Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Pahnanpohjimmaisesta aktiiviseksi Suomeen investoijaksi

Perjantai 12.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen mieluisia uutisia, kun Metsäliitto eli Metsä Group kertoi, että se investoi Kemiin 1,6 miljardia euroa maksavan biotuotetehtaan.

 

Metsäliitto onkin nykyään ainoa Suomeen investoiva metsäalan yritys, sillä vuonna 2017 käynnistynyt Äänekosken biotuotetehdas on edellinen metsäteollisuuden Suomeen sijoittunut tehdasinvestointi.

 

Metsäliitto on suomalaisten metsänomistajien omistama yritys ja taitaapa myös perhekunnallamme olla jokunen tuon yrityksen osake.

 

Suomeen mahtuu vallan hyvin tämäkin uusi tehdasyksikkö, sillä Suomessa metsäteollisuus käytti vuonna 2018 raakapuuta kaikkiaan 74 miljoonaa kuutiota ja metsien kasvu oli samana vuonna 107 miljoonaa kuutiometriä.

 

Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Suomen metsissä on puuta yhteensä 2,4 miljardia kuutiometriä.

*************************

Muistan ajan, jolloin Metsäliitto oli Suomen metsätalousyritysten pahnanpohjimmainen ja erityisesti yrityksen koon sekä taloudellisen tilanteen osalta.

Metsäliitolla on kuitenkin ollut selkeä strategia ja sillä on ollut hyvä ”johtajaonni”, sillä nyt tilanne on tyystin toinen – mutta sulkevat Suomessa sijaitseviaan tuotantolaitoksiaan, mutta Metsäliitto porskuttaa.

**********************

On selvää, että Kemin biotuotetehtaan rakennustyöt tulevat viivästymään, sillä siitä tulevat huolehtimaan erilaiset viherterroristijärjestöt kuten WWF, Greenpeace, Luonto-Liitto, Vihreät ja niiden yksittäiset aisankannattajat.

Onneksi kaikkien puolueiden poliittiset päättäjät ilmaisivat eilen ilonsa ja myötäsukaisuutensa hankkeen julkistamisesta.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pahnanpohjimmaisesta aktiiviseksi Suomeen investoijaksi, Metsäliitto, UPM, Stora Enso, Kemin suurinvestointi, Metsäliiton suurinvestointi, Kemin biotuotetehdas, Äänekosken biotuotetehdas, Viherterroristit, Vihreät,

UPM ja Stora Enso elävät luottamushenkilöidensä palkkioissa edelleen suuruutensa aikaa

Maanantai 9.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on keskusteltu valtionyhtiöiden Neste Oil´n ja Fortumin hallitusten puheenjohtajille suunnitelluista palkkionkorotuksista.

 

 

Neste Oilin nimitystoimikunta esitti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio nousisi 66 000 eurosta 84 000 euroon ja Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta puolestaan esitti, että yhtiön hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 75 000 eurosta 90 000 euroon.

 

 

Ministeri Sirpa Paatero on nyt aivan oikein torppaamassa suunnitellut palkkionkorotukset.

 

 

Jos tarkastellaan yrityksiä kokonaisuutena, niin metsäteollisuuden hallitusten puheenjohtajat – erityisesti UPM sekä Stora Enso – painivat aivan omassa sarjassaan

 

 

UPM:n hallituksen puheenjohtajalle Björn Walhroosille maksetaan nyt 175.000 euron vuosipalkkiota ja Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Gunnar Brock´lle lähes saman verran eli 170.000 euroa. Mainittakoon, että Metsä Group´n hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kuittaa luottamustoimestaan 76.500 euroa.

 

 

Hallitusten puheenjohtajat saavat sen palkkion, jonka yhtiökokous päättää, joten siinä ei ole nokan koputtamista.

 

 

Tuntuu kuitenkin siltä, että metsäteollisuus elää hallitusten puheenjohtajapalkkioissa vielä sitä aikaa, jolloin se kylpi rahassa.

 

 

Haluan verrata metsäteollisuusyritysten hallitusten puheenjohtajien palkkioita minulle läheisten elintarviketeollisuusyritysten hallitusten palkkioihin.

 

 

Atrian hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 75.300 euroa, Raision 60.000 euroa, HK Scan´n 53.200 euroa ja Apetit´n 39.060 euroa.

 

 

Annan arvoa elintarvikeyritysten päätöksille, että siellä hallitusjäsenten palkkiot ovat kohtuullisia, mutta metsäteollisuudessa ei tässäkään asiassa ole vielä palattu todellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sirpa Paatero, valtionyhtiöiden hallitusjäsenten palkkiot, Neste Oil, Fortum, UPM, Stora Enso, Metsä Group, Atria, Raisio, HK Scan, Apetit,

Yksi puukartellijutun oikeuskäsittelyssä on varmaa: Asianajajat voittavat!

Keskiviikko 15.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuussa pääsee vauhtiin Suomen suurin vahingonkorvausoikeudenkäynti, kun Helsingin käräjäoikeus alkaa käsitellä metsäyhtiöitä vastaan nostettuja kanteita ns. puukartellijutussa.

 

Vastaamassa ovat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto. Niiltä haetaan korvauksia yli 200 miljoonaa euroa vahingonkorvauksena vahingoista, jotka puunmyyjät ovat mielestään kokeneet puukartellin vuoksi.

 

Kerrotaan, että aluksi päätetään ovatko vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet.

 

On selvää, että oikeudenkäynnistä muodostuu pitkä, sillä pelkästään muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoamassa metsänomistajaryhmässä on lähes 700 metsänomistajaa.

 

Se on myös selvää, että prosessissa on varmuudella yksi voittaja eli asianajajat!

 

Jouduin työssäoloaikanani seuraamaan asianajajien menettelyä, kun olin työnantajani edustajana vuokraamassa varastotilaa konkurssiin menneeltä Keskusosuusliike Hankkijalta.

 

Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät suostuneet koskaan tekemään varastotilojen vuokrasopimusta kuin kuukaudeksi kerrallaan, sillä heidän mukaansa uudesta vuokrasopimuksesta piti aina sopia konkurssipesän asianajajien kokouksessa!

 

Voi vain kuvitella, että kuinka suuren laskun asianajajat kirjoittivat Hankkijan konkurssipesälle kerran kuukaudessa pitämästään kokouksesta, jossa he päättivät jatkaa varastotilan vuokrasopimusta taas kuukaudella!

 

Pidän tärkeänä, että metsäyhtiöt joutuvat edesvastuuseen laittomasta toiminnastaan, mutta pidän selviönä myös sitä, että kartellijutun ainoat varmat voittajat ovat asioita kummaltakin puolelta hoitavat asianajajat!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puukartelli, puunostokartelli, puunostokartelli UPM, puunostokartelle Stora-Enso, puunostokartelli Metsäliitto, UPM, Stora-Enso, Metsäliitto, Hankkija, Hankkijan konkurssipesä, Keskusosuusliike Hankkija, Keskusosuusliike Hankkijan konkurssipesä,

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.


Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.



Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.


 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puunostokartelli, puukartelli, Stora Enso, Metsäliitto, UPM, Kilpailuvirasto, Markkinaoikeus, 407/06/KR, kilpailunrikkomusmaksu, MHY, metsänhoitoyhdistys,