupungissa ja tarkemmin sanottuna Tver Hotellissa.

Takanamme oli vajaan viikon matka Tverin Ystävät ry:n johtamalla matkalla, jolloin tutustuimme Tverin karjalaisiin – yövyimme perhemajoituksissa, joten pääsimme lähelle nykytveriläisten elämää.

World Trade Centerin tapahtumia saimme seurata suorana CNN:n lähetyksenä, sillä odottelimme Tver Hotellin baarissa Moskovasta saapuvaa junaa, jolla sitten matkustimme Helsinkiin.

Näimme suorana televisiolähetyksenä, kun lentokone törmäsi toiseen WTC:n torniin - ensimmäinen törmäys oli jo tapahtunut!

Oli epätodellinen tunne!

Matkallamme oli mukana silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja, entinen tasavallan presidentin kansliapäällikkö, Keski-Suomen läänin maaherra, Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja ja Tampereen Yliopiston kansleri Kauko Sipponen.

Istuin Kauko Sipposen kanssa viereisillä baarijakkaroilla, kun New Yorkissa tapahtui!

Kysyin Sipposelta, että mitä Suomessa nyt tapahtuu ja Sipponen vastasi, että kaikki Suomen valtioelimet – Tasavallan presidentti, pääministeri, hallituksen jäsenet ja turvallisuudesta vastaavat toimielimet - ovat juuri nyt tiukassa yhteydenpidossa keskenään!  

 

 Tiedämme, että maailma ei ole palautunut entiselleen 11.9.2001 tapahtumien jälkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tverinkarjalan Ystävät ry, World Trade Center, Hotel Tver, Kauko Sipponen, WTC-terrori-isku,

Syyskuun 11. päivä Tverissä koettuna

Sunnuntai 26.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 muutti maailmaa paljon.

 

 

Tuolloin kaapattiin neljä matkustajalentokonetta, joista kaksi ohjattiin tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa. Kolmas lentokone ohjattiin päin Pentagonin rakennusta ja neljäs putosi maahan Pennsylvaniassa.

 

 

Olin silloin Venäjän Tverissä n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen.

 

 

Kyseessä oli Tverin Karjalaisten järjestämä mielenkiintoinen matka, jolle osallistuin.

 

 

Syyskuun 11. päivän iltapäivällä olimme odottelemassa Tverin kaupungissa junalla tapahtuvaa kotimatkaa. Vietimme aikaamme Hotelli Tverin baarissa ja katselimme taivaskanavilta maailmanmenoa.

 

 

Havahduimme, kun näimme televisioruudulta, että lentokone törmäsi korkeaan kerrostaloon New Yorkissa. Luulimme kuvaa jonkun seikkailuelokuvan kuvaksi, mutta hiljennyimme, kun näimme myös toisen lentokoneen törmäävän samanlaiseen taloon.

 

 

Pian meille selvisi, että kyse on tahallista teoista.

 

 

Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja Kauko Sipponen eli entinen Tasavallan Presidentin kansliapäällikkö, entinen maaherra ja entinen Tampereen Yliopiston kansleri.

 

 

Istuin Sipposen vierellä hotellin baarijakkaralla ja kysyin häneltä, että mitä Suomessa nyt tapahtuu?

 

 

Sipponen vastasi, että maamme ylimmät siviili- ja sotilasjohdon henkilöt pitävät nyt herkeämättä yhteyttä toisiinsa ja seuraavat tilanteen kehittymistä.

 

 

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 avasi aivan uuden aikakauden ja sen jälkeen meno on yltänyt yhä hullummaksi. Onneksi Suomi on saanut ainakin toistaiseksi olla sivussa kaikkein suurimmista hullutuksista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syyskuun 11. päivä, syyskuun 11. päivä 2001, Tverin Karjalaiset, Tver, Hotelli Tver, kaksoistornit, kaksoistornien tuho,

Siitä on jo 17-vuotta!

Lauantai 25.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Tverin Karjalaisten matkalle Tveriin syksyllä 2001.

 

 

Matkaan liittyi paljon mielenkiitoisia tapahtumia ja tässä jutussani kerron eräästä sellaisesta.

 

 

Yövyimme tavallisten tveriläisten kodeissa ja kun saavuimme erääseen majapaikkaamme, oli jonkinmoinen sade ja koloradonkuoriaisia oli paljon lennossa.

 

 

Majapaikkamme ohi kulki kestopäällysteinen tie ja tielle jäi Ladan ajojälkiin urat, joissa oli kuolleita koloradonkuoriaisia!

 

 

Majapaikkamme isäntäväki – joka puhui auttavasti suomea – kertoi, että aamulla lapset pannaan töihin ja jokaiselle lapselle osoitetaan oma perunapenkki, josta pitää käsin napsia jokainen koloradonkuoriainen ja tappaa ne.

 

 

Vuonna 2001 ainakaan minulla ei ollut digitaalista kameraa, mutta tavallinen kamera oli. Otin filmirullakoteloon muutaman kuolleen koloradonkuoriaisen ja toin näytteeksi Suomeen.

 

 

Koloradonkuoriaisen tuhovaikutus oli jo vuonna 2001 tiedossa myös Venäjällä, joka oli kymmenen vuotta aikaisemmin muuttunut Neuvostoliitosta Venäjäksi.

 

 

Koloradonkuoriainen on perunan pahin tuhoeläin, mutta onneksi Suomessa sillä ei ole talvehtivia kantoja.

 

 

Venäjällä monet asiat ovat retuperällä, mutta omakohtaisen kokemukseni perusteella voin todeta, että koloradonkuoriaisen esiintyminen ja sen tuhovaikutus perunalle osataan sielläkin tiedostaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koloradonkuoriainen, Tver, Tverin Karjalaiset,

Luostarin puutarhassa

Keskiviikko 20.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Termi ”Luostarin puutarhassa” tuo meille kaikille mieliin kukoistavan puutarhan, jossa kukat kukkivat, kukkien tuoksu on huumaava ja ahertavat nunnat tai munkit puurtavat työn touhussa.

 

 

Olen vuosien saatossa saanut vierailla useiden luostareiden puutarhassa ja mielikuva ei yleensä vastaa todellisuutta – toki poikkeuksiakin on.

 

 

Tverin luostari Volgan mutkassa, Petserin luostari Pihkovan alueella Venäjällä, Kuremäen nunnaluostari Virossa, Lintulan nunnaluostari Kivennavalla, Konevitsan luostari Laatokalla ja Valamon luostari Heinävedellä sekä Valamon luostari Laatokalla ovat olleet kohteina, kun olen tutustunut luostareihin.

 

 

Laatokalla sijaitsevaan Valamon luostariin pääsin tutustumaan 11.7.2016.

 

 

Nyt jo edesmennyt, vuonna 1915 syntynyt anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa joskus 1930-luvua alussa.

 

 

Tiesin, että en varmaankaan pääse tutustumaan Valamon luostarin keittiöön ja sen vuoksi halusinkin tutustua luostarin puutarhaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarin puutarha oli pettymys, sillä paria kasvihuonetta lukuun ottamatta kasvusto on päässyt villiintymään ja puutarhassa olevat villiintyneet kasvit saattavat olla peräisin Suomen ajoilta.

 

 

Seuraavassa muutama valokuva Laatokan Valamon luostarin puutarhasta:

 

 

 

 

valamo1.jpg

 

 

Luostarin puutarhaa pääsee katselemaan melkein lintuperspektiivistä, sillä puutarha sijaitsee sataman läheisyydessä ja tässä näkymä puutarhaan pääkirkon tasolta.

Kuvassa näkyy villiintyneen puutarhan keskellä kaksi kasvihuonetta lähes Laatokan rannalla.

 

 

Sitten muutamia kuvia siitä osasta, jolla turistit ja pyhiinvaeltajat pääsevät liikkumaan:

 

 

 

valamo2.jpg

 

 

 

valamo3.jpg

 

 

 

valamo4.jpg

 

 

 

valamo5.jpg

 

 

 

valamo6.jpg

 

 

 

valamo7.jpg

 

 

 

valamo8.jpg

 

 

 

valamo9.jpg

 

 

 

*************

 

 

 

 

valamo10.jpg

 

 

Tämä kasvoi sataman nurmikolla.

 

 

 ************

 

Näkemistäni luostarin puutarhoista ehdottomasti kukoistavin on Kuremäen nunnaluostarissa ja myös Tverin luostarin puutarha on hyvinhoidettu.

 

 

Tiedättehän, että Tverin luostarin johtajana on igumenia äiti Juliana eli suomalaissyntyinen Kirsi Ritoniemi.

 

 

Äiti Juliana on aikaansaapa johtaja ja hänen ansiotaan on paljolti se kukoistus, joka Tverin luostarissa vallitsee – myös puutarhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luostarin puutarhassa, Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, Tverin luostari, Petserin luostari, Kuremäen luostari, Konevitsan luostari, Lintulan luostari Kivennavalla, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Kahta jäi puuttumaan!

Lauantai 30.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle pyhiinvaellusmatkalle Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.

 

 

 

 

valamo5.jpg

 

 

Eräs tutustumiskohteemme oli luostarin pysyvä historiallinen näyttely, johon suurella mielenkiinnolla perehdyin.

 

 

 

*****************

 

Vuonna 1915 syntynyt ja nyt jo edesmennyt anoppini työskenteli pikkutyttönä Laatokan Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa ja toivoin näyttelyssä näkeväni muutamia kuvia sekä luostarin keittiöltä ja myös luostarin puutarhasta.

 

 

Petyin, sillä kummastakaan kohteesta ei ollut esillä lainkaan valokuvia.

 

 

Tiedustelin asiaa näyttelyä meille esitelleeltä vapaaehtoiselta Markukselta ja hän pahoitteli asiaa.

 

 

Markus kertoi, että luostarin arkistossa on paljon valokuvia, jotka eivät ole esillä historiallisessa näyttelyssä ja hän uskoi, että siellä varmaan olisi valokuvia sekä luostarin keittiöltä kuin myös puutarhalta.

 

 

Anoppini kotisaari oli Mantsinsaari ja sieltä oli matkaa Valamoon nelisenkymmentä kilometriä – toki välimatka on edelleenkin sama!

 

 

Nykyaikana olisi ”kova juttu”, jos hieman yli kymmenvuotias tyttö kulkisi työn perässä talvella jäätä pitkin ja kesällä soutuveneellä neljäkymmentä kilometriä, mutta 1920 –luvun loppupuolelle ja 1930 –luvun alussa se oli tavallista!

Anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa!

 

 

Heinäveden Valamon historiallisessa näyttelyssä on useita valokuvia luostarin eri pajoista ja muista ”tulosyksiköistä”, mutta ei yhtään valokuvaa luostarin keittiöltä tai puutarhalta.

 

 

”Luostarin puutarha” on jo käsitteenä niin kiehtova, että siitä soisin olevan valokuvia Heinäveden Valamon pysyvässä historiallisessa näyttelyssä.

 

 

Olen saanut vierailla Venäjällä Tverin luostarissa ja sen puutarhassa sekä myös Virossa Kuremäen luostarin puutarhassa ja oletan, että Laatokan Valamon puutarhassa on ollut yhtä hienoa kuin näissä molemmissa.

 

 

Toissa vuonna sain vierailla Laatokalla Konevitsan luostarissa ja sen puutarhassa – siellä luostarin puutarhan komeus saa vielä odottaa!

 

 

Olen saanut vierailla myös Petserin luostarissa Venäjällä ja nyt en muista, että millainen puutarha siellä oli. Eniten pinnalla Petserin luostarivierailusta on se, kun seurueemme naiset joutuivat pukeutumaan portilla tarjolla olleisiin kietaisuhameisiin sekä hiukset peittäviin sifonkeihin!  Seurueemme naiset olivat tikahtua nauruun!

 

 

Kahta siis jäin kaipaamaan Heinäveden Valamon historiallisessa näyttelyssä – kuvia luostarin Laatokan aikaiselta keittiöltä ja kuvia luostarin Laatokan aikaiselta puutarhalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luostarin puutarha, luostarin puutarhassa, Laatokan Valamon luostari, Konevitsan luosteri, Tverin luostari, Kuremäen luostari, Petserin luostari,

Syyskuun 11. päivä 2001

Maanantai 8.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilisessä jutussani, että missä olin, kun sain tiedon M/S Estonian onnettomuudesta 28.9.1994.

 

Estonian tapausta paljon enemmän maailmaa muutti syyskuun 11. päivä tapahtumat vuonna 2001, kun neljä Yhdysvaltain ilmatilassa lentänyttä lentokonetta kaapattiin ja kaksi niistä ohjattiin päin WTC:n kaksoistorneja New Yorkissa.

 

Missäkö oli silloin?

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa Tverin Karjalanystävät ry:n järjestämällä matkalla tutustumassa Tverin karjalaisten elinolosuhteisiin.

 

Matkamme oli päättymässä ja odottelimme Moskovasta saapuvaa junaa Hotelli Tverin baarissa ja katselimme kansainvälisiltä televisiokanavilta suoraa televisiolähetystä New Yorkista.

 

Ensimmäinen lentokone oli juuri törmännyt torniin ja saimme suorassa lähetyksessä seurata, kun myös toinen lentokone törmäsi toiseen torniin.

 

**********

 

Tunnelma tveriläisen hotellin baarissa oli epätodellinen.

 

 

**********

 

Matkaseurueeseemme kuului silloinen Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kauko Sipponen ja kysyinkin mm. tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toimineelta Sipposelta, että mitä Suomessa nyt tapahtuu.

 

Sipponen vastasi, että Suomen johtavat henkilöt – Tasavallan Presidentti, pääministeri sekä hallituksen keskeiset ministerit - ovat nyt tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

 

 

***********

 

Tiedämme nyt, että kaikki muuttui maailmassa vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syyskuun 11. päivä, syyskuun 11. päivä 2001, World Trade Center, World Trade Center New York, WTC, WTC-kaksoistornit, Tver, Tverinkarjalan Ystävät, Karjalan Liitto,

Missä olin, kun syyskuun 11. päivän terroriteot tapahtuivat Yhdysvalloissa vuonna 2001?

Lauantai 3.8.2013

Vuonna 2001 syyskuun 11. päivänä Yhdysvalloissa tapahtuneet terroriteot muuttivat maailman.

 

Muistan oikein hyvin, että missä oli terroritekojen tapahtumahetkellä.

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa ja olimme aloittelemassa paluumatkaa mielenkiintoiselta Tverin matkaltamme.

 

Tverinkarjalaisten ystävät ry on valtakunnallinen tverin-karjalaisten ystävyysseura ja Tverinkarjalaisten Kulttuuriautonomian yhteistyökumppani. Seura on perustettu vuonna 1994.

 

Olin mukana Tverinkarjalaisten ystävät ry:n matkalla Tveriin syksyllä vuonna 2001.

 

Matka oli mielenkiintoinen ja haluaisin osallistua uudelleen samanlaiselle matkalle, mutta huomaan, että esim. syksylle 2013 suunniteltu matka on jouduttu peruuttamaan vähäisen kiinnostuksen johdosta.

 

Vuonna 2001 toteutettu matka oli täyspainoinen elämys ja voin ehdottomasti suositella matkaa.

 

Liikuimme eri puolilla Tveriä ja majoituimme joka yö eri perheisiin, joten saimme välittömän kontaktin tveriläisiin.

 

Isäntäperheissämme vanhempi väki puhui auttavaa suomea, mutta nuoremmat osasivat vain venäjää ja osa sen lisäksi englantia.

 

Oletan, että suomenkielen taito on nyt vähentynyt ja vastaavasti englanti on vallannut lisää elintilaa.

 

Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana mm. sittemmin filosofian tohtoriksi väitellyt Outi Fingerroos, joka on onnistuneesti lanseerannut käsitteen ”varttikarjalainen”.

 

Varttikarjalaisuus on minulle henkilökohtaisesti hyvinkin läheinen käsite, sillä kaikki pojistani - joita muuten on neljännestusina - ovat varttikarjalaisia!

 

Toinen mielenkiintoinen jäsen matkaseurueessamme oli silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja, professori, kansliapäällikkö ja maaherra Kauko Sipponen ja tämän jutun otsikko liittyykin Sipposen kanssa käymiini keskusteluihin.

 

Odottelimme paluumatkan alkamista Hotelli Tverin baarissa ja katselimme suorana CNN:n televisiolähetystä, jossa ensimmäinen lentokone juuri oli iskeytynyt World Trade Centerin kaksoistorneihin ja näimme suorana lähetyksenä myös sen, kun toinen kone ohjattiin samoihin torneihin.


Tapahtuma tuntui uskomattomalta, mutta totta se oli.

 

Tunsin Kauko Sipposen työhistorian ja kysyin häneltä, että millaista toimintaa tapahtuu juuri nyt Suomessa?

 

Presidentin entinen kansliapäällikkö vastasi, että nyt tapahtuu tiivistä yhteydenpitoa Suomen ylimmän valtiojohdon kesken.

 

 

*******

 

Henkilökohtaisesti Tverin matkamme jälkeiset ajat olivat merkityksellisiä minulle, sillä sain välittömästi matkan jälkeen tiedon, että minulla on todettu eturauhassyöpä.

 

”Siitäkin selvittiin” – kiitokset varhaisen toteamisen sekä oikeiden hoitotoimenpiteiden, mutta se stoori ei taas kuulu tämän jutun aihepiiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syyskuun 11. päivä, syyskuun 11. päivä 2001, Tver, Tverinkarjalaisten ystävät ry, FT Outi Fingerroos, Kauko Sipponen, professori Kauko Sipponen, kansliapäällikkö Kauko Sipponen, maaherra Kauko Sipponen, varttikarjalainen, World Trade Center,

Konevitsan luostarissa ei vielä ole kukoistavaa "luostarin puutarhaa"

Maanantai 22.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Luostarin puutarhaa on totuttu pitämään paikkana, jossa luostariveljet tai nunnat pitävät hyvää huolta kasveista ja jossa kauneutta on joka puolella.

 

Olen saanut vierailla Venäjällä Petserin ja Tverin luostareissa sekä myös Lintulan luostarissa ehdin käydä ennen sen tulipaloa. Virossa olen ainakin pariinkin kertaan saanut vierailla Pühtitsan nunnaluostarissa ja sinne on matka taas vajaan kuukauden kuluttua.

 

Erityisesti Tveristä ja Pühtitsasta ovat jääneet mieleeni hyvinhoidetut luostarin puutarhat.

 

Vieraillessamme Konevitsassa totesimme, että siellä ”luostarin puutarhan” luomista ei ole kunnolla vielä ehditty edes aloittamaan.

 


 

puu1

 

 

Konevitsassa ”luostarin puutarhaa” hoitaa vasemmalla oleva mies, jonka kanssa eräs matkalaisemme tässä keskustelee.

 

 



puu2

 

 

Konevitsassa puutarha sijaitsee kahvilan vierellä, joten puutarhan paikkana se on hyvä.

 

 

 

puu3

 

 

Puutarhassa herukkapensaat ovat jonkinlaisessa kunnossa, mutta pensaiden leikkaamisessa on ”säästetty”, joten pensaat tarvitsevat tukea.

Olen vahvasti sitä mieltä, että herukkapensaiden tukeminen kertoo aina sen, että pensaiden leikkaamisesta ei ole osattu huolehtia. Olen ehkä yks´oikoinen, mutta mielestäni herukkapensaiden keinotekoinen tukeminen kertoo aina hoitovirheestä!

 

 

 

puu4

 

 

Konevitsan luostarin punaherukkapensaissa näytti olevan sama tuholainen, joka esiintyy myös omissa punaherukkapensaissamme. Kyseessä on karviaispistiäisen vioitus, kuten sain MTT:n asiantuntijoilta kuulla.

 

Karviaispistiäisen torjunta-aika on keväällä heti kukinnan jälkeen ja aion ensi keväänä kokeilla saamani ohjeen tehoa. Konevitsassa luostarin puutarhassa  ongelma tulee varmaan jatkumaan!

 

 

 

puu5

 

 

Perunan- ja pavunviljelyssä puutarhassa oli käytössä mielenkiintoinen ”yhdysviljely”.

 Perunat oli istutettu muuallakin Venäjällä käytettyyn tapaan tasamaalle, mutta perunantaimien väliin oli kylvetty pavunsiemeniä!

Pavuntaimet olivat kasvussa, mutta mielestäni niiden kylvö oli suoritettu liian myöhään.

Pavuntaimien riviväli oli kovin kapea, joten rikkakasvien torjunta tulee olemaan haasteellista.

 

 

 

puu6

 

 

Tämä kasvi oli mielestäni ruusukvitteni ja tämän kasvin kohdalla saan olla täysi oppipoika Konevitsan luostarin puutarhurille!

 

 

 


puu7

 

 

Konevitsan puutarhaviljelysten kastelu hoidetaan korkealle nostettujen vesisäiliöiden kautta omalla paineella tulevan veden avulla. Se ei selvinnyt, että miten vesi saadaan pumpattua säiliöihin.

 

 

 

puu8

 

 

En ole aiemmin nähnyt sellaista taimikairaa, jolla Konevitsassa tehdään taimille kasvupaikka. Saattaa olla kätevä väline!

Kuvassa takanani puutarhurin työkatos ja lepotila.

 

 

puu9

 

 

Pienessä muovihuoneessa näkyivät taimikairalla kurkuntaimille kairatut kasvupaikat havainnollisesti. Onkohan Suomessa myynnissä noita taimikairoja?

 

 

 

On luonnollista, että Konevitsan luostarissa ei vielä ole kukoistavaa puutarhaa.

 

Mielestäni nyt olisi tärkeää, että Konevitsan puutarha saisi kunnollisen jyrsimen, sillä sen avulla luostarin puutarhaviljelyä voitaisiin viedä eteenpäin vauhdilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Konevitsa, Konevitsan luostari, luostarin puutarha, karviaispistiäinen, taimikaira, Tverin luostari, Petserin luostari, Lintulan nunnaluostari, Pühtitsan nunnaluostari,

Varttikarjalaisuus - arvostettu ominaisuus, vaikka monet eivät edes tunnista, että ovat varttikarjalaisia

Torstai 17.3.2011 - -Esko Erkkilä-

FT Outi Fingerroos,  Suomen Akatemian tutkijatohtori, etnologian yliassistentti, Jyväskylän yliopistosta on ”markkinoinut” itseään varttikarjalaisena.

Sain v. 2001 osallistua Outin kanssa samalle matkalle Tverin Karjalaan eli n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Silloin hän ei vielä ollut FT!

Varttikarjalaisuus on minulla lähes omakohtainen kokemus, sillä kolme poikaani ovat varttikarjalaisia, koska vaimoni äiti oli kotoisin Salmin Mantsinsaarelta.

Varttikarjalaisuus tuli mieleeni, kun maaliskuun 9. päivänä sain hieman sivusta Sentteri-isäntänä seurata Pertti Hakasen järjestämää tilaisuutta Sentterissä.

Pertti oli yhdessä vaimonsa Seijan kanssa kutsunut Sentteri-vieraakseen Vpl. Pyhäjärvi –kerhon.

Tilaisuuteen tuli täyskarjalaisia eli Pyhäjärveltä evakkoon lähteneitä. Heidän lisäkseen mukana oli varmasti puolikarjalaisia muitakin kuin Pertti. Ehkä mukana oli myös muutama varttikarjalainen eli sellainen, jonka isovanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Arvostan erityisen korkealle täyskarjalaiset, mutta arvonannostani saavat nauttia myös puolikarjalaiset eli ne joiden vanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Varttikarjalaiset eivät useinkaan tiedosta karjalaisjuuriaan ja sen vuoksi aina iloisen FT Outi Fingerroosin tapaaminen tai hänen kuulemisensa ilahduttaa – Outi kun joka yhteydessä ”mainostaa” varttikarjalaisuutta.

Vpl. Pyhäjärvi –kerhon kokoontuminen oli hieno tilaisuus. Porukan yhteenkuuluvuus oli ulkopuolisenkin voimallisesti havaittavissa. Monet puhuttelevat karjalaislaulut kaikuivat Sentterin alasalista sisääntulokerrokseen.

Olen Venäjän-matkoillani muutaman kerran saanut poiketa Pyhäjärvellä ja tunnen siellä mm. lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin sekä Pyhäjärven hautausmaan sijainnin. Uskon osaavani arvioida ne tunteet, jotka Vpl. Pyhäjärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään ovat niiden äärellä.

Pertti ja Seija Hakanen tekivät arvokkaan työn, kun he kutsuivat Vpl. Pyhäjärvi-kerhon vieraakseen Sentteriin.

Pertin ja Seijan työ oli tavallaan valmistautumista ensi kesänä Sastamalassa järjestettäviä Pyhäjärvi-juhlia varten.

Juhlat järjestetään 16 -17.7.2011 ja ne tietävät monia työntäyteisiä hetkiä Pertti ja Seija Hakaselle, sillä Pertti Hakanen on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Pari kuvaa Vpl. Pyhäjärvi –kerhon tapaamisesta Sentterissä:

pict1369.jpg

 

Pertti Hakanen valmistautuu toivottamaan Vpl. Pyhäjärvi-kerhon tervetulleeksi Sentteriin.

 

pict1371.jpg

 

Vpl. Pyhärvi-kerholaiset saivat kuulla Seija Hakasen esittämän laulukappaleen, jossa kerrottiin kauniista Karjalasta, vaikka lauluntekijä ei siellä ollutkaan syntynyt.

Seijan laulu kosketti omakohtaisesti, sillä arvostan luovutettua Karjalaa, vaikka en ole siellä syntynytkään.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Outi Fingerroos, varttikarjalaisuus, varttikarjalainen, Pertti Hakanen, Seija Hakanen, Vpl. Pyhäjärvi-kerho, Vpl. Pyhäjärvi, lahjoitusmaatalonpoikein muistomerkki, Pyhäjärven hautausmaa, Vpl. Pyhäjärvi, Pyhäjärvi-juhlat, Sentteri, Tverin Karjala, Tver,