Lehtokotiloiden saastuttamalla alueella käytettyjä puutarhatyökaluja ei saa käyttää lehtokotiloista vapaina säilyneillä alueilla

Sunnuntai 28.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilen aloittamaani juttua lehtokotiloista ja korostan tämän juttuni otsikossa toteamaani seikkaa eli lehtokotiloiden saastuttamalla alueella käytettyjä puutarhatyökaluja ei saa käyttää lehtokotiloista vapaina säilyneillä alueilla.

 

 

Tuo periaate on ehdoton, sillä yhteiset puutarhatyökalut ovat eräs syy lehtokotiloiden saastuttamien alueiden lisääntymiseen.

 

 

Tunnen tilanteen henkilökohtaisesti, sillä Tampereella sijaitseva omakotitalotonttimme on lehtokotiloiden saastuttamaa aluetta, mutta mökkimaailmamme Viljakkalan Majajärvellä on ainakin toistaiseksi pystytty pitämään lehtokotiloista vapaana alueena.

 

 

Majajärven mökkitontin säilyttäminen lehtokotilovapaana on merkinnyt ja merkitsee yhäkin sitä, että yhtään puutarhatyökalua ei saa viedä sinne Tampereelta! Sääntö on ehdoton!

 

 

Lehtokotilo on aktiivinen kiipeilijä ja koska säilytän henkilöauton peräkärryäni Tampereen omakotitontilla, pelkään koko ajan että lehtokotilot kiipeävät peräkärryn pohjaan ja sen jälkeen vitsit olisivatkin vähissä.

 

 

On luonnollista, että ainuttakaan tainta Tampereelta emme voi siirtää mökillemme, sillä se tietäisi välittömästi lehtokotilosaastuntaa.

 

 

Monesti erilaisilla nettikirppiksillä ja pölinätoreilla kerrotaan, että tarjoajan tontilta on mahdollisuus saada hienojenkin kasvien taimia, mutta siihen tarjoukseen ei voi tarttua, jos haluaa pitää tonttinsa lehtikotilovapaana.

 

 

 

******************

 

 

 

Kevennyksenä, mutta todella vakavana asiana kerron erään kokemuksemme Rakveren torilta Virosta, kun kysyimme torimummulta, että onko hänen tontillaan tiguja – lehtokotilohan on viroksi tigu.

 

 

Mummu näytti ja kertoi, että tiguja on, mutta sen jälkeen hän matki kanankotkotusta – kot, kot, kot – ja kertoi, että tiguista heillä ei ole mitään haittaa, sillä kot, kot eli kanat ovat pihalla vapaina ja pitävät huolen tiguista.

 

 

Arvata saattaa, että emme olleet kiinnostuneita mummun tarjoamista erittäin mielenkiintoisistakin taimista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtokotilot ovat puutarhassa iljettävä ilmestys ja ne valloittavat jatkuvasti uusia alueita

Lauantai 27.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Lehtokotilo – latinankieliseltä nimeltään Arianta arbustorum – on viherpeukalon suuri riesa ja se näyttää koko ajan muodostuvan yhä suuremmaksi riesaksi.

 

 

Säästyimme vuosikaudet Tampereen omakotitalollamme vuosikaudet sen tuhoilta, mutta nyt tonttimme on ollut jo kymmenkunta vuotta lehtokotiloiden saastuttama.

 

 

Seurasin tiiviisti lehtokotilokannan leviämistä ja totesin, että saastunut alue levisi parisenkymmentä metriä vuodessa.

 

 

Lehtokotilolla oli meille edetessään esteenä asfaltoitu katu, mutta valitettavasti se ei pystynyt lainkaan estämään tuon nilviäisen etenemistä.

 

 

 

 

 

Kuvassa harvinaisen pienikokoisen lehtokotilon pieneksi käynyt kotilo, jonka löysin pihaltamme.

 

 ******************

 

Lehtokotilon torjunta on vaikeaa ja täydellisen onnistumisen mahdollisuudet ovat pienet.

 

 

Meillä lehtokotiloiden torjuntaan tai oikeammin niiden karkottamiseen on käytetty Ferramol-tuotteita, mutta niiden hinnat suomalaisissa puutarhakaupoissa ovat järkyttävän korkeat, sillä kymmenen kilon pakkauksesta pyydetään lähes 90 euroa – onneksi tuotetta ei ole varastotuotteena saatavilla monessakaan liikkeessä.

 

 

 

 

 

Taannoisella matkallamme Viroon ostimme viiden pussukan erän Tigudetörje – nimistä virolaisvalmistetta, joka soveltuu lehtokotiloiden karkottamiseen.  Ostimme erän Rakveren K-Raudasta.

 

 

Kahden ja puolen kilon suuruisen pussin hinta virolaisissa puutarhaliikkeissä liikkuu tasolla 0,84 €/kg eli hinta Virossa on vain vajaat kymmenesosa Suomen hinnoista. On toki todettava, että kyse ei ole samasta tuotteesta, mutta käyttötarkoitus ja ilmeisesti myös karkotusteho ovat samat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Virossa kaikki alkoholituotteet piilotetaan kaupoissa seinien taakse 1.6.2019

Torstai 25.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomessa lainsäädäntö kulkee alkoholituotteiden osalta vapaampaa suuntaan, mutta veljeskansamme Viron osalta suunta on tyystin toinen.

 

 

Toki on todettava, että Virossa nykymenettely on tyystin toisenlainen kuin Suomessa, sillä Virossa kaikki päivittäistavarakaupat voivat myydä alkoholituotteita täysin vapaasti.

 

 

Kesäkuun 1. päivänä tänä vuonna tilanne muuttuu käytännössä niin, että minkään kokoisissa myymälöissä Virossa ei alkoholituotteita saa olla asiakkaan myymäläkierron aikana nähtävillä eli myymälässä asiakas voi asioida näkemättä ainuttakaan alkoholituotetta.

 

 

Alkoholituotteiden osalta tilanne jatkuu asiakkaan vinkkelistä kuitenkin jokseenkin entisenä, mutta alkoholituotteet pitää käydä ostoskärryyn noutamassa erilliseltä osastolta, jonne myymälästä johtaa lukitsematon ovi.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen taannoisella jäsenmatkalla totesimme, että Tallinnan satamassa sijaitsevissa päivittäistavarakaupoissa valmistauduttiin kovalla kiireellä uusiin määräyksiin, jotta tilanne 1.6.2019 olisi lainmukainen.

 

 

Muutama kuva todisteeksi, että virolaiskaupat valmistautuvat jo hyvissä ajoin 1.6.2019 voimaanastuvaan laikimuutokseen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hea klient eli Hyvä asiakas;

tässä informointia tulevasta tilanteesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kertaus on opintojen äiti!

Keskiviikko 24.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Kotisivujeni operaattorilla Kotisivukoneella oli eilen teknisiä ongelmia ja niiden vuoksi en pystynyt lisäämään eiliseen blogikirjoitukseeni valokuvia.

 

 

Nyt operaattorini on seljättänyt ongelmansa ja sen vuoksi otan uusiksi eilisen kirjoitukseni ja liitän mukaan myös juttuuni kuuluvat valokuvat.

 

 

Tässäpä ”kuvallinen” versio:

 

 

Narva-Joesuuhun rakennetaan kylpylöitä lisää!

 

 

 

Olen käynyt ainakin pari kertaa aiemminkin Narva-Joesuussa, mutta sain alueelta päivitettyä tietoa, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti johdollani sinne matkan huhtikuussa 2019.

 

 

 

 

 

Narva-Joesuuhun saavutaan Narvan suunnasta ja Narvasta on sinne matkaa runsaat kymmenen kilometriä.

 

 

 

 

 

Narva-Joesuussa on ainakin kaksi suomalaisten suosimaa kylpylää ja niistä Meresuu-kylpylä on tullut takavuosina minulla sekä myös perhekunnalleni tutuksi.

 

 

 

 

 

Pääsimme mainion oppaamme Oiva Pohjarannan johdolla Meresuu-kylpylän ylimpään kerrokseen ihailemaan näkymiä Suomenlahdelle.

 

 

 

 

 

Tämä lienee myös viimeinen Narva-Joesuun alueella sijaitseva pitsihuvila, joita ensimmäisen maailmansodan aattona alueella oli jopa tuhatkunta!

 

 

 

 

 

Nykyään Narva-Joesuun ykköskylpylä on Noorus….

 

 

 

 

 

 

 

Olisiko seuraavan Viron kylpylämatkan osoite Noorus?

 

 

 

 

 

Viron ja Venäjän rajajoki Narvajoki laskee Suomenlahteen Narva-Joesuussa ja…

 

 

 

 

 

…ei varmaankaan ole kenellekään yllätys, että EU on ollut keskeinen toimija, kun Narva-Joesuun satamaa on rakennettu – puurakenteiden kyllästysaineet tuoksuivat vielä tuoreuttaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Narva-Joesuuhun rakennetaan kylpylöitä lisää!

Tiistai 23.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt ainakin pari kertaa aiemminkin Narva-Joesuussa, mutta sain alueelta päivitettyä tietoa, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti johdollani sinne matkan huhtikuussa 2019.

 

Narva-Joesuuhun saavutaan Narvan suunnasta ja Narvasta on sinne matkaa runsaat kymmenen kilometriä.

 

Narva-Joesuussa on ainakin kaksi suomalaisten suosimaa kylpylää ja niistä Meresuu-kylpylä on tullut takavuosina minulla sekä myös perhekunnalleni tutuiksi.

 

 

Pääsimme mainion oppaamme Oiva Pohjarannan johdolla Meresuu-kylpylän ylimpään kerrokseen ihailemaan näkymiä Suomenlahdelle.

 

 

Näimme myös viimeisen Narva-Joesuun alueella sijaitseva pitsihuvilan, joita ensimmäisen maailmansodan aattona alueella oli jopa tuhatkunta!

 

Nykyään Narva-Joesuun ykköskylpylä on Noorus, jonka kylpylänäkymää saimme yläkerroksista ihailla.

 

 

 

Olisiko seuraavan Viron kylpylämatkan osoite Noorus?

 

 

 ***************

 

 

Viron ja Venäjän rajajoki Narvajoki laskee Suomenlahteen Narva-Joesuussa ja ei varmaankaan ole kenellekään yllätys, että EU on ollut keskeinen toimija, kun Narva-Joesuun satamaa on rakennettu – puurakenteiden kyllästysaineet tuoksuivat vielä tuoreuttaan!

Valitan, että operaattorini Kotisivukoneen ongelmien vuoksi en pystynyt lisäämään tähän juttuuni valokuvia!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Narvassa länsi ja itä lyövät kättä Narvajoen yli

Maanantai 22.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen itä-Viron matkalla Narva oli matkamme itäisin kohde ja sen kauemmaksi itään ei olisikaan ollut mahdollista mennä, sillä Narva on lännen itäisin kaupunki.

 

 

 

 

 

Vasemmalla Narvassa sijaitseva Narvan linna ja oikealla Venäjällä Ivangorodissa sijaitseva Iivananlinna sekä niiden välissä Suomenlahteen virtaava Narvajoki.

 

 

 

 

 

Sama näkymä illalla.

 

 

 

 

 

Narvajoen silta, joka yhdistää lännen ja idän.

 

 

Muukalaispassin omaavat narvalaiset voivat ilman viisumia käydä ostoksilla Ivangorodissa ja sitä mahdollisuutta he käyttävätkin.

 

 

Olen kerran palannut erään retkikunnan mukana Venäjältä Narvaan tuota siltaa pitkin!

 

 

***************

 

 

Tässä näkymiä Venäjän puolelle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

Iivananlinna on avoinna yleisölle, mutta siellä ei ole huoneissa mitään nähtävää, sillä salit ovat tyhjillään.

 

 

 

 

 

Narvanlinnassa on meneillään remontti ja sen vuoksi emme siellä käyneet.

 

 

 

 

 

Virolaiseen tapaan EU on panostanut Narvanlinnan lähiympäristön korjaamiseen ja fiksaamiseen siten, että valmista on tullut jo vuonna 2015!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sillamäki oli Viron neuvostomiehityksen aikana salattu kaupunki

Sunnuntai 21.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Tallinnasta on Narvaan matkaa 194 kilometriä ja ennen Narvaan saapumista on mahdollisuus tutustua Sillamäen kaupunkiin.

 

 

Sillamäki sijaitsee Tallinnan suunnasta saavuttaessa 25 kilometriä ennen Narvaa ja itä-virossa matkaajan matkailijan kannattaa siellä ehdottomasti poiketa – näin teimme myös me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet, jotka huhtikuun alkupuolella tutustuimme pohjois- ja itä-Viroon.

 

 

Sillamäki oli Neuvostoliiton miehityksen aikana salattu kaupunki, sillä sitä ei virallisten tietojen mukaan ollut lainkaan olemassa.

 

 

Salaaminen johtui siitä, että Sillamäki oli sijaintipaikkakunta Neuvostoliiton johtaville ydinaseasiantuntijoille, jotka mm. kehittivät Neuvostoliiton ensimmäisen ydinpommin.

 

 

Viron uudelleenitsenäistymisen myötä Sillamäen alueella on suoritettu mittavat ydinjätteiden puhdistustoimenpiteet ja nykyään Sillamäki on kaikille avoin kaupunki.

 

 

Olen saanut menneitten vuosien aikana monesti poiketa Sillamäessä, mutta mainion oppaamme…

 

 

 

 

 

…Oiva Pohjarannan johdolla opin taas 9.4.2019 paljon uutta Sillamäestä.

 

 

 

 

 

Sillamäen vaakuna

 

 

 

 

 

Kirkkoa muistuttava Sillamäen kaupungintalo

 

 

 

 

 

Tästä näkymästä Sillamäe tunnetaan – Odessan portaita ja Versailles´n palatsin puistonäkymää muistuttava näkymä Suomenlahdelle.

Kuvassa näkyvän puistotien rakennustyö maksoi 1,4 miljoonaa euroa ja siitä EU eli me kaikki muut EU-kansalaiset maksoimme 1,1 miljoonaa euroa.

 

 

 

 

 

Sillamäen kaupungissa Neuvostoliiton aikana työskennelleiden …

 

 

 

 

 

….ydinvoima-asiantuntijoiden kunniaksi pystytetty muistomerkki.

 

 

 

 

 

Sillamäen kulttuurikeskus, jonka pohjakerroksessa on ydinpommin kestävä väestönsuoja.

 

 

 

 

 

Kulttuurikeskus on rakennettu vuonna 1989 eli vain kolme vuotta ennen Neuvostoliiton romahtamista.

 

 

 

 

Väestönsuojassa on nykyään museo, jonka perusnäyttely on omistettu Sillamäen neuvostoaikaiselle kaudelle.

 

 

Valitettavasti emme käyneet museossa, sillä matkanjohtajana en tiennyt, että museoon olisi ollut mahdollisuus päästä ja pääsymaksukin olisi ollut kohtuullinen eli 1 euro per kävijä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rantanäkymä Suomenlahdelle.

 

 

Muistattehan, että takavuosina Sillamäelle oli matkustajalaivalla yhteys Kotkasta, mutta vähäisen kysynnän vuoksi hanke ei kannattanut – kannustan uuteen yritykseen!

 

 

 

 

 

Idyllinen tuokiokuva Sillamäestä kohti Suomen rannikkoa!

 

 

 

 

 

EU on vahvasti mukana, kun Sillamäkeä kehitetään ja kaupungin kehittämistä toivon myös minä - se suora lauttayhteys Suomesta Sillamäelle olisi parasta kehittämistä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Palmsen kartanon sanotaan olevan virolaiskartanoiden lippulaiva, mutta se ei pidä paikkaansa!

Lauantai 20.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen taannoisella Itä-Viron jäsenmatkallamme ensimmäinen kohde oli Palmsen kartano Lahenmaan Kansallispuiston alueella.

 

 

Useat lähteet kertovat, että Palmsen kartano on virolaiskartanoiden lippulaiva.

 

 

Kokemukseni virolaiskartanoista rajoittuvat tutustumiseen runsaaseen kymmenkuntaan virolaiskartanoon ja en pysty allekirjoittamaan väitettä, että Palmse olisi virolaiskartanoiden lippulaiva.

 

 

Toki Palmsen kartanoon kannattaa tutustua, mutta jos ei ole etukäteen sovittuna pääsystä kartanon sisätiloihin, on varauduttava siihen tunteeseen, että liikut kartanon alueella kuin varkaissa.

 

 

Pääsimme kartanon kasvihuoneeseen eli palmimajaan ja siellä olevat trooppiset kasvit sekä muutama papukaija olivat sentään jonkinmoinen elämys.

 

 

Seuraavassa jokunen valokuva siitä kun tutustuimme ulkoapäin kartanoon, sen rakennuksiin ja kartanopuistoon:

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…tältä siellä näytti sisällä!

 

 

 

************

 

 

Kartanon puisto on varmaankin kesällä näkemisen arvoinen, sillä huhtikuullakin puistossa oli näkemistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

Jos Teille arvoisat lukijani tarjotaan tilaisuutta johdatella retkikuntaanne Palmsen kartanoon, on välttämätöntä varmistaa, että pääsette tutustumaan kartanoon sisältä, sillä muuten tunnette olevanne varkaita, jotka hiippailevat kartanon ympärillä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taistelut Virossa heinä - elokuun vaihteessa vuonna 1944 merkitsivät, että Suomi ei joutunut Puna-armeijan miehittämäksi

Keskiviikko 17.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen taannoisen Viron-matkan eräs kohokohta oli, kun saimme tutustua pohjois-Virossa Sinimäkien taistelumaastoon.

 

 

Sinimäkiä on kolme eli Lastenkodinkukkula, Grenadierkukkula ja p.69.9-kukkula.

 

 

Mainituista kukkuloista Puna-armeija pystyi valloittamaan kaksi ensiksi mainittua, mutta kolmannen kukkulan valtaamiseen sen voimat eivät riittäneet.

 

 

Sinimäkien taistelussa puolustajina olivat saksalaiset, virolaiset, tanskalaiset, alankomaalaiset sekä norjalaiset joukot ja heidän taistelutahdostaan me suomalaiset saamme olla kiitollisia.

 

 

Jos neuvostoliittolaiset joukot olisivat päässeet läpi Sinimäistä, olisi niillä ollut helppo sotatie Tallinnaan ja siitä laivakuljetuksena Helsinkiin ja sen myötä Karjalan Kannaksella taistelleet suomalaiset olisivat joutuneet jättimäiseen mottiin!

 

 

Sinimäkien taistelut ja niiden lopputulos on ratkaiseva sille, että Suomi säilytti toisessa maailmansodassa itsenäisyytensä.

 

 

Sinimäkien taisteluissa 26.7 – 10.8.1944 kaatui tai haavoittui n. 10.000 puolustajaa, mutta Puna-armeijan tappiot olivat 35.000 kaatunutta ja 135.000 haavoittunutta. 

 

 

Kaatuneiden pääkalloja löytyy yhä edelleen taistelutantereelta ja keskustelin jokunen vuosi sitten Rakveren linnoituksessa erään oppaan kanssa joka kertoi, että hänen isänsä säilytti vielä ”mennävuosina” Sinimäen alueelta löytämäänsä pääkalloa takan reunalla, mutta perheen painostuksesta suostui palauttamaan sen Sinimäkien alueelle.

 

 

 

 

 

Sinimäkien taisteluissa kaatuneiden muistomerkki sijaitsee Grenadierkukkulalla.

Emme poistuneet bussistamme, mutta sen verran olimme pysähtyneenä, että pystyimme kuvaamaan muistomerkin!

Olen monesti käynyt tuon muistomerkin juurella ja kunnioitukseni on suuri niille, jotka tuon muistomerkin alueella puolustivat Puna-armeijan hyökkäyksiä ja takasivat sen, että maatamme ei miehitetty.

 

 

Kaikki kunnia Viron Sinimäillä taistelleille, sillä Teidän ansiostanne Suomi ei joutunut Neuvostoliiton miehittämäksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisetkin omistavat maatiloja Virossa

Maanantai 15.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostovallan ikeestä elokuun 20. päivänä vuonna 1991 ja kaikkinainen kehitys on sen jälkeen siellä ollut nopeaa.

 

 

Eräs kehittyneistä aloista on Viron maatalous sekä kotieläintalous.

 

 

Ulkomaisilla investoijilla on ollut merkittävä rooli Viron kehittymisessä ja tämä koskee niin agrikaupallista sektoria kuin myös maa- ja kotieläintalouden alkutuotantoa.

 

 

Suomalaiset maatalousalan toimijat muodostavat pienen osuuden Viron ulkomaisista toimijoista, mutta toki heitäkin on.

 

Sain vuonna 2013 tutustua Tarton lähellä sijaitsevan Oü Kure mõis´n toimintaan ja pitkähkö ”raporttini” tutustumiskäynnistä löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Antti Mennala”.

 

 

*************

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Itä-Viroon suuntautuneella taannoisella jäsenmatkallamme piipahdimme lähellä Sillamäen kaupunkia sijaitsevalla maatilalla, jossa vielä jokunen aika sitten pääomistajana oli rallitähti Tommi Mäkinen.

 

 

Tommi Mäkinen on luopunut omistuksestaan, mutta maatila seisoo vankasti paikoillaan.

 

 

Teimme bussillamme kierroksen maatilan tuotantorakennusten ympärillä, mutta emme poistuneet autostamme.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin ”auditointikäyntimme” aikana bussimme ikkunasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuotantorakennukset ovat suomalaisittain katsellen melkoisen heppoisia, mutta Suomenlahden eteläpuolinen ilmasto sallii ”heppoisen” rakennustavan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Säilörehuauma oli rakennettu kaikkien oppien mukaan oikealla tavalla.

 

 

 

 

 

Nappikorvainen hieho jäi surullisena katselemaan, kun jatkoimme matkaamme kohti Sillamäkeä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehtaanmyymälä, jossa tehdyistä ostoksista bussinkuljettajat eivät tykkää!

Sunnuntai 14.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain olla matkanjohtajana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenmatkalla, joka muutama päivä sitten suuntautui Itä-Viroon.

 

 

 

 

 

Eräänä kohteenamme oli Eesti Portselan Oy:n tehtaanmyymälä lähellä Rakvereä.

 

 

 

 

 

Tehdas on suomalaisomistuksessa ja tapasinkin omistajan eli Juhani Ruuskasen käyntimme yhteydessä.

 

 

 

 

 

Tehtaanmyymälän yhteydessä on keramiikkatehdas, jossa valmistetaan Kultakeramiikka Oy:n markkinoimat keramiikkatuotteet eli

 

 

”Peruskestävää suomalaista muotoilua vuodesta 1977”

 

 

On iskevä slougan!

 

*****************

 

Muutama kuva tarjolla olevista keramiikkatuotteista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Monen matkalaisen laukun pakkaaminen meni uusix!

 

 

 

Kannustan Rakveressä käydessänne poikkeamaan Eesti Portselan Oy:n tehtaanmyymälässä, sillä siellä

 

”Tarbekeraamika myyk” eli tarvekeramiikkaa on myytävänä!

 

**********************

 

Palaan vielä juttuni otsikkoon ja totean, että jotkut bussinkuljettajat eivät tykkää siitä, että asiakkaat ostavat suuria määriä painavia keramiikkatuotteita kuljetettavaksi, mutta asiakashan on aina oikeassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-