Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

IMG_5889.JPG

 

K.J. Ståhlberg

 

 IMG_5888.JPG

 Lauri Kr. Relander

 

IMG_5887.JPG

 

P.E. Svinhufvud

 

 IMG_5886.JPG

 

Kyösti Kallio

 

 IMG_5885.JPG

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntatalo, Eduskuntatalon Valtiosali, K. J. Ståhlberg, Lauri Kr. Relander. P. E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Urho Kekkonen, Sauli Niinistö, Risto Ryti, C. G. E. Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Puhemies

"Johan me kiitimme Laatikaista!"

Lauantai 30.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jokin aika sitten eräältä kaveriltani…

 

 

 

IMG_5648.JPG

 

 

…seitsenkiloisen hauen ja sen tiimoilta muistui mieleeni eräs ilmeinen tositarina Jatkosodan ajalta, jonka olen kuullut.

 

 

Kas näin:

 

Jääkäriupseeri, kenraali (myöhemmin Jalkaväenkenraali) sekä Mannerheim-ristin ritari numero 17 Taavetti Laatikainen oli ansioitunut sotilas, joka nautti Jatkosodan taisteluissa Ylipäällikkö Mannerheimin täyttä luottamusta.

 

Jossain vaiheessa Laatikainen lähetti ystävyyden osoituksena Ylipäällikkö Mannerheimille hauen.

 

Mannerheimin adjutantti kysyi muutama päivä hauen saapumisen jälkeen Ylipäälliköltä, että pitäisikö se Laatikaisen lähettämä hauki laittaa ruuaksi.

 

 

Mannerheim totesi adjutantilleen ykskantaan: ”Johan me kiitimme Laatikaista!”

 

Mannerheim oli suuri kulinaristi ja hän ei arvostanut petokaloja, joten tätä taustaa vasten on ymmärrettävä hänen vastauksensa adjutantilleen!

 

 

Arvostan hyvää ruokaa ja nyt pyrin syömään saamaani ja sähkösavustimessa valmistamaani haukea joka päivä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen, Taavetti Laatikainen, Taavetti "Pappa" Laatikainen, Mannerheim, Ylipäällikkö Mannerheim, Jatkosota, Johan me kiitimme Laatikaista,

Muolaan Horoskooppipuisto on rapistunut, mutta yhä paikoillaan!

Maanantai 12.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Me jotka jo Neuvostoliiton aikana olimme mukana Leningradiin suuntautuneilla bussimatkoilla, muistamme varmasti Muolaassa sijaitsevan Horoskooppipuiston.

 

 

Sain työelämän aikana olla järjestämässä jakeluteillemme myyntikilpailuja, joiden palkintona oli viikonvaihdereissu Leningradiin.

 

 

Matkoilla ”luvallinen” pysähtymispaikka oli Muolaassa sijaitseva Horoskooppipuisto ja siellä me Kyröläismatkaajatkin pysähdyimme heinäkuisella matkallamme Äyräpäästä kohti Viipuria.

 

 

 

IMG_3316.JPG

 

 

Horoskooppipuiston ovat aikoinaan rakentaneet Leningradin Taideyliopiston oppilaat.  Oppilaiden lopputyönään tekemä kehän muotoon rakennettu horoskooppipatsaiden ryhmä on tehty varmaan jo 1960-luvulla.

 

 

 

IMG_3318.JPG

 

 

Horoskooppipuiston vierellä sijaitsee Mannerheim-linjaan kuulunut suomalaisbunkkeri, joka yhä edelleen seisoo – toki venäläisten tuhoamana – paikallaan.

 

 

 

IMG_3313.JPG

 

 

On varsin kummallista, että Horoskooppipuiston ja tuhotun suomalaisbunkkerin äärellä korkeassa heinikossa on puhelin ja…

 

 

 

IMG_3311.JPG

 

 

…mikä vielä kummallisempaa – kun nostaa luurin, niin luurista kuulee täysin tavallisen vapaa-äänen!

Kamerassani oli erään kaverin ottaessa minusta tätä kuvaa "kalansilmä-asetus" ja se tekee minusta tässä tavallistakin vatsakkaamman!

 

 

Harmittelen, että en vääntänyt summamutikassa jonkinmoista numerosarjaa – olisikohan minulle joku vastannut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Muolaa, Horoskooppipuisto, Mannerheim-linja, Mannerheim-linjan bunkkeri Muolaassa,

Vesiliikennevilskettä, kun matkasimme Venetsiaan!

Tiistai 6.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Käynti Venetsiassa on jokaisen Italiassa vierailevan unelmissa ja niin myös meillä, jotka teimme matkan Italiaan syys-lokakuun vaihteessa.

 

 

Unelmamme toteutui, kun vierailimme Venetsiassa 3.10.2018.

 

 

Venetsiassa ei ole autoliikennettä, sillä kaupunki sijaitsee 118 saarella.

 

 

 

IMG_4824.JPG

 

 

Saavuimme Venetsian-matkallamme Troncetton autoparkkiin, jossa matkanjohtajamme Heidi osti meille lippuautomaatista menoliput Venetsiaan.

 

 

 

IMG_4826.JPG

 

 

Troncettosta  matkustimme kanavaa – Canal Grande - pitkin…

 

 

 

IMG_4854.JPG

 

 

…Piazza San Marcolle eli Pyhän Markuksen torille.

 

 

Canal Grandella oli vilkas liikenne ja seuraavassa muutamia kuvia kanaaliliikenteestä sekä niistä rakennuksista, jotka sijaitsevat kanaalin äärellä:

 

 

 

IMG_4829.JPG

 

 

 

IMG_4833.JPG

 

 

 

IMG_4834.JPG

 

 

 

IMG_4835.JPG

 

 

 

IMG_4836.JPG

 

 

 

IMG_4837.JPG

 

 

 

IMG_4839.JPG

 

 

 

IMG_4840.JPG

 

 

 

IMG_4841.JPG

 

 

 

IMG_4842.JPG

 

 

 

IMG_4843.JPG

 

 

 

IMG_4844.JPG

Rautatieasema eli Ferrovia

 

 

 

IMG_4845.JPG

 

 

 

IMG_4848.JPG

 

 

 

IMG_4849.JPG

 

 

 

IMG_4850.JPG

 

 

 

IMG_4851.JPG

 

 

 

IMG_4852.JPG

 

 

 

IMG_4855.JPG

 

 

 

IMG_4858.JPG

 

 

 

IMG_4860.JPG

 

 

 

IMG_4861.JPG

 

 

 

IMG_4863.JPG

 

 

 

IMG_4870.JPG

 

 

 **********************

 

 

IMG_4871.JPG

 

 

Saavuimme Pyhän Markuksen torille ja pääsimme uusiin seikkailuihin!

Siitä kai olemme yhtä mieltä, että saapumisreitti Venetsiassa Pyhän Markuksen torille poikkeaa melkoisesti siitä, kun saavumme Mannerheimintietä Helsingin keskustaan tai Lempääläntietä Tampereella Viinikan liikenneympyrään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venetsia, Pyhän Markuksen tori, Troncetton autoparkki, Piazza San Marco, Canal Grande, Italia2018, Mannerheimintie, Lempääläntie, Viinikan liikenneympyrä,

Hölmön tölväys vaati uhreja myös Viljakkalalta

Lauantai 7.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.

 

 

Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.

 

 

Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.

 

 

Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.

 

 

Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta.  Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.

 

 

Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.

 

 

Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.

 

 

*********************

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.

 

 

 

Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautasmaalla:

 

 

 

IMG_3215.JPG

 

 

 

IMG_3214.JPG

 

 

 

IMG_3213.JPG

 

 

 

IMG_3212.JPG

 

 

 ********************

 

Suuri tunnustus niille Viljakkalan seurakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, jotka jo Talvisodan aikana tekivät päätöksen, että sankarivainajien muistokiviin merkitään vainajan kaatumispaikkakunta.

 

 

 

Kunniakkaiden sotiemme historia saa aivan uudet mittasuhteet, kun voimme tänäänkin paikallistaa viljakkalalaisten sankarivainajien kaatumispaikkakunnat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, Viljakkala, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan sankarihautausmaa, ylipäällikkö Mannerheim, kenraali Harald Öhquist, kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Talvisota, Neuvostoliitto, Summa, Summajoki,

Olisiko Suomen historia jouduttu kirjoittamaan toisin?

Sunnuntai 1.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen rautatieasemalla on muistoreliefi, jossa kerrotaan tapahtumasta 18.1.1918, joka toisin päättyessään ehkä olisi muuttanut Suomen historiankirjoituksen erilaiseksi kuin nyt on tapahtunut.

 

 

 

IMG_2437.JPG

 

 

Reliefissä kerrotaan, että tuona päivänä Eino Lähteenmäki pelasti Tampereen rautatieasemalla Carl Gustav Emil Mannerheimin hengen.

 

Mannerheim matkusti 18.1.1918 yöjunalla Vaasaan, jossa hänen piti valkoisten ylipäällikkönä perustaa Valkoinen Armeija.

 

 

Mannerheim matkusti väärennetyllä passilla ja Tampereen rautatieasemaa silloin hallinnoineet kapinalliset epäilivät ”pietarsaarelaisen kauppias Gustav Malmberg´n” henkilöllisyyttä.

 

 

Venäjää taitava rautatievirkamies Eino Lähteenmäki onnistui junanlähettäjänä vakuuttamaan kapinalliset ja juna pääsi jatkamaan matkaansa Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan.

 

 

Eino Lähteenmäki toimi myöhemmin Tampereen klassillisen lyseon rehtorina.

 

 

Reliefi on paljastettu 31.10.2008.

 

 

Tapahtuman taustaksi on hyvä tietää, että junanlähettäjä Lähteenmäen kutsui asiaa selvittämään silloinen asemamies Erik Hjalmar Tuomi.

 

 

Tuomen osuus Mannerheimin pelastamisessa oli niin keskeinen, että hänelle myönnettiin yhdessä Lähteenmäen kanssa sitten aikanaan Vapaudenristi!

 

 

Reliefi sijaitsee Tampereen rautatieasemalle pääovesta sisään tultaessa oikealla Rautatiekadun puoleisella seinällä – poiketkaa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheim-reliefi, Mannerheim-reliefi Tampereella, Mannerheim-reliefi Tampereen rautatieasemalla, junanlähettäjä Eino Lähteemnäki, Tampereen klassisen lyseon rehtori Eino Lähteemäki, Eino Lähteenmäki, asemamies Erik Hjalmar Tuomi, Vapaudenristi,

Hitler kahden välikättelyn takana

Lauantai 1.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin joskus juttuun, jossa todettiin, että tavallinen pulliainenkin on tavallaan hyvinkin lähellä maailman mahtavia. Näin on, jos huomioidaan ne ”pulliaisen” kättelemät henkilöt, jotka puolestaan ovat kätelleet todellisia maailman mahtavia.

 

 

Ajattelin asiaa omalta kohdaltani ja totesin, että näinhän se on!

 

 

Isäni, joka taisteli maamme puolesta Talvisodan ja Jatkosodan kokonaisuudessaan ja sen lisäksi osallistui Lapinsotaan, pääsi jossain vaiheessa kättelemään Ylipäällikkö Mannerheimia.

 

 

Isä ei tehnyt asiasta suurta numeroa, mutta näin oli tapahtunut.

 

 

Kun on varmaa, että Mannerheim kätteli useammankin kerran Adolf Hitleriä, on minulla ”kättelyketju” isäni ja Mannerheimin kautta Hitleriin!

 

 

Nykypoliitikkojen – esimerkiksi Juha Sipilän ja Paavo Väyrysen - kautta on helppo luoda ”yhden välikättelyn” kautta kättelyketju kaikkiin Suomen viimeaikojen presidentteihin Kekkosesta alkaen ja mm. Angela Merkeliin sekä Emmanuel Marcos´iin sekä moniin maailman johtaviin nykyisiin ja menneisiin valtiaisiin.

 

 

Donald Trump siitä ketjusta vielä puuttuu, mutta Vladimir Putin sekä Mihail Gorbatšov ketjuun kyllä kuuluvat.

 

 

Toissapäivänä kättelin Matti Vanhasta ja aikamoinen ”yhden välikättelyn” kohdekimara sitäkin kautta avautuu.

 

 

*******************

 

 

Tämmöistä pohdintaa ei pidä ottaa kovinkaan vakavasti, mutta näinkin voidaan asioita ajatella!

 

 

Millaisia kättelyketjuja Sinulla arvoisa lukijani on maailman mahtaviin tai vaikkapa kuuluisiin kulttuurihenkilöihin tai menestyneisiin urheilijoihin?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kättelyketju, Mannerheim, Hitler, Angela Merkel, Emmanuel Marcon, Mihail Gorbat?ov, Vladimir Putin, Donald Trump,

Mannerheim-ooppera avaa uusia näköaloja valtionhoitajan, maamme kuudennen presidentin ja Suomen marsalkan C. G. E. Mannerheimin elämään

Tiistai 20.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Jo nyt voi todeta, että Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen merkittävin aktiviteetti vuonna 2017 tulee olemaan osallistuminen Ilmajoen Musiikkijuhlilla 18.6.2017 järjestettyyn tämän vuoden viimeiseen Mannerheim-oopperaan.

 

 

Varasimme liput jo varhain vuoden 2016 syksyllä ja varhaisen varaamisen ansiosta saimme lippumme edullisesti.

 

 

 

IMG_0319.JPG

 

 

Olen tyytyväinen, että ostin portilta oopperan käsiohjelman ja erityisen tyytyväinen olen, että samalla hankin myös oopperan libreton.

 

 

Ooppera koostuu 31:stä kohtauksesta ja niiden seuraaminen libretosta oli helppoa.

 

 

Mannerheim-ooppera on Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä ja suosittelen ehdottomasti käsiohjelman sekä libreton hankkimista.

 

 

 

IMG_0300.JPG

 

 

Oopperan lavastuksena oli koko ajan sama lavastus, mutta hienosti eri kohtaukset pystyttiin toteuttamaan samalla lavastuksella.

 

 

 

Mannerheimin roolin esitti baritoni Waltteri Torikka ja hänen vaimonsa Anastasia Arapovan rollin esitti sopraano Mia Heikkinen.

 

 

Mannerheimin vaimon Anastasia Mannerheimin (o.s. Arapova) rooli ei ole oopperassa keskeinen, mutta tässä jutussani se saa keskeisen roolin.

 

 

Mannerheim ja Arapova avioituivat vuonna 1892.

 

 

Arapova omisti Latviassa Lazan kunnassa sijaitsevan Aprikin kartanon 1898 – 1912 välisen ajan.

 

 

Sain vuonna 2012 vierailla Aprikin kartanossa ja sen vuoksi halusin Mannerheim-oopperassa seurata Mannerheimin ja Arapovan suhteen kehittymistä.

 

 

Avioparin suhdetta ei voi kuvailla rakkausavioliitoksi, mutta Mannerheimin osalta ehkä järkiavioliitoksi.

Mannerheimin ja Anastasia Arapovan avioliitto päättyi eroon vuonna 1919.

 

 

Olen vuonna 2012 laatinut tälle saitille jutun vierailustamme Aprikin kartanossa ja se löytyy, jos googlaa näin:

 

 

”Esko Erkkilä Anastasia Mannerheim”

 

 

Suosittelen varaamaan liput vuoden 2018 Mannerheim-oopperaan – saattaa tosin olla, että jo nyt kaikki ensi kesän näytökset ovat loppuunmyytyjä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen marsalkka Mannerheim, presidentti Mannerheim, valtionhoitaja Mannerheim, ylipäällikkö Mannaerheim, Mannerheim-ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Atanasia Arapova,

800 miljoonaa euroa ja 7 000 työpaikkaa saatavilla

Lauantai 22.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Urheilu- ja Messukeskuksessa alkoivat eilen ns. Supermessut.

 

 

Supermessut tarkoittavat, että kyseessä on Kotimaan Matkailu-, Puutarha-, Desingn- ja käsityötori-, OutdoorErä- sekä Keräilymessut.

 

 

Osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kutsuvieraana Kotimaan Matkailumessuille jo aamukymmeneltä alkaen ja puolenpäivän jälkeen tutustuin messuihin tavallisena messuvierailijana.

 

 

Kotimaan Matkailumessut olivat anniltaan täysosuma, mutta muiden messujen osalta taso oli suorastaan heikko.

 

 

******************

 

 

Kotimaan Matkailumessuilta saamani informaation mukaan meillä on mahdollisuus saada vuodessa 800 miljoonaa euroa lisää yhteiseen hyvään, jos jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaan matkan enemmän kuin nykyisin teemme!

 

 

Yksi kotimaanmatka enemmän henkilöä kohti merkitsisi työllisyysvaikutuksena, että 7 000 henkilöä työllistyisi enemmän kuin nyt.

 

*****************

 

Yllätyin kotimaan matkakohteiden tarjonnasta, sillä laadukasta tarjontaa on!

 

 

Seuraavassa muutama mielenkiintoinen matkakohde, jotka minua kiinnostivat:

 

 

 

IMG_8630.JPG

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matka Ilmajoen Musiikkijuhlille 18.6.2017 on loppuunmyyty.

 

 

 

IMG_8631.JPG

 

 

Janne Kataja oli vauhdittamassa Seinäjoen Kaupunginteatteriin syksyllä tulevaa brittikomediaa, jossa hän esiintyy pääroolissa!

 

 

 

IMG_8633.JPG

 

 

Kyrö Distillery on pystynyt hyödyntämään Isonkyrön Osuusmeijerin entiset tuotantotilat ja myy nyt niissä valmistettuja tuotteitaan kymmenissä maissa. Tunnen työelämän ajoilta Isonkyrön hyvin ja osaan arvostaa Kyrönjoen maisemia.

 

 

 

IMG_8632.JPG

 

 

Muumimuseo ja sen 17.6.2017 tapahtuva avaaminen Tampere-talossa oli hyvin esillä Kotimaan Matkailumessuilla.

 

 

 

IMG_8629.JPG

 

 

Tall Ships Races poikkeaa Turussa 20-23.7.2017. Kannattaa silloin suunnata matkansa Turkuun!

 

 

Kyllä kotimaassa riittää mielenkiintoisia matkailukohteita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmajoen Musiikkijuhlat, Mannerheim-ooppera, Janne Kataja, Seinäjoen kaupunginteatteri, Kyrö Distillery, Isonkyrön Osuusmeijeri, Oltermanni-juusto, Muumimuseo, Tampere-talo, Tall Ships Daces Turku, Turku, Supermessut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,

Mannerheim-risti oli sotilasarvosta riippumatta korkein kunnianosoitus taistelijalle

Lauantai 20.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin Jatkosodan aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta.

 

 

Ensimmäinen Mannerheim-ristin saanut sotilas oli Ruben Lagus ja tapansa mukaan Paavo Talvela pahoitti tästä mielensä, sillä omasta mielestään hän olisi ollut oikeutettu saamaan ensimmäisen Mannerheim-ristin ritarikunnan ansiomerkin.

 

 

Puolustusvoimien komentajina toimi sotien jälkeen kolme Mannerheim-ristin ritaria: kenraalit Erik Heinrichs, Kaarlo Heiskanen ja Yrjö Keinonen.

 

 

 

 

Eläkeliiton omatoimisella  Kalevankankaan hautausmaan hautausmaankävelyllä – oppaamme, kun oli unohtanut päivämäärän, jolloin hänen piti toimia oppaanamme -  18.8.2016 kävin kahden Mannerheim-ristin ritarin haudalla.

 

 

 

 

manner1.jpg

 

 

Kenraalimajuri Aaro Pajari oli yksi niistä harvoista, joka sai Mannerheim-ristin kahdesti; ensimmäisen kerran 14.9.1941 ja toisen kerran 16.10.1944.

 

 

Pajarin lisäksi vain kolme muuta ansioitunutta sotilasta sai kahdesti Mannerheim-ristin: eversti Martti Aho, lentomestari Eino Juutilainen ja kapteeni Hans Wind.

 

 

 

manner2.jpg

 

 

Kenraali Pajari katselee hautapaadessaan tiukkailmeisenä…

 

 

 

manner3.jpg

 

 

… Kalevankankaan sankarihaudoissa lepääviä tamperelaisia sotureita, jotka sotiemme aikana antoivat Isänmaan puolesta kalleimpansa – henkensä.

 

 

 

manner4.jpg

 

 

Lentäjäkapteeni Tauno Iisalo oli Mannerheim-ristin saajista numero 168 ja myös hänen hautansa on Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

manner5.jpg

 

 

On hienoa, että Tauno Iisalon hautakivessä on muistolaatta, jossa kerrotaan hänen olevan Mannerheim-ristin ritari numero 168.

 

**************

 

 

Kenraali Pajarin hauta on helppo löytää Kalevankankaan hautausmaalta, sillä se sijaitsee lännestä katsellen sankarihautojen oikealla puolella.

 

 

Tauno Iisalon hauta sijaitsee Pajarin haudasta kohti länttä kulkevan käytävän eteläisellä puolella.

 

 

Kannustan poikkeamaan molempien Mannerheim-ristin saaneiden ritarien haudoilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalevankankaan sankarihautausmaa, Aaro Pajari, Tauno Iisalo, Mannerheim, Mannerheim-risti, Mannerheim-ristin ritarit, .

Sankarihautausmaalla kaatumispaikan kertominen hautapaadessa kertoo tärkeää sotahistoriaa

Perjantai 25.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikilla Suomen kirkkomailla on alue, johon on haudattu Talvisodan ja Jatkosodan sankarivainajia.

 

 

Eilinen Jouluaatto merkitsi jälleen kerran, että hautausmaat ja niiden sankarihautausmaat saivat ylleen kynttilöiden valomeren.

 

 

 

 

sankarihautausmaa1.jpg

 

 

Perinteeksi on muodostunut, että käyn aattoiltana ennen Aattoillan hartaushetkeä kotiseurakuntani Viljakkalan kirkkomaalla sytyttämässä kynttilät monille sukulaisten haudoille – näin taas kerran myös eilen. 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on keskeinen kohde aattoillan hautausmaakäynnilläni.

 

 

 

 

sankarihautausmaa2.jpg

 

 

Kolmannessa rivissä suurinpiirtein hautarivin keskellä lepää setäni Reino Erkkilä ja tapaan aina Jouluaattona viedä hänen haudalleen kynttilän.

 

 

Kiitokset Lavajärven Seudun Reservinaliupseereille, jotka jälleen kerran olivat kunniavartiossa Viljakkalan sankarihaudoilla ja huolehtivat, että jokaisen sankarivainajan hautapaaden edessä paloi kynttilä!

 

 

******************

 

 

Olen kiinnostunut sotahistoriasta ja sen vuoksi tapaan mahdollisuuksien puitteissa tutustua myös muiden seurakuntien sankarihautausmaihin kuin Viljakkalan.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on se hyvä puoli, että siellä on sankarivainajan hautakiveen kaiverrettu nimen, syntymäajan ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikka.  Pidän valitettavana, että monilla sankarihautausmailla näin ei ole.

 

 

****************

 

 

Jouluaattona Viljakkalan sankarihautausmaalla tulee mieleen Talvisodan päivä 23.12.1939 eli päivä 76 vuotta sitten.

 

 

Se päivä eli 23.12.1939 on Suomen sotahistoriassa synkkä päivä, sillä silloin kenraaliluutnantti Harald Öhquist´n komentama II Armeijakunta aloitti klo 6.30 Kannaksella vastahyökkäyksen, joka epäonnistuneena keskeytettiin samana päivänä jo klo 14.30.

 

 

Vastahyökkäyksen peitenimenä oli ”Verhous”, mutta sotahistoriassa tämä kenraali Öhqvistin suunnittelema ja toteuttama vastahyökkäykseksi aiottu sotatoimi tunnetaan nimellä ”Hölmön tölväys”.

 

Puolustusvoimat eivät silloin ja eivätkä myös tänä päivänä kutsu epäonnistunutta sotatointa Hölmön tölväykseksi, mutta Puolustusvoiman nettisivuilla kerrotaan tänäkin päivänä Talvisodan 24. päivästä eli 23.12.1939 näin:

 

 

”Kannaksella alkaa suomalaisen II Armeijakunnan hajanainen vastahyökkäys aamulla klo 6.30. II Armeijakunnan komentaja keskeyttää hyökkäyksen klo 14.30. Epäonnistuneen vastahyökkäyksen kokonaistappiot ovat 1 328 miestä, 361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta.”

 

 

II Armeijakunnan suorittamalle epäonnistuneelle sotatoimelle muodostui heti sen suorittamisen jälkeen nimi ”Hölmön tölväys”, sillä muistan pienenä penskana, kun isäni sotajermukaverit muistelivat sitä meille kokoontuessaan sillä nimellä jo 1950-luvulla.

 

 

Lähes kaikilla Venäjälle suuntautuneilla sotahistoriamatkoilla ”Hölmön tölväystä” käsitellään, joten se on sitäkin kautta tullut minulle tutuksi.

 

 

En tullut eilen laskeneeksi, että kuinka monta Viljakkalan miestä kaatui Hölmön tölväyksessä, mutta sen tiedän, että monesta Viljakkalan seudun miehestä tuli sankarivainaja Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

Kenraali Öhqvististä muuten sanotaan, että kenraaleista hän aiheutti eniten päänvaivaa marsalkka Mannerheimille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sankarihautausmaa, Viljakkalan sankarihautausmaa, II AK, II Armeijakunta, Harald Öhqvist, kenraali Öhqvist, marsalkka Mannerheim, hölmön tölväys, Summa, Verhous, peitenimi "Verhous", Lavajärven Seudun Reservinaliupseerit ry,

Sota-ajan julisteita ja Mannerheim-nurkkaus

Perjantai 9.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä jo tänään kerron muutamien valokuvien avulla niistä sota-ajan julisteista sekä Mannerheim-nurkkauksesta, jotka ovat esillä Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalossa

 

 

 

Aluksi muutama kuva sota-ajan julisteista:

 

 

 

 

vete1.jpg

 

 

 

 

vete2.jpg

 

 

 

 

vete3.jpg

 

 

 

 

vete4.jpg

 

 

 Eivät toteutuneet nämä kisat tuolloin!

 

 

Ja sitten kolme kuvaa Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalon Mannerheim-nurkkauksesta:

 

 

 

 

vete5.jpg

 

 

 

 

vete6.jpg

 

 

 

 

vete7.jpg

 

 

 

 

Olen käynyt useissa sotahistoriaa käsittelevissä museoissa Suomessa ja ulkomailla.

 

 

Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalon näyttely on eräs parhaimmista näyttelyistä, joita sotahistorian tiimoilta on koko Euroopassa.

 

 

Kiitokset Jalasjärven sotaveteraanien työlle, että olette tallentaneet viime sotiemme vaiheita niin täydellisesti!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jalasjärvi, Jalasjärven sotaveteraanit, Jalasjärven sotavetaraanien perinnetalo, sota-ajan julisteet, Mannerheim-nurkkaus, Mannerheim,

Maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan paljastamisesta tuli 4.6.2015 kuluneeksi 60 vuotta!

Sunnuntai 7.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton liittokokous- ja kesäjuhlaohjelmaan 2 – 4.6.2015 kuului osallistuminen maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan 60-vuotismuistojuhlaan.

 

 

Muistojuhla järjestettiin Seinäjoella Lyseon puistossa, jota käsittääkseni kutsutaan myös Mannerheim puistoksi.

 

 

On luonnollista, että osallistuin tilaisuuteen.

 

 

 

 

ma1

 

 

Mannerheim-patsas paljastettiin Seinäjoen Keskustorille marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1955 ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1973.

 

 

 

 

 

ma2

 

 

Muistotilaisuus alkoi Suomen lipun sisäänmarssilla, joka aina jo sinällään on juhlahetki.

 

 

 

 

ma3

 

 

Suomen lippu asettui paikoilleen ja…

 

 

 

 

ma4

 

 

…jonka jälkeen juhlamenojen johtaja eversti evp. Jorma Jokisalo otti tilaisuuden johdon.

 

 

 

 

ma5

 

 

Kaupunkineuvos Raimo Yli-Uotila piti patsaan paljastamiseen liittyviä seikkoja valottaneen puheen.

 

 

Arvostin, että kaupunkineuvos Yli-Uotila käytti johdonmukaisesti Vapaussodasta puhuessaan termiä ”Vapaussota”.

 

 

Ihmettelen, että isänmaalliseksi luulemani Ilkka-lehti käyttää Yli-Uotilan puhetta referoidessaan Vapaussodasta termiä ”Kansalaissota” - kaupunkineuvos ei käyttänyt puheessaan kertaakaan muuta termiä kuin Vapaussota!

 

 

Toki Vapaussota oli myös kansalaissota, veljessota, kapina ja mitä muutakin tahansa, mutta kyllä se oli ensisijaisesti Vapaussota.

 

 

 

 

ma6

 

 

Seinäjoella sijaitseva Mannerheim-patsas kuvaa Mannerheimiä siinä vaiheessa, kun hän johti Seinäjoen päämajassaan Vapaussotaa.

 

 

 

 

ma7

 

 

Seinäjoen Mannerheim-patsaan on veistänyt jääkärikapteeni Lauri Leppänen vuonna 1995.

 

 

 

 

ma8

 

 

Patsaan jalustassa on teksti:

 

 

SE VALA ON KOETETTU PUHTAANA PITÄÄ

 

 

 

 

ma9

 

 

Toisella puolella patsaan jalustaa on ”omistuskirjoitus”:

 

 

YLIPÄÄLLIKÖLLEEN ETELÄ-POHJALAISET

 

 

 

 

ma10

 

 

Muistojuhlassa Eläkeliitto oli mukana laskemassa seppeltä Mannerheimin patsaan juurelle.

 

 

 

 

ma11

 

 

Eläkeliiton seppeleen laskivat edellispäivänä puheenjohtajuudesta luopunut kaupunkineuvos Hannes Manninen ja Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Merja Uusitalo.

 

 

 

 

ma12

 

 

Mainittakoon, että Rakuunakilta laski nyt ensimmäisen kerran muistoseppeleen Mannerheimin patsaalle!

 

 

 

 

ma13

 

 

Suomen lipun poistuminen päätti mieliinpainuneen tilaisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Mennerheim, Mannerheim-patsas Seinäjoella, Mannerheim-patsas 60-vuotta, Mannerheim-patsaan paljastaminen 4.6.1955, Raimo Yli-Uotila, Rakuunakilta, Se vala on koetettu puhtaana pitää, Ylipäällikölleen etelä-pohjalaiset,

Mannerheimin Kate-hevosta esittävä kipsiveistos pitää saada arvoiseensa ja nykyistä turvallisempaan paikkaan!

Perjantai 7.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Viljakkala-neuvoston kokoukseen Viljakkalassa Karhen koululla.

 

Olen käynyt monestikin Karhen koululla, mutta vasta nyt huomasin eteisessä kaapin päällä hevospatsaan.

 

 

 

 

 

kate1

 

 

Tarkempi tutkailu osoitti, että kyseessä on C. G. E. Mannerheimin Kate-hevosesta tehty kipsiveistos.

 

Patsas on 47 cm korkea ja sillä on pituutta saman verran.

 

 

 

 

kate2

 

 

Patsaan jalustassa on seuraava teksti:

 

”KATE”

 

SOTAMARSALKAN SOTARATSU 1939 – 41

 

 

 

 

 

kate3

 

 

Patsaan arvoa nostaa laatta, jossa lukee näin:

 

 

Karjalaisten Aseveljien liiton
toiminnan hyväksi

 

 

*************

 

Tutkailin patsaan taustoja ja olen todennut, että sen on veistänyt Anton Ravander-Rauas.

Patsaan valmistumisvuotena mainitaan 1949.

 

Anton Ravander-Rauas on tunnettu useista eläinaiheisista pienoispatsaistaan.

 

Hän antoi pojalleen tehtävän, että pojan piti taiteilijan kuoleman jälkeen hävittää kaikki Ravander-Rauas´n eläinpatsaiden muotit ja näin myös aikakirjojen mukaan tapahtui.

 

 

************

 

Otan esille kaksi näkökohtaa:

 

1.

Karhen koulun eteiskaapin päällä olevalle Kate-veistokselle pitää hankkia turvallisempi paikka. Paikan pitää olla Viljakkalassa ja Karhen koulu on säilytyspaikkana aivan oikea.

 

 

2.

Onko mahdollista esim. tekijänoikeuksien sekä taiteilijan viimeisen tahdon näkökulmasta, että Kate-hevospatsaasta tehtäisiin uusia valoksia?

 

 

Olen kiinnostunut kaikista lisätiedoista, jotka liittyvät Karhen koululla olevaan Kate-veistokseen. Tiedän, että samanlaisia patsaita valmistettiin tietty määrä. Onko patsaita muissa julkisissa paikoissa, kuin Karhen koululla? Entä yksityisomistuksessa olevat? Kertokaa lisätietonne vaikkapa tämän jutun kommentointeina!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

23 kommenttia . Avainsanat: Mannerheim, C. G. E. Mannerheimin Kate-hevonen, C. G. E. Mannerheim, Anton Ravander-Rauas, Viljakkala, Karhen koulu, Karhen koulu Viljakkalassa, Viljakkala-neuvosto, Mannerheimin Kate-hevosta esittävä kipsiveistos,

"Himmetä ei muistot koskaan saa"

Keskiviikko 30.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kultakirjaimin kirjoitettu siihen muistokiveen, joka seisoo Kuuterselän taistelun muistoksi 18.8.2006 Kanneljärven Kuuterselän kylässä paljastetussa muistomerkissä.

 

Kuuterselän taistelu oli merkittävä taistelu niiden taisteluiden joukossa, jotka varmistivat Suomelle itsenäisyyden vuonna 1944.

 

Pääsin käymään Kuuterselän taistelujen muistomerkillä 6.7.2014.

 

Olen käynyt aiemminkin muutaman kerran Kuuterselässä, mutta tunnustan, että taistelumaaston jäsentäminen ei ole ennen minulle onnistunut.

 

Totean selkeästi, että parantamisen varaa jäi tämänkin käynnin jälkeen.

 

 

 

 

 

kuuter1

 

Vuonna 2006 paljastettu muistomerkki auttaa hahmottamaan Kuuterselän taistelun kulkua.

 

Suomalaisten ongelmaksi koitui käsitykseni mukaan se, että muistomerkistä suomalaisten torjuntasuunnassa oikealla oleva rintamaosa murtui. Murtunut rintamanosa sijaitsee kuvassa näkyvän muistomerkin takamaastossa.

 

Ylipäällikkö Mannerheim toteaa muistelmissaan Kuuterselän taisteluista näin:

 

Kesäkuun 13. päivä kului vihollisen onnistumatta tunkeutua VT-asemiin, mutta seuraavana päivänä se oli valmis heittämään taisteluun materiaalimassansa. Rannikolla hyökkäykset torjuttiin, mutta pääradan pohjoispuolella sijaitsevan Kuuterselän kylän luona venäläisten onnistui saada aikaan murtuma, jonka merkitys osoittautui ratkaisevaksi. Yön kuluessa tosin kenraalimajuri Lagus valtasi Panssaridivisioonallaan kylän lähellä sijaitsevat kukkulat takaisin, mutta sen jälkeen ne siirtyivät hurjissa taisteluissa kädestä käteen, kunnes vihdoin kesäkuun 15. päivän aamuna jäivät vihollisen valtaan. Ylivoima oli niin suuri, että puolustuslinjan uudelleen muodostaminen ei tuntunut vastaavan tarkoitustaan, jonka vuoksi joukot vedettiin tällä kaistalla viisi kilometriä taaksepäin.

 

 

************

                                                                                                   

Kuuterselän muistomerkin äärellä on puna-armeijan suuntaan värittäytyneet opastintaulut, joiden teksti ei varmasti näissä kuvissa välity tämän kirjoituksen lukijoille.

 

Liitän kuitenkin kuvat opastintauluista tähän:

 

 

 

 

kuuter2

 

 

 

 

kuuter31

 

 

 

 

kuuter4

 

 

 

kuuter5

 

 

 

 

kuuter6

 

 

 

 

Pystyn omalla kuvankäsittelyohjelmallani helposti lukemaan opastintauluissa olevan tekstin, mutta en sitä nyt toista tässä.

 

 

Kuuterselän taistelusta on valitettavan vähän olemassa julkista historia-aineistoa.

 

 

 

 

 

**************

 

 

kuuter7

 

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan seudun veteraanien läheisistä monet halusivat ikuistaan itsensä Kuuterselän muistomerkin äärellä…

 

 

 

 

kuuter8

 

 

…ja näin halusin myös minä, vaikka isäni ei osallistunutkaan Kuuterselän taisteluihin!

 

 

 

 

Kannustan Suomen Talvisodasta, Jatkosodasta ja Lapinsodasta kiinnostuneita tutustumaan eri oppaiden johdolla niihin taistelupaikkoihin, joilla käydyillä taisteluilla varmistettiin Suomen itsenäisyys – Kuuterselän taistelu oli suomalaisten tappiosta huolimatta yksi näistä kunniakkaista taisteluista!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Himmetä ei muistot koskaan saa, Kuuterselkä, Kanneljärvi, Kanneljärven Kuuterselkä, Kuuterselän taistelu, Kuuterselän taistelut 1944, kunniakas Kuuterselän taistelu, panssaritaistelu Kuuterselässä 1944, Ylipäällikkö Mannerheim, Kuuterselän muistomerkki,

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

viii1

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

viii2

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

viii3

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

viii4

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-patsas, Yrjö Liipola, Metsänpoika, Viipuri, Torkkelinpuisto, Alpo Sailo, Runonlaulaja-patsas, Suomen Vapaudenpatsas, Vapaussota, C. G. E. Mannerheim,

Puolustusministeri Anneli Tainan isä oli ideoijana, kun Mannerheim julkaisi kuuluisan päiväkäskynsä Suomen Äideille

Sunnuntai 12.5.2013

Vietämme tänään Äitienpäivää ja se antaa aiheen palata yli seitsemänkymmenen vuoden taakse.

 

Näen, että ylipäällikkö Mannerheimin vuonna 1942 antamalla päiväkäskyllä on sanomaa yhä tänäänkin.

 

Jatkosodan aikana tykkimies Toivo Jussila rohkaisi itsenä ja kirjoitti marsalkka Mannerheimille ehdottaen marsalkalta huomionosoitusta ja arvonantoa Suomen äitejä kohtaan.

 

Marsalkka Mannerheim piti tykkimies Jussilan ehdotuksesta ja antoi Päämajan tiedotusosastolle tehtävän, että se laatisi luonnoksen päiväkäskyksi, jolla osoitettaisiin arvonantoa Suomen Äideille.

 

Jo tässä vaiheessa on paikallaan todeta, että Toivo Jussila oli sittemmin kahdesti ministeriksi kohonneen Anneli Tainan isä. Taina oli ministerinä ympäristöministeriössä Esko Ahon hallituksessa 1995 ja puolustusministerinä Lipposen hallituksessa 1995 – 1999.

 

Toivo Jussilasta todetaan Anneli Tainan henkilötiedoissa, että Jussila oli sotilasarvoltaan majuri ja siviiliammatiltaan kuljetuspäällikkö.

 

paivakasky60

 

Mannerheim antoi Suomen Äideille osoittamansa päiväkäskyn toukokuun 10. päivänä 1942.

 

*************

 

 

 

Päiväkäskyn teksti on niin puhutteleva ja juhlallinen, että on paikallaan vielä kerran toistaa se näin tekstimuodossa:

 

*********

 

Viettäessämme tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaan puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.

 

Te olette paljon antaneet tälle maalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana – miestenne taistellessa rintamalla -  Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä.

 

Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi. Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.

 

Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kansamme taisteluissa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton.

 

Suomen armeijan nimessä, suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä Isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna

 

VAPAUDENRISTIN.

 

Olkoon se tuleville sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.

 

Mannerheim

 

*********

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheim, Carl Gustaf Emil Mannerheim, päiväkäsky 60, päiväkäsky Suomen äideille, Anneli Taina, puolustusministeri Anneli Taina, maaherra Anneli Taina, Toivo Jussila,

Mannerheimin kartanolla Latviassa

Torstai 26.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Carl Gustav Emil Mannerheimin puoliso paronitar Anastasia Mannerheim omisti Latviassa Aprikin kartanon vuosina 1898 – 1912.

 

Vaikka kartanon omistikin Anastasia Mannerheim, on luonnollista että myös hänen puolisonsa Carl Gustav Emil Mannerheim osallistui kartanonpitoon.

 

Saimme taannoisella Baltian matkallamme tutustua Aprikin kartanon nykypäivään ja niihin muistoihin, joita siellä on Mannerheimeistä.

 

Latviassa sijaitseva kartano ostettiin niillä rahoilla, jotka Anastasia Mannerheim o.s. Arapova sai myytyään Venäjällä sijaitsevan kartanonsa.

 

apriki1

 

Latviassa Lazan kunnassa sijaitseva Mannerheimeille kuulunut Aprikin kartano on nykyisin hyvässä kunnossa. Kartanon rakennuksien barokkityylinen kokonaisuus on muodostunut 1700-luvulla. Kartano ja sen välitön ympäristö ovat valtakunnallisesti arvokas arkkitehtuurinen kohde.

 

 

apriki2

 

Vastakkaiselta puolelta kartano näyttää tältä.

 

 

apriki3

 

Rakennuksessa toimii nykyisin Aprikin kylän peruskoulu.

 

 

apriki4

 

Kartanon toisessa kerroksessa sijaitsee Aprikin kotiseutumuseo, jonka tarkoituksena on seudun historian esittely. Museo avattiin yleisölle 31. lokakuuta 1987.

 

apriki5

 

Kotiseutumuseossa eräästä huoneesta puolet on omistettu Carl Gustav Emil Mannerheimille ja Anastasia Mannerheimille.



Mannerheimista on museossa useita kuvia:

 

aprikimannerheim1

 

 

aprikimannerheim2

 

 

aprikimannerheim3

 

 

aprikimannerheim4

 

****

 

apriki6

 

Museossa on kuva Mannerheimista ja ote hänen puheestaan Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä 18.8.1940.

 

 

apriki7

 

Museossa on kuvataulu Mannerheimista julkaistuista postimerkeistä. Ensimmäinen Mannerheimista julkaistu postimerkki ilmestyi tämän taulun perusteella 1937. 

Vuonna 1941 Mannerheim-postimerkkejä ilmestyi useita ja osassa niistä oli maininta: ”ITÄ-KARJALA Sot. hallinto”.

Seuraavaksi Mannerheim-postimerkkejä julkaistiin vuonna 1952 ja vuonna 1967 Mannerheimista julkaistiin Ratsastajapatsas –postimerkki.

 

 

apriki8

 

Ylipäällikön päiväkäsky 10.5.1942, jolla Mannerheim myönsi kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin.

 

 

apriki9

 

Anastasia Mannerheim

 

 

apriki10

 

Vuonna 1893 syntynyt Anastasie ja kaksi vuotta myöhemmin syntynyt Sophie. Tyttöjen välissä Mannerheimeille syntyi poika, mutta hän syntyi kuolleena.

 

 

apriki11

 

 

Aprikin kartanonpito ei ollut Mannerheimille mikään kultakaivos – päinvastoin.

Samanaikainen sotapalvelus Pietarissa ei antanut otollisia mahdollisuuksia tuloksekkaalle talonpidolle.

Tässä kuvassa kartanon päädyssä sijaitseva lammikko, jossa Mannerheim yritti kasvattaa sampia.  Sammenkasvatus ei kuitenkaan onnistunut, sillä kalat kuolivat johonkin sairauteen ja bisnes ei siltäkään osin kannattanut.

 

 

apriki13

 

Aprikin kotiseutumuseota meille esitteli koulun opettaja, joka tässä hyväntuulisena kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen kanssa.

 

 

Mannerheimin kartanonomistus Latviassa on minulla toki ollut tiedossa, mutta oli hienoa, että nyt sain paikan päällä katsella kartanoa, jonka sittemmin suosituimmaksi suomalaiseksi valittu C. G. E. Mannerheim aikoinaan omisti.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Carl Gustav Emil Mannerheim, Anastasia Mannerheim, Anastasie Mannerheim, Sophie Mannerheim, Mannerheimin kartano, Mannerheimin kartano Latviassa, Lazan kunta, Apriki, Aprikin kotiseutumuseo, Apriku Novada Muzejs,

Vapaussodassa Länkipohjan taistelussa 16.3.1918 kaatuneen lapualaisen talonpoikaispäällikön Matti Laurilan muistolaatta 9-tien varrella on paikka, jossa kannattaa pysähtyä

Sunnuntai 21.8.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lapuan lumiaura” – isä Matti Laurila sekä hänen poikansa Ilmari ja Matti – muodostivat Vapaussodassamme kunniakkaan sotilasperheen.

 

Ilmari Laurila ja isä ”Ukko”Laurila kaatuivat Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

 

Isä ja poika Laurilan kaatuminen kirvoitti ylipäällikkö Mannerheimia lähettämään sähkösanoman kaatumista seuraavana päivänä Lapualle.

 

Mannerheimin viesti luettiin kirkossa seuraavana sunnuntaina ja se kuului näin:

 

”Olen syystä liikutettu siitä suuresta surusta, joka on kohdannut Lapuan urhoollisia poikia, kun Lapuan sankarit Laurila ja poika kaatuivat Länkipohjan voitollisessa taistelussa. - - Luutnantti Laurilan, joka tänä lyhyenä aikana oli tullut urhoollisuudesta ylennetyksi vänrikiksi ja luutnantiksi, nimitän Vapauden Ristin kolmannen luokan ritariksi, korkein kunniamerkki, mikä tähän saakka on saatu urhoollisuudesta. Hänen poikansa nimitän Vapauden Ristin neljännen luokan ritariksi. Muistakoon ja kunnioittakoon Lapuan  kunta ja koko Suomen maa aina näiden urhojen muistoa.”

 

Lauriloiden muiston kunnioittamiseksi on pystytetty kaikkiaan kolme erillistä muistomerkkiä.

 

Isä-Laurilan kaatumispaikka sijaitsee 9-tien varrella ja sille paikalle on v. 1990 hankittu muistolaatta.

 

Tapaan 9-tietä ajaessani usein poiketa Matti Laurilan muistolaatan äärellä ja siten osoittaa kunnioitustani Länkipohjan taistelun sankarille.

 

 

pict0725.jpg

 

Matti Lauilan kaatumispaikka ja paikalle vuonna 1990 pystytetty muistolaatta sijaitsevat aivan 9-tien kupeessa. Paikalle ohjaa tienviitta Länkipohjassa.

 

 

pict0722.jpg

 

Muistolaatassa on teksti:

Tällä paikalla kaatui Lapuan Pataljoonan kompp. pääll. luutn. Matti Laurila Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

"Kunnian miehistä kaunein on luku. Sankarit vaan niin käy kuolemaan"


 

”Lapuan lumiauran” kolmas jäsen – jääkärieversti Matti Laurila selvisi Vapaussodasta ja Talvisodasta, mutta Jatkosodassa hän joutui esimiehensä eversti Hannukselan toimesta mahdottoman tehtävän eteen Kumurin taistelussa. Hannuksela salasi Laurilalta vihollistiedot ja siten saattoi eversti Laurilan mahdottomaan tilanteeseen.

 

Laurila halusi säästää miehiään ja joutui sen vuoksi esimiehensä epäsuosioon.

 

Pohjalaisista kiistakumppaneista kenraaliksi ylennetty Hannuksela kuoli sydänkohtaukseen 1942, mutta eversti Laurila sai elää aina vuoteen 1983 saakka.

 

Etelä-pohjalaiset olivat aktiivisia jääkärieversti Matti Laurilan ylentämiseksi kenraaliksi. Muistan omakohtaisesti niitä keskusteluja, joita hankkeen tiimoilta Seinäjoen seudulla käytiin.

 

Predentti Kekkonen ei kuitenkaan suostunut Laurilan ylentämiseen ja siten hän kuolikin kaikkien etelä-pohjalaisten arvostamana everstinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

19 kommenttia . Avainsanat: Luutnantti Matti Laurila, Ilmari Laurila, jääkärieversti Matti Laurila, Vapaussota, Länkipohjan taistelu, eversti Hannuksela, Mannerheim, Lapuan lumiaura,

Sortavala - suomalainen kaupunki, jota koskaan ei ole asein menetetty

Tiistai 20.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on Laatokan Karjalassa matkailleille suomalaisille tuttu kaupunki Laatokan luoteiskulmalla. Joukossamme elää hupeneva joukko suomalaisia, joilla on omakohtaisia kokemuksia Sortavalasta.

 

Suomi on menettänyt Sortavalan Neuvostoliitolle kahdesti - ensimmäisen kerran Moskovan rauhassa 1940 ja toisen kerran Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947.

 

Puna-armeija ei ole milloinkaan pystynyt asein valtaamaan Sortavalaa Suomelta. Suomi valloitti Sortavalan Neuvostoliitolta vuonna 1941 ja piti sitä hallussaan vuoteen 1944 saakka.

 

Sortavalassa on säilynyt suomalainen rakennuskanta hyvin, sillä valtausvaiheessa 1941 suomalaiset säästivät kaupungin tuhoamiselta. Mannerheim oli antanut ehdottoman kiellon, että...

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: Sortavala, Moskovan rauha, Pariisin rauhansopimus, Hotelli Sortavala, Cafe Relax, Piipun Piha, Mannerheim, Daniel Tiainen, Neuvostoliitto

Vanhemmat kirjoitukset »