En aio luopua Lenin-patsaastamme!

Lauantai 7.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Venäjän roistomainen hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut paineita mm. sille, että kaikki Neuvostoliittoon liittyvät patsaat pitäisi tuhota.

 

 

 

Meilläkin on nuorimmaisen huoneessa kaapin päällä nelikymmensenttinen Lenin-patsas – patsas on painava, sillä se on pronssia!

 

**************

 

Kävin vuonna 1980 syntyneen keskipojan kanssa anoppini ja keskipojan mummun synnyinkodin raunioilla Laatokan Mantsinsaarella joskus ennen Neuvostoliiton romahtamista.

 

Majoituimme Pitkärannassa kerrostalossa toimivassa ”hotellissa” ja joskus luppohetkenämme meille tuli kaksi pojankoltiaista kauppaamaan tuota Lenin-pystiä.

 

Keskipoika ei ollut kiinnostunut, mutta rohkaisin häntä tarjoamaan pystistä 20 markkaa, sillä elimme vielä markka-aikaa.

 

Kossit hyväksyivät keskipojan tarjouksen ja veistos vaihtoi omistajaa – pojat lähtivät kaupanteon jälkeen paskasta naurua nauraen juoksemaan omille teilleen ja meillä oli hallussamme tuo Lenin-pysti.

 

Nyt uskon, että pojat olivat varastaneet tuon sinänsä laadukkaan veistoksen ehkä Pitkärannan Kulttuuritalolta.

 

Patsas matkasi Suomeen bussin tavaratilassa ja nyt se on ”kunniapaikalla” kuopuksemme huoneessa kaapin päällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Stalin, Mainilan laukaukset ja Terijoen hallitus tulivat ensimmäisenä mieleen!

Keskiviikko 23.2.2022

Otsikossa mainitut eli Josif Stalinin, Mainilan laukausten ja Terijoen hallituksen olisi suonut jo jäämään historian roskatynnyreihin, mutta nyt ne ovat palanneet jokapäiväiseen elämäämme, kun seuraamme Vladimir Putinin yrityksiä Venäjän imperiumin palauttamisessa.

 

 

On toki myönnettävä, että eräs saksalainen korpraali oli yhdessä Stalinin kanssa vaikuttamassa toisen maailmansodan syttymiseen.

 

 

***************

 

 

Marraskuun 26. päivänä 1939 Leningradin vakoiluosaston päällikön eversti P. G. Tihomirov´n yksikkö toteutti Valkeasaaren Mainilassa tykistökeskityksen neuvostojoukkojen keskelle siten, että laukaukset näyttivät ammutun Suomen puolelta.

 

 

Venäläiset ovat myöhemmin myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itsensä lavastama tykistöisku, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.

 

 

On ilmeistä, että nyt Venäjä käyttää Ukrainassa sitä samaa taktiikkaa, jota Neuvostoliitto käytti Mainilassa yli 80 vuotta sitten!

 

 

******************

 

 

Terijoen hallitus jota johti Laukaassa syntynyt Otto Ville Kuusinen, oli Neuvostoliiton Talvisodan aikana perustama ”hallitus”, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.12.1939 solmineensa avunantosopimuksen.

 

Voidaan todeta, että Venäjä soveltaa nyt Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa samoja oppeja, kuin Neuvostoliitto aikoinaan yritti Terijoen hallituksen avulla Suomea kohtaan Talvisodassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 2019 Kyröläismatkaan liittyvät blogikirjoitukseni alkavat olla finaalissa!

Lauantai 17.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen aloitteesta ja johdolla on nyt toteutettu lähes kaksikymmentä Kyröläismatkaa.

 

 

Kyröläismatkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelukentille Venäjällä.  Venäjän lisäksi olemme monesti suunnanneet Kyröläismatkamme Baltiaan sekä Puolaan – olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille!

 

 

 

 

 

Heinäkuun alussa toteuttamamme vuoden 2019 Kyröläismatkamme ei suinkaan päättynyt Viipurin Punaisella torilla seisovan Leninin patsaan tuijotteluun, vaan se päättyi…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alvar Aalto voitti vuonna 1927 järjestetyn Viipurin Kaupunginkirjastoa koskevan suunnittelukilpailun ja Kirjasto valmistui Aallon suunnittelutyön mukaisena vuonna 1935.

 

 

 

Kirjastoon on kaikilla avoin pääsy ja nykyään ei edes siellä tapahtuvasta valokuvaamisesta tarvitse maksaa.

 

 

Tässä lyhyt kuvakavalkaadi käyntini 8.7.2019 tuloksena:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen edellisen kerran käynyt Viipurin Kaupunginkirjastossa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla vuonna 2014 ja silloin laatimani juttu löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Viipuri 2014”!

 

 

*********************

 

 

Kuten alussa totesin, niin nyt Kyröläismatkamme 2019 aineisto on tällä saitilla käsitelty.

 

 

Kiitän kaikkia Teitä noin viittätuhatta lukijaani, jotka olette joka päivä olleet mukanani Kyröläismatkalla2019.

 

 

Uskon, että Kotisivukoneen kävijäpäivityksessä on joka päivä mukana tuhatkunta hakukonekäyntiä, mutta kiitollinen olen myös neljästätuhannesta päivittäisestä kävijästä.

 

 

Mitähän löydänkään aiheekseni huomenna?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!

Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.

 

 

Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %.  Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.

 

 

Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!

 

 

Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:

 

• Tuure Ara, laulaja

• Aku Korhonen, näyttelijä

• Rauno Meriö, entinen Ilmavoimien komentaja ja Karjala-liiton puheenjohtaja

• Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja ja ex-pääministeri Alexsander Stubb´n isä

• Urpo Ylönen, jääkiekkomaalivahti

• Olavi Viestäjä, Aamulehden teatterikriitikko

• Simo Kärävä, KOP:n entinen pankinjohtaja

 

 

 

 

Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…

 

 

 

…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…

 

 

 

 

 

…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.

 

 

**************

 

 

 

Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…

 

 

 

 

 

 

 

 …kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla.

Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa.

Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.

 

 

 

 

 

Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…

 

 

 

 

 

…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!

Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lenin valvoo patsaana yhä edelleen maailmanmenoa Petroskoissa

Torstai 25.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Vladimir Iljitš Lenin, alkuperäiseltä nimeltään Vladimir Iljitš Uljanov (1870 -1924) oli venäläinen vallankumouksellinen ja leninistisen ideologian perustaja.

 

 

Venäjällä Lenin-patsaita on lähes kaikissa merkittävissä kaupungeissa ja Petroskoi ei tee tästä säännöstä poikkeusta.

 

 

On mainittava, että jokseenkin kaikki Leninin seuraajan Josef Stalinin patsaat ovat jo Neuvostoliitossa ja nyt Venäjällä päätyneet sulatusuuneihin!

 

 

Olin taannoisella Kyröläismatkallamme kuvausmatkalla Petroskoissa Lenin-patsaan kannalta huonoon aikaan, sillä jouduin kuvaamaan Lenin aukiolla sijaitsevan Lenin-patsaan vastavaloon.

 

 

 

 

 

Tässä ensimmäinen kuvani takaapäin kuvattuna.

 

 

 

 

 

Tämä Lenin-patsas on suomalaisten toimesta kokenut historiansa aikana kovia, sillä suomalaiset, kun valloittivat Petroskoin ja nimesivät sen Äänislinnaksi, purkivat patsaan vuoden 1941 lopulla ja kuljettivat osat Lohijoen törmässä sijaitsevaan hiekkakuoppaan historian roskatynnyriin.

 

 

Leninin pää painaa yli 2 tonnia, mutta Lohijoen törmän hiekkakuoppaan sekin kuljetettiin.

 

 

 

 

 

Leninin patsaan tilalle suomalaiset asettivat Talvisodassa Summassa neuvostoliittolaisia vastaan ampuneen kenttätykin.

 

 

On tunnettua, että suomalaisten sotaonni päättyi myös Äänislinnan osalta, kun suomalaiset joutuivat luopumaan siitä 28. kesäkuuta 1944!

 

 

Leninistä vielä se, että hän kävi eri vaiheiden seurauksena Suomessa kait n. parisenkymmentä kertaa ja onhan Tampereella hänen nimeään kantava museokin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pientä leikittelyä Sergei Kirovin patsaan kustannuksella Petroskoissa

Lauantai 20.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sergei Kirov (1888 – 1934) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen.

 

Kirov oli Stalinin läheinen apuri ja myötäjuoksija valtataistelussa vanhoja bolševikkeja, eli Leninin kannattajia, vastaan.  Vuonna 1926 hän sai palkkiona Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai niitä peräti 292!

 

Eräs kommunistisen puolueen jäsen ampui Kirovin vuonna 1934 ja historiantutkijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että ampumiskäskyn takana oli itse Josef Stalin – käskytyksestä ei ole kuitenkaan löydetty pitäviä todisteita.

 

 

 

 

 

Stalin halusi hyödyntää Kirovin maineen ja hänelle on pystytetty useita patsaita eri puolille entisen Neuvostoliiton aluetta ja yksi näistä patsaista sijaitsee Petroskoissa. Petroskoissa sijaitseva Kirovin patsas paljastettiin kaksi vuotta Kirovin murhan jälkeen eli vuonna 1936.

 

 

 

 

 

Suomalaiset huputtivat Kirovin patsaan Äänislinnan eli Petroskoin valtausparaatin ajaksi lokakuussa 1941.

 

 

 

 

 

Suomalainen Itä-Karjalan sotilashallinto purki ja varastoi patsaan vuonna 1942 – tuo patsas on nyt esillä Karhumäessä, joten kuvissani näkyvä patsas on kopio alkuperäisestä Petroskoissa paljastetusta Kirovin patsaasta.

 

 

*********************

 

 

Kirjoitan tämän juttuni otsikossa ”Pientä leikittelyä…”.  Mitä se merkitsee?

 

 

Kerron seuraavassa, mitä tarkoitan:

 

***

 

Yövyimme Petroskoissa kaksi yötä ja kerroin aamulla muille Kyröläismatkan osanottajille, että kävin edellisiltana kuvaamassa mm. Kirovin patsaan.

 

Eräs matkalaisistamme kysyi, että otitko kuvan siitä kohdasta, josta näkee Kirovin pippelin?

 

Kerroin, että en nähnyt Kirovin pippeliä ja silloin asioista perillä matkakumppanini totesi, että tietystä kohdasta katseltuna Kirovin oikean käden etusormi näyttää siltä kuin Kirovilla olisi esillä lepoasennossa oleva pippeli!

 

Tuo tieto oli minulle täysin uutta ja se merkitsi, että melkein siitä paikasta lähdin uudestaan tapaamaan Kirovia ja tosiaankin…

 

 

 

 

…Kirovin oikean käden etusormi osoittaa maata kohti ja…

 

 

 

 

 

 

 

Aina sitä matkatessa viisastuu ja kokee uutta - joskus myös täyttä hömppää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vytegra - venäläinen pikkukaupunki 15 kilometriä Äänisestä etelään

Tiistai 11.8.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kyröläismatkaajien Äänisen ja Laatokan kiertomatka ehti heinäkuun 2. päivänä 2015 Vytegran pikkukaupunkiin.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki hoiti tarvittavat kirjautumiset 435 kilometrin mittaisen päiväajomatkan jälkeen Hotelli Vytegran vastaanottotiskillä ilta-kahdeksan aikoihin.

 

 

Seurasin illan aikana, kun kuvassa näkyvä vastaanottovirkailija kirjasi kuulakärkikynällä jokaisen kyröläismatkaajan passitiedot ristiruutuvihkoon hyvin tarkasti.

 

 

Suomessa on byrokratiatalkoisiin paljon aihetta, mutta tänä osoitti taas kerran, että itäisessä naapurimaassamme turhaa byrokratiaa on paljon enemmän kuin meillä. On jokseenkin varmaa, että mitään todellista käyttöä ei Venäjälläkään ole henkilökohtaisen viisumin saaneiden ulkomaalaisten passitietojen kirjaamisessa pikkukaupungin hotellissa siniseen ristiruutuvihkoon!

 

 ***************

 

 

Hyvin nukutun yön jälkeen tein aamulla pienen kävelylenkin Vytegrassa ja tässä pieni kuvaotos lenkiltäni.

 

 

 

 

 

 

Koivupölleillä voi kukkapenkin rajata – ainakin Vytegrassa!

Ovat koivupöllit paljon parempi ratkaisu kuin autonrenkaat - suorastaan vihaan, kun autonrenkaita käytetään kukkapenkkien reunuksina!

 

 

 

 

 

 

Vytegrasta on Pietariin matkaa 430 kilometriä.

 

 

 

 

 

 

Vytegran sanotaan olevan vilkas satamakaupunki ja näiden näkymien perusteella niin myös on!

 

 

 

 

 

 

Venäjän vallankumouksen 50-vuotispäivänä paljastetun muistomerkin ympäristö on päässyt hieman rupsahtamaan, mutta toki Vladimir Iljits Lenin´n tutut piirteet ovat edelleenkin ”kova sana” Vytegrassa.

 

 

 

 

 

 

Vytegrajoen rannalla sijaitsee pseudovenäläiseen tyyliin rakennettu Herran temppeliin tuomisen kirkko (1869–1873).

 

 

Yritin saada ovea auki, mutta ilmeisesti edellisestä aukaisusta oli kulunut jo vuosia ja ovet saattavat pysyä kiinni vielä vuosikausia.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkalla tapasin sillanpielestä alas johtavat leveät portaat – pitkästä ruohikosta saattoi päätellä, että nämä portaat eivät johtaneet mihinkään!

 

 

 

 

 

 

Aamulenkin jälkeen oli aamupalan aika. Se oli niukka, mutta…

 

 

 

 

 

 

…ravitseva, sillä voisilmäkaurapuuron ja jogurtin lisäksi siihen kuului kahvin tai teen ohella pieni lämmin voileipä.

 

************

 

Seurasimme aamulla vytegralaisten töihinmenoa ja se näytti olevan todellista, sillä sataman suuntaan kulkevia henkilöautoja oli aamukahdeksan aikaan runsaasti liikenteessä.

 

 

 

Monta kokemusta rikkaampana lähdimme seuraavaan kohteeseen ja matka sinne ei ollutkaan pitkä, mutta siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmessa näkymä hotellihuoneesta - Lenin!

Lauantai 11.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kukapa ei matkoilla ollessaan kuvaisi näkymää hotellihuoneestaan – ainakin minä tapaan niin tehdä.

 

 

Voittopuolisesti näkymät hotellihuoneista ovat ankeita, mutta toki poikkeuksiakin on.

 

 

Useinkin näkymänä on vastapäisen rakennuksen seinä tai korkealla ollessa alempana sijaitsevien naapurirakennusten katot.

 

 

Keväällä Portugalissa ollessamme saimme ihailla merinäkymää – poikkeus tavanomaisesta.

 

 

 

 

 

 

Käkisalmessa yövyimme hotelli Korelassa (osoite: ul. Kalinina 11) Lenin-aukion vierellä.

 

 

 

 

 

 

Hotellia kuvataan ”vaatimaton hotelli ydinkeskustassa”, mutta ainakin minun mittapuuni mukaan se oli aivan OK-hotelli.

 

 

 

 

 

 

Hotellihuoneemme erikoisuus oli, että saimme katsella Leninin patsasta – se alkaa olla harvinaista herkkua nykymaailmassa!

 

 

 

 

 

 

Omien aamutoimien lomassa oli mukava seurata aamulla, kun kaupungin työntekijä saapui kastelemaan kukat Leninin patsaan ympärillä ja samalla hän antoi aamupesun myös Leninille!

 

 

 

 

 

 

Toki olimme jo edellisiltana käyneet tutustumassa Käkisalmen Lenin-aukiota hallitsevaan bolsevikkipuolueen perustajan ja leninismin ideologian perustajan patsaaseen.

 

 

Käkisalmen Leninillä ei ole lainkaan lakkia. Kerrotaan, että Lenin-patsaita kun aikoinaan valmistettiin määrättömiä määriä Neuvostoliitossa, niin osalla patsaita oli lakki päässä ja osalla lakki on Leninin kädessä.

 

 

Patsaita kun tehtiin moduleista, niin kerran paljastustilaisuudessa huomattiin, että juuri paljastetulla Leninillä oli lakki päässä, mutta sen lisäksi lakki oli myös kädessä!  Samaan patsaaseen oli siis lakkipäiseen hahmoon hitsattu sellainen moduli, jolla oli lakki kädessä!

 

 

No, sattuuhan sitä paremmissakin perheissä!

 

 

 

 

 

 

Käkisalmessa olevalla Leninillä ei ole lakkia kädessään ja ei myöskään päässään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Piskaryovskoye Memorial Cemetery eli Piskarjovkan hautausmaa on maailman suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa

Keskiviikko 13.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Piskarjovkan hautausmaa sijaitsee Pietarin lähellä ja se on maailman suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa.

 

Piskarjovkan hautausmaalle on haudattu yli 400.000 Leningradin piirityksen aikana kuolleita siviilejä ja yli 50.000 piirityksen aikana kaatuneita puna-armeijan sotilaita.

 

Kävimme Piskarjovkan hautausmaalla heinäkuun 7. päivänä 2014.

 

 

 

 

 

Piskarjovkan hautausmaa on pinta-alaltaan 26 hehtaaria ja siellä on kaikkiaan 186 suurta hautakumpua, joiden alla lepää Leningradin piirityksen aikana nälkään ja sotatoimiin kuolleita siviileitä sekä taisteluihin osallistuneita sotilaita.

 

On luonnollista, että yksityisten vainajien hautapaikkaa ei pystytä yksilöimään vaan kyse on joukkohaudoista.

Hautausmaan sisäänkäynnillä palaa ikuinen tuli.

 

 

 

 

 

 

Hautakummut sijaitsevat hautausmaan pääkäytävän molemmin puolin. Pääkäytävällä on pituutta 300 metriä.

 

 

 

 

Siviilivainajat ovat omissa hautakummuissaan – tässä kummussa lepää niitä neuvostokansalaisia, jotka kuolivat nälkään tai pommituksiin vuonna 1942…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä hautakummussa puolestaan niitä puna-armeijan sotilaita, jotka kaatuivat samana vuonna eli vuonna 1942.

 

 

 

 

 

 

Kukin 186:sta hautakummusta kätkee alleen tuhansia sodan uhreja.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaalla soi vaimea surumusiikki ja se kuuluu hautausmaalle rakennetun hyvin maisemoidun kovaäänisverkon kautta.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan hallitseva hahmo on kuvanveistäjien Vera Isajevan ja Robert Taurit´n veistämä ”Äiti - kotimaa” –veistos.

 

Veistoksen taustalla olevaan kivimuuriin on venäjäksi hakattu nämä sanat:

 

 

Tässä lepää leningradilaisia.

Kaupunkilaisia – miehiä, naisia, lapsia.

Heidän vierellään puna-armeijalaisia.

Koko elämällään

puolustivat he sinua, Leningrad,

vallankumouksen kehto.

Heidän jaloja nimiään ei tässä voi luetella.

Niin monta on heitä graniitin ikuisen alla.

Vaan tiedä, näiden kivien eteen seisahtunut,

ketään ei ole unohdettu, mikään ei ole unohtunut

 

 

****************

 

 

 

Lähikuva ”Äiti – kotimaa” –veistoksen kasvoista.

Veistoksen nimen voi suomentaa myös näin: "Äiti - synnyinmaa"

 

**********

 

 

 

 

Piskarjovkan hautausmaan sisäänkäyntiä reunustaa kaksi paviljonkia, joissa on esillä Leningradin piiritykseen liittyvää aineistoa.

Tässä sisäkuva toisesta paviljongista.

 

 

 

 

 

Tässä paviljongissa ovat puhuttelevat kopiot pienen Tanja Savitsevan päiväkirjoista.

Tanja kertoo lyhyissä päiväkirjamerkinnöissään, että kuka perheenjäsenistä milloinkin kuoli ja viimeisessä lapussa hän toteaa:

 

”Nyt minä olen yksin.”

Tanjan päiväkirjamerkintöjä voi hyvin verrata Anne Frank´n päiväkirjoihin - vertaus sopii myös ajallisesti yhteen!

 

 

***********

 

 

Piskarjovkan hautausmaa on hieman etäällä Pietarin keskustasta, mutta sinne kannattaa ehdottomasti poiketa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kekkonen oli viisas mies!

Tiistai 12.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Varmaan kaikki muistavat jutun, että mitä Kekkonen vastasi, kun Brezhnev ehdotteli, että poistetaan tuo raja Neuvostoliiton ja Suomen väliltä.

Kekkonen vastasi, että ei hän välitä johtaa niin suurta maata!

Kekkosmaiset ajatukset tulevat mieleen, kun pikaisesti on tutustumassa Pietariin eli en tunne omakseni niin suurta kaupunkia.

Pietarissa on 5 miljoonaa asukasta ja se on Venäjän toiseksi suurin kaupunki.  

Eurooppalaisista kaupungeista Pietari on suuruusjärjestyksessä neljäs!

Pietariin pitäisi tutustua pala kerrallaan ja se tietysti vaatisi useita käyntejä kaupungissa.

Olen käynyt Pietarissa muutaman kerran ja kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat tulleet tutuiksi.

Pääsin käymään Pietarissa 6.7.2014 ja seuraavassa pieni kuvakimara kiertoajelun aikana nähdystä.

Uskon, että kuvissa on tuttuja näkymiä niille, jotka tuntevat Pietarin.

Kuvat on otettu pääasiassa bussin ikkunan läpi, joten mikään taiteellinen elämys kuvakimarani ei ole!

Kiitoksia "kuvakimaraseurasta"!

-Esko Erkkilä-

Risteily Nevalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Pietarissa

Lauantai 9.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari ja Neva ovat erottamattomat, sillä Neva kuuluu Pietariin ja Pietari kuuluu Nevaan.

 

Laatokan vedet virtaavat Nevan kautta Suomenlahteen.

 

Neva on lyhyt joki, sillä sen pituus on ainoastaan 74 kilometriä.

 

Laatokka on vain 4 metriä korkeammalla kuin Suomenlahti, joten Neva etenee kohti Suomenlahtea rauhaisaa vauhtia.

 

Nevan rauhallista juoksua hyödyntävät Pietarin monet laivayrittäjät, jotka järjestävät matkailijoille risteilyjä Nevalle.

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Pietarissa – kävin siellä jo silloin, kun kaupungin nimi oli Leningrad – Leningradiksi Pietaria kutsuttiin vuodesta 1924 vuoteen 1991 saakka.

 

Lähes joka kerta, kun olen käynyt Pietarissa, olen osallistunut Nevajoelle tehdylle risteilylle.

 

Usein Neva-risteily ei sisälly matkan hintaan, vaan se pitää erikseen maksaa paikan päällä.

 

Olin Pietarissa 6.7.2014 ja osallistuimme Neva-risteilylle.

 

Risteily ei sisältynyt matkamme hintaan ja maksoimmekin siitä 25,00 euroa per henkilö. Retkueemme käsitti hieman yli 40 henkilöä ja lähes kaikki osallistuivat risteilylle – yrittäjän saama euromäärä ylitti 1.000 euroa ja se on aikasmoinen summa Venäjällä. Nevaristeilyt pitää maksaa euroissa – rupla ei kelpaa.

 

Panostus kannatti, sillä risteily Nevalla on aina elämys.

 

Tässä kuvakimara risteilystämme Nevalla 6.7.2014:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pietarissa on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta risteilyä Nevalla kannattaa aina harkita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Varsovassa sijaitseva Stalin hammas on Josef Stalinin "lahja" Puolan kansalle

Maanantai 12.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Yleissivistyksessäni on suuri aukko, sillä en ole milloinkaan käynyt Moskovassa.

 

Sen vuoksi joudun tukeutumaan nettitietoon kun kerron, että Moskovassa on useita Stalinin hampaaksi kutsuttuja rakennuksia.

 

Olen omin silmin nähnyt, että Riikassa on Stalinin hammas ja sain omakohtaisesti taannoisella Puolan matkallamme tutustua Varsovassa sijaitsevaan Stalinin hampaaseen.

 

Stalinin hammas on pilvenpiirtäjä, joita Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin rakennutti Moskovaan sekä ainakin Latvian pääkaupunkiin Riikaan ja Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.

 

 

Moskovassa kerrotaan olevan seitsemän Stalinin hammasta ja ne on rakennettu vuosina 1947 – 1953.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puolalaiset kutsuvat Neuvostoliitolta ”lahjaksi saamaansa” rakennusta nykyään häveliäästi Kulttuuritaloksi.

 

Talon alkuperäinen nimi oli Josef Stalinin Kulttuuri- ja tiedepalatsi.

 

Iltavalaistuksessa Stalinin hammas on komea rakennus.

 

 

 

 

 

Varsovan Stalinin hampaan rakentaminen aloitettiin 3.500 neuvostoliittolaisen rakennustyöläisen voimin vuonna 1952 ja se valmistui vuonna 1955.

 

 

 

Rakennuksessa on paljon erilaisia kulttuuriin liittyviä toimintoja – pieni kuvakimara niistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Stalinin hampaassa pääsee hissillä 33. kerrokseen ja maksoin 18,00 euroa maksavan hissilipun, jotta pääsin huimaavan korkealle Varsovan kattojen yläpuolelle.

Seurasin kypsään ikään varttuneiden hissiemäntien toimintaa ja totesin sen melko yksitoikkoiseksi; alhaalla piti painaa 33. kerroksen nappia ja ylhäällä vastaavasti ensimmäisen kerroksen nappia!

 

 

 

 

 

Rakennuksen 33. kerroksessa on tornin ympäri kiertävä tasanne, josta on hienot näköalat ympäri Varsovaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja tämä kuva on puolestaan samasta paikasta kohti hotellimme sisäänkäyntiä kauko-objektiiviasetuksilla.

 

Korkealla olin!

 

 

************

 

 

Josef Stalin halusi sivistää puolalaisia ja rakennuksen seinillä onkin kolmisenkymmentä veistosta antiikin, työväestön ja muista henkilöistä, jotka olivat neuvostojärjestelmälle tärkeitä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

Antiikin henkilöiden lomassa on sosialismin ja kommunismin kaikkivoipaisuudesta kertovia nykyaikaisia henkilöhahmoja, jotka muistuttavat Marx´n, Engels´n sekä Leninin kuolemattomista mielipiteistä.

*************

 

 

Varsovan Stalinin hampaassa sijaitsee myös Museum Techniki eli Teollisuuden ja Teknologian museo, mutta käyntini siellä onkin jo kokonaan uuden jutun aihe.

 

 

Kun käytte Varsovassa, on paikallaan varata runsaasti aikaa, jos haluatte perehtyä kaikkeen siihen, jota Varsovassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa on tarjolla!

Useiden teattereiden ja konserttisalien tarjontaan tutustuminen vie jo monta iltaa!

 

Tutustuminen kuitenkin kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunnen huonoa omaatuntoa, sillä niin harvoin olen käynyt Tampereen museoissa!

Sunnuntai 2.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on lähes 129.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö – Eläkeliiton jäsenmäärä on enemmän kuin puolet Suomen kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteisestä  jäsenmäärästä.

 

Eläkeliitolla on 402 paikallisyhdistystä ja toimin erään niistä – Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry – puheenjohtajana.

 

Toimintamme eräs runko ovat joka toinen maanantai tapahtuvat Maanantaitapaamiset.

 

Kokoonnumme Marttalassa Hämeenpuisto 39 A klo 11.00 – tapaamistemme ajankohdat voit varmistaa nettisivuiltamme googlaamalla vaikkapa näin: ”Eläkeliitto Tampere”. Olemme päivittämässä nettisivujamme, mutta keskeiset seikat toiminnastamme näkyvät siellä jo nyt.

 

 

 

Pyrimme aina saamaan kokoontumisiimme mielenkiintoisen ja ajankohtaisen alustajan.

 

 

 

Vieraamanne 24.2.2014 oli tuotantojohtaja Toimi Jaatinen Tampereen Museotoimesta.

 

Tampereelle on systeeminä tilaaja-tuottaja – malli ja se merkitsee, että museotoimenjohtajankin virallinen titteli on tuotantojohtaja – museotoimi kuuluu tuottajaorganisaatioon ja se toimii tuotantojohtajan johdolla!

 

*********

 

Johtaja Jaatisen esitys oli mielenkiintoinen ja hän pystyi lyhyessäkin esityksessään valottamaan sitä monipuolista tarjontaa, jota museot Tampereella tarjoavat.

 

 

 

 

 

Tampereen museoista on ilmestynyt uunituore esittelyvihkonen ”Tampereen Museot” ja se kannattaa hankkia, kun haluaa tutustua Tampereen museoihin tarkemmin.

 

 

Esittelyvihkosessa on lyhyet esittelyt ja sijaintitiedot mm. seuraavista museoista:

 

• Lauri Viita –museo
• Sara Hildénin taidemuseo
• Amurin työläismuseokortteli
• Muumilaakso
• Hiekan taidemuseo
• Lenin-museo
• Emil Aaltosen museo
• Vakoilumuseo
• Työväenmuseo Werstas
• TR1 Taidehalli, Mediamuseo Rupriikki
• Suomen Jääkiekkomuseo
• Museokeskus Vapriikki
• Poliisimuseo
• Teiskon museo
• Mobilia auto- ja tiemuseo (sijaitsee Kangasalla)
• Villa Varalan liikuntamuseo

 

 

Johtaja Jaatisen esitys sisälsi useita mielenkiintoisia Tampereen museoihin liittyviä tietoja.

 

Hän valotti myös joitain tulevaisuudennäkymiä Tampereen museotoimesta.

 

• toukokuussa yleisö pääsee tutustumaan Ruskossa sijaitsevaan museotoimen kokoelmakeskukseen, jossa on varastoituna mm. n. 15.000 taideteosta ja jossa työskentelee 10 konservaattoria
• Vakoilumuseo on Tampereen tunnetuin museo yhdessä Lenin-museon kanssa
• Jaatinen totesi aivan oikein, että nykyään ei enää käydä keskustelua siitä miksi Tampereen kaupunki tukee Lenin-museota!
• aiemmin Helsingin Pääpostin tiloissa toiminut Postimuseo siirtyy Tampereelle ja se avataan Vapriikissa 19.9.2014
• pyhiinvaelluksista kertova näyttely avataan tammikuussa 2015
• jääkauden ihmisistä kertova näyttely on tulossa Tampereelle

 

Vuosi 2017 tulee olemaan Suomen Itsenäisyyden Juhlavuosi ja sen tiimoilta on meneillään useitakin museo- ja näyttelyhankkeita.

 

 

 

 

Vapriikissa avautuu 21.3.2014 Afroditen valtakunta –näyttely.

 

 

Miten tämän jutun otsikko liittyy Tampereen museotoimeen?

 

 

Otsikkototeamus oli keskeinen seikka, kun kiitin johtaja Toimi Jaatista mielenkiintoisesta esityksestä!

 

Nyt pitää toimia siten, että jatkossa en tuon syyn vuoksi koe huonoa omaatuntoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolan Solidaarisuusliike alkoi Gdanskin telakalta vuonna 1980

Perjantai 22.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain tutustua Gdanskin telakkaan, joka on vuonna 1980 alkunsa saaneen Solidaarisuusliikkeen synnyinpaikka.

Tutustuminen toki jäi bussin ikkunoista katselemiseen, mutta alue tuli kuitenkin tutuksi.

Ajoimme telakan ohi Gdanskin sataman siihen osaan, jossa saksalaiset 1.9.1939 aloittivat Molotov-Rippentrop –sopimuksessa sovitun etupiirijaon sotilaallisen toteuttamisen. Kyse oli silloin ns. Westerplattenin taistelun aloittamisesta, joka merkitsi toisen maailmansodan alkamista.

Toinen maailmansota muovasi maailmaa täysin uudeksi ja samoin tapahtui myös Solidaarisuusliikkeen toiminnan tuloksena. Molemmat tapahtumat – 1939 ja 1980 – alkoivat Gdanskin satamasta!

 

Solidaarisuus oli ammattiliittofederaatio, joka perustettiin syyskuussa 1980 Gdanskin Leninin telakalla. Liikettä johti Lech Walesa. Solidaarisuus onnistui keräämään laajan kansanliikkeen, jonka kannattajakunta ulottui kirkon jäsenistä antikommunistiseen vasemmistoon. Unionia tuki joukko toisinajattelijaintellektuelleja ja se perustui väkivallattomuudelle.

Vuonna 1981 Puolan hallituksen johtaja Wojciech Jaruzelski aloitti toimet Solidaarisuusliikettä vastaan julistamalla kansallisen sotatilan, kieltäen liiton ja pidättäen suurimman osan sen johtajista. Tämän jälkeen Puola kielsi Solidaarisuusliikkeen 8. lokakuuta 1982.

Solidaarisuusliikkeen merkitys Neuvostoliiton kaatumiseen on kiistaton. Se vaikutti ratkaisevasti Euroopan muutokseen.

 

Puolalaissyntyinen Paavi Johannes Paavali II ja se, että Puolan on asukasmäärältään riittävän suuri, olivat Solidaarisuusliikkeen ohella tekijöitä, jotka osaltaan pystyivät laittamaan Neuvostoliiton polvilleen.

Lach Walesa sai Nobelin rauhanpalkinnon jo vuonna 1983 ja hän toimi Puolan presidenttinä 1990…1995.

Solidaarisuusliikkeen Gdanskin telakalla aikoinaan kahdelle vanerilevyille kirjoitetut 21 vaatimusta merkittiin 16. lokakuuta 2003 UNESCOn Maailmanperintölistalle. On selvää, että ne ovat siellä paikkansa ansainneet. Ne ovat tärkeitä dokumentteja yhteiskunnallisista sekä inhimillisistä arvoista ja niillä on ollut merkittävä vaikutus Euroopan sekä koko maailman historiaan.

 

 

 

Solidaarisuusliike näkyy tänäänkin Gdanskin keskustassa.

 

 

 

 

Gdanskin telakan voimalaitoksen savupiippu oli pystyssä jo Solidaarisuusliikkeen syntyhetkillä

 

 

 

Gdanskin telakan lämpövoimaputkistot ovat kunnossa, vaikka…

 

 

 

…telakan asunto- ja toimistohuonerakennukset ovatkin rapistuneita.

 

 

 

Gdanskin telakan nosturit näyttävät olevan kunnossa ja valmiit työhön!

 

Gdanskin telakka on edelleen näkemisen arvoinen paikka. Sieltä vuonna 1980 alkaneet tapahtumat ovat muokanneet maailmaa paljon – tapahtumien suurin saavutus on se, että Neuvostoliitto kaatui!

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi linnoitusta vain nuolenkantaman päässä toisistaan

Perjantai 27.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Narvassa sijaitseva Hermannin linnoitus ja Narvajoen toisella puolelle sijaitseva Iivanan linnoitus eli Ivangorodin linnoitus ovat ainutlaatuinen pari, sillä missään muualla kaksi vihollislinnoitusta ei sijaitse nuolenkantaman päässä toisistaan.

 

Hermannin linnoituksessa liehuu Viron lippu ja Iivanan linnoituksessa Venäjän lippu - näin tämän omin silmin heinäkuun lopulla, kun vierailimme Itä-Vironmaalla.

 

Linnoitukset elävät nyt sulassa sovussa, mutta aina ei ole niin ollut.

 

Hermannin linnoitus on rakennettu tanskalaisten toimesta, mutta sitä ja koko Narvan kaupunkia ovat sittemmin hallinneet useat valloittajat.

 

Hermannin linnoitus on eräs Viron valtion epävirallisista symboleista, sillä se on kuvattu mm. viiden kruunun seteliin.

 

Narvan taistelu käytiin Suuressa Pohjan sodassa 20. marraskuuta 1700. Ruotsin armeija kuningas Kaarle XII:n johtamana löi Venäjän tsaari Pietari I:n joukot. Tämän voiton kunniaksi Ruotsin kuningashuone lahjoitti leijonapatsaan Narvan kaupungille. Muistomerkki tuhoutui toisessa maailmasodassa, mutta Ruotsi lahjoitti uuden leijonapatsaan v. 2000 eli Narvan taistelun 300-vuotisjuhlavuotena. Leijonapatsas ei sijaitse Hermannin linnoituksessa, mutta se on eräs kohteista, joka Narvassa käydessä pitää nähdä.

 

Hermannin linnoituksen linnanpihalla, erään tiilinurkkauksen taakse ovelasti piilotettuna, on V. I. Lenin´n patsas. Siellä "Vileeni" osoittelee sormellaan Venäjän suuntaan.

 

Leninin patsas oli neuvostoaikana Narvan keskustassa korkean maapenkereen päällä, mutta ajat ovat muuttuneet ja myös Lenin on joutunut muuttamaan hieman sivummalle.

 

Hermannin linnoituksessa on useita kerroksia ja ne kannattaa kaikki kivuta ylös sekä tutustua kerroksissa oleviin näyttelytiloihin. Tornin huipulta on hienot näköalat kauas EU-rajan taakse!

 

Itä-Viron kierroksella kannattaa varata aikaa, jotta ehtii kunnolla tutustumaan Hermannin linnoitukseen.

 

-Esko Erkkilä-