Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Onko lehtikuusimetsän istuttaminen panostamista tulevaisuuteen?

Sunnuntai 5.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsijana 1682 – 1725, aluksi tsaarina ja myöhemmin keisarina.

 

Pietari Suuren eräs aikaansaannoksista oli, että hän loi Venäjälle sotakykyisen laivaston.

 

Keisarina Pietari Suuri oli kaukokatseinen, sillä hänen päätöksellään Raivolaan istutettiin lehtikuusimetsä. Lehtikuusimetsän tarkoituksena oli kasvattaa säänkestävää puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin.

 

Olen käynyt Raivolan lehtikuusimetsässä, jossa jopa 50 metrin korkeuteen yltävät lehtikuuset kasvavat.

 

Pietari Suuren kaukokatseisuus ei kaikesta huolimatta yltänyt tarpeeksi pitkälle, sillä teräs syrjäytti puun laivanrakennuksen tarveaineena.

 

 

*************

 

 

Emme poikieni kanssa tavoitelleet Pietari Suuren kaukokatseisuutta, kun viitisentoista vuotta sitten päätimme istuttaa maillemme pariinkin kohtaan lehtikuusimetsikön. Istutimme lehtikuuset pienehköille alueille, joilla jouduimme metsänhoidollisista syistä tekemään kuusikon päätehakkuun.

 

 

 

lehtikuusi1

 

 

Lehtikuuset ovat viidessätoista vuodessa kasvaneet hyvin. On annettava tunnustus muille maatalousyhtymämme omistajille, sillä lehtikuusitaimikon hoitotöistä on huolehdittu.

 

 

 

lehtikuusi2

 

 

Lehtikuusitaimikkoon kasvaa hyvin helposti koivuja ja ne on pidettävä kurissa, jotta koivut eivät vahingoita lehtikuusia.

 

 

lehtikuusi3

 

 

Lehtikuusitaimikon vihollisia ovat hirvet, mutta meidän lehtikuusikkomme ovat taimikkovaiheessa säästyneet hirvivahingoilta. Nyt hirvet eivät enää pysty olemaan uhkana.

 

 

 

Miksi päädyimme istuttamaan lehtikuusia?

 

 

Lehtikuusikkomme ovat pieniä, sillä niihin on istutettu ainoastaan vajaat parituhatta lehtikuusentainta.

 

Pähkäilimme, että lähivuosikymmeninä tullaan ympäristösyistä kieltämään kaikkinaiset puutavaran lahonsuojausmenetelmät ja kun lehtikuusi on lahonkestävä puulaji, niin päädyimme istuttamaan lehtikuusta.

 

Tiesimme lehtikuusentaimien herkullisuuden hirville, mutta emme antaneet sen vaikuttaa puulajivalintaamme.

Kun nyt tutkailee lehtikuuseen liittyviä käyttötarkoituksia, on mukava havaita, että sillä näyttäisi olevan monipuolista kysyntää.

 

 

Kokemuksemme lehtikuusenviljelystä ovat ensimmäisen viidentoista vuoden kokemuksella positiiviset ja uskallan suositella lehtikuusen valitsemista istutettavaksi puulajiksi muillekin.

 

Lehtikuusimetsistämme ei ole tarkoitus luoda mitään ”Välimäen lehtikuusikkoa”, mutta kieltämättä lehtikuusimetsikkö on ulkonäöltään hieman erikoinen!  Merkkituote siis!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lehtikuusi, Raivolan lehtikuusikko, Pietari Suuri, Pietari I Suuri, lehtikuusikon viholliset, lehtikuusikon hirvivahingot, hirvivahingot,

Kaksi linnoitusta vain nuolenkantaman päässä toisistaan

Perjantai 27.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Narvassa sijaitseva Hermannin linnoitus ja Narvajoen toisella puolelle sijaitseva Iivanan linnoitus eli Ivangorodin linnoitus ovat ainutlaatuinen pari, sillä missään muualla kaksi vihollislinnoitusta ei sijaitse nuolenkantaman päässä toisistaan.

 

Hermannin linnoituksessa liehuu Viron lippu ja Iivanan linnoituksessa Venäjän lippu - näin tämän omin silmin heinäkuun lopulla, kun vierailimme Itä-Vironmaalla.

 

Linnoitukset elävät nyt sulassa sovussa, mutta aina ei ole niin ollut.

 

Hermannin linnoitus on rakennettu tanskalaisten toimesta, mutta sitä ja koko Narvan kaupunkia ovat sittemmin hallinneet useat valloittajat.

 

Hermannin linnoitus on eräs Viron valtion epävirallisista symboleista, sillä se on kuvattu mm. viiden kruunun seteliin.

 

Narvan taistelu käytiin Suuressa Pohjan sodassa 20. marraskuuta 1700. Ruotsin armeija kuningas Kaarle XII:n johtamana löi Venäjän tsaari Pietari I:n joukot. Tämän voiton kunniaksi Ruotsin kuningashuone lahjoitti leijonapatsaan Narvan kaupungille. Muistomerkki tuhoutui toisessa maailmasodassa, mutta Ruotsi lahjoitti uuden leijonapatsaan v. 2000 eli Narvan taistelun 300-vuotisjuhlavuotena. Leijonapatsas ei sijaitse Hermannin linnoituksessa, mutta se on eräs kohteista, joka Narvassa käydessä pitää nähdä.

 

Hermannin linnoituksen linnanpihalla, erään tiilinurkkauksen taakse ovelasti piilotettuna, on V. I. Lenin´n patsas. Siellä "Vileeni" osoittelee sormellaan Venäjän suuntaan.

 

Leninin patsas oli neuvostoaikana Narvan keskustassa korkean maapenkereen päällä, mutta ajat ovat muuttuneet ja myös Lenin on joutunut muuttamaan hieman sivummalle.

 

Hermannin linnoituksessa on useita kerroksia ja ne kannattaa kaikki kivuta ylös sekä tutustua kerroksissa oleviin näyttelytiloihin. Tornin huipulta on hienot näköalat kauas EU-rajan taakse!

 

Itä-Viron kierroksella kannattaa varata aikaa, jotta ehtii kunnolla tutustumaan Hermannin linnoitukseen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Ivangorod, Hermannin linnoitus, Iivanan linnoitus, Narvajoki, Lenin, Narvan taistelu, leijonapatsas, Kaarle XII, Pietari I,