Nyt kukonaskel on päivänpituudessa minuutti!

Maanantai 26.12.2022 - -Esko Erkkilä-

Vanha ja koeteltu totuus joulunjälkeisessä päivänpituudessa on, että Jouluna päivänpituus on kukonaskelta pidempi kuin Jouluaattona eli tänään päivä on kukonaskeleen pidempi kuin toissapäivänä eli Jouluaattona eli 24.12.2022.

 

Tampereella aurinko nousi eilen ja myös tänään klo 9.40, mutta tänään se laskee vasta klo 15.49 eli minuuttia myöhemmin kuin eilen!

 

Kevättä ja kesää kohti siis olemme menossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllähän se harmitti, kun jouluaattona isä joutui menemään talliin Vappua ruokkimaan ja sillä aikaa Joulupukki ehti käymään!

Lauantai 24.12.2022 - -Esko Erkkilä-

Näin Jouluaattona tulee mieleen kolmekin jouluaattoa lapsuudestani, kun tapahtui pieniä eriskummallisuuksia.

 

Kahtena varhaisimpina jouluaattoina harmitti Isän puolesta se, kun hän joutui menemään antamaan joulukaurat Vappu-hevosellemme ja pahaksi onneksi sinä aikana Joulupukki kävi meillä!

 

Kolmas eriskummallinen jouluaatto oli se, kun kummitätini oli yksistään käymässä meillä ja silloin Joulupukki poikkesi meillä.

 

Joulupukki oli hieman väsynyt, sillä hän kaatui joulukuusemme kanssa samaan kasaan, mutta joululahjat tulivat kuitenkin jaettua.

 

Joulupukin vierailun jälkeen myös kummisetäni saapui meille ja pientä ohjausta hänelle antoi puolisonsa kummitätini!

 

Hyviä ohjeita ja evästyksiä elämää varten näistä kaikista jouluaatoista kuitenkin sain!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan kirkon äänentoistolaitteiden toimivuuteen on panostettava!

Lauantai 25.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen virallisesti Tampereen Eteläisen seurakunnan jäsen, mutta todellinen kotikirkkoni on synnyinpitäjäni Viljakkalan kirkko.

 

Noudatin eilen Jouluaattona jokajouluista tapaani ja osallistuin aattoillan hartaushetkeen Viljakkalan kirkossa.

 

 

Viljakkalan kirkon on suunnitellut C. L. Engel ja…

 

 

 

…se on rakennettu vuosina 1840 – 1842.

 

 

Kirkon sisäpuoli peruskorjattiin ja entisöitiin vuonna 1989. Myös urut uusittiin samassa yhteydessä. Ulkomaalaus uusittiin puolestaan 1993.

 

*****************

 

Sanotaan, että kirkko on tunnettu hyvästä akustiikastaan, mutta nykyajan vaatimuksiin kirkon äänentoisto-ominaisuudet eivät yllä.

 

Eilinen aattohartaus striimattiin nettiin ja on todettava, että striimauksessa äänentoisto oli kaiken arvostelun alapuolella – suuri ongelma oli myös se, että kirkossa äänentoisto oli vieläkin surkeampaa kuin striimauksessa!

 

Lehteriltä esiintyneen Viljakvartetin osalta äänentoisto oli kunnossa, mutta Johannes Riuttalan sinänsä varmaan laadukkaat esitykset äänentoistolaitteet pilasivat täysin.

 

Ylöjärven seurakunnassa Viljakkalan seurakuntapiirin alueelta olevien luottamushenkilöiden on heti paneuduttava Viljakkalan kirkossa tapahtuvien tilaisuuksien äänestoistoon ja samoin on paneuduttava myös nettistriimausten laatuun!

 

-Esko Erkkilä-

Joulupukki kävi aina silloin, kun Isä oli käymässä tallissa antamassa joulukauroja hevoselle!

Torstai 24.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Näin Jouluaattona – kirjoitan Jouluaaton tarkoituksella isolla alkukirjaimella – on paikallaan muistella joitakin Joulupukin käyntejä ja päällimmäisenä muistoissani on se harmitus, kun Joulupukki kävi useinkin sinä aikana jolloin Isä oli käymässä tallissa antamassa Vappu-hevoselle joulukauroja.

 

Isä kyllä palasi kohta tallinreissunsa jälkeen pirttiin, mutta liian myöhään, sillä Joulupukki oli jo ehtinyt käymään.

 

***************

 

Toinen Joulupukki-muistoni liittyy siihen, kun tätini – oli muuten miehensä kanssa kummitätini – oli meillä Joulupukin käyntiaikaan. Jostain syystä tätini mies ei ollut mukana, kun Joulupukki saapui.

 

Joulupukki oli silloin hieman pitkän matkan rasittama, sillä lahjojen jakamisen yhteydessä hän kaatui pirtin lattialle ja samalla kaatui myös joulukuusi.  Tätini oli ”täkkelänä” (viljakkalalainen sanonta) auttamassa pukkia ylös ja onnistuihan se!

 

 

Joulupukki lähti jatkamaan matkaansa ja pian pirttiin ilmestyi myös kummisetäni, joka oli ilmiselvästi nauttinut joulusahtia ja oli hyvällä tuulella!

 

Semmoiset mukavat Joulumuistelot tänään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joulun odotus tiivistyy tänään

Perjantai 24.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Joulun odottaminen on tänä vuonna säiden osalta sujunut perin jouluisasti – lunta ja pakkasta on riittänyt aivan tarpeeksi.

On oltava erityisen tyytyväinen Suomen lounais-kolkan sekä eteläisen Suomen osalta, sillä sielläkin on nyt saatu odottaa Joulua kunnon talvisäässä.

Huolestuttavaa on se, että kylmä jouluaatto ennustaa vanhan kansan mukaan pakkasia toukokuussa. Onneksi herneiden ja papujen kylvö muutenkin tapahtuu vasta kesäkuun puolella, joten normaaliin kylvöaikarytmiin ei tarvitse tehdä muutoksia!

Joulunodotustani ovat vauhdittaneet muutamat pikkujoulut ja puurotarjoilut, joihin olen saanut osallistua. Osaan olen saanut mennä vieraana ja osaan taas järjestäjän ominaisuudessa – molemmat roolit ovat olleet yhtä mieluisia.

Joulukuusen hankkiminen omasta metsästä verannalle oli ensimmäinen jouluinen toimenpide, joka kohdistui kotiimme. Verantakuusen kynttilät ovat loistaneet kuusessa jo kymmenkunta päivää – ei varmaan kovin ekologista, mutta tunnelmaa se on luonut.

Joulusiivousta meillä on tehty jo pitkään. Oma roolini joulusiivouksessa on lähinnä se, että olen aina väärässä paikassa eli tiellä! Siitä huolimatta puhdasta on tullut.

Joulukuusen etsiminen metsästä on joka vuonna haasteellinen homma. Siinä pätee usein sama periaate kuin vaateostoksilla eli ensimmäinen ehdokas valitaan, vaikka kymmenkunta muuta vaihtoehtoa tutkaillaan perusteellisesti.

Joulukuusen jalkaan laittaminen, kuusen sulattaminen autotallissa, sen kuljettaminen paikalleen ja koristelu saatiin meillä tehtyä jo jouluviikon tiistaina. Harmi, että lapsenlapset eivät ehtineet koristeluun mukaan.

Joulupukki on tulossa, sillä Aurora (5-vuotta) ja Iiris (3-vuotta) saapuvat aattona meille ja ehkä yöpyvätkin Mummon ja Vaarin luona.

Jouluaaton tärkeä osa on käynti Viljakkalan hautausmaalla. Kynttilät sytytetään monille sukulaisten haudoille. Myös sankarihaudassa lepäävä setäni saa oman kynttilänsä – samoin kynttilät sytytetään vaimoni Isän ja Äidin muistolle muualle haudattujen muistokiven äärelle.

Hautausmaalla käynnin jälkeen osallistumme aaton hartaushetkeen Viljakkalan kirkossa.

Muutamana vuonna aaton hartaushetkeen ei kuulunut ”Enkeli Taivaan lausui näin” – virttä ja se vei paljon Joulutunnelmasta pois. Tuntui kuin Joulua ei olisi tullut lainkaan. Viljakkalan menettelytapa on nyt kuitenkin onneksi muuttunut ja hartaushetkeen sisältyy taas tuttu jouluvirsi.

Hartaushetken jälkeen ajamme syntymäkotini kautta, vaikka talo on ollutkin kylmillään jo neljännesvuosisadan. Käynti pihassa on kunnianosoitus menneitä sukupolvia kohtaan, jotka raivasivat tämän maan, taistellen säilyttivät Suomen itsenäisyyden ja antoivat meille hyvät lähtökohdat elämiseen.

Puilla lämmitetyn joulusaunan ja jouluaterian jälkeen onkin aika jäädä odottelemaan Joulupukkia.

 

Hyvää Jouluaattoa kaikille!

-Esko Erkkilä-