Narvassa länsi ja itä lyövät kättä Narvajoen yli

Maanantai 22.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen itä-Viron matkalla Narva oli matkamme itäisin kohde ja sen kauemmaksi itään ei olisikaan ollut mahdollista mennä, sillä Narva on lännen itäisin kaupunki.

 

 

 

 

 

Vasemmalla Narvassa sijaitseva Narvan linna ja oikealla Venäjällä Ivangorodissa sijaitseva Iivananlinna sekä niiden välissä Suomenlahteen virtaava Narvajoki.

 

 

 

 

 

Sama näkymä illalla.

 

 

 

 

 

Narvajoen silta, joka yhdistää lännen ja idän.

 

 

Muukalaispassin omaavat narvalaiset voivat ilman viisumia käydä ostoksilla Ivangorodissa ja sitä mahdollisuutta he käyttävätkin.

 

 

Olen kerran palannut erään retkikunnan mukana Venäjältä Narvaan tuota siltaa pitkin!

 

 

***************

 

 

Tässä näkymiä Venäjän puolelle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

Iivananlinna on avoinna yleisölle, mutta siellä ei ole huoneissa mitään nähtävää, sillä salit ovat tyhjillään.

 

 

 

 

 

Narvanlinnassa on meneillään remontti ja sen vuoksi emme siellä käyneet.

 

 

 

 

 

Virolaiseen tapaan EU on panostanut Narvanlinnan lähiympäristön korjaamiseen ja fiksaamiseen siten, että valmista on tullut jo vuonna 2015!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi linnoitusta vain nuolenkantaman päässä toisistaan

Perjantai 27.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Narvassa sijaitseva Hermannin linnoitus ja Narvajoen toisella puolelle sijaitseva Iivanan linnoitus eli Ivangorodin linnoitus ovat ainutlaatuinen pari, sillä missään muualla kaksi vihollislinnoitusta ei sijaitse nuolenkantaman päässä toisistaan.

 

Hermannin linnoituksessa liehuu Viron lippu ja Iivanan linnoituksessa Venäjän lippu - näin tämän omin silmin heinäkuun lopulla, kun vierailimme Itä-Vironmaalla.

 

Linnoitukset elävät nyt sulassa sovussa, mutta aina ei ole niin ollut.

 

Hermannin linnoitus on rakennettu tanskalaisten toimesta, mutta sitä ja koko Narvan kaupunkia ovat sittemmin hallinneet useat valloittajat.

 

Hermannin linnoitus on eräs Viron valtion epävirallisista symboleista, sillä se on kuvattu mm. viiden kruunun seteliin.

 

Narvan taistelu käytiin Suuressa Pohjan sodassa 20. marraskuuta 1700. Ruotsin armeija kuningas Kaarle XII:n johtamana löi Venäjän tsaari Pietari I:n joukot. Tämän voiton kunniaksi Ruotsin kuningashuone lahjoitti leijonapatsaan Narvan kaupungille. Muistomerkki tuhoutui toisessa maailmasodassa, mutta Ruotsi lahjoitti uuden leijonapatsaan v. 2000 eli Narvan taistelun 300-vuotisjuhlavuotena. Leijonapatsas ei sijaitse Hermannin linnoituksessa, mutta se on eräs kohteista, joka Narvassa käydessä pitää nähdä.

 

Hermannin linnoituksen linnanpihalla, erään tiilinurkkauksen taakse ovelasti piilotettuna, on V. I. Lenin´n patsas. Siellä "Vileeni" osoittelee sormellaan Venäjän suuntaan.

 

Leninin patsas oli neuvostoaikana Narvan keskustassa korkean maapenkereen päällä, mutta ajat ovat muuttuneet ja myös Lenin on joutunut muuttamaan hieman sivummalle.

 

Hermannin linnoituksessa on useita kerroksia ja ne kannattaa kaikki kivuta ylös sekä tutustua kerroksissa oleviin näyttelytiloihin. Tornin huipulta on hienot näköalat kauas EU-rajan taakse!

 

Itä-Viron kierroksella kannattaa varata aikaa, jotta ehtii kunnolla tutustumaan Hermannin linnoitukseen.

 

-Esko Erkkilä-