Tupailta Kinnulan Osuuskaupan Saarenkylän myymälän alueella

Perjantai 11.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tänään muistelen erikoista tupailtaa, jossa sain olla esiintyjänä - taisi olla vuosi 1971 tai 1972.

 

 

Olin silloin Rehuraision myyntimiehenä Kokkolassa ja sain myyntimieskaverini kanssa kutsun saapua esiintymään Kinnulan Osuuskaupan järjestämään yleisötilaisuuteen osuuskaupan Saaren myymälän alueella.

 

 

Kinnulan Osuuskappa järjesti yleisötilaisuuden sen vuoksi, että se oli viimeisenä SOK Kokkolan alueen osuuskauppana lyönyt poikki suhteensa sittemmin konkurssiin ajautuneen Keskusosuusliike Hankkijan kanssa ja nyt Kinnulan Osuuskauppa etsi vahvaa yhteistyökumppania rehualan yrityksistä. Osuuskauppa oli päätynyt aloittamaan yhteistyön Rehuraisio Oy:n kanssa.

 

 

Tilaisuus pidettiin paikallisen kansakoulun voimistelusalissa ja paikalla oli toistasataa kyläläistä – yleisöä oli vauvasta vaariin!

 

 

Kinnulan Osuuskaupan Saaren myymälän myymälänhoitaja oli noutanut asiakkaitaan Ladallaan jo parin tunnin ajan ennen tilaisuuden alkamista kansakoululle ja tunnelma oli korkealla.  Tunnelmaa lisäsi kun tiedettiin, että tilaisuudessa olisi ”Raision herroja Kokkolasta saakka”!

 

 

Kinnula ei kuulunut myyntivastuualueeseeni, mutta kun olin ainoa Raision Kokkolan myyntimiehistä, jolla oli maataloudellinen koulutus, niin aiheenani oli pitää esitys mullien ruokinnasta.

 

 

Esitystäni oli tarkoitus elävöittää lyhytfilmillä, jossa kerrottiin mullien ruokinnasta.  Eräässä kohdin filmiä mullit juoksevat vinhaa vauhtia aitauksessa ja kun sen kohdan kelasi filmiprojektorissa väärinpäin, niin johan katsojat nauroivat!

 

 

Kinnulan Osuuskauppa tarjosi asiakkailleen maittavat kahvit nisupullan kanssa ja tarjolla oli suuressa kulhossa Marianne-karkkeja, joita asiakkaat kahmivat taskuihinsa suuret määrät.

 

 

Saarenkylällä pääelinkeino oli metsätyöt, mutta siitä huolimatta yleisö odotti ”Kokkolan herrojen” filmiesitystä ja esitystä mullien ruokinnasta.

 

 

Filmiesityksestä ei kuitenkaan tullut mitään, sillä kansakoululla ei ollut sähköä, vaan valaistus hoidettiin kaasuvalolla!

 

 

Ilman sähkövaloa olleella kansakoululla pitämäni esitys mullien ruokinnasta ja esityksen "oheisraamit" ovat kuitenkin säilyneet mielessäni eräänä helmenä, jonka olen saanut aikojen saatossa kokea!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Heikki Haavisto puhuu asiaa, mutta ei käsittele sitä, kun sittemmin konkurssiin ajautunut Keskusosuusliike Hankkija oli MTK:n suojeluksessa todellinen leijonamainen saalistaja

Perjantai 28.8.2015 - -Esko Erkkilä-

MTK:n toiminnanjohtajana vuosina 1967 – 1974 ja sittemmin MTK:n puheenjohtajana vuosina 1974 – 1994 toiminut ministeri Heikki Haavisto käsittelee Maaseudun Tulevaisuus –lehdessä keskiviikkona 19. päivänä elokuuta julkaistussa 80-vuotishaastattelussaan vähittäiskaupan keskittymistä.

 

 

 

 

 

 

Ministeri Haavisto toteaa aivan oikein, että vähittäiskaupan keskittyminen K- ja S-ryhmille on tuottajille todella paha asia.

 

 

”Kaupan keskusliikkeet ovat aikamoisia susia” toteaa Heikki Haavisto.

 

 

Allekirjoitan jokaisen sanan, jonka ministeri Haavisto lausuu nykyisten kaupan keskusliikkeiden turmiollisesta vallasta, mutta muistutan, että Haaviston johtama MTK pönkitti aikoinaan sittemmin konkurssin ajautunutta Keskusosuusliike Hankkijaa ryöväämään viljelijöiden rahat.

 

 

Toimin Keskusosuusliike Hankkijan kilpailijan palveluksessa tasan 40 vuotta ja voin todeta, että tuottajajärjestön yksisilmäinen tuki Hankkijalle oli melkoinen kummajainen – suorastaan painajainen.

 

 

Se oli painajainen suomalaisen talonpojan vinkkelistä, mutta se oli painajainen myös suomalaisen kuluttajan kannalta, sillä Hankkijan aiheuttamat kustannukset tuottajien oli pakko siirtää kuluttajahintoihin.

 

 

MTK tuki yksisilmäisesti Keskusosuusliike Hankkijaa, jolla oli mm. palveluksessaan jokaisen konttorin alueella ns. maakuntapappeja, jotka kovalla kädellä pitivät oman alueensa talonpojat ruodussa, jotta nämä eivät olisi kaupallisissa asioissa käyttäneet muiden yritysten palveluja kuin Hankkijan.

 

 

Keskusosuusliike Hankkijan organisaatio oli jokaisessa maakunnassa ainakin kolmiportainen ja tietäähän sen, kun talonpojat joutuivat ostouskollisuudellaan elättämään näin mittavan organisaation, niin maatalouden kilpailukyky rapautui.

 

 

Rapautumista ei huomattu ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin, mutta viimeistään EU:hun liittyminen paljasti karun totuuden.

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ajautui aikanaan konkurssiin ja työelämäni parhaita hetkiä olikin se, kun sain tehdä kaupallista yhteistyötä Keskusosuusliike Hankkijan konkurssipesän kanssa!

 

 

Kepeät mullan Hankkijan muistolle, mutta kyseisen yrityksen vaikutusvaltaa kesti suomalaisessa agribisneksessä ainakin kaksikymmentä vuotta liian kauan.

 

 

Kuka ja ketkä olivat vastuussa Keskusosuusliike Hankkijan ylivallasta?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi puukartellijutun oikeuskäsittelyssä on varmaa: Asianajajat voittavat!

Keskiviikko 15.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuussa pääsee vauhtiin Suomen suurin vahingonkorvausoikeudenkäynti, kun Helsingin käräjäoikeus alkaa käsitellä metsäyhtiöitä vastaan nostettuja kanteita ns. puukartellijutussa.

 

Vastaamassa ovat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto. Niiltä haetaan korvauksia yli 200 miljoonaa euroa vahingonkorvauksena vahingoista, jotka puunmyyjät ovat mielestään kokeneet puukartellin vuoksi.

 

Kerrotaan, että aluksi päätetään ovatko vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet.

 

On selvää, että oikeudenkäynnistä muodostuu pitkä, sillä pelkästään muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoamassa metsänomistajaryhmässä on lähes 700 metsänomistajaa.

 

Se on myös selvää, että prosessissa on varmuudella yksi voittaja eli asianajajat!

 

Jouduin työssäoloaikanani seuraamaan asianajajien menettelyä, kun olin työnantajani edustajana vuokraamassa varastotilaa konkurssiin menneeltä Keskusosuusliike Hankkijalta.

 

Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät suostuneet koskaan tekemään varastotilojen vuokrasopimusta kuin kuukaudeksi kerrallaan, sillä heidän mukaansa uudesta vuokrasopimuksesta piti aina sopia konkurssipesän asianajajien kokouksessa!

 

Voi vain kuvitella, että kuinka suuren laskun asianajajat kirjoittivat Hankkijan konkurssipesälle kerran kuukaudessa pitämästään kokouksesta, jossa he päättivät jatkaa varastotilan vuokrasopimusta taas kuukaudella!

 

Pidän tärkeänä, että metsäyhtiöt joutuvat edesvastuuseen laittomasta toiminnastaan, mutta pidän selviönä myös sitä, että kartellijutun ainoat varmat voittajat ovat asioita kummaltakin puolelta hoitavat asianajajat!

 

-Esko Erkkilä-