Vilppulan taistelut loivat pohjan sille, että valkoiset voittivat Vapaussodan!Maanantai 9.12.2019 - -Esko Erkkilä- Suomessa käytiin keväällä 1918 yli neljä kuukautta kestänyt Vapaussota, jonka seurauksena menetettiin lähes 40.000 ihmishenkeä.Vilppulaan muodostui heti tammi-helmikuun vaihteessa selkeä rintama valkoisten ja punaisten välille.Vilppulan omistuksesta käytiin tiukkoja taisteluja ja niiden lopputuloksena valkoiset onnistuivat torjumaan punaisten hyökkäykset ja siten estämään punaisten pääsemisen pohjoisen suuntaan.Vilppulan taistelujen muistoksi valkoiset rintamamiehet käynnistivät vuonna 1932 varainhankinnan tulevaa muistomerkkiä varten.Hanke eteni suotuisasti ja heinäkuun 10. päivä vuonna 1938 voitiin viettää muistopatsaan paljastustilaisuutta.Muistopatsaan lopullisena rahoittajana oli vuorineuvos Gösta Serlachius ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Arvi Tynys.Tynyksen tuotantoa on mm. Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla oleva Sankarihautojen muistomerkki yhdessä Viljo Revell´n kanssa.Vilppulassa valkoisten muistomerkin paljastustilaisuudessa itseoikeutettuna puhujana oli vuorineuvos Gösta Serlachius ja paikalla oli myös Valkoisen Armeijan Ylipäällikkö, kenraali Carl Gustav Emil Mannerheim.Myös punaisilla on Vilppulankosken rannalla oma muistomerkkinsä sillä paikalla, josta he yrittivät vuonna 1918 hyökätä kohti Vilppulaa.******************
Osallistuin Vilppulassa 12.11.2019 Eläkeliiton Pirkanmaan piirin syyskokoukseen ja kokousmatkan yhteydessä poikkesin noilla molemmilla muistomerkeillä:
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaussota, Vapaussodan taistelut Vilppulassa, Vilppula, Mänttä-Vilppula, Valkoiset Vapaussodassa, Punaiset Vapaussodassa, Vilppulankoski, Gösta Serlachius, Carl Gustav Emil Mannerheim, Valkoisten Ylipäällikkö, Mannerheim, |
Suomen taiteen kultakauden teoksia on ihailtavissa Serlachiuksen Gösta-museossa MäntässäLauantai 5.10.2019 - -Esko Erkkilä- Suomen taiteen kultakaudeksi kutsuttu ajanjakso ajoittuu vuodelta 1880 vuoteen 1910 saakka ja jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme sekä samalla se nousi kansainväliselle tasolle. ” Minä tunnen, että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen.”Akseli Gallen-Kallelan teoksia on nähtävillä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museossa mm. nämä: Maisema Kuhmosta (1890)
Äiti ja lapsi (1887)
Sissi Serlachiuksen muotokuva (1889).
Sissi oli G.A.Serlachiuksen tytär ja hän avioitui sittemmin serkkunsa Gösta Serlachiuksen kanssa.
Poiketkaa ihmeessä Serlachiuksen museoissa Mäntässä!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: G.A.Serlachiuksen museot, Joenniemen kartano, Göstä-museo, Suomen taiteen kultakausi, Akseli Gallen-Kallela, Sissi Serlachius, Gösta Serlachius, |