Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vapaudenristin Ritarikunta on Suomen vanhin ritarikunta

Torstai 7.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Vapaudenristin ritarikunta on yksi kolmesta Suomen ritarikunnista ja se on ritarikunnista vanhin.

 

Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin Suomen Senaatin päätöksellä 4.3.1918. Sotilasansioritarikunnaksi Vapaudenristin ritarikunta määrättiin asetuksella 16.12.1940. Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim vahvisti Vapaudenristin ritarikunnan ohjesäännön asetuksella numero 550/18.8.1944, joka on yhä voimassa.

 

 

Vapaudenristin ritarikunnan suurmestarina on Tasavallan Presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Ritarikunnan suurmestarin apuna toimii ritarikunnan hallitus, johon kuuluu kansleri, varakansleri, sihteeri ja rahastonhoitaja. Toimihenkilöinä ritarikunnalla on Pääesikunnan asettama yhteysupseeri ja sihteeri.

 

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit ovat: Vapaudenristin suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan Vapaudenristi, 2. luokan Vapaudenristi, 3. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, 2. luokan Vapaudenmitali sekä Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali.

 

 

Viime sotiemme 1939 – 1945 aikana jaettiin noin 573 000 Vapaudenristin kunniamerkkiä. Näistä Vapaudenristejä oli noin 90 000 ja Vapaudenmitaleja noin 483 000. Sotien jälkeen Vapaudenristin kunniamerkkejä on jaettu rajoitetusti. Vuosina 1946 - 2006 on jaettu noin 2500 Vapaudenristin kunniamerkkiä, joista Vapaudenristejä noin 1100 ja Vapaudenmitaleja noin 1400.

 

Vaimoni isän jäämistössä on Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali…

 

 

IMG_1279.JPG

 

 

IMG_1280.JPG

 

 

…ja oletan, että tuo ansiomitali on hänelle myönnetty jo sotien aikana, sillä ansiomitalin takapuolelle on kaiverrettu ”Suomen kansalta 1939”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaudenristin Ritarikunta on Suomen vanhin ritarikunta, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunta, Suomen Leijonan Ritarikunta, Suomen kansalta 1939, Vapaudenristin ritarikunta, asetus 550/18.8.1944, C. G. E. Mannerheim, Vapaudenristin 2. luokan ansioristi,

Talvisodan muistomitalin alkuperäinen nimi oli vuosien 1939 - 1940 sodan muistomitali

Tiistai 5.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Meneillään oleva korona-aika luo hyvät mahdollisuudet penkoa ja tutkailla piironginlaatikoiden sisältöä ja niin olen myös tehnyt.

 

Aloitin tutkailemalla Rouvan vanhempien aikoinaan saamia muisto- ja ansiomitaleja:

 

*************


 
Tässä…
 
 
IMG_1273.JPG
 
 
IMG_1274.JPG
 
…vaimoni isän aikoinaan saama Talvisodan muistomitali eli Tsmm, kuten sitä ”kunniamerkkipiireissä” nykyisin kutsutaan.


 

*****************

 

Talvisotahan alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan 13.3.1940.

 

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti 2. päivänä elokuuta 1940 asetuksen, jonka asetusteksti kuului näin:

 

A s e t u s

vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista.

 

Annettu Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.

____________


 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, …

 

 

 

***********************

 

 

On nykypäivänä huomattava, että tuolloin puhuttiin vuosien 1939 – 1940 sodasta ja termi Talvisota tuli käyttöön vasta myöhemmin.

 

Talvisodan muistomitalia sen saanut kantoi 32 mm leveässä mustassa nauhassa, jonka keskellä on kaksi 3 mm:n levyistä punaista juovaa ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kiinnitettiin rinnan vasemmalle puolelle. 

 

Muistomitaleita myönnettiin ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle, joista yli 10 000 oli ulkomaalaisia. Mitalien jakelu aloitettiin vuoden 1940 syksyllä ja niitä jaettiin vuoden 1992 loppuun saakka.

 

Muistomitalin suunnitteli majuri Aarno Karimo.

*******************

 

Isäni jäämistössä on sama mitali ja pyrin nyt talvikauden aikana tutkailemaan myös sitä tarkemmin.

 

Mainittakoon, että mitalin saaneiden omaiset eivät voi kantaa tuota mitalia rinnassaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Tsmm, Talvisodan muistomitali, Talvisota 30.11.1939 - 13.3.1940, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Moskovan rauha, C.G. E. Mannerheim, Kyösti Kallio, asetus vuosien 1939 - 1940 sotien muistomitalista,

Kunniamerkin kantamista virtuaalisesti!

Sunnuntai 6.12.2020 - -Esko Erkkilä-

En saanut tänäkään vuonna kutsua Presidentin vastaanotolle Linnaan ja tokihan se koronan vuoksi peruttiinkin.

 

Korvikkeena etsin kirjahyllystämme esille Suomen Valkoisen ruusun ansioristin, jonka olisin laittanut rintapieleeni jos Linnaan olisi käynyt kutsu.

 

 

IMG_1085.JPG

 

Pirkanmaan Agrologit ry on joskus takavuosina ehdottanut minulle Suomen Valkoisen ruusun ansioristiä (SVR Ar) ja sen on silloinen Tasavallan Presidentti minulle myöntänyt.

 

*********************

 

Suomessa on kaksi ritarikuntaa eli Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan on perustanut valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi – Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.

 

Suomen Leijonan ritarikunnan perusti Tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Käsitän, että aikoinaan minulle myönnetystä kunniamerkistä Pirkanmaan Agrologit ry ei joutunut maksamaan lunastusmaksua, mutta nykyään lunastusmaksu SVR:n ja SL:n ansioristeistä on 215,00 euroa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ritarikunnat, Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta, Tasavallan Presidentti, Pirkanmaan Agrologit ry, Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan ansioristi eli SVR Ar, SVR Ar, Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta, C. G. E. Mannerheim,

Vilppulan taistelut loivat pohjan sille, että valkoiset voittivat Vapaussodan!

Maanantai 9.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomessa käytiin keväällä 1918 yli neljä kuukautta kestänyt Vapaussota, jonka seurauksena menetettiin lähes 40.000 ihmishenkeä.

 

Vilppulaan muodostui heti tammi-helmikuun vaihteessa selkeä rintama valkoisten ja punaisten välille.

 

Vilppulan omistuksesta käytiin tiukkoja taisteluja ja niiden lopputuloksena valkoiset onnistuivat torjumaan punaisten hyökkäykset ja siten estämään punaisten pääsemisen pohjoisen suuntaan.

 

Vilppulan taistelujen muistoksi valkoiset rintamamiehet käynnistivät vuonna 1932 varainhankinnan tulevaa muistomerkkiä varten.

 

 

IMG_5509.JPG

 

Hanke eteni suotuisasti ja heinäkuun 10. päivä vuonna 1938 voitiin viettää muistopatsaan paljastustilaisuutta.

 

Muistopatsaan lopullisena rahoittajana oli vuorineuvos Gösta Serlachius ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Arvi Tynys.

 

Tynyksen tuotantoa on mm. Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla oleva Sankarihautojen muistomerkki yhdessä Viljo Revell´n kanssa.

 

Vilppulassa valkoisten muistomerkin paljastustilaisuudessa itseoikeutettuna puhujana oli vuorineuvos Gösta Serlachius ja paikalla oli myös Valkoisen Armeijan Ylipäällikkö, kenraali Carl Gustav Emil Mannerheim.

 

 

IMG_5495.JPG

 

Myös punaisilla on Vilppulankosken rannalla oma muistomerkkinsä sillä paikalla, josta he yrittivät vuonna 1918 hyökätä kohti Vilppulaa.

 

******************

 

Osallistuin Vilppulassa 12.11.2019 Eläkeliiton Pirkanmaan piirin syyskokoukseen ja kokousmatkan yhteydessä poikkesin noilla molemmilla muistomerkeillä:

 

 

IMG_5492.JPG

 

 

 

IMG_5497.JPG

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaussota, Vapaussodan taistelut Vilppulassa, Vilppula, Mänttä-Vilppula, Valkoiset Vapaussodassa, Punaiset Vapaussodassa, Vilppulankoski, Gösta Serlachius, Carl Gustav Emil Mannerheim, Valkoisten Ylipäällikkö, Mannerheim,

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

IMG_5889.JPG

 

K.J. Ståhlberg

 

 IMG_5888.JPG

 Lauri Kr. Relander

 

IMG_5887.JPG

 

P.E. Svinhufvud

 

 IMG_5886.JPG

 

Kyösti Kallio

 

 IMG_5885.JPG

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntatalo, Eduskuntatalon Valtiosali, K. J. Ståhlberg, Lauri Kr. Relander. P. E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Urho Kekkonen, Sauli Niinistö, Risto Ryti, C. G. E. Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Puhemies

"Johan me kiitimme Laatikaista!"

Lauantai 30.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jokin aika sitten eräältä kaveriltani…

 

 

 

IMG_5648.JPG

 

 

…seitsenkiloisen hauen ja sen tiimoilta muistui mieleeni eräs ilmeinen tositarina Jatkosodan ajalta, jonka olen kuullut.

 

 

Kas näin:

 

Jääkäriupseeri, kenraali (myöhemmin Jalkaväenkenraali) sekä Mannerheim-ristin ritari numero 17 Taavetti Laatikainen oli ansioitunut sotilas, joka nautti Jatkosodan taisteluissa Ylipäällikkö Mannerheimin täyttä luottamusta.

 

Jossain vaiheessa Laatikainen lähetti ystävyyden osoituksena Ylipäällikkö Mannerheimille hauen.

 

Mannerheimin adjutantti kysyi muutama päivä hauen saapumisen jälkeen Ylipäälliköltä, että pitäisikö se Laatikaisen lähettämä hauki laittaa ruuaksi.

 

 

Mannerheim totesi adjutantilleen ykskantaan: ”Johan me kiitimme Laatikaista!”

 

Mannerheim oli suuri kulinaristi ja hän ei arvostanut petokaloja, joten tätä taustaa vasten on ymmärrettävä hänen vastauksensa adjutantilleen!

 

 

Arvostan hyvää ruokaa ja nyt pyrin syömään saamaani ja sähkösavustimessa valmistamaani haukea joka päivä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen, Taavetti Laatikainen, Taavetti "Pappa" Laatikainen, Mannerheim, Ylipäällikkö Mannerheim, Jatkosota, Johan me kiitimme Laatikaista,

Muolaan Horoskooppipuisto on rapistunut, mutta yhä paikoillaan!

Maanantai 12.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Me jotka jo Neuvostoliiton aikana olimme mukana Leningradiin suuntautuneilla bussimatkoilla, muistamme varmasti Muolaassa sijaitsevan Horoskooppipuiston.

 

 

Sain työelämän aikana olla järjestämässä jakeluteillemme myyntikilpailuja, joiden palkintona oli viikonvaihdereissu Leningradiin.

 

 

Matkoilla ”luvallinen” pysähtymispaikka oli Muolaassa sijaitseva Horoskooppipuisto ja siellä me Kyröläismatkaajatkin pysähdyimme heinäkuisella matkallamme Äyräpäästä kohti Viipuria.

 

 

 

IMG_3316.JPG

 

 

Horoskooppipuiston ovat aikoinaan rakentaneet Leningradin Taideyliopiston oppilaat.  Oppilaiden lopputyönään tekemä kehän muotoon rakennettu horoskooppipatsaiden ryhmä on tehty varmaan jo 1960-luvulla.

 

 

 

IMG_3318.JPG

 

 

Horoskooppipuiston vierellä sijaitsee Mannerheim-linjaan kuulunut suomalaisbunkkeri, joka yhä edelleen seisoo – toki venäläisten tuhoamana – paikallaan.

 

 

 

IMG_3313.JPG

 

 

On varsin kummallista, että Horoskooppipuiston ja tuhotun suomalaisbunkkerin äärellä korkeassa heinikossa on puhelin ja…

 

 

 

IMG_3311.JPG

 

 

…mikä vielä kummallisempaa – kun nostaa luurin, niin luurista kuulee täysin tavallisen vapaa-äänen!

Kamerassani oli erään kaverin ottaessa minusta tätä kuvaa "kalansilmä-asetus" ja se tekee minusta tässä tavallistakin vatsakkaamman!

 

 

Harmittelen, että en vääntänyt summamutikassa jonkinmoista numerosarjaa – olisikohan minulle joku vastannut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Muolaa, Horoskooppipuisto, Mannerheim-linja, Mannerheim-linjan bunkkeri Muolaassa,

Vesiliikennevilskettä, kun matkasimme Venetsiaan!

Tiistai 6.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Käynti Venetsiassa on jokaisen Italiassa vierailevan unelmissa ja niin myös meillä, jotka teimme matkan Italiaan syys-lokakuun vaihteessa.

 

 

Unelmamme toteutui, kun vierailimme Venetsiassa 3.10.2018.

 

 

Venetsiassa ei ole autoliikennettä, sillä kaupunki sijaitsee 118 saarella.

 

 

 

IMG_4824.JPG

 

 

Saavuimme Venetsian-matkallamme Troncetton autoparkkiin, jossa matkanjohtajamme Heidi osti meille lippuautomaatista menoliput Venetsiaan.

 

 

 

IMG_4826.JPG

 

 

Troncettosta  matkustimme kanavaa – Canal Grande - pitkin…

 

 

 

IMG_4854.JPG

 

 

…Piazza San Marcolle eli Pyhän Markuksen torille.

 

 

Canal Grandella oli vilkas liikenne ja seuraavassa muutamia kuvia kanaaliliikenteestä sekä niistä rakennuksista, jotka sijaitsevat kanaalin äärellä:

 

 

 

IMG_4829.JPG

 

 

 

IMG_4833.JPG

 

 

 

IMG_4834.JPG

 

 

 

IMG_4835.JPG

 

 

 

IMG_4836.JPG

 

 

 

IMG_4837.JPG

 

 

 

IMG_4839.JPG

 

 

 

IMG_4840.JPG

 

 

 

IMG_4841.JPG

 

 

 

IMG_4842.JPG

 

 

 

IMG_4843.JPG

 

 

 

IMG_4844.JPG

Rautatieasema eli Ferrovia

 

 

 

IMG_4845.JPG

 

 

 

IMG_4848.JPG

 

 

 

IMG_4849.JPG

 

 

 

IMG_4850.JPG

 

 

 

IMG_4851.JPG

 

 

 

IMG_4852.JPG

 

 

 

IMG_4855.JPG

 

 

 

IMG_4858.JPG

 

 

 

IMG_4860.JPG

 

 

 

IMG_4861.JPG

 

 

 

IMG_4863.JPG

 

 

 

IMG_4870.JPG

 

 

 **********************

 

 

IMG_4871.JPG

 

 

Saavuimme Pyhän Markuksen torille ja pääsimme uusiin seikkailuihin!

Siitä kai olemme yhtä mieltä, että saapumisreitti Venetsiassa Pyhän Markuksen torille poikkeaa melkoisesti siitä, kun saavumme Mannerheimintietä Helsingin keskustaan tai Lempääläntietä Tampereella Viinikan liikenneympyrään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venetsia, Pyhän Markuksen tori, Troncetton autoparkki, Piazza San Marco, Canal Grande, Italia2018, Mannerheimintie, Lempääläntie, Viinikan liikenneympyrä,

Hölmön tölväys vaati uhreja myös Viljakkalalta

Lauantai 7.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.

 

 

Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.

 

 

Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.

 

 

Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.

 

 

Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta.  Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.

 

 

Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.

 

 

Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.

 

 

*********************

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.

 

 

 

Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautasmaalla:

 

 

 

IMG_3215.JPG

 

 

 

IMG_3214.JPG

 

 

 

IMG_3213.JPG

 

 

 

IMG_3212.JPG

 

 

 ********************

 

Suuri tunnustus niille Viljakkalan seurakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, jotka jo Talvisodan aikana tekivät päätöksen, että sankarivainajien muistokiviin merkitään vainajan kaatumispaikkakunta.

 

 

 

Kunniakkaiden sotiemme historia saa aivan uudet mittasuhteet, kun voimme tänäänkin paikallistaa viljakkalalaisten sankarivainajien kaatumispaikkakunnat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, Viljakkala, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan sankarihautausmaa, ylipäällikkö Mannerheim, kenraali Harald Öhquist, kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Talvisota, Neuvostoliitto, Summa, Summajoki,

Olisiko Suomen historia jouduttu kirjoittamaan toisin?

Sunnuntai 1.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen rautatieasemalla on muistoreliefi, jossa kerrotaan tapahtumasta 18.1.1918, joka toisin päättyessään ehkä olisi muuttanut Suomen historiankirjoituksen erilaiseksi kuin nyt on tapahtunut.

 

 

 

IMG_2437.JPG

 

 

Reliefissä kerrotaan, että tuona päivänä Eino Lähteenmäki pelasti Tampereen rautatieasemalla Carl Gustav Emil Mannerheimin hengen.

 

Mannerheim matkusti 18.1.1918 yöjunalla Vaasaan, jossa hänen piti valkoisten ylipäällikkönä perustaa Valkoinen Armeija.

 

 

Mannerheim matkusti väärennetyllä passilla ja Tampereen rautatieasemaa silloin hallinnoineet kapinalliset epäilivät ”pietarsaarelaisen kauppias Gustav Malmberg´n” henkilöllisyyttä.

 

 

Venäjää taitava rautatievirkamies Eino Lähteenmäki onnistui junanlähettäjänä vakuuttamaan kapinalliset ja juna pääsi jatkamaan matkaansa Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan.

 

 

Eino Lähteenmäki toimi myöhemmin Tampereen klassillisen lyseon rehtorina.

 

 

Reliefi on paljastettu 31.10.2008.

 

 

Tapahtuman taustaksi on hyvä tietää, että junanlähettäjä Lähteenmäen kutsui asiaa selvittämään silloinen asemamies Erik Hjalmar Tuomi.

 

 

Tuomen osuus Mannerheimin pelastamisessa oli niin keskeinen, että hänelle myönnettiin yhdessä Lähteenmäen kanssa sitten aikanaan Vapaudenristi!

 

 

Reliefi sijaitsee Tampereen rautatieasemalle pääovesta sisään tultaessa oikealla Rautatiekadun puoleisella seinällä – poiketkaa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheim-reliefi, Mannerheim-reliefi Tampereella, Mannerheim-reliefi Tampereen rautatieasemalla, junanlähettäjä Eino Lähteemnäki, Tampereen klassisen lyseon rehtori Eino Lähteemäki, Eino Lähteenmäki, asemamies Erik Hjalmar Tuomi, Vapaudenristi,

Hitler kahden välikättelyn takana

Lauantai 1.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin joskus juttuun, jossa todettiin, että tavallinen pulliainenkin on tavallaan hyvinkin lähellä maailman mahtavia. Näin on, jos huomioidaan ne ”pulliaisen” kättelemät henkilöt, jotka puolestaan ovat kätelleet todellisia maailman mahtavia.

 

 

Ajattelin asiaa omalta kohdaltani ja totesin, että näinhän se on!

 

 

Isäni, joka taisteli maamme puolesta Talvisodan ja Jatkosodan kokonaisuudessaan ja sen lisäksi osallistui Lapinsotaan, pääsi jossain vaiheessa kättelemään Ylipäällikkö Mannerheimia.

 

 

Isä ei tehnyt asiasta suurta numeroa, mutta näin oli tapahtunut.

 

 

Kun on varmaa, että Mannerheim kätteli useammankin kerran Adolf Hitleriä, on minulla ”kättelyketju” isäni ja Mannerheimin kautta Hitleriin!

 

 

Nykypoliitikkojen – esimerkiksi Juha Sipilän ja Paavo Väyrysen - kautta on helppo luoda ”yhden välikättelyn” kautta kättelyketju kaikkiin Suomen viimeaikojen presidentteihin Kekkosesta alkaen ja mm. Angela Merkeliin sekä Emmanuel Marcos´iin sekä moniin maailman johtaviin nykyisiin ja menneisiin valtiaisiin.

 

 

Donald Trump siitä ketjusta vielä puuttuu, mutta Vladimir Putin sekä Mihail Gorbatšov ketjuun kyllä kuuluvat.

 

 

Toissapäivänä kättelin Matti Vanhasta ja aikamoinen ”yhden välikättelyn” kohdekimara sitäkin kautta avautuu.

 

 

*******************

 

 

Tämmöistä pohdintaa ei pidä ottaa kovinkaan vakavasti, mutta näinkin voidaan asioita ajatella!

 

 

Millaisia kättelyketjuja Sinulla arvoisa lukijani on maailman mahtaviin tai vaikkapa kuuluisiin kulttuurihenkilöihin tai menestyneisiin urheilijoihin?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kättelyketju, Mannerheim, Hitler, Angela Merkel, Emmanuel Marcon, Mihail Gorbat?ov, Vladimir Putin, Donald Trump,

Mannerheim-ooppera avaa uusia näköaloja valtionhoitajan, maamme kuudennen presidentin ja Suomen marsalkan C. G. E. Mannerheimin elämään

Tiistai 20.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Jo nyt voi todeta, että Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen merkittävin aktiviteetti vuonna 2017 tulee olemaan osallistuminen Ilmajoen Musiikkijuhlilla 18.6.2017 järjestettyyn tämän vuoden viimeiseen Mannerheim-oopperaan.

 

 

Varasimme liput jo varhain vuoden 2016 syksyllä ja varhaisen varaamisen ansiosta saimme lippumme edullisesti.

 

 

 

IMG_0319.JPG

 

 

Olen tyytyväinen, että ostin portilta oopperan käsiohjelman ja erityisen tyytyväinen olen, että samalla hankin myös oopperan libreton.

 

 

Ooppera koostuu 31:stä kohtauksesta ja niiden seuraaminen libretosta oli helppoa.

 

 

Mannerheim-ooppera on Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä ja suosittelen ehdottomasti käsiohjelman sekä libreton hankkimista.

 

 

 

IMG_0300.JPG

 

 

Oopperan lavastuksena oli koko ajan sama lavastus, mutta hienosti eri kohtaukset pystyttiin toteuttamaan samalla lavastuksella.

 

 

 

Mannerheimin roolin esitti baritoni Waltteri Torikka ja hänen vaimonsa Anastasia Arapovan rollin esitti sopraano Mia Heikkinen.

 

 

Mannerheimin vaimon Anastasia Mannerheimin (o.s. Arapova) rooli ei ole oopperassa keskeinen, mutta tässä jutussani se saa keskeisen roolin.

 

 

Mannerheim ja Arapova avioituivat vuonna 1892.

 

 

Arapova omisti Latviassa Lazan kunnassa sijaitsevan Aprikin kartanon 1898 – 1912 välisen ajan.

 

 

Sain vuonna 2012 vierailla Aprikin kartanossa ja sen vuoksi halusin Mannerheim-oopperassa seurata Mannerheimin ja Arapovan suhteen kehittymistä.

 

 

Avioparin suhdetta ei voi kuvailla rakkausavioliitoksi, mutta Mannerheimin osalta ehkä järkiavioliitoksi.

Mannerheimin ja Anastasia Arapovan avioliitto päättyi eroon vuonna 1919.

 

 

Olen vuonna 2012 laatinut tälle saitille jutun vierailustamme Aprikin kartanossa ja se löytyy, jos googlaa näin:

 

 

”Esko Erkkilä Anastasia Mannerheim”

 

 

Suosittelen varaamaan liput vuoden 2018 Mannerheim-oopperaan – saattaa tosin olla, että jo nyt kaikki ensi kesän näytökset ovat loppuunmyytyjä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen marsalkka Mannerheim, presidentti Mannerheim, valtionhoitaja Mannerheim, ylipäällikkö Mannaerheim, Mannerheim-ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Atanasia Arapova,

800 miljoonaa euroa ja 7 000 työpaikkaa saatavilla

Lauantai 22.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Urheilu- ja Messukeskuksessa alkoivat eilen ns. Supermessut.

 

 

Supermessut tarkoittavat, että kyseessä on Kotimaan Matkailu-, Puutarha-, Desingn- ja käsityötori-, OutdoorErä- sekä Keräilymessut.

 

 

Osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kutsuvieraana Kotimaan Matkailumessuille jo aamukymmeneltä alkaen ja puolenpäivän jälkeen tutustuin messuihin tavallisena messuvierailijana.

 

 

Kotimaan Matkailumessut olivat anniltaan täysosuma, mutta muiden messujen osalta taso oli suorastaan heikko.

 

 

******************

 

 

Kotimaan Matkailumessuilta saamani informaation mukaan meillä on mahdollisuus saada vuodessa 800 miljoonaa euroa lisää yhteiseen hyvään, jos jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaan matkan enemmän kuin nykyisin teemme!

 

 

Yksi kotimaanmatka enemmän henkilöä kohti merkitsisi työllisyysvaikutuksena, että 7 000 henkilöä työllistyisi enemmän kuin nyt.

 

*****************

 

Yllätyin kotimaan matkakohteiden tarjonnasta, sillä laadukasta tarjontaa on!

 

 

Seuraavassa muutama mielenkiintoinen matkakohde, jotka minua kiinnostivat:

 

 

 

IMG_8630.JPG

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matka Ilmajoen Musiikkijuhlille 18.6.2017 on loppuunmyyty.

 

 

 

IMG_8631.JPG

 

 

Janne Kataja oli vauhdittamassa Seinäjoen Kaupunginteatteriin syksyllä tulevaa brittikomediaa, jossa hän esiintyy pääroolissa!

 

 

 

IMG_8633.JPG

 

 

Kyrö Distillery on pystynyt hyödyntämään Isonkyrön Osuusmeijerin entiset tuotantotilat ja myy nyt niissä valmistettuja tuotteitaan kymmenissä maissa. Tunnen työelämän ajoilta Isonkyrön hyvin ja osaan arvostaa Kyrönjoen maisemia.

 

 

 

IMG_8632.JPG

 

 

Muumimuseo ja sen 17.6.2017 tapahtuva avaaminen Tampere-talossa oli hyvin esillä Kotimaan Matkailumessuilla.

 

 

 

IMG_8629.JPG

 

 

Tall Ships Races poikkeaa Turussa 20-23.7.2017. Kannattaa silloin suunnata matkansa Turkuun!

 

 

Kyllä kotimaassa riittää mielenkiintoisia matkailukohteita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmajoen Musiikkijuhlat, Mannerheim-ooppera, Janne Kataja, Seinäjoen kaupunginteatteri, Kyrö Distillery, Isonkyrön Osuusmeijeri, Oltermanni-juusto, Muumimuseo, Tampere-talo, Tall Ships Daces Turku, Turku, Supermessut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,

Mannerheim-risti oli sotilasarvosta riippumatta korkein kunnianosoitus taistelijalle

Lauantai 20.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin Jatkosodan aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta.

 

 

Ensimmäinen Mannerheim-ristin saanut sotilas oli Ruben Lagus ja tapansa mukaan Paavo Talvela pahoitti tästä mielensä, sillä omasta mielestään hän olisi ollut oikeutettu saamaan ensimmäisen Mannerheim-ristin ritarikunnan ansiomerkin.

 

 

Puolustusvoimien komentajina toimi sotien jälkeen kolme Mannerheim-ristin ritaria: kenraalit Erik Heinrichs, Kaarlo Heiskanen ja Yrjö Keinonen.

 

 

 

 

Eläkeliiton omatoimisella  Kalevankankaan hautausmaan hautausmaankävelyllä – oppaamme, kun oli unohtanut päivämäärän, jolloin hänen piti toimia oppaanamme -  18.8.2016 kävin kahden Mannerheim-ristin ritarin haudalla.

 

 

 

 

manner1.jpg

 

 

Kenraalimajuri Aaro Pajari oli yksi niistä harvoista, joka sai Mannerheim-ristin kahdesti; ensimmäisen kerran 14.9.1941 ja toisen kerran 16.10.1944.

 

 

Pajarin lisäksi vain kolme muuta ansioitunutta sotilasta sai kahdesti Mannerheim-ristin: eversti Martti Aho, lentomestari Eino Juutilainen ja kapteeni Hans Wind.

 

 

 

manner2.jpg

 

 

Kenraali Pajari katselee hautapaadessaan tiukkailmeisenä…

 

 

 

manner3.jpg

 

 

… Kalevankankaan sankarihaudoissa lepääviä tamperelaisia sotureita, jotka sotiemme aikana antoivat Isänmaan puolesta kalleimpansa – henkensä.

 

 

 

manner4.jpg

 

 

Lentäjäkapteeni Tauno Iisalo oli Mannerheim-ristin saajista numero 168 ja myös hänen hautansa on Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

manner5.jpg

 

 

On hienoa, että Tauno Iisalon hautakivessä on muistolaatta, jossa kerrotaan hänen olevan Mannerheim-ristin ritari numero 168.

 

**************

 

 

Kenraali Pajarin hauta on helppo löytää Kalevankankaan hautausmaalta, sillä se sijaitsee lännestä katsellen sankarihautojen oikealla puolella.

 

 

Tauno Iisalon hauta sijaitsee Pajarin haudasta kohti länttä kulkevan käytävän eteläisellä puolella.

 

 

Kannustan poikkeamaan molempien Mannerheim-ristin saaneiden ritarien haudoilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalevankankaan sankarihautausmaa, Aaro Pajari, Tauno Iisalo, Mannerheim, Mannerheim-risti, Mannerheim-ristin ritarit, .

Sankarihautausmaalla kaatumispaikan kertominen hautapaadessa kertoo tärkeää sotahistoriaa

Perjantai 25.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikilla Suomen kirkkomailla on alue, johon on haudattu Talvisodan ja Jatkosodan sankarivainajia.

 

 

Eilinen Jouluaatto merkitsi jälleen kerran, että hautausmaat ja niiden sankarihautausmaat saivat ylleen kynttilöiden valomeren.

 

 

 

 

sankarihautausmaa1.jpg

 

 

Perinteeksi on muodostunut, että käyn aattoiltana ennen Aattoillan hartaushetkeä kotiseurakuntani Viljakkalan kirkkomaalla sytyttämässä kynttilät monille sukulaisten haudoille – näin taas kerran myös eilen. 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on keskeinen kohde aattoillan hautausmaakäynnilläni.

 

 

 

 

sankarihautausmaa2.jpg

 

 

Kolmannessa rivissä suurinpiirtein hautarivin keskellä lepää setäni Reino Erkkilä ja tapaan aina Jouluaattona viedä hänen haudalleen kynttilän.

 

 

Kiitokset Lavajärven Seudun Reservinaliupseereille, jotka jälleen kerran olivat kunniavartiossa Viljakkalan sankarihaudoilla ja huolehtivat, että jokaisen sankarivainajan hautapaaden edessä paloi kynttilä!

 

 

******************

 

 

Olen kiinnostunut sotahistoriasta ja sen vuoksi tapaan mahdollisuuksien puitteissa tutustua myös muiden seurakuntien sankarihautausmaihin kuin Viljakkalan.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on se hyvä puoli, että siellä on sankarivainajan hautakiveen kaiverrettu nimen, syntymäajan ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikka.  Pidän valitettavana, että monilla sankarihautausmailla näin ei ole.

 

 

****************

 

 

Jouluaattona Viljakkalan sankarihautausmaalla tulee mieleen Talvisodan päivä 23.12.1939 eli päivä 76 vuotta sitten.

 

 

Se päivä eli 23.12.1939 on Suomen sotahistoriassa synkkä päivä, sillä silloin kenraaliluutnantti Harald Öhquist´n komentama II Armeijakunta aloitti klo 6.30 Kannaksella vastahyökkäyksen, joka epäonnistuneena keskeytettiin samana päivänä jo klo 14.30.

 

 

Vastahyökkäyksen peitenimenä oli ”Verhous”, mutta sotahistoriassa tämä kenraali Öhqvistin suunnittelema ja toteuttama vastahyökkäykseksi aiottu sotatoimi tunnetaan nimellä ”Hölmön tölväys”.

 

Puolustusvoimat eivät silloin ja eivätkä myös tänä päivänä kutsu epäonnistunutta sotatointa Hölmön tölväykseksi, mutta Puolustusvoiman nettisivuilla kerrotaan tänäkin päivänä Talvisodan 24. päivästä eli 23.12.1939 näin:

 

 

”Kannaksella alkaa suomalaisen II Armeijakunnan hajanainen vastahyökkäys aamulla klo 6.30. II Armeijakunnan komentaja keskeyttää hyökkäyksen klo 14.30. Epäonnistuneen vastahyökkäyksen kokonaistappiot ovat 1 328 miestä, 361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta.”

 

 

II Armeijakunnan suorittamalle epäonnistuneelle sotatoimelle muodostui heti sen suorittamisen jälkeen nimi ”Hölmön tölväys”, sillä muistan pienenä penskana, kun isäni sotajermukaverit muistelivat sitä meille kokoontuessaan sillä nimellä jo 1950-luvulla.

 

 

Lähes kaikilla Venäjälle suuntautuneilla sotahistoriamatkoilla ”Hölmön tölväystä” käsitellään, joten se on sitäkin kautta tullut minulle tutuksi.

 

 

En tullut eilen laskeneeksi, että kuinka monta Viljakkalan miestä kaatui Hölmön tölväyksessä, mutta sen tiedän, että monesta Viljakkalan seudun miehestä tuli sankarivainaja Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

Kenraali Öhqvististä muuten sanotaan, että kenraaleista hän aiheutti eniten päänvaivaa marsalkka Mannerheimille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sankarihautausmaa, Viljakkalan sankarihautausmaa, II AK, II Armeijakunta, Harald Öhqvist, kenraali Öhqvist, marsalkka Mannerheim, hölmön tölväys, Summa, Verhous, peitenimi "Verhous", Lavajärven Seudun Reservinaliupseerit ry,

Sota-ajan julisteita ja Mannerheim-nurkkaus

Perjantai 9.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä jo tänään kerron muutamien valokuvien avulla niistä sota-ajan julisteista sekä Mannerheim-nurkkauksesta, jotka ovat esillä Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalossa

 

 

 

Aluksi muutama kuva sota-ajan julisteista:

 

 

 

 

vete1.jpg

 

 

 

 

vete2.jpg

 

 

 

 

vete3.jpg

 

 

 

 

vete4.jpg

 

 

 Eivät toteutuneet nämä kisat tuolloin!

 

 

Ja sitten kolme kuvaa Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalon Mannerheim-nurkkauksesta:

 

 

 

 

vete5.jpg

 

 

 

 

vete6.jpg

 

 

 

 

vete7.jpg

 

 

 

 

Olen käynyt useissa sotahistoriaa käsittelevissä museoissa Suomessa ja ulkomailla.

 

 

Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalon näyttely on eräs parhaimmista näyttelyistä, joita sotahistorian tiimoilta on koko Euroopassa.

 

 

Kiitokset Jalasjärven sotaveteraanien työlle, että olette tallentaneet viime sotiemme vaiheita niin täydellisesti!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jalasjärvi, Jalasjärven sotaveteraanit, Jalasjärven sotavetaraanien perinnetalo, sota-ajan julisteet, Mannerheim-nurkkaus, Mannerheim,

Maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan paljastamisesta tuli 4.6.2015 kuluneeksi 60 vuotta!

Sunnuntai 7.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton liittokokous- ja kesäjuhlaohjelmaan 2 – 4.6.2015 kuului osallistuminen maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan 60-vuotismuistojuhlaan.

 

 

Muistojuhla järjestettiin Seinäjoella Lyseon puistossa, jota käsittääkseni kutsutaan myös Mannerheim puistoksi.

 

 

On luonnollista, että osallistuin tilaisuuteen.

 

 

 

 

ma1

 

 

Mannerheim-patsas paljastettiin Seinäjoen Keskustorille marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1955 ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1973.

 

 

 

 

 

ma2

 

 

Muistotilaisuus alkoi Suomen lipun sisäänmarssilla, joka aina jo sinällään on juhlahetki.

 

 

 

 

ma3

 

 

Suomen lippu asettui paikoilleen ja…

 

 

 

 

ma4

 

 

…jonka jälkeen juhlamenojen johtaja eversti evp. Jorma Jokisalo otti tilaisuuden johdon.

 

 

 

 

ma5

 

 

Kaupunkineuvos Raimo Yli-Uotila piti patsaan paljastamiseen liittyviä seikkoja valottaneen puheen.

 

 

Arvostin, että kaupunkineuvos Yli-Uotila käytti johdonmukaisesti Vapaussodasta puhuessaan termiä ”Vapaussota”.

 

 

Ihmettelen, että isänmaalliseksi luulemani Ilkka-lehti käyttää Yli-Uotilan puhetta referoidessaan Vapaussodasta termiä ”Kansalaissota” - kaupunkineuvos ei käyttänyt puheessaan kertaakaan muuta termiä kuin Vapaussota!

 

 

Toki Vapaussota oli myös kansalaissota, veljessota, kapina ja mitä muutakin tahansa, mutta kyllä se oli ensisijaisesti Vapaussota.

 

 

 

 

ma6

 

 

Seinäjoella sijaitseva Mannerheim-patsas kuvaa Mannerheimiä siinä vaiheessa, kun hän johti Seinäjoen päämajassaan Vapaussotaa.

 

 

 

 

ma7

 

 

Seinäjoen Mannerheim-patsaan on veistänyt jääkärikapteeni Lauri Leppänen vuonna 1995.

 

 

 

 

ma8

 

 

Patsaan jalustassa on teksti:

 

 

SE VALA ON KOETETTU PUHTAANA PITÄÄ

 

 

 

 

ma9

 

 

Toisella puolella patsaan jalustaa on ”omistuskirjoitus”:

 

 

YLIPÄÄLLIKÖLLEEN ETELÄ-POHJALAISET

 

 

 

 

ma10

 

 

Muistojuhlassa Eläkeliitto oli mukana laskemassa seppeltä Mannerheimin patsaan juurelle.

 

 

 

 

ma11

 

 

Eläkeliiton seppeleen laskivat edellispäivänä puheenjohtajuudesta luopunut kaupunkineuvos Hannes Manninen ja Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Merja Uusitalo.

 

 

 

 

ma12

 

 

Mainittakoon, että Rakuunakilta laski nyt ensimmäisen kerran muistoseppeleen Mannerheimin patsaalle!

 

 

 

 

ma13

 

 

Suomen lipun poistuminen päätti mieliinpainuneen tilaisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Mennerheim, Mannerheim-patsas Seinäjoella, Mannerheim-patsas 60-vuotta, Mannerheim-patsaan paljastaminen 4.6.1955, Raimo Yli-Uotila, Rakuunakilta, Se vala on koetettu puhtaana pitää, Ylipäällikölleen etelä-pohjalaiset,

Mannerheimin Kate-hevosta esittävä kipsiveistos pitää saada arvoiseensa ja nykyistä turvallisempaan paikkaan!

Perjantai 7.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Viljakkala-neuvoston kokoukseen Viljakkalassa Karhen koululla.

 

Olen käynyt monestikin Karhen koululla, mutta vasta nyt huomasin eteisessä kaapin päällä hevospatsaan.

 

 

 

 

 

kate1

 

 

Tarkempi tutkailu osoitti, että kyseessä on C. G. E. Mannerheimin Kate-hevosesta tehty kipsiveistos.

 

Patsas on 47 cm korkea ja sillä on pituutta saman verran.

 

 

 

 

kate2

 

 

Patsaan jalustassa on seuraava teksti:

 

”KATE”

 

SOTAMARSALKAN SOTARATSU 1939 – 41

 

 

 

 

 

kate3

 

 

Patsaan arvoa nostaa laatta, jossa lukee näin:

 

 

Karjalaisten Aseveljien liiton
toiminnan hyväksi

 

 

*************

 

Tutkailin patsaan taustoja ja olen todennut, että sen on veistänyt Anton Ravander-Rauas.

Patsaan valmistumisvuotena mainitaan 1949.

 

Anton Ravander-Rauas on tunnettu useista eläinaiheisista pienoispatsaistaan.

 

Hän antoi pojalleen tehtävän, että pojan piti taiteilijan kuoleman jälkeen hävittää kaikki Ravander-Rauas´n eläinpatsaiden muotit ja näin myös aikakirjojen mukaan tapahtui.

 

 

************

 

Otan esille kaksi näkökohtaa:

 

1.

Karhen koulun eteiskaapin päällä olevalle Kate-veistokselle pitää hankkia turvallisempi paikka. Paikan pitää olla Viljakkalassa ja Karhen koulu on säilytyspaikkana aivan oikea.

 

 

2.

Onko mahdollista esim. tekijänoikeuksien sekä taiteilijan viimeisen tahdon näkökulmasta, että Kate-hevospatsaasta tehtäisiin uusia valoksia?

 

 

Olen kiinnostunut kaikista lisätiedoista, jotka liittyvät Karhen koululla olevaan Kate-veistokseen. Tiedän, että samanlaisia patsaita valmistettiin tietty määrä. Onko patsaita muissa julkisissa paikoissa, kuin Karhen koululla? Entä yksityisomistuksessa olevat? Kertokaa lisätietonne vaikkapa tämän jutun kommentointeina!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

23 kommenttia . Avainsanat: Mannerheim, C. G. E. Mannerheimin Kate-hevonen, C. G. E. Mannerheim, Anton Ravander-Rauas, Viljakkala, Karhen koulu, Karhen koulu Viljakkalassa, Viljakkala-neuvosto, Mannerheimin Kate-hevosta esittävä kipsiveistos,

"Himmetä ei muistot koskaan saa"

Keskiviikko 30.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kultakirjaimin kirjoitettu siihen muistokiveen, joka seisoo Kuuterselän taistelun muistoksi 18.8.2006 Kanneljärven Kuuterselän kylässä paljastetussa muistomerkissä.

 

Kuuterselän taistelu oli merkittävä taistelu niiden taisteluiden joukossa, jotka varmistivat Suomelle itsenäisyyden vuonna 1944.

 

Pääsin käymään Kuuterselän taistelujen muistomerkillä 6.7.2014.

 

Olen käynyt aiemminkin muutaman kerran Kuuterselässä, mutta tunnustan, että taistelumaaston jäsentäminen ei ole ennen minulle onnistunut.

 

Totean selkeästi, että parantamisen varaa jäi tämänkin käynnin jälkeen.

 

 

 

 

 

kuuter1

 

Vuonna 2006 paljastettu muistomerkki auttaa hahmottamaan Kuuterselän taistelun kulkua.

 

Suomalaisten ongelmaksi koitui käsitykseni mukaan se, että muistomerkistä suomalaisten torjuntasuunnassa oikealla oleva rintamaosa murtui. Murtunut rintamanosa sijaitsee kuvassa näkyvän muistomerkin takamaastossa.

 

Ylipäällikkö Mannerheim toteaa muistelmissaan Kuuterselän taisteluista näin:

 

Kesäkuun 13. päivä kului vihollisen onnistumatta tunkeutua VT-asemiin, mutta seuraavana päivänä se oli valmis heittämään taisteluun materiaalimassansa. Rannikolla hyökkäykset torjuttiin, mutta pääradan pohjoispuolella sijaitsevan Kuuterselän kylän luona venäläisten onnistui saada aikaan murtuma, jonka merkitys osoittautui ratkaisevaksi. Yön kuluessa tosin kenraalimajuri Lagus valtasi Panssaridivisioonallaan kylän lähellä sijaitsevat kukkulat takaisin, mutta sen jälkeen ne siirtyivät hurjissa taisteluissa kädestä käteen, kunnes vihdoin kesäkuun 15. päivän aamuna jäivät vihollisen valtaan. Ylivoima oli niin suuri, että puolustuslinjan uudelleen muodostaminen ei tuntunut vastaavan tarkoitustaan, jonka vuoksi joukot vedettiin tällä kaistalla viisi kilometriä taaksepäin.

 

 

************

                                                                                                   

Kuuterselän muistomerkin äärellä on puna-armeijan suuntaan värittäytyneet opastintaulut, joiden teksti ei varmasti näissä kuvissa välity tämän kirjoituksen lukijoille.

 

Liitän kuitenkin kuvat opastintauluista tähän:

 

 

 

 

kuuter2

 

 

 

 

kuuter31

 

 

 

 

kuuter4

 

 

 

kuuter5

 

 

 

 

kuuter6

 

 

 

 

Pystyn omalla kuvankäsittelyohjelmallani helposti lukemaan opastintauluissa olevan tekstin, mutta en sitä nyt toista tässä.

 

 

Kuuterselän taistelusta on valitettavan vähän olemassa julkista historia-aineistoa.

 

 

 

 

 

**************

 

 

kuuter7

 

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan seudun veteraanien läheisistä monet halusivat ikuistaan itsensä Kuuterselän muistomerkin äärellä…

 

 

 

 

kuuter8

 

 

…ja näin halusin myös minä, vaikka isäni ei osallistunutkaan Kuuterselän taisteluihin!

 

 

 

 

Kannustan Suomen Talvisodasta, Jatkosodasta ja Lapinsodasta kiinnostuneita tutustumaan eri oppaiden johdolla niihin taistelupaikkoihin, joilla käydyillä taisteluilla varmistettiin Suomen itsenäisyys – Kuuterselän taistelu oli suomalaisten tappiosta huolimatta yksi näistä kunniakkaista taisteluista!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Himmetä ei muistot koskaan saa, Kuuterselkä, Kanneljärvi, Kanneljärven Kuuterselkä, Kuuterselän taistelu, Kuuterselän taistelut 1944, kunniakas Kuuterselän taistelu, panssaritaistelu Kuuterselässä 1944, Ylipäällikkö Mannerheim, Kuuterselän muistomerkki,

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

viii1

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

viii2

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

viii3

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

viii4

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-patsas, Yrjö Liipola, Metsänpoika, Viipuri, Torkkelinpuisto, Alpo Sailo, Runonlaulaja-patsas, Suomen Vapaudenpatsas, Vapaussota, C. G. E. Mannerheim,

Vanhemmat kirjoitukset »